40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely S e l v i t y s o s a : Kilpailu- ja kuluttajapolitiikalla, mukaan lukien markkinoiden yleistä sääntelyä koskevat kysymykset, varmistetaan markkinoiden tehokas toiminta ja tehokkuushyötyjen tasapuolinen jakautuminen markkinaosapuolten kesken. Kansalaisen ja kuluttajan näkökulma korostuu myös monissa muissa talous-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa edistetään myös tutkimustoiminnan avulla. Toimivat markkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Kilpailu markkinoilla kannustaa yrityksiä laajentamaan tuotevalikoimaa, parantamaan tuotteiden laatua ja johtaa edullisempaan hinnoitteluun. Osaavat ja aktiiviset kuluttajat voivat toimia markkinoilla luottavaisesti. Tehokas kilpailupolitiikka on olennainen osa elinkeinopolitiikkaa ja välttämätön osa menestyksekästä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Kilpailuoikeudellisen keinovalikoiman on oltava ajanmukainen. Tämän vuoksi kilpailunrajoituslain uudistustarpeita kartoitetaan ja vuonna toteutetaan Kilpailuviraston toiminnan arviointi. Kilpailupoliittisia tavoitteita toteutetaan myös EY:n valtiontukisäännöllä ja julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Erityisesti palvelusektoria edelleen kehittämällä on mahdollista edistää työllisyyttä ja hyvinvointia. Kilpailua on edistettävä yleisesti ja varsinkin keskeisillä palvelutoimialoilla. Lisäksi on varmistettava tasavertaiset kilpailuolosuhteet yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Palveludirektiivin, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen sääntelykokonaisuuden sekä julkisten hankintojen sääntelyn nopean ja tehokkaan kansallisen toimeenpanon varmistaminen on tärkeää. Kuluttajanäkökulma otetaan huomioon yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Toimiva kuluttajapolitiikka edellyttää aktiivista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Vuoden aikana laaditaan uusi kuluttajapoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan erityisesti kuluttajahallinnon tehostamista, kuluttajatutkimuksen kehittämistä, kuluttajan asemaa markkinoilla, kuluttajien oikeuksia julkisten palvelujen käyttäjinä sekä Suomen kansallisia tavoitteita EU:n kuluttajapolitiikassa. Uudistetun ohjelman täytäntöönpano on kuluttajapolitiikan keskeinen vuonna. Keskeinen hanke on kunnallisen kuluttajaneuvonnan tehtävien siirtäminen valtion järjestettäväksi. Lisäksi käynnistetään selvitys siitä, voitaisiinko kuluttajaneuvonta ja talous- ja velkaneuvonta yhdistää lisätehokkuuden ja paremman tuottavuuden saavuttamiseksi. asettaa alustavasti kuluttaja- ja kilpailupolitiikan politiikkalohkolle seuraavat Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Markkinat toimivat hyvin ja niiden tuottama hyöty jakautuu yhteiskunnassa tasapuolisesti. Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat luottavat markkinoiden toimivuuteen. Yritykset ja julkinen valta noudattavat toiminnassaan kuluttaja- ja kilpailuoikeuden periaatteita. Julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Markkinoiden toimivuus ja yhteisön kilpailusääntöjen tehokas toimeenpano varmistetaan. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön edistää kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tavoitteiden toteutumista Suomessa. Ostajien kilpailuttamisosaamisen ja myyjien tarjontamahdollisuuksien tuntemus julkisissa hankinnoissa parantuvat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Luvun nimike on muutettu. 01. (32.40.21) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 770 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajaviraston yhteydessä toimii Euroopan Kuluttajakeskus, jonka toiminnasta puolet rahoittaa EU:n komissio. asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat Kuluttajien asema yhteiskunnassa paranee. Tuoteturvallisuusvalvonta kohdentuu oikein riskinarvioinnin avulla ja vakavaa vaaraa aiheuttavat kulutustavarat ja kuluttajapalvelut saadaan poistetuksi. Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja vaikuttaminen keskittyy kuluttajan kannalta merkityksellisiin aiheisiin ja ongelmiin. Kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat pystyvät toimimaan markkinoilla tehokkaasti hyödyntämällä Kuluttajaviraston verkkopalveluja (verkkosivujen kävijämäärä 130 000 kpl/kk). Kuluttaja-lehden kustannusvastaavuus paranee (hintatuen jälkeen 94 %, v. 89 %). Alue- ja paikallishallinto toteuttaa osaltaan kuluttajapolitiikkaa ja ovat olennainen osa kuluttajahallinnon resursseja. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 7 090 6 694 6 626 Bruttotulot 805 840 856 Nettomenot 6 285 5 854 5 770 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 056 siirtynyt seuraavalle vuodelle 652 Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain varsinainen talousarvio esitys 1 000 % 1 000 % 1 000 % Viraston yleiset tehtävät 769 12 878 15 866 15 Tuoteturvallisuus 581 9 468 8 519 9 Valmismatkaliikkeiden valvonta 113 2 176 3 115 2 Kuluttajaoikeus 988 16 819 14 923 16 Valistus ja viestintä 1 062 17 1 288 22 981 17 Alue- ja paikallishallinnon ohjaus ja koulutus 324 5 293 5 289 5 Asiointi-, hallinto ja muut palvelut 2 176 35 1 756 30 1 904 33 Euroopan kuluttajakeskus 118 2 176 3 173 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Maksullinen toiminta 154 2 - - - - Yhteensä 6 285 100 5 854 100 5 770 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 93,1 92,5 90,5 josta maksullisen toiminnan osuus ja 6,3 6,3 6,3 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus (Euroopan Kuluttajakeskus) 3,6 4,1 3,1 Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 3 536 3 590 3 590 Henkilöstön hyvinvointi paranee työilmapiiri (asteikko 1 5) 3,69 3,73 3,75 lyhytaikaisten sairauspoissaolotapausten (1 3 pv) määrä 232 225 220 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,7 5 5 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva työhakemukset/avoin työpaikka 30 30 Johtaminen työtyytyväisyyskyselyn indeksi (1 5) 3,4 3,5 3,5 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 22 Tuottavuustoimet -106 Yhteensä -84 talousarvio 5 770 000 talousarvio 5 854 000 tilinpäätös 5 882 000 02. (32.40.26) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 150 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Virasto puuttuu kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailun rajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet. asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat Kilpailun edellytykset erilaisten elinkeinonharjoittajien välillä ovat tasapuoliset. Kilpailu lisääntyy erityisesti infrastruktuurialoilla, palveluissa ja säännellyillä aloilla. Kartellien paikallistaminen oligopolistisilla toimialoilla paranee. Toiminta keskittyy kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten sekä institutionaalisten kilpailunesteiden ja rajoitusten selvittämiseen. Kartellivalvonnassa painopiste on oma-aloitteisessa toiminnassa. Kilpailupolitiikan ja talouden analyysin kansainväliset kehityssuunnat otetaan huomioon toiminnan suuntaamisessa. Lääninhallitukset toimivat alueellisten kilpailuongelmien selvittäjinä ja ovat olennainen osa kilpailuvalvonnan ja kilpailunedistämisen resursseja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Toimenpidepyyntöjen käsittelyajat lyhenevät (v. päätökset 826 päivää (mediaani) ja kirjeratkaisut 30 päivää (mediaani)). Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain arvio arvio 1 000 % 1 000 % 1 000 % Monopolivalvonta 1 781 35 1 797 35 1 803 35 Kartellivalvonta 1 603 31 1 591 31 1 596 31 Kilpailunedistäminen 800 15 770 15 824 16 Kansainväliset asiat 974 19 975 19 927 18 Yhteensä 5 158 100 5 133 100 5 150 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 69,2 70 70 Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 3 594 3 650 3 650 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee työilmapiiri (asteikko 1 5) - 3,3 3,4 sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 < 9 < 9 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 9,0 10 10 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 63,2 66 66 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva kokonaispoistuma, % 23,2 < 20 < 18 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 17 talousarvio 5 150 000 talousarvio 5 133 000 tilinpäätös 5 074 000 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 511 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille, 2) projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä 3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle lääninhallitus. Talous- ja velkaneuvontaan käytettiin vuonna yhteensä 165,3 henkilötyövuotta (neuvojat 136,5; avustajat 28,8). Valtion korvaus kattoi kustannuksista noin kaksi kolmasosaa. Erot eri kuntien palvelukyvyn välillä ovat suuret. Kuluttajavirastossa on meneillään neuvonnan laadun ja prosessien yhtenäistäminen ja neuvonta-alueiden kehittäminen. asettaa alustavasti toiminnalle seuraavat Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä ehkäisee ennalta ylivelkaantumistilanteiden syntymistä. Asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää. Alueelliset erot keskimääräisissä jonotusajoissa tasoittuvat. talousarvio 4 511 000 talousarvio 4 661 000 tilinpäätös 4 311 000 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin. S e l v i t y s o s a : Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, missä ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät kuluttajatietoa. Työtehoseuran kotitalousosasto edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien toimintaedellytyksiä. Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella. Määrärahan arvioitu käyttö Suomen Kuluttajaliitto ry 479 000 Kuluttajat-Konsumenterna ry 25 000 Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 169 000 Yhteensä 673 000 talousarvio 673 000 talousarvio 823 000 tilinpäätös 673 000 95. Ryhmäkanteen oikeudenkäyntikulut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ryhmäkannelain (444/) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle silloin, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. talousarvio 20 000 talousarvio 20 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5