Hämeen liitto tiedottaa syyskuu 2012 Timo Reina: Kanta-Häme on Suomen aortta Tässä numerossa: Timo Reina: Kanta-Häme on Suomen aortta 3 Juhani Honka: Onko mielenkiintoisempaa työtä kuin tämä? Loppusuora on auennut 2 Uusi rapukuningas pyytää rapunsa yöaikaan lampulla tähystellen 4 Verkostojohtaja istuu mieluummin satulaan kuin rattiin 6 Humppilaa ja sen uuttaa kunnanjohtajaa yhdistää into kehittyä 6 Hamk harppaa askeleen lähemmäs työelämää 7 Häme pyrkii vastaamaan biopolttoaineiden kasvavaan kysyntään 8 Helsinki EU-toimisto vahvistaa Hämeen liiton EU-edunvalvontaa 9 Harrasta mitä haluat. Pinnan alla. 10 Liikunta vaatii luontoa 11 Suruton-tapahtuma veti väkeä Alasjärven rannalle 11 Hauki on kala! 11 Poliittisten piirien toiminnanjohtajat tentissä 12 Valtion talousarvioehdotuksen tärpit Kanta-Hämeessä 13 Maakunnallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman laatiminen käyntiin 13 Hämeen liitto pitää lähiruoan lippua korkealla 14 Hämeen kesäyliopisto maakunnallinen koulutustoimija 15 Hämeen liitto monessa mukana 16 Kalifornian kautta takaisin Hämeeseen 17 Uusi maakuntajohtaja pyrkii pitämään itsensä ja maakunnan liikkeessä. jatkuu sivulla 3
Onko mielenkiintoisempaa työtä kuin tämä? Loppusuora on auennut Elämä myös työelämä on antanut minulle paljon. Olen ollut kovin onnekas. Olen saanut kokea suomalaista ja vähän ulkolaistakin työelämää poikkeuksellisen monipuolisesti. Tämä, nyt tammikuun lopussa päättyvä maakuntajohtajan pesti, on pesteistäni pitkäaikaisin lähes 9 vuotta. Hyvä seuraaja Timo Reina on valittu hyvissä ajoin. Hän aloittaa marraskuun puolivälissä, kun itse jään pitämään kertyneitä vuosilomia, ennen kuin täytän 68 vuotta. Tässä vuosien varrella olen saanut hoitaa hyvin monenlaisia vakansseja kaikki hyviä, mutta tämä on ollut monipuolisuudessaan ja mielenkiintoisuudessaan huippu. Arvelen, että monien mielessä maakuntajohtajan tehtävä latautuu harmaan virkamiehen työksi, jossa kirjoitellaan papereita ja istutaan kokouksissa sekä neuvotteluissa. Sitäkin se tietenkin on, mutta voitte uskoa, että tässä tehtävässä pitää ja saa taipua viran puolesta moneksi. Kun maakunnan liiton tehtävänä on vastata osaltaan maakunnan kehittämisestä, ymmärtää, että tontti on kovin laaja. Toki paljon riippuu myös itsestä mihin menet mukaan tai kuinka aktiivinen haluaa olla. Nautin työstäni, kun saan johtaa viraston toimintaa, valmistella strategioita, kirjoittaa ideapapereita, esitellä niitä eri foorumeilla, osallistua ministeriöiden kehittämispalavereihin, pohtia maakuntajohtajakollegiossa Suomen ja maakuntien tulevaisuutta, edustaa omaa ja joskus kaikkia maakuntia tietyissä tilaisuuksissa; Näin meistä kaikki toimivat omien vahvuuksiensa ja osaamisensa puitteissa. Meillä Kanta-Hämeessä on muihin verrattuna muutamia erikoisuuksia, jotka tekevät maakuntajohtajan tehtävästä monia muita vauhdikkaamman. Tällaisia ovat mm. Kesäyliopiston ylläpito, Häme Open Campus (HOC), Vanajavesikeskus, Metsäenergiahanke, Rapumaakunta, Lähiruokamaakunta, HämePro, Häme-markkinointi, Kesätapahtumien luvattu maakunta, Yrittäjyysmaakunta jne. Näistä saan aiheen laittaa päähäni erilaisia hattuja. Olen välillä mm. koekalastaja, koemaistaja, sahtikilpailun tuomari, nauhan leikkaaja, halkokauppias (milloin myyjä, milloin ostaja), juhlapuhuja, juontaja, kolumnisti, seminaarin avaaja ja sulkija, tuomari tai kilpailija halonhakkuussa, soutamisessa, laulamisessa, tanssimisessa, kehumisessa jne. Tämä kaikki on nyt loppusuoralla! Pian se aika meni. Näin toin oman panokseni Kanta-Hämeen kehittämiseen! Tein parhaani. Kanta-Hämäläiset arvioivat mihin se riittää! Timo jatkaa. Itse rupean virittelemään hiljalleen verkkoja ja rysiä uusiin vesiin. Saas nähdä, millaisia kaloja sieltä tulee. Juhani Honka maakuntajohtaja 2
jatkoa sivulta 1 Timo Reina aloittaa virkaa tekevänä maakuntajohtajana marraskuun puolivälissä. Keväällä, kun uutta maakuntajohtajaa ei ollut vielä valittu, esitti Hämeen Sanomat pääkirjoituksessaan maakunnan etsivän itselleen muutosjohtajaa. Timo Reina, allekirjoitatko omalta kohdaltasi ilmaisun muutosjohtaja? Mielestäni kaikki johtaminen on muutosjohtamista ja muutos on toisaalta pysyvä olotila. Monet aluekehittämiseen sekä hallinnon ja palvelujen rakenteisiin liittyvät asiat ovat nyt tavallistakin suuremmassa turbulenssissa. Siksi tarvitaan johtajuutta, jolla muutoksia ennakoivasti hallitaan. Millaisena näet Kanta-Hämeen maakuntana? Kanta-Hämehän on Suomen aortta, jonka läpi kulkevat keskeiset liikenneja ihmisvirrat. Sijaitsemme metropolialueen vaikutuspiirissä ja suurten keskusten välittömässä läheisyydessä. Kanta-Hämeen kehitys on ollut varsin suotuista muun muassa väestönkasvun ja työllisyyden mittareilla, tosin alueellisia eroja on myös maakunnan sisällä. Maakunnan kehittymiselle on hyvät edellytykset, mutta automaattista se ei ole Millaisten haasteiden äärellä Kanta-Häme on? Ensinnäkin meidän on onnistuttava rakenteiden uudistamisessa niin, että sekä kunnalliset että valtion palvelut pystytään hoitamaan tehokkaasti koko maakunnassa Toiseksi on kyettävä varmistamaan työvoiman saatavuus sekä vahvistettava maakunnan osaamisen ja innovaatiotoiminnan perustaa. Hämeen ammattikorkeakoulu tekee etunenässä tässä jo erinomaista työtä. Kolmas tärkeä asia liittyy erityisesti saavutettavuuteen eli liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi on tehtävä töitä koko ajan. Uskotko maakuntien säilymiseen, kun kuntia jo myllerretään? Maakunnat ovat syntyneet, niitä ei ole luotu. Uskon vahvasti maakunnallisuuteen, tuskin muuten olisin maakuntajohtajaksi hakenutkaan. Toinen asia on, millaisiksi maakunnan liittojen rooli, tehtävät ja aluejaot hallinnollisesti asettuvat. Haluan etsiä ja edistää ratkaisuja, jotka vahvistavat alueemme asemaa ja hämäläisten hyvän elämän edellytyksiä tulevaisuudessa. Mitkä teemat ovat erityisen lähellä sydäntäsi? Lähellä sydäntäni on se mikä on lähellä eli Kanta-Häme. Meidän kannattaa tavoitella johtavan lähimaakunnan asemaa, olipa sitten kysymys lähiruoasta, lähienergiasta tai lähimatkailusta. Nämä kaikki tuovat työtä, yrittäjyyden mahdollisuuksia ja hyvinvointia maakuntaamme ja ovat takuuvarmoja tulevaisuuden trendejä. Millaisia hyviä toimintatapoja aiempi työurasi on sinulle antanut? Tehtävät ministereiden esikunnissa ja valtiosihteerin työ valtiovarainministeriössä opettivat paljon siitä, miten järjestelmämme toimii ja miten siinä vaikutetaan. Ne tutustuttivat lukuisiin henkilöihin ja maamme eri alueisiin. Hallintojohtajana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa vastasin muun muassa henkilöstö- ja talousasioista sekä osallistuin myös laajasti asumisen kehittämistoimintaan. Maakuntajohtaja on kanta-hämäläisten palveluksessa oleva virkamies, ei poliittinen toimija, mutta ilman aiempia poliittista uraani minulla ei olisi sitä kokemusta muun muassa aluehallinnosta ja alueiden kehittämisestä tai niitä yhteyksiä, joita nyt on ja jotka pyrin laittamaan likoon Kanta- Hämeen hyväksi. Mitä puuhaat silloin, kun et istu työpöydän ääressä? Toivottavasti istun aika vähän työpöytäni ääressä, sillä maakunnan kehittämistä ja sen edun ajamista tehdään pääosin muualla kuin omassa työhuoneessa. Minulla on kolme pientä lasta eli kyllä perhe-elämä imaisee lähes kokonaan sen ajan, mikä töistä jää. Teksti Veera Vierumäki 3
Uusi rapukuningas pyytää rapunsa yöaikaan lampulla tähystellen Maakuntajohtaja Juhani Honka kruunasi vuoden 2012 rapukuninkaalliseksi kalatalousneuvoja Petri Mäkisen. Elokuussa Härkätien juhlassa kruunattu rapukuningas Petri Mäkinen kertoo ravustaneensa itse pienestä pitäen. Teini-ikäisenä hän hankki pientä tienestiä tikkuravustamalla jokirapuja ja myymällä saaliinsa. Yhä edelleen Mäkinen mieluiten ravustaa tikulla. - Siinä on oma tunnelmansa, kun ravustaa yöllä ja tarkkailee taskulampun valossa, että näkyykö rapuja, hän kertoo. Tikulla ravustettaessa työnnetään kala tikkuun ja tikun pää työnnetään pohjaan. Kala toimii syöttinä ja houkuttelee ravut paikalle. Kun ravustaja näkee ravun, hän pyydystää sen rapuhaavilla tai kädellä. Rapunsa Mäkinen syö kalan kanssa. - Alkuun rapukeitto ja sitten rapuja. Samaan pöytään kuuluu kala, esimerkiksi siika tai kuha, Mäkinen kertoo. Rapusanomaa koululaisille Härkätien juhlassa valittiin historiansa kolmas rapukuninkaallinen lauantaina 18.8. Maakuntajohtaja Juhani Honka julisti Kanta- Hämeen jälleen rapumaakunnaksi ja kruunasi vuoden 2012 rapukuninkaaksi Pro- Agrian kalatalousneuvojan Petri Mäkisen. Mäkinen on vetänyt 1990-luvulta lähtien useita rapuhankkeita ja viime vuodet keskittynyt tutustuttamaan lapsia ja nuoria ravunsyöntikulttuuriin. Ensin ravut pois järvistä Mäkinen kertoo, että hänen ensimmäinen rapuhankkeensa oli nimeltään Ravusta rahaa. - Hankkeen tarkoitus oli saada ravut ylös järvestä ja myyntiin, Mäkinen kiteyttää. Mäkinen muistelee, että siihen aikaan kaksi nuorta miestä pyydysti Lammin Ormajärvestä itselleen skootterirahat yhden ainoan kesän aikana. Sitten rapu kauppoihin Seuraava rapuhanke keskittyi ravustajan, tukun ja lähikaupan yhteistyöhön. - Kotimaista rapua ei silloin saanut lainkaan pakasteena, oli pelkkää ulkomaista, Mäkinen sanoo. Työn tuloksena Heimon Kala Oy lanseerasi ensimmäisenä suomalaisen täplärapupakasteen. Lopuksi tutuksi uudelle sukupolvelle Kolmas hanke vei Mäkisen viemään rapuasiaa kouluihin ja sillä tiellä uusi rapukuningas on yhä. Mäkinen kertoo, että raputeorian lisäksi lapset ovat päässeet myös maistelemaan rapuja ja kokemaan rapupyydyksiä. - Lapsen ovat niin aidon innoissaan. Kun rapumerran nostaa ja siellä on rapuja, niin kohahdus käy läpi lapsijoukon, Mäkinen hymyilee. 4
Härkätien juhlassa vieraili myös Hämeen ja Päijät-Hämeen vaalipiirien kansanedustajia. He olivat innokkaita lähtemään juhlan jälkeen rapuristeilylle jopa Aino-Kaisa Pekonen, joka kertoi joutuvansa pitämään rapuihin pientä välimatkaa. - Olen hirvittävän allerginen kalalle ja myös ravuille, Pekonen kertoi nauraen. Kansanedustajat vierailivat myös Keskiaikamarkkinoilla. 5
Verkostojohtaja istuu mieluummin satulaan kuin rattiin Hattulan uusi kunnanjohtaja Heidi Rämö näkee kunnan tulevaisuudessakin menestyvän itsenäisenä. Hattulan kunnanjohtajaksi valittu Heidi Rämö suorastaan hieman suivaantuu puolustaessaan tulevaa kotikuntaansa. - Pakko sanoa, että se on ihan hallitusohjelman propagandaa, ettei Hattula pärjäisi itsenäisenä. Siellä on esimerkiksi keskimääräistä parempi ikärakenne ja hyvä verotulopohja, hän listaa. - Yhdessä Hämeenlinnan ja Janakkalan kanssa, Hattula olisi se, joka parantaisi naapuriensa huonoa taloutta, Rämö lisää. Hän myöntää, että Hattulallakin on toki velkaa, mutta se on peräisin suurista investoinneista, joita on viime vuosina tehty teollisuuteen ja asumiseen. Rämön mielestä uudistukset ovat aina askel eteenpäin. Hän ei kuitenkaan usko, että kuntamuutoksilla saadaan automaattisesti ratkaistua esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon ongelmat. Ihmiset tekevät organisaation Rämö kuvailee itseään verkostojohtajaksi, jolle avain kaikkeen ovat keskustelut ihmisten kanssa. - Mikään organisaatio ei ole yksin mitään, ihmiset sen tekevät, Rämö sanoo. Tiimihengen lisäksi Rämölle tärkeä arvo on kestävä kehitys. Jos johonkin paikkaan pääsee pyöräillen, Rämö on mielellään käyttämättä autoa. Uusi kunnanjohtaja ei kiellä, etteikö kestävän kehityksen ideologia heijastuisi myös työelämään. - Ehkä se näkyy sitten Hattulassakin, tosin en tiedä, mitä kunnassa on jo tähän mennessä tehty sillä saralla, Rämö toteaa. Teksti Veera Vierumäki Martti Pura jättää jäähyväiset Hattulalle - Jätän Hattulan hyvällä mielellä, olen kiitollinen vuosistani täällä. Sovittiin, että jokainen Hattulassa evästää Heidiä asioista, jotka ovat valmistelun alla. Päällimmäisenä on tietysti kysymys Hattulan itsenäisyydestä: voimmeko tehdä, miten itse tiedämme parhaaksi, vai tuleeko ulkopuolelta käskyjä? Olemme yhtä aikaa töissä kolme päivää ja sen jälkeen Heidi ottaa ohjat. En jätä mitään testamenttia, mutta olen sanonut, että minulle voi aina soittaa, olen käytettävissä. Humppilaa ja sen uuttaa kunnanjohtajaa yhdistää into kehittyä Humppilan uusi kunnanjohtaja Marko Järvenpää uskoo alueellisen yhteistyön välttämättömyyteen. Ennen kuntajohtajahakemuksen tekoa Marko Järvenpää halusi tietää, millainen kunta Humppila on. - Löysin netistä juttuja tuulivoimaalueesta ja monesta muusta hankkeesta. Ajattelin, että tässäpä kehitysmyönteinen kunta, Järvenpää kertoo. Järvenpää on työskennellyt viimeiset 10 vuotta Tampereen kaupungilla. Yhteistyötä lähelle ja kauas Samana päivänä, jona Humppilan valtuusto päätti uudesta kunnanjohtajasta, julkaisi ministerityöryhmä kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit. Järvenpää on Humppilan itsenäisyyden kannalla, mutta uskoo alueellisen yhteistyön välttämättömyyteen. - Olen avoin yhteistyölle seudun kuntien kesken ja vaikka seutukunnan ulkopuolellekin, Järvenpää sanoo. Hän ei usko kuntien pakkoliitosten toteutumiseen. Järvenpää toivoo, että kuntien tulevaisuutta ohjattaisiin ennemmin kannustimilla kuin pakolla. - Onko siinä mieltä, että kunnat pakotetaan muutoksiin ja niiden toteuttamiseen annetaan valtion rahaa. Eikö ajattelun voisi kääntää toisin päin: Jos kunta löytää itse hyvän ratkaisun, siihen annetaan rahoitusta, Järvenpää pohtii. >>
Hamk harppaa askeleen lