Elinkeino- ja innovaatiopalvelujen uudelleen rakentaminen Turun seudulla Pekka Sundman/ ehdotus 24.9.2015
Taustaa Syksyn 2014 aikana käytiin Turun Seudun Kehittämiskeskuksen hallituksessa keskustelua elinkeinosopimuksen uudistamisesta. Irtisanoutumisaika nykyisestä sopimuksesta on 1 vuosi, minkä vuoksi Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko ja Raisio ovat irtisanoneet voimassa olevan sopimuksen v. 2014. Irtisanoutuminen astuu voimaan 1.1.2016. Turun kaupunki on vuoden 2014 talousarvion kirjauksen mukaisesti myös käynnistänyt oman elinkeinotoimijoiden uudelleen arvioinnin. Turku konsernin muita elinkeinopalveluiden tuottajia Turun Seudun Kehittämiskeskuksen lisäksi ovat Turku Science Park Oy, Koneteknologiakeskus Turku Oy sekä Turku Touring Oy. Elinkeinosopimuksen alaisesta toiminnasta yrityspalvelupiste Potkuri, verkossa toimivat yrityspalvelut, osa markkinoinnista sekä osa hankkeista on koettu perustelluksi yhteistoiminnaksi. Suurin osa hanketoiminnasta on jäänyt kuitenkin kaukaiseksi eikä niistä ole koettu saatavan vastaavaa hyötyä. Myös paikalliseen elinkeinotoiminnan kehittämiseen on kaivattu enemmän resursseja.
TURUN SEUDULLA N. 22000 YRITYSTOIMIPAIKKAA
11 kuntaa 320.000 asukasta 22.000 yritystoimipaikkaa 2 yliopistoa 4 ammattikorkeakoulua Lähes 40.000 opiskelijaa
Uusien yritysten määrä Turun seudulla 2 500 Yritysten lkm 2 500 Lkm 2 000 1 500 1 744 2 046 1 324 2 135 1 358 2 025 1 541 1 946 1 510 2 086 1 335 2 165 1 372 1 868 1 621 2 000 1 500 1 782 1 671 1 209 1 000 1 000 500 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 2013 Aloittaneet Lopettaneet Lähde: Tilastokeskus/Yritykset Vuoden 2013 tiedot eivät täysin vertailukelpoisia 2005-2012 kanssa aikasarjan katkeamisen vuoksi
Elinkeino- ja innovaatiopalvelujen uudelleenjärjestämisen lähtökohdat Alueella on tunnistettu olevan lukuisia elinkeino- ja innovaatiopalveluja tarjoavia toimijoita Asiakkaiden on vaikea hahmottaa palvelukokonaisuutta ja palvelujen tuottajia Osa seudun kunnista ei ole kokenut nykyistä palvelutasoa hyväksi suhteessa panokseen Yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät toiminnan tehostamista ja palveluiden järjestämistä uudella asiakaslähtöisellä tavalla Verkostomaisella toimintamallilla tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan toiminnan vaikuttavuutta sujuvoittamalla palveluprosesseja ja tuottamalla niitä asiakastuntemuksen kautta Palvelujen digitalisointi vapauttaa resursseja vaativampaan asiakastyöhön ja tuo asiakkaiden ulottuville 24/7 paikasta riippumattomat palvelut
Erilaisia palveluja ja niiden tuottajia alueella on runsaasti
Turun kaupunkikonsernin yritysten toiminnan kehittämiseen kytkeytyvät palveluntuottajat Huomioitava myös
Turun kaupungin strategia (Turun KV 23.6.2014) Turku tekee hyvää asukkaidensa ja asiakkaidensa hyvinvoinnille sekä kaupungin ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Palvelut järjestetään nykyaikaisen monituottajamallin mukaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kilpailukyvyn perustana on, että yritykset haluavat toimia ja ihmiset asua Turussa. Kaupungin tavoitteena on, että alueen elinkeinorakenne pysyy jatkossakin monipuolisena ja työpaikkojen määrä kasvaa. Kaupunki tarjoaa elinkeinoelämälle ja yrityksille kilpailukykyisen ja yritysystävällisen toimintaympäristön, jonka kehittämistä se edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yrityksiä varten kaupungilla on ajantasaiset ja selkeät yrityspalvelut, jotka toimivat nopeasti ja joustavasti. Yrityspalvelut vastaavat siitä, että yritykset saavat tarvitsemansa kaupungin palvelut, mutta yritysten tarpeisiin pyritään vastaamaan myös kaupungin koko organisaation toimesta. Kaupunki arvioi yritysvaikutuksia ja huomioi ne toiminnassaan. Yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa kaupunki rakentaa vetovoimaista innovaatioympäristöä ja tiedepuistoaluetta, joka mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen ja kaupallistamisen. Yhteiset innovaatiopalvelut tukevat yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä sekä opiskelijalähtöistä yritystoimintaa. Yhteistyö kaupungin, korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysmaailman välillä mahdollistaa uusia toimintamalleja ja luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvalle uudistumiselle ja innovaatioille. Lisäksi yritysten kasvuedellytyksistä ja sijoittautumisesta Turkuun huolehditaan ennakoivasti maankäytön ratkaisuilla.
Sopimus innovaatiopalvelujen järjestämisestä ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnan keskittäminen Kupittaalle. (KH 16.6.2014 /282 ) Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen innovaatiopalvelujen järjestämisestä. Ja merkitsi tiedoksi ICT-taloa koskevan toimitilojen järjestelyä koskevan suunnitelman sekä hyväksyy Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Potkurin toimintojen muuttamisen ICT-taloon. Sopimuksen osapuolet: Turun kaupunki, Turku Science Park Oy, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun Ammattikorkeakoulu Oy
Sopimus innovaatiopalveluista (16.6.2014 Turun kaupunki, TY, ÅA, TuAMK Oy, TScP Oy) Tavoitteena on aikaansaada Turkuun riittävän kattavat ja toimivat innovaatiopalvelut sijoittamalla nykyisten palveluntarjoajien toiminnot yhteiseen ohjaukseen ja samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen Turku Science Parkin alueella. Järjestely toteutetaan osana kokonaisuutta, jonka myöhemmässä vaiheessa sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan yksityiskohtaisemmin mm.: Ahjo-yrityskehitysympäristön (Spark up-toiminta) Boost Turku ry:n toiminnan rahoituksesta osana Ahjo-yrityskehitysympäristöä Toimintojen mahdollista tilaratkaisuista Nykyisistä palveluista ainakin seuraavat soveltuvat järjestettäväksi yhteisissä tiloissa: Kaupunkikonsernin toiminnot: Turku Science Park Oy Ab Turun Seudun kehittämiskeskus Yrityspalvelupiste Potkuri Turun Ammattikorkeakoulu Oy:n soveltuvat T&K henkilöt Korkeakoulujen toiminnot: Brahea-keskus Innovaatiopalvelut Tutkimuspalvelut mahdollisuuksien mukaan Akateemiset rekrytointipalvelut
Uudet työpaikat syntyvät pääosin PK-yrityksiin
Asiakas ja tunnistetut palvelutarpeet ovat tulevan organisoinnin lähtökohta Organisointi perustuu asiakassegmentteihin ja näiden perusteella tunnistettuihin palvelutarpeisiin Alkavat yritykset Paikalliset yritykset Kansalliset yritykset Kasvuyritykset Kansainvälistyvät yritykset Suuryritykset ja verkostokumppanit Segmenttien pohjalta kehitetään tehokkaat ja nopeat palveluprosessit, joiden toteuttamiseen voi osallistua myös verkosto kumppanit Erityispiirteenä huomioitava toiminnan läpinäkyvyys ja omistajien tavoitteet
Triple Helix-malli Yliopistojen ja korkeakoulujen rooli korostuu Triple Helix mallissa kolmantena päätekijänä elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon rinnalla, ja hoitaa opetuksen ja tutkimuksen lisäksi monia - erityisesti alueen kehittymiseen liittyviä tehtäviä yhteiskunnassa. Turun seudulla korkeakoulujen rooli tiedeyhteisön ja opiskelijoiden määrän ansiosta tarjoaa alueen kilpailukyvyn, elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden näkökulmasta erinomaisen potentiaalin, joka tulee hyödyntää täysin.
Monikanavapalvelut Digitaaliset palvelut 24/7 ajasta ja paikasta riippumatta asiakkaiden käytössä Hyödynnetään jo olemassa olevia sähköisiä ratkaisuja mm. YritysSuomi Sähköisen asioinnin ja itsepalvelujen lisääntymisen ansiosta henkilökohtaista palvelua kyetään kohdentamaan vaativampien asiakaspalvelutilanteiden hoitamiseen Asiakassegmentoinnin ansiosta asiakkaiden tarpeet tunnistetaan paremmin ja palveluprosessit kyetään suunnittelemaan ja toteuttamaan paremmin Monituottajamalli mahdollistaa, että palveluprosessit voidaan tuottaa joko itse, yhteistyössä kumppanien kanssa tai ulkoisen palveluntuottajan toimesta
PK-yritysten Kansainvälistymisen edellytyksiä tulee kehittää
Yleiset eli geneeriset yrityspalvelut Yrityksen elinkaareen liittyvät yleiset neuvontapalvelut/ Potkuri ym. Perustaminen Kasvaminen ja kehittyminen Kansainvälistyminen Omistajavaihdokset Sijoittautumispalvelut Verkostoituminen Osaamisen kehittäminen
Menestyminen edellyttää osaamista, innovointia ja kilpailukykyä tukevia palveluja ja kykyä myydä
Erityispalvelut Toimialakohtaiset erityisosaamista edellyttävät palvelut Innovaatiopalvelut T&K-palvelut Invest In-toiminta Hautomo- ja kiihdyttämöpalvelut Kansainväliset kontaktit Korkeakouluyhteistyö Jne.
Rakennemalleista Mahdollisia erilaisia rakennemalleja monia Yksi yhtiö, jossa kaikki kunnat osakkaana Yksi yhtiö, jossa kunnat, korkeakoulut ja muut osakkaat Erilaiset tytäryhtiömallit Oulun allianssisopimus-malli jne. Ratkottavia kysymyksiä TScP:n/ tulevan yhtiön hallituksen rooli ja koko Kuntien halu olla päättämässä omien rahojen kohdentamisessa, palvelujen tuottamiseen, hankkeisiin osallistumiseen, edelleen jaettavasta rahoituksesta. Matala organisaatiorakenne Dynaaminen päätöksenteko Luottamus toimintaan ja toiminnan läpinäkyvyys Toiminnan vaikuttavuus ja verkoston ohjaaminen
Prosessin etenemisvaiheet: Vaihe 1 Seudun kuntien välinen sopimus elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä Kunnat perustavat yhdessä Turku Science Park Oy:n kanssa yhteisen Turun Seudun Kehitys Oy:n (TScP edustaa Turun kaupunkia) Toiminnan perusta omistajien kesken laaditussa osakassopimuksessa Yhteistyö perustuu seudun kuntien väliseen sopimukseen elinkeinoyhteistyöstä Kaikki seudun kunnat osapuolina Yleiset linjaukset yhteistyöstä Sovitaan yhtiön perustamisesta ja toiminnanrahoituksesta
Prosessin etenemisvaiheet: Vaihe 2 Turun Seudun kehityskeskuksen liikkeenluovutus Turku Science Park Oy:lle. Henkilöstö siirtyy TScP:iin Turku Science Park Oy:ssä on kaikki elinkeinopalveluja tuottava henkilöstöresurssi Yhteistoimintamenettely liikkeenluovutuksen yhteydessä
Prosessin etenemisvaiheet: Vaihe 3 Kukin kunta tekee Turun Seudun Kehitys Oy:n kanssa 4v. sopimuksen elinkeinopalvelujen ostamisesta ja siirtävät yhtiöön sopimuksen mukaisen maksuosuuden Vaihe 3. Turun Seudun kehitys Oy ostaa tuotettavat elinkeinopalvelut TScP:ltä, seuraa tuloksellisuutta ja päättää varojen käytöstä palvelusopimuksen mukaisesti 1. Maksu TScP:lle elinkeinopalvelujen tuottamisesta 2. Edelleen jaettava rahoitus 3. Elinkeino- ja hankerahasto Palvelusopimus (4v.) Sovitaan elinkeinopalvelujen sisällöstä ja rahoituksen pääasiallisesta kohdentamisesta 1. Elinkeinopalvelujen hankinnan osuus 2. Edelleen jaettavan rahoituksen osuus 3. Elinkeinohankkeet, joista 50% varataan hankkeeseen, jossa ko. kunta itse haluaa olla mukana
UUSI TOIMINTAMALLI 1.1.2016 ALKAEN luonnos 0.1 19.5.2015 Uusi Turku Science Park Oy Seudullisten elinkeinoja innovaatiopalvelujen tuottaja ja kehittäjä Ostopalvelusopimus, jolla TSK Oy Ostaa palvelutuotannon hallituksen määrittelemien painopisteiden mukaisesti. Raportointi ja seuranta Turun Seudun Kehitys Oy Yhtiön rooli strateginen. Yhtiön hallitus, jossa omistajakuntien edustus, päättää rahoituksen kohdentamisesta, painopisteistä ja tuloksen seuraamisesta. Toimintaa ohjaa kuntien kanssa tehtävä palvelusopimus (4v), jossa määritellään rahoitus seuraavin periaattein 1) Perustoiminta 2) Edelleen jaettava rahoitus 3) Elinkeinopolittiinen rahoitus hankkeisiin ja erikseen määriteltävään toimintaan 50% rahasta sidottu yhteisiin ja 50% sidottu kunnan itse valitsemaan yhteishankkeesiin. ASIAKASRAJAPINTA
Miksi kaksi yhtiötä? - Turun Seudun Kehitys Oy on hallinnointiyhtiö, jolla kyetään varmistamaan osakaskuntien vaikutusvalta rahoituksen kohdentamiseen kuntien toivomalla tavalla. Yhtiöllä ei siis ole omaa henkilökuntaa. Operatiivisessa toiminnassa on vain yksi yhtiö - Turku Science Park Oy. - Mikäli sama kuntien suhteellinen omistusosuus/ päätösvalta olisi kytketty suoraan Turku Science Parkiin, olisi kuntien vuosittaiset maksuosuudet muodostuneet nykytasolta 2-3 kertaa suuremmiksi. Turku tukee suoraan Turku Science Parkin toimintaa vuosittain n. 2M :lla. Nyt esitetyn mallin tavoitteeksi asetettiin se, ettei seudun kuntien maksuosuudet nouse nykyisestä. Kuntien odotukset suhteessa panostukseen tulee olla realistisella tasolla. - Omistuksen kytkeminen suoraan Turku Science Parkiin vaikeuttaisi todennäköisesti negatiivisesti Triple Helix mallin toteutumisen alueen kehittämisessä. Nyt Turku Science Park Oy:n hallituksessa on edustettuna yliopistot, Turun AMK ja elinkeinoelämä. On oleellisen tärkeää, että Turku Science Parkin hallitus kykenee keskittymään vähintään koko seudun kehittymistä koskeviin asioihin oikealla tasolla. - Uusi rahoitusmalli kannustaa nykyistä enemmän seudullisten hankkeiden toteuttamiseen. - Kahden yhtiön malli tukee toiminnan läpinäkyvyyttä, kuntien osallisuutta ja ketteryyttä mm. siten, että käytettävissä olevan rahoituksen osalta ei tarvitse asioita kierrättää 11 kunnan byrokratian kautta.
TURUN SEUDUN ELINKEINOPALVELUT luonnos 0.1 19.5.2015 Turku Science Park (TScP+TSEK:n toiminnot) Omistus: nykyinen omistus +/- Hallitus: nykyinen hallitus +/- Elinkeino- ja innovaatiopalvelujen tuottaja Asiakassegmentit: Alkavat yritykset Paikalliset yritykset Kansalliset yritykset Kasvuyritykset Kansainvälistyvät yritykset Suuryritykset ja verkostokumppanit Erityispalvelut: Invest In Hautomopalvelut Korkeakouluyhteistyö Sijoittautumispalvelut Toimialapalvelut Kansainvälistyminen EEN Ahjo Potkuri Elokuvakomissio Hankeosaaminen Aputoiminimet: BusinessTurku BioTurku ICTTurku Potkuri Erityistä: Turku Future Techologies-yhteistyön koordinointi Smart Chemistry Parkpalvelutuotanto Elinkeino- ja innovaatiopalvelusopimuksen koordinointi Henkilöresurssit Elinkeino-ja innovaatipalveluiden tuotanto TSK Oy YritysTurku Oy:n tytäryhtiö ASIAKKAAT Turun Seudun Kehitys Oy Omistus: YritysTurku Oy 57,7% ja seudun kunnat 42,3% Hallitus: omistajista koostuva Pääpaino elinkeinopolitiikka ja -palvelut Ostopalvelusopimus, jolla TSK Oy Ostaa palvelutuotannon hallituksen määrittelemien painopisteiden mukaisesti. Raportointi ja seuranta Pohjana kuntien välinen sopimus ja osakassopimus Ei henkilöstöä. Vain toimitusjohtaja (oman toimen ohella) Toiminnan perustana seudullinen sopimus elinkeinopalvelujen tuottamisesta ja sen liitteenä oleva osakassopimus Toimintaa ohjaa palvelusopimus (4v), jossa määritellään rahoitus seuraavin periaattein 1) Perustoiminta 2) Edelleen jaettava rahoitus 3) Elinkeinopolittiinen rahoitus hankkeisiin ja erikseen määriteltävään toimintaan 50% rahasta sidottu yhteisiin ja 50% sidottu kunnan itse valitsemaan yhteishankkeesiin. 3-4 krt/v laajemman valtuuskunnan kokous, jossa toimintaa arvioidaan ja linjataan yhteistyötä.
Toiminnan rahoitus - Seudun kuntien maksuosuudet perustuvat asukaslukuun (Turku 57,7%, muut kunnat 42,3%) - V. 2015 maksuosuus TSEKiin 8,9 / asukas (Suomessa panostus elinkeinoyhtiöiden kautta keskimäärin n. 20 /asukas) (esim. Turun panostus elinkeinotoimintaan on kokonaisuudessaan n.30 /asukas, Kaarina n. 20 /asukas) - Ehdotus Turun Seudun Kehitys Oy:n rahoituspohjaksi vuosille 2016 2019 10 /asukas - Kokonaisrahoituksen määrä - v. 2015 2,197M v. - 2016-2019 n.2,47m /v. - Rahoituksella katetaan seudulliset elinkeinopalveluista aiheutuvat kustannukset, erilaiset avustusmäärärahat ja erilaiset elinkeinopoliittiset hankkeet. - Lisäksi Turun kaupungin suora rahoitus n. 1,5 2M
Turku Science Park Oy:n rooli - Elinkeinopalvelujen tuottaminen - Korkeakouluyhteistyö - Innovaatiopalvelut - Kiihdyttämö- ja hautomopalvelut - Invest In-toiminta - Hankepalvelut - Toimialakohtaiset erityispalvelut - Verkostoyhteistyö
Turun Seudun Kehitys Oy (uusi TSEK) Osakkaiden oikeuksista, velvoitteista ja päätöksenteosta yhtiössä sovitaan erikseen tehtävässä osakassopimuksessa Ostettavien elinkeinopalvelujen sisällön ja laajuuden määrittely palvelusopimusten mukaan Ostettujen palvelun laadun ja vaikutusten arviointi ja seuranta Edelleen myönnettävän rahoituksen ohjaaminen Elinkeino- ym. hankkeista päättäminen Valtuuskunta n. 3 krt/v Laajempi kokoonpano kuin hallituksessa Seudun elinkeinopoliittinen tilanne ja neuvoa antava linjaus verkostoyhteistyö
Mallin hyödyt kunnille Ehdotettua mallia ei koeta niin Turku keskeiseksi kuin nykyinen konsernihallinnon palvelukeskusmalli Ehdotettu tytäryhtiömalli vahvistaa kuntien vaikutusvaltaa Elinkeinopalvelujen sisällöstä ja painotuksista Edelleen ohjattavan rahoituksen linjauksista Hankeisiin osallistumisesta Nykytilanteeseen verrattuna hallituksen rooli operatiivisempi Rahoitus kannustaa myös kuntien väliseen yhteishanketoimintaan
Yritysnäkökulma 1 Meillä on ollut jatkuvasti jotain vireillä Turku Science Parkin kanssa Tj. Ismo Kauppinen, Gasera Oy, Turku Teknologiayritys Gasera Oy syntyi Turku Science Park Oy:n biohautomossa vuosituhannen alussa. Turkulaisyritys on aktiivisesti hyödyntänyt julkisia elinkeinopalveluita. Tänä vuonna yritys on kertonut Turku Science Parkin avulla EENverkostosta löytyneestä yhdysvaltalaisesta kumppanista, jonka myötä yritys tuplaa liikevaihtonsa. Yhtiö rekrytoi tänä vuonna jopa 15 uutta työntekijää.
Yritysnäkökulma 2 TSeK:n mukana olemme osallistuneet messuille ja Potkurista olemme saaneet koulutusta, rahoitusneuvontaa ja uusia kontakteja. Tj. Pertti Huuhka, Metalliasennus Huuhka Oy, Sauvo Metalliasennus Huuhka Oy toimittaa ravintoloiden, kirjastojen, gallerioiden jne. sisutusratkaisuja mm. luksusristeilijöihin viimeisimpinä Mein Schiff 4 ja 3, Viking Grace, Allure ja Oasis of the Seas. Telakoiden alihankinnan lisäksi yritys on laajentanut toimintaa myös sisutusrakentamiseen maakohteissa. Yhteistyössä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Potkurin kanssa on löytynyt uusia yhteistyökumppaneita.
Yritysnäkökulma 3 Asiakkaamme ovat ottaneet elokuviin liittyvän yhteistyön erittäin positiivisesti vastaan. Myynnillisesti olemme kokeneet elokuvien tiimoilta tehdyt yhteistyöt tuloksellisiksi. Pauliina Fredriksson, Hesburger Turun Seudun Kehittämiskeskuksen alaisuudessa toimiva Länsi-Suomen elokuvakomissio luo alueen yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia saattamalla ne yhteen seudulla kuvaavien elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöiden kanssa. Turun seutu 2014: 2,6 milj. euron tuotot alueen yrityksille ja ammattilaisille 187 kuvauspäivää 7 pitkää elokuvaa 3 tv-sarjaa 4 084 majoitusyötä
Liikkeenluovutusta koskevat normit Liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) Työsopimuslaki Työsopimuslain 1 luvun 10 :n 1 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Saman pykälän 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. KuntaYT Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee: 1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta; 2) luovutuksen syyt; 3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä 4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan on annettava hallussaan olevat edellä tarkoitetut tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava 1 momentissa mainitut tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.
Yhteistoimintamenettely liikkeenluovutuksen yhteydessä Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille (41 ) Liikkeen luovuttajan tai luovutuksensaajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee 1. luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta 2. luovutuksen syyt luovutuksesta 3. työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset 4. suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet Liikkeen luovuttajan on annettava hallussaan olevat tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteutumista. Vastaavasti luovutuksensaajan on annettava tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ja viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.
Yhteistoimintamenettely liikkeenluovutuksen yhteydessä Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu yhteistoiminnassa neuvoteltavia henkilöstövaikutuksia, niistä on neuvoteltava erikseen kuten muualla yhteistoimintalaissa säädetään. Luovutuksensaajan velvollisuus vuoropuheluun (42 ) Kun työnantaja on selvittänyt edellä luetellut asiat henkilöstöryhmien edustajille, hänen on varattava heille tilaisuus esittää liikkeen luovutukseen liittyviä tarkentavia kysymyksiä, joihin työnantajan on annettava myös vastaukset. Näin pyritään vähentämään liikkeen luovutukseen usein liittyviä epäselvyyksiä ja pelkoja. Sen jälkeen kun henkilöstöryhmien edustajat ovat saaneet vastaukset esittämiinsä kysymyksiin, on työnantajan esitettävä henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä ja antamiensa tietojen pohjalta selvitys myös yrityksen kaikille niille työntekijöille, jota asia koskee.
Aikataulu Elokuu 2015 TScP hallituksen kokous 3.8.2015 omistajan ennakkonäkemys tytäryhtiön perustamiseksi 10.8.2015 sopimusluonnokset seutu-, palvelu- ja osakassopimus 18.8.2015 TSEK hallituksen kokous Syyskuu 2015 Ehdotus epävirallisesti tutustuttavaksi 11.9.2015 TScP:n hallituksen valtuutus tytäryhtiön perustamiseksi 23.9.2015 kuntakokous Ehdotus lausunnolle seudun kunnille YT-menettelyn käynnistäminen Lokakuu Sopimus hyväksyttäväksi kuntiin (sopimus yhteistyöstä elinkeinopalvelujen tuottamisessa sekä osakassopimus uudesta TSEKistä) Sopimusten allekirjoittaminen Joulukuu Uusi TSEK tekee 4v. ostopalvelusopimuksen kuntien kanssa (1.1.2016 31.12.2019) Uusi TSEK ostaa palvelut TScP:ltä 1.1.2016 alkaen Tammikuu 2016 1.1.2016 TSEK henkilöstö siirtyy TScP:n palvelukseen
JÄRKEVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ PAREMMAT TULOKSET, PAREMPI VAIKUTTAVUUS JA TYYTYVÄISEMMÄT ASIAKKAAT
Kiitos!