Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka, Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä!, Rikosuhripäivystys, Pro-tukipiste ry, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys, Tampereen kaupungin Väkivaltatyö Jaana Häggman, Yksikön vastaava, Pro Tukipiste Tampere Jenni Karsio, Ensi- ja turvakodin johtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry www.tampere.fi/ lahisuhdevakivalta
Yleistä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta Väkivallan riskiä lisääviä tekijöitä Tauko Kohtaamisia Tänään Keskustelu väkivaltaa kohdanneen tai käyttäneen kanssa
Perheväkivallan muodot Fyysinen väkivalta: töniminen, kiinnikäyminen, puristelu, pureminen, potkiminen, lyöminen, kuristaminen, ravistaminen, tavaroiden heittäminen, esineiden/omaisuuden tuhoaminen Henkinen väkivalta: uhkailu, pelottelu, nimittely, syyllistäminen, mitätöinti, nöyryyttäminen, alistaminen, rajoittaminen, eristäminen, mustasukkaisuus, kontrollointi, määrääminen, manipulointi, hallinta, vastuuttomuus, välinpitämättömyys, tunnekylmyys (tunneilmapiiri) (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002) 3
Perheväkivallan muodot Taloudellinen väkivalta: toisen omaisuuden luvaton/tahallinen käyttö ja/tai käytön estäminen ja kontrollointi, menojen/kustannusten epätasainen jakautuminen Seksuaalinen väkivalta: seksuaalinen ahdistelu/koskettelu, tekoihin pakottaminen, pornografian katseluun, matkimiseen tai siihen osallistumiseen pakottaminen, raiskaus tai sen yritys (alistaminen, pelko, uhkailu osana pahoinpitelyä/osana sovintoa ) (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002)
Perheväkivallan muodot Hengellinen väkivalta: uskonnollisiin instituutioihin (rakenteet, normit, säännöt) perustuvaa pelottelua, uhkailua, pakottamista, painostamista Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti (kaltoinkohtelu) Kunniaväkivalta (Kunniaan liittyvä väkivalta viittaa henkilön psyykkiseen painostukseen tai väkivaltaan tilanteessa, jossa kyseistä henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta.) (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002, THL 2017)
Väkivalta elämänhistoriassa lisää väkivallan riskiä. Lapsuudessa ja nuoruudessa nähty tai koettu väkivalta Kouluväkivalta Seurustelusuhteen väkivalta Parisuhteen väkivalta Kuritusväkivalta Väkivalta elämänhistoriassa
Väkivalta erotilanteessa Väkivallan riski lisääntyy erotilanteessa. Eron puheeksi ottaminen Eron valmisteleminen Lasten asioista keskusteleminen Eron vireille pano Asumisjärjestelyt Eron jälkeinen aika Erokriisi
Korostunut hallinantarve Hallinnan tarve lisää väkivallan riskiä. Tois(t)en alistaminen Epäluottamus tois(t)en kykyihin Pelko tilanteen hallinnan menetyksestä Pelko epäonnistumisesta
Kulttuurierot lisäävät väkivallan riskiä. Erilaiset tavat ajatella ja toimia Erilaiset normit Erilainen käsitys säännöistä ja arvoista Väärinkäsitykset Kielivaikeudet Arjenhallinta Lastenkasvatus Kulttuurierot
Elämäntilanteen kriisit lisäävät väkivallan riskiä. Masennus Työuupumus Stressi Vakava sairaus Työttömäksi jääminen Ylivelkaantuminen Kriisit
Alkoholi ja päihteet Alkoholi ja päihteet lisäävät väkivallan riskiä. Tunteiden ja tilanteiden hallinnan haasteet Päihtyneet seuralaiset Ylimielisyys Uhkarohkeus Velkasuhteet Elämänhallinta puutteellista ylipäätään
Tilannesidonnaisuus Jotkin tilanteet lisäävät väkivallan riskiä. Tunteiden hallinnan haasteet Joukkokäyttäytyminen Väliin meno Väärässä paikassa väärään aikaan
Parisuhdeongelmat Parisuhdeongelmat lisäävät väkivallan riskiä. Mustasukkaisuus Väsymys Tiukat aikataulut Erilaiset päivärytmit Erimielisyydet rahasta Erimielisyydet lasten kasvatuksesta Sukulaiset Erilaiset arvot Asioiden salailu
Lapsen riskejä Lapsen riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Lapsen ikä ja sukupuoli Perheen elämäntilanteen epävakaus Ihmissuhteiden epävakaus Sosiaalinen eristyneisyys Vanhemman päihde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmat Lapsen tarpeisiin vastaamisen ongelmat (Krug et al. 2005, 86-89, Lapsiin kohdistuva väkivalta tutkimus)
Joka neljännellä vanhuksella on syy pelätä lähimmäistään https://www.youtube.com/watch?v=zcawndcboqa
Ikääntyvän riskejä Ikääntyvän henkilön riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat Sairaudet Uupumus, stressikokemukset Perhesuhteen laatu ja valta-asetelma Parisuhteen/perheen historia Riippuvuus (Perttu et al. 2002, 67)
Väkivalta taustalla? Hyvä pohtia, voisiko taustalla olla väkivaltaa, jos: Fyysisiä vammoja tai oireita Psyykkisiä oireita, mielenterveysongelmia Päihde- tai alkoholiongelmia Sosiaalisia ongelmia Taloudellisia ongelmia Itsetuhoisuutta Lasten ja nuorten käyttäytyminen ja oirehdinta Menneisyyden väkivalta voi vaikuttaa taustalla ja siihen tarvitaan purkamista vaikkei akuuttia väkivaltaa enää olisikaan.
Kaikki tarvitsevat apua Kokee väkivaltaa Käyttää väkivaltaa Sekä kokee että käyttää väkivaltaa Näkee, kuulee väkivaltaa Saa viitteitä väkivallasta
Kahvitauko 30 min: viereisessä kahviossa omakustanteisesti
Omia kokemuksiamme Keskustele vierustoverisi kanssa omista kokemuksistasi: Oletko ottanut työssäsi väkivaltaa puheeksi? Minkä koki väkivallan puheeksi ottamisessa helppona ja minkä haasteellisena?
Kohtaamisia https://www.youtube.com/watch?v=orvp 8fO0pMk https://www.youtube.com/watch?v=oerac Ol-XZw Kommentteja ja/tai ajatuksia esimerkkitapauksista
Keskusteluun valmistautuminen (mahdollisuuksien mukaan) Keskusteluun valmistautuessa huomioitavaa: Myönteinen kiireetön ilmapiiri on tärkeä. Itse kunnioittava ja ystävällinen Tuki >< kontrolli; voivat vaihtua toisikseen Huolen puheeksi ottaminen ja kipeistä asioista puhuminen vaatii luottamusta. Omien rajojen tunnistaminen ja tiedostaminen Sopiva tila (Soisalo 2014)
Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Varmista, ettei mahdollinen väkivallan tekijä ole paikalla. Varmista, että voitte keskustella luottamuksellisesti kenenkään muun kuulematta. Kysy väkivallasta suoraan. Ole avoin, myötätuntoinen ja rehellinen. Kuuntele äläkä oleta. Keskustelu
Keskustelu Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Varmista, että henkilö ymmärtää sinua ja sinä häntä. Sinulla on lupa kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Kerro väkivallan monimuotoisuudesta ja yleisyydestä.
Väkivaltaa kokeneelle ei ole hyötyä: Syyttelystä tai syyllistämisestä eikä syiden selvittelystä Vähättelystä, lohduttelusta, väkivallan mitätöinnistä Arvostelusta, vaikka ei pystyisikään irtautumaan Painostamisesta Ei kannata Väkivallan tekijän kritisoinnista (mutta väkivallan) Suorista neuvoista ja ohjeista (vaan tiedosta) Nopeista ratkaisuista (vaan vaihtoehdoista)
Jos työntekijä on liikaa muutoksen puolella, silloin hän on asiakasta vastaan. (Taiju Eerikäinen)
Keskustelu Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Ota kantaa väkivaltaan kertomalla, että se on aina väärin. Kerro, että väkivalta ja riita eivät ole sama asia. Kerro myös, että lähisuhdeväkivaltakin on rikos ja että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus. Kerro, ettei väkivalta yleensä lopu, ellei siihen puututa.
Keskustelu Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tilanteet ovat aina erilaisia. Henkilö ei ehkä ole valmis tai halukas kertomaan väkivallasta. Hän ei ehkä uskalla kertoa väkivallasta. Hän ei ehkä miellä kokemaansa/tekemäänsä väkivallaksi. Sovi uudesta tapaamisesta tai yhteydenotosta.
Akuutti tilanne Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kartoita henkilön omia kokemuksia ja käsityksiä väkivallasta. Kerro, että apua on saatavilla. Ohjaa tarjolla oleviin palveluihin. Arvioi henkilön ja mahdollisten lasten välitön turvan tarve: onko turvallista palata kotiin? Auta/ kehota laatimaan turvasuunnitelma.
Turvasuunnitelma Pohdi, mistä tunnistaa vaaran, miten valmistautua mahdolliseen vaaratilanteeseen. Hätänumero 112 pikavalintaan; soitto hätänumeroon; opeta lapset soittamaan hätänumeroon Jonkun naapurin numero pikavalintaan tai edes keskustelu naapurin kanssa Voiko mennä naapuriin, ystävien tai sukulaisten luo? Missä lähin turvakoti; puhelinnumero? NOLLALINJA 080 005 005 Miten voi lähteä ja mitä mukaan kiireessä?
Turvasuunnitelma Turvalaukku helposti saatavilla; puhelin, avaimet, pankkikortti, lääkkeet, lasten tavaroita tms. Älä pakene tilaan, josta ei ole toista ulospääsytietä! Vältä perääntymistä keittiöön! Keskustelu lasten kanssa Lapset mukaan, jos mahdollista Arvioi väkivallan hengenvaarallisuutta. Hakeudu lääkäriin
Mitä työntekijänä tulisi Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tiedosta omat kokemuksesi. Tiedosta omat asenteesi. Tiedosta omat ennakko-odotuksesi. Hallitse ilmeesi. Huomioi äänensävysi. huomioida Muista kehonkielesi merkitys.
Ylivireystila Vireystilaikkuna Ylivireystila emotionaalisesti reagoiva, raivo, paniikki, ylivalppaus, ylisuojeleva, tunkeutuvia mielikuvia En ole turvassa, On tehtävä jotain Jäätyminen korkea vireystila, ahdistunut, liikkumaton, ylijännittynyt On vaarallista liikkua, Jos sanon jotain, niin päälleni hyökätään Optimaali vireystila Vireystilaikkuna Alivireystila pam murr Alivireystila romahtanut, alistunut, turta, ei kosketusta tunteisiin 33 Ogden, Minton 2006 Olen arvoton, Ei ole toivoa
Tilanteet kehittyvät Väkivaltaa kokenut etenee tilanteessaan: Havahtuu väkivaltaan ja sen raaistumiseen Uskaltaa puhua tilanteestaan Vakuuttuu, ettei kumppani muutu Uskoo eron olevan parempi ratkaisu Saa rohkeutta, itseluottamusta, uskoo selviytyvänsä Pääsee omasta syyllisyydentunteestaan Ymmärtää oman historiansa taakan Saa riittävästi voimia ja tukea sekä konkreettista apua
Kaikki eivät koskaan lähde väkivaltaisesta suhteesta!
