Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 11. harjoituksen ratkaisut

Samankaltaiset tiedostot
Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 12. harjoituksen ratkaisut

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

Sauvaelementti hum

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Nelisolmuinen levyelementti

Rakenteiden mekaniikan menetelmiä metallirakentajille OSA 1 Elementtimenetelmän alkeet

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Exam III 10 Mar 2014 Solutions

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

Empiiriset sovellukset

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. y + p(x)y + q(x)y = r(x) (1)

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 4. harjoituksen ratkaisut

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

Luku 4 Elementtimenetelmä tasoalueessa

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Käänteismatriisi 1 / 14

Materiaalien mekaniikka

Sami Holopainen Rakenteiden mekaniikka, Vol. 37 No. 2, 2004, ss

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Johdatus materiaalimalleihin

Numeeriset menetelmät

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

MEI Kontinuumimekaniikka

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Numeerinen integrointi

CST-elementti hum

Ratkaisuehdotukset LH 8 / vko 47

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b)

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Insinöörimatematiikka D

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Ennakkotehtävän ratkaisu

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

2.7.4 Numeerinen esimerkki

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

Matemaattinen Analyysi / kertaus

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 - Ratkaisut / vko 41

u = 2 u (9.1) x + 2 u

Sisätuloavaruudet. 4. lokakuuta 2006

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Luento 11: Rajoitusehdot. Ulkopistemenetelmät

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Jännitysten ja venymien vastaavuus kontinuumimekaniikassa

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

Matriisilaskenta Luento 12: Vektoriavaruuden kannan olemassaolo

Insinöörimatematiikka D

. Mitä olisivat y 1 ja y 2, jos tahdottaisiin y 1 (0) = 2 ja y 2 (0) = 0? x (1) = 0,x (2) = 1,x (3) = 0. Ratkaise DY-ryhmä y = Ay.

Luku 7 Numeerinen integrointi

Numeeriset menetelmät

Insinöörimatematiikka D

2 Funktion derivaatta

Transkriptio:

Tknillinn korkakoulu Mat-5.187 Epälinaarisn lmnttimntlmän prustt (Mikkola/Ärölä) 11. harjoituksn ratkaisut Tht. 1 Rfrnssitilan suurita käyttän (kokonais-lagrang) lausuttu hto krittisn aika-askln pituudll on (6.6.63) t crit min l0 c 0 ja päivittyn Lagrangn sityksn mukainn hto puolstaan (6.6.61) t crit min, c 2 0 = F 2 C SE + S 11 ρ 0 (1) l c, c2 = CσT + σ 11. (2) ρ Jotta molmmilla sitystavoilla päädyttäisiin samaan aika-askln pituutn, tulisi olla l0 c 0 = l c. (3) Yksiaksiaalisssa muodonmuutostilassa pätvät yhtydt F = l/l 0 = λ 1 = J. Käyttämällä hyväksi tangnttimodulin välistä yhtyttä (Box 5.1) C SE = Jλ 4 1 CσT, J = λ 1, (4) PK2 jännityksn ja Cauchyn jännityksn välistä yhtyttä (Box 3.2) S = JF σf T, skä massansäilymisyhtälöä (2.2.10) ρj = ρ 0 saadaan c 2 0 = F 2 C SE + S 11 ρ 0 = J 2 J 3 C σt + J J σ 11 J Jρ = CσT + σ 11 J 2 ρ = c2 J 2. (5) Ottamalla huomioon rfrnssitilan ja nykytilan pituuksin välinn yhtys l = λ 1 l 0 = J l 0 saadaan l0 c 0 = l /J c /J = l c. (6) Näin olln kumpikin sitystapaa johtaa samaan htoon krittisn aika-askln pituudll. Tht. 2 Tasapainotilan lämmönjohtumisyhtälö on x m (K mn θ x n ) = (K mn θ,n ),m = 0, (7) jolla on äärttömän tarkastlualun tapauksssa ratkaisu θ = θ = vakio. Lisätään tasapainoratkaisuun ajasta riippuva häiriö θ jolloin saadaan Epästationäärinn diuusioyhtälö on Sijoittamalla tähän häiritty ratkaisu saadaan θ(t) = θ + θ(t) = θ + ωt+iκn x. (8) θ t (K mnθ,n ),m = 0. (9) θ t (K mn( θ,n + θ,n )),m = θ t (K θ mn,n ),m = 0, (10) 1

josta dlln Tästä saadaan ω ωt+iκn x i 2 κ 2 K mn n n n m ωt+iκn x = (ω + κ 2 K mn n n n m ) ωt+iκn x = 0. (11) ω + κ 2 n K n = 0 ω = κ 2 n K n. (12) Ehto ratkaisun stabiiliudll on R(ω) 0. Koska (κ 2 ) 0 κ R, saadaan stabiilisuushdoksi n K n 0, missä n on milivaltainn suunta. Diuusiokrroinmatriisin K ollssa symmtrinn totutuu kysinn hto, jos K positiivismidniitti. Tht. 3 Matriaalinn tangntiaalijäykkysmatriisi saadaan sovltamalla oppikirjan lausktta (6.4.13), jonka mukaan K mat IJ = B T I [C σt ]B J dω. (13) Ω Tangnttimodulimatriisi Voightin notaatiota käyttän kirjoittuna on [C σt ] = CσT 1111 C1122 σt C1112 σt C2211 σt C2222 σt C2212 σt C σt 1211 C σt 1222 C σt 1212 Nlisolmuisn lmntin muotofunktiot ovat (Appix 3, A3.10) (14) N I = 1 4 (1 + ξ Iξ)(1 + η I η), (15) missä ξ I ja η I ovat ξ ja η koordinaatit kantalmntin solmussa I. Muotofunktioidn drivaatat nykytilan koordinaattin suhtn ovat (4.4.42) N T I,x = [N I,x N I,y ] = N T I,ξF ξ, (16) missä F ξ on kantalmntin ja nykytilan välinn muodonmuutosgradintti (4.4.40) [ ] x,ξ x F ξ =,η. (17) y,ξ y,η Sijoittamalla dllisn lauskksn koordinaatit x ja y lausuttuna lmntin solmukoordinaattja ja muotofunktioita käyttän ja suorittamalla drivoinnit saadaan Tämän kääntismatriisi on F ξ = 1 4 4 I=1 [ xi ξ I (1 + η I η) x I η I (1 + ξ I ξ) y I ξ I (1 + η I η) y I η I (1 + ξ I ξ) ]. (18) F ξ = 1 [ ] y,η x,η, J J ξ y,ξ x ξ = x,ξ y,η x,η y,ξ. (19),ξ Solmuun I liittyväksi matriisiksi B I saadaan dllä laskttujn muotofunktioidn drivaattojn avulla B I = N I,x 0 0 N I,y. (20) N I,y N I,x Näistä saadaan koottua koko lmntill B = [ ] B 1 B 2 B 3 B 4. Sijoittamalla dllä sittyt tulokst matriaalisn tangnttimatriisin lauskksn ja muuntamalla lauskkssa siintyvä nykytilan tilavuusintgraali kantalmnttialusn (dω = J ξ a dξ dη) saadaan K mat = 1 1 B T [C σt ]BJ ξ a dξ dη, (21) 2

missä a on lmntin paksuus. Ylnsä laskut suorittaan yksikköpaksuutta kohti, jolloin asttaan yksinkrtaissti a = 1. Gomtrinn jäykkyysmatriisi saadaan oppikirjan lauskksta (6.4.14) K go IJ = IH IJ, H IJ = B T I σb J dω, (22) Matriisi B I on (4.5.2) B T I = NI,x T = [ ] N I,x N I,y. (23) Tarvittavat muotofunktiodn drivaatat on laskttu jo matriaalista tangntiaalijäykkyyttä johdttassa. Jännitystnsori saadaan konstitutiivista yhtyttä käyttän. Sijoittamalla dllä sittyt lauskkt ja ottamalla huomioon, ttä kysssä on 2D thtävä saadaan K go IJ = I 2 2 1 1 Ω B T I σb J J ξ a dξ dη. (24) Tht. 4 Annttua konstitutiivista yhtyttä käyttän saadaan tangnttimodulill lausk [C σt ] = Jännitys on puolstaan λ + 2µ λ 0 λ λ + 2µ 0 0 0 2µ, λ = λ 0 J, µ = µ 0 λ 0 ln J J. (25) σ = µ 0 J (B I) + λ 0 (ln J)I, (26) J missä B = FF T on vasmmanpuolinn Cauchyn-Grnin muodonmuutostnsori. Tämän laskmisksi tarvitaan muodonmuutosgradinttia lmntin intgrointipistissä. Titokonn rajallissta sanapituudsta aihutuvin pyöristysvirhidn välttämisksi kannattaa muodonmuutosgradintti F laska siirtymägradinttia H hyväksi käyttän. Siirtymistä drivoimalla saadaan u = x X H = u X = x X X X = F I F = H + I. (27) Siirtymägradintti lmntin alulla saadaan lausuttua solmusiirtymiä u I ja muotofunktioidn drivaattoja käyttän muodossa H = u I B T 0I, B T 0I = [N I,X N I,Y ] = [N I,ξ N I,η ] F 0ξ. (28) Kantalmntin ja rfrnssitilan välinn muodonmuutogradintti F 0ξ ja sn kääntistnsori saadaan laskttua asttamalla thtävän 3 lauskkssa (18) x I = X I. Intgraalit lmntin yli saadaan laskttua numrissti Gaussin kvadratuurja käyttän. Oppikirjan yhtälöstä (4.5.21) saadaan 2Dtapauksn intgointikavaksi 1 1 f(ξ, η) dξdη = n Q1 n Q2 Q 1 =1 Q 2 =1 w Q1 w Q2 f(ξ Q1, η Q2 ). (29) Kahdn pistn kaavalla ovat intgrointipistidn koordinaatit ξ i = ±1/ 3 ja painokrtoimt w i = 1 (Kirjan liit, tabl A3.3). Tästä tnpäin ratkaisu on dllä sitttyjn lauskkidn kirjoittamista titokonll. Lasknta suoritttiin MATLAB ohjlmistoa ja tidostoja h11t4.m ja muoto4.m käyttän. Kysist tidostot on sittty näidn ratkaisujn lopussa. Tuloksna saadaan pyydtyiksi matriisiksi 159.30 49.93 79.89 20.04 48.29 56.60 31.13 26.71 159.30 26.71 31.13 56.60 48.29 20.04 79.89 186.67 93.72 0.54 9.93 06.24 76.94 K mat = 182.73 25.47 45.36 88.29 06.24 94.18 41.06 45.36 9.93, (30) symm. 94.18 25.47 0.54 182.73 93.72 186.67 3

K go = 3.04 0 5.58 0 4.20 0 5.58 0 3.04 0 5.58 0 4.20 0 5.58 6.14 0 7.91 0 8.47 0 6.14 0 7.91 0 8.47 30.02 0 7.91 0 symm. 30.02 0 7.91 0 6.14 0 0 6.14. (31) Lasknnassa käyttyt MATLAB tidostot: h11t4.m X = [0.0, 1.0, 1.0, 0.0; 0.0, 0.0, 1.0, 1.0]; Alkutilan solmukoordinaatit x = [0.0, 0.9, 1.2, 0.0; 0.0, 0.0, 1.2, 0.9]; Nykytilan solmukoordinaatit lam = 100.0; mu = 100.0; Matriaalivakiot XI = 1.0/sqrt(3.0)*[-1.0, 1.0]; Intgrointipistidn koordinaatit W = [1.0, 1.0]; Painokrtoimt a = 1.0; Elmntin paksuus Kmat = zros(8,8); Kgo = zros(8,8); HH = zros(4,4); Taulukoidn alustus U = x - X; Siirtymät Intgrointi for ipx = 1:2 suunta xi for ipy = 1:2 suunta ta xi = XI(ipx); ta = XI(ipy); intgrointipistn koordinaatit w = W(ipx)*W(ipy); painokrroin [N,J] = muotof4(x,xi,ta); Muotofunktiot ja drivaatat X:n ja Y:n suhtn H = zros(2); Siirtymägradintti for I = 1:4 H = H + [U(1,I)*N(2,I), U(1,I)*N(3,I); U(2,I)*N(2,I), U(2,I)*N(3,I)]; F = H + y(2); B = F*F'; JF = dt(f); Muodonmuutosgradintti Vasmmanpuolinn C-G df.tnsori Muodonmuutosgradintin dtminatti if(jf <= 0) 'Virh: Jacobin dtrminantti nolla tai ngatiivinn' paus [N,J] = muotof4(x,xi,ta); Muotofunktiot ja drivaatat x:n ja y:n suhtn lam2 = lam/jf; mu2 = (mu - lam*log(jf))/jf; apu = lam2 + 2.0*mu2; C = [apu, lam2,0; lam2, apu, 0; 0, 0, 2.0*mu2]; Konstitutiivinn matriisi Sig = mu/jf*(b-y(2)) + lam/jf*log(jf)*y(2); Jännitystnsori B1 = [N(2,1), 0 ; 0, N(3,1); N(3,1), N(2,1)]; B2 = [N(2,2), 0 ; 0, N(3,2); N(3,2), N(2,2)]; B3 = [N(2,3), 0 ; 0, N(3,3); N(3,3), N(2,3)]; 4

B4 = [N(2,4), 0 ; 0, N(3,4); N(3,4), N(2,4)]; B = [B1,B2,B3,B4]; BB = N((2:3),:); Kmat = Kmat + B'*C*B*a*J*w; HH = HH + BB'*Sig*BB*a*J*w; for i = 1:4 for j = 1:4 Kgo(2*i-1,2*j-1) = HH(i,j); Kgo(2*i,2*j) = HH(i,j); K = Kmat + Kgo; muotof4.m function[n,j] = muotof4(x,xi,ta) =============================================================================================== Funktio muotof4(x,y,xi,ta) palauttaa nlisolmuisn lmntin muotofunktioidn ja niidn drivaattojn arvot, skä Jacobin dtrminantin arvon lmntin pistssä (xi,ta) Kutsuparamtrit: x = [x1, x2, x3, x4 Elmntin solmukoordinaatit y1, y2, y3, y4] xi & ta Kantalmntin pist, jossa arvot halutaan. Funktio palauttaa: N = [ N1, N2, N3, N4 Taulukko, jossa nsimmäisllä rivillä dn1dx, dn2dx, dn3dx, dn4dx muotofunkiodn arvot, toislla ja kolmannlla rivillä dn1dy, dn2dy, dn3dy, dn4dy]; drivaatat x:n ja y:n suhtn. J Jacobin dtrminatti =============================================================================================== Muotofunktiot ja niidn drivaatat xi:n ja ta:n suhtn Nxy = [(1-xi)*(1-ta), (1+xi)*(1-ta), (1+xi)*(1+ta), (1-xi)*(1+ta); -1+ta, 1-ta, 1+ta, -1-ta ; -1+xi, -1-xi, 1+xi, 1-xi ]; Nxy = 0.25*Nxy; Jacobin matriisi F = [0,0;0,0]; for I =1:4 F = F + [x(1,i)*nxy(2,i), x(1,i)*nxy(3,i); x(2,i)*nxy(2,i), x(2,i)*nxy(3,i)]; Jacobin matriisin dtrminantti ja kääntismatriisi J = F(1,1)*F(2,2) - F(1,2)*F(2,1); Finv = 1/J*[F(2,2), -F(1,2); -F(2,1), F(1,1)]; Muotofunktioidn drivaatat x:n ja y:n suhtn dndx = [0,0,0,0]; dndy = [0,0,0,0]; for I = 1:4 dndx(i) = Nxy(2,I)*Finv(1,1) + Nxy(3,I)*Finv(2,1); 5

dndy(i) = Nxy(2,I)*Finv(1,2) + Nxy(3,I)*Finv(2,2); Krätään muotofunktiot ja drivaatat yhtn taulukkoon N = [Nxy(1,:);dNdx;dNdy]; 6