TOIMENPIDE-ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI.

Samankaltaiset tiedostot
TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Tarkastelen esitettyjä toimenpide-ehdotuksia rajavartiolaitoksen ja poliisin toiminnan osalta.

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Poronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI


Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Paliskunnat vaativat pikaisesti vahinkoyksilöiden poistolupia pahimmille ahmavahinkoalueille.

SUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA

Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta

LAPIN LIITTO. Lappilaiset elinkeinot toimintasuunnitelma. Poronhoitoalueen petopolitiikka

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Dnro 594/2017

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Paliskunnan kokoustaito

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

POROTALOUS SUUNNITELMA

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä ja Pudasjärvi Marika Lehtinen

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

HE 263/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistavahinkolain muuttamisesta

Maaseutuhallinnon ajankohtaispäivä. Porotalouden ajankohtaiset asiat

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Susiasioista. VRN:n kokous, Vantaa. Sauli Härkönen

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 2466/444/2013 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen ahmakannan hoitosuunnitelmaksi

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta LUONNOS. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistavahinkolain muuttamisesta

YHTEENVETO JA TARKASTUS- VIRASTON KANNANOTOT

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

WWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Susikannan hoidosta Suomessa

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Susiristiriitojen lieventäminen

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty )

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

HE 90/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi riistavahinkolaki.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Johanna Wallius

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Transkriptio:

TOIMENPIDE-ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI www.lapinliitto.fi/petofoorumi

Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN 3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY 4 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN SEURANTA

TOIMENPITEIDEN TAVOITE Vähentää poronhoitoalueen petomäärää Poronhoitoalueen petomäärän tavoitteena on Ympäristö-ja luonnonvarainneuvoston Suurpetotyöryhmän esittämä vuoden 1995 taso Poronhoitajien perustuslaillinen oikeus omaisuuteen tulee turvata ja oikeus hankkia toimeentulo valitsemallaan elinkeinolla tulee turvata

PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN ON MAHDOLLISTA Luontodirektiivi ei edellytä, ettäolisi odotettava erityisen merkittävän vahingon tapahtumista ennen poikkeustoimenpiteisiin ryhtymistä 16 artikla: jäsenvaltiot voivat poiketa direktiivin säännöksistä silloin kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy ja jollei poikkeaminen haittaa kyseisten lajien suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella elinalueella

Petomäärän alueellinen vähentäminen ja suotuisan suojelun taso Suomen petokantojen kehittymistäkoskevat tiedot osoittavat, ettälajit pystyvät pitkälläaikavälilläselviytymään luonnollisen elinympäristönsäelinkelpoisena osana Vähentämälläporonhoitoalueen petokantaa niiden luontaiset levinneisyysalueet eivät pienene eivätkä ole vaarassa pienentyä Karhu-, susi-ja ilveskantojen säilymiseksi on ja tulee olemaan riittävän laaja elinympäristö Suomessa Vahinkoja aiheuttavia ahmoja voidaan siirtoistuttaa uudelleensijoittamistarkoituksessa poronhoitoalueen ulkopuolelle, kannanhoidollinen vastuualue tiedostetaan Petokantojen rajoittaminen mahdollista, kun esitetään pitkäjänteiset suunnitelmat kantojen hoitoon Vain Suomen viranomaiset voivat tehdä päätöksiä asiassa

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 1: Ministeriöiden tulee velvoittaa valtion viranomaiset (Poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus ja tuleva Suomen riistakeskus) toimimaan yhteistyössä keskenään ja poronhoitajien kanssa Valtion tulee ottaa vastuu petotilanteen hallinnasta ja osallistua petojen poistoon ja karkottamiseen yhdessäpaikallisten poronhoitajien tai metsästäjien kanssa Tehtävä on sisällytettävä nykyisten viran- ja toimenhaltijoiden työnkuvaan Vaihtoehtona on erillisten valtakunnallisten metsästäjän toimien perustaminen Toimintatavoista tulee laatia yhteinen ohjesääntö kevään 2011 aikana

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 1.1 Petokantojen palauttaminen poronhoidon kestämälle tasolle 1995 taso Seuraavan kolmen vuoden aikana Työtulee suorittaa sekänormaalin, ettäpoikkeuksellisen metsästyksen keinoin Osa poistomäärästä varataan suoraan viranomaisten poistokiintiöksi Maa-ja metsätalousministeriön tulee välittömästi laatia työlle toimenpideohjelma

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 1.2 Vahinkoa aiheuttavien petojen poisto Nopeasti viranomaistyönä yhteistyössä poronhoitajien kanssa 1.3 Pyynnissä käytettävät menetelmät Helikopterin ja moottorikelkkojen käyttäminen valtion kustantamana 1.4 Petohavaintojen ja petovahinkojen ilmoitusvelvollisuus Kaikki luonnossa liikkuvat valtion palveluksessa olevat henkilöt velvoitetaan ilmoittamaan jokainen petohavainto reaaliajassa RKTL:n TASSU -järjestelmään Viranomaistyön yhteydessätehdyt petohavainnot ja petovahingot on ilmoitettava erikseen alueen poroisännälle

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 2: Petojen poistoon osallistuvien poronhoitajien kulut tulee korvata Toimenpide 3: Poistolupaan tulee sisällyttääkaikki olennaiset luvat yhdellähakukerralla 1) Metsästysoikeus 2) Kulkuoikeus maanomistuksesta riippumatta 3) Aseenkuljetusoikeus 4) Lupa käyttää tarvittaessa kiellettyjä pyyntimenetelmiä 5) Lupamaksut tulee poistaa 6) Virka-apua

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 4: Poistolupa tulee myöntäänopeasti 1 vrk Toimenpide 5: Poistolupien myöntäminen ennaltaehkäisevin perustein Toimenpide 6: Viranomaisten tulee tehdäselvitys keinoista estää porovahinkoja Maa-ja metsätalousministeriön tulee laatia selvitys keinoista, joilla poronhoitaja voi estää petojen aiheuttamien vahinkojen syntyä sekä keinosta, joilla porokarjaa uhkaava peto voidaan häätääalueelta. On määrättävä, mikäviranomainen auttaa poronhoitajaa petouhan alla tässä työssä.

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 7: Suomen tulee tiivistää yhteistyötä Euroopan Unionin komission kanssa Ongelmat EU-komission tiedoksi Komission edustajat kutsutaan tutustumaan petotilanteeseen poronhoitoalueelle Toimenpide 8: Suomen tulee tiivistää yhteistyötä Ruotsin kanssa Suomen ja Ruotsin peto-ja poroasioista vastaavien ministeriöiden tulee järjestäävuonna 2011 BrysselissäEU:n vastaaville tahoille suunnattu petofoorumi

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 9: Suomen riistakeskuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tässäraportissa esitetyt toimenpiteet sekä porotalouden erityistarpeet Toimenpide 10: Petoasioihin liittyvien asetusten ja määräysten perustuslainmukaisuus tulee tarkistaa Toimenpide 11: Haaskakuvaus tulee kieltää poronhoitoalueella

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu- ja tukijärjestelmät Toimenpide 12: Poronhoitajien kriisiapujärjestelmän luominen nopealla aikataululla Poronhoitajat selviävät järjestelmän avulla siihen saakka, että petokanta on saatu porotalouden kestämälle tasolle ja mm. vasaprosentit ja teurasmäärät ovat palautuneet kriisiäedeltävälle tasolle Lapin ELY-keskus ja Paliskuntain yhdistys velvoitetaan luomaan sosiaaliset ja taloudelliset asiat huomioonottava esitys poronhoitajien kriisiapujärjestelmäksi vuoden 2011 toukokuun loppuun mennessä

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu- ja tukijärjestelmät Toimenpide 13: Eläinkohtaisen tuen ehtojen muuttaminen Eläinkohtainen tuki nykyisestä28,50 :sta Euroopan komission hyväksymälle tasolle 36 /eloporo Huomattavan suurista petovahingoista kärsivät poronomistajat: tukirajan tarkistaminen Ruokakunnan eloporomäärä vähintään 50 eloporoa Tukirajasta puuttuvat eloporot korvataan tekemällä poronhoitotyöpäiviä(2 työpäiväävastaa yhtäeloporoa 50 poroa + 60 työpäivää= 80) Toimenpide 14: Poronhoitajien koulutus Toimenpide 15: Poronhoitajien tukityöllistäminen Lapin ELY-keskuksen ja Paliskuntain yhdistyksen tulee valmistella asiasta esitys vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu- ja tukijärjestelmät Toimenpide 16: Tuki siitosvasojen ostamiseen Toimenpide 17: Vahinkojen etsiminen tulee korvata suurten vahinkojen paliskunnissa Paliskunnissa, joiden porovahinkojen määräkolmelta edelliseltävuodelta suhteutettuna eloporojen ja teurasporojen yhteismäärään ylittää3 prosenttia ( nk. Lex Halla korvauksen piiriin joutuneet paliskunnat), tulee valtion korvata kuolleiden porojen etsimistyön kustannukset Toimenpide 18: Suurista petovahingoista kärsivien paliskuntien porojen pannoittaminen Nk. Lex Halla korvauksen piiriin joutuneet paliskunnat Valtion tulee kustantaa eläville poroille kuolevuusradiolähettimet petojen tappamien porojen löytymiseksi säädösten mukaisten korvausten saamista varten Pannoista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu- ja tukijärjestelmät Toimenpide 19: Lopettamiskorvauksen selvittäminen Toimenpide 20: Suurimpia sallittuja porolukumääriäei tule muuttaa nykyisen peto-ongelman vallitessa

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Riistavahinkolain korjaaminen ja toimeenpano Toimenpide 21: Vasahävikkikorvauksen aikajakson muuttaminen 1.6. 31.8. Toimenpide 22: Vasahävikkikorvauksen aikana myös löydetyt petojen tappamat vasat tulee korvata Toimenpide 23: Erikoisporojen korvaaminen Kilpa- ja matkailuporot Toimenpide 24: LEX Halla II korvaus Jos petotilanne ei ole helpottunut, eivätkäporonlihan tuottoluvut ole kääntyneet nousuun, tulee vahinkojen korvausta jatkaa esimerkiksi aiempien vuosien korvaussummien tasolla, kunnes tilanne on normalisoitunut ko. paliskunnassa.

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Riistavahinkolain korjaaminen ja toimeenpano Toimenpide 25: Petokorvaukset tulee maksaa poronhoitajille kaksi kertaa vuodessa Toimenpide 26: Riittävät määrärahat petokorvausten maksuun Toimenpide 27: Lain käytännöt on saatava samanlaisiksi koko poronhoitoalueella Toimenpide 28: Muut asiat 28.1 Porovahingot jotka tapahtuvat poronhoitoalueen ulkopuolella tulee korvata 28.2 Vahinkojen ilmoitus- ja hakumenettelyprosessia tulee tarkentaa 28.3 Maastokatselmusta tulee tarkentaa 28.4 Korvattavien vahinkojen raja (170 ) tulee poistaa

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Petojen lukumäärän ja vaikutusten selvittäminen Toimenpide 29: Petokantojen arvioissa tulee siirtyä käyttämään todennäköisyyskanta-arvioita Petokantojen runsastumisen takia on siirryttäväpois varovaisuusperiaatteella ilmoitetuista vähimmäiskanta-arvioista ja ilmoitettava petojen todennäköiset kanta-arviot alueittain Toimenpide 30: Poronhoitajien koulutus TASSU - järjestelmän aktiiviseen käyttämiseen Toimenpide 31. TASSU järjestelmän tiedot tulee nähdä reaaliajassa Toimenpide 32: RKTL:n tulee tiedottaa pantapedoista paliskunnille

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Petojen lukumäärän ja vaikutusten selvittäminen Toimenpide 33: Tutkimus RKTL:lle tulee osoittaa lisäävaroja poronhoitoalueen suurpetomäärien ja vaikutusten selvittämiseen sekä TASSU järjestelmän kehittämiseen Ensisijaisesti tutkittavia aiheita ovat: 1. Poronhoitoalueen petomäärän selvittäminen, myös DNA-menetelmiä hyödyntäen 2. Petojen liikkuminen Suomen rajojen yli poronhoitoalueella 3. Petojen yksilöllinen ravinnontarve ja ravinnonvalinta sekäporoon kohdistuva tappotahti Suomen poronhoitoalueella 4. Petojen aiheuttamat kustannukset paliskunnille ja poronhoitajille 5. Petojen vaikutus vasojen ja raavaiden porojen hävikkiin 6. Petojen aiheuttamien vahinkojen kokonaistaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi kuinka suuri kokonaistaloudellinen merkitys petovahingoilla on poronlihan elintarvikeketjussa 7. Kuinka suuri on tähän menneessämenetetyn poropääoman ja poron jalostustyön arvo, ja kuinka menetykset tulee kompensoida 8. Vertaileva selvitys Suomen, Ruotsin ja Norjan petojen korvausjärjestelmistä, petojen laskentamenetelmistä, petovahinkojen etsimis- ja estämistyöstä sekä petojen poistomenetelmistä 9. Tässä selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden kustannukset valtioille

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Kannanhoitosuunnitelmat Toimenpide 34: Petokantojen hoitosuunnitelmia tulee noudattaa Poronhoitoalueelle asetettua tavoitetta ei ole noudatettu Tulisi olla sitovia ja viranomaisten käytännön toimia ohjaavia suunnitelmia Toimenpide 35: Petokantojen hoitosuunnitelmat on päivitettävä Petojen todellinen määrä sekä niiden vaikutukset porotalouteen Suunnitelmissa on osoitettava, ettäpedoille on elinkelpoisia alueita poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa Hoitosuunnitelmiin on sisällytettävämyös petokantoja rajoittavia toimenpiteitä Päivittäminen tulee aloittaa välittömästi Hoitosuunnitelmilla osoitetaan, ettäkonfliktin ehkäisy kantaa alueellisesti rajoittamalla ei vaikuta suotuisan suojelun tasoon Toimenpide 36: Suotuisan suojelun taso on ilmoitettava lukumäärinä

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Metsästyskäytännöt sekäpetojen poistokäytännöt poronhoitoalueella Toimenpide 37: Karhun kevätmetsästyskokeilu aloitetaan keväällä2011 Kokeilu toteutetaan itärajaan rajoittuvissa paliskunnissa. Pyyntiaika 1.- 31.5. Kokeilukiintiö keväälle 2011 tulee olla vähintään 20 karhua Toimenpide 38: Karhun vuotuinen kevätmetsästys Toimenpide 39: Karhun metsästyskiintiön nostaminen Kiintiötä tulee nostaa toimenpideohjelman mukaisesti (TP 1.1)

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Metsästyskäytännöt sekäpetojen poistokäytännöt poronhoitoalueella Toimenpide 40: Ilvekselle on sallittava vuosittainen kiintiömetsästys Ilvekselle tulee määritellävuosittainen metsästyskiintiötoimenpideohjelman mukaisesti (TP 1.1). Tulee osoittaa alueittain Tavoitteena tulee olla ilveskannan vähentäminen poronhoitoalueella. Tulee aloittaa poronhoitoalueella 1.10. Toimenpide 41: Viranomaisten osallistuminen vahinkoa aiheuttavien susien poistamiseen Vahinkoja aiheuttavien susien poistaminen tulee tapahtua tarvittaessa poronhoitajien pyynnöstävaltion vastuulla ja kustannuksella. Mikäli viranomaiset antavat susien poistamisen poronhoitajien tehtäväksi, tulee vahinkoja aiheuttavien petojen poistotyöstäsyntyvät kustannukset korvata poronhoitajille.

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Metsästyskäytännöt sekäpetojen poistokäytännöt poronhoitoalueella Toimenpide 42: Ahmoja tulee siirtoistuttaa poronhoitoalueen eteläpuolelle Toimenpide 43: Pahoja tuhoja aiheuttavia ahmoja tulee voida poistaa Kuten Ruotsissa ja Norjassa

4 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN SEURANTA Toimenpide 44: Paliskuntain yhdistys kokoaa seurantatiedon ja raportoi vuosittain Maa-ja metsätalousministeriölle Indikaattoreina käytetään mm. vasaprosentteja ja teurasmääriä