Mitä laki sanoo? Väkivallan käyttäminen lähisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos 1.1.2011 lähtien myös lievä pahoinpitely Seksuaalirikosnimikkeet koskevat myös parisuhteita raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994 Vainoaminen on rikollista 1.1.2014 alkaen
Mitä laki sanoo Oikeus hakea lähestymiskieltoa Lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia lastenvalvojalla. Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 25 ilmoitus poliisille lapseen kohdistuvasta pahoinpitelyepäilystä
Uhrin oikeudet Lähisuhdeväkivallan kohteella on oikeus saada asianajaja ja tukihenkilö valtion varoista riippumatta varallisuudestaan, jos kyseessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos (esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus, vapaudenriisto) tai seksuaalirikos kohteella on vaatimuksia (rangaistus, korvaus) ja syyttäjä ajaa syytettä Väkivaltainen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois yhteisestä kodista perheen sisäinen lähestymiskielto avioerossa mahdollista myös avioliittolain nojalla
MISTÄ APUA? Akuutti apu: Soita kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112 ( 24h) TAYS Ensiapu Acuta (24h) puh. 03 311 611 www.pshp.fi/acuta Nollalinja lähisuhdeväkivallalle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle 080 005 005 maksuton (24h) Auttavat tahot Tampereella: www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-jatoimeentulo/perhevakivalta.html Älä jätä uhria yksin!
Apua ja konsultaatiota Tampereen ensi- ja turvakoti www.tetuko.fi Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville naisille, miehille ja lapsille. Puh. 050 309 9313 (24 h) Sosiaalipäivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänä sosiaaliasemana ja antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa. puh. 0500 625 990 (24h) www.tampere.fi Lähisuhdeväkivaltatyön työpari, www.tampere.fi Kriisikeskus Osviitta on matalan kynnyksen tukipaikka kenelle tahansa, joka tarvitsee ulkopuolista keskustelutukea. Voit halutessasi varata ajan puh. 0400 734 793. Lisää tietoa www.mielenterveysseurat.fi /tampere/kriisikeskus Rikosuhripäivystys www.riku.fi RIKU tarjoaa käytännön neuvoa ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasioissa todistaville. Perheväkivaltaklinikka / Setlementti Tampere www.setlementtitampere.fi/pvk Apua miehille, naisille ja pareille, jotka ovat perheessä tapahtuvan väkivallan tekijänä ja/tai kohteena.
Apua ja konsultaatiota VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyö / Setlementti Naapuri www.seksuaalivakivalta.fi Kriisiapua, tukiryhmiä ja palveluohjausta seksuaalisen väkivallan uhreille, tekijöille ja heidän läheisilleen Pirkanmaan sovittelutoimisto www.tampere.fi/sovittelupalvelut Lähisuhteissa tapahtuneen lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelupalvelu. Ohjaus palveluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Terveyspalvelujen neuvonta 03 10023, joka päivä klo 7-22: ajanvaraus omalääkärille ja sairaanhoitajalle - www.tampere.fi/terveyspalvelut.html Akuuttipsykiatrian poliklinikka puh. 040 806 2606, päivystys arkisin ma - pe klo 8 15 yhteydenotot vakavissa mielenterveyden kriisitilanteissa www.tampere.fi/terveyspalvelut/mielenterveys/hoitoon.html Maria Akatemian Demeter-työ tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä henkistä tai fyysistä väkivaltaa http://www.maria-akatemia.fi/demeter-tyo
Ollaan rohkeita Kuka tahansa voi kokea väkivaltaa mutta myös auttaa väkivaltaa kokenutta: Mitä aiemmin väkivaltaan puututaan, sitä enemmän saavutetaan ja vähemmän menetetään. Kaikkeen ei ole valmista ratkaisua. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Parempi puuttua kuin vaieta ja jättää huomiotta. Myös väkivaltaa käyttävä tarvitsee apua.
Kiitos mielenkiinnosta! Osallistumistodistuksen saa ovella lähtiessä Koulutukset lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta jatkuvat saman sisältöisinä vuonna 2018. Koulutuspäivät ilmoitetaan myöhemmin Tulossa: 12.10. Kulttuurin ja kunniakäsitysten huomioiminen kuritusväkivaltatilanteissa Tipotien sosiaali ja terveysaseman luentosali klo 12.00-16.00 https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/13928/lomake.html Koulutusinfot, materiaalit ja tietoa auttavista tahoista löytyvät sivuilta www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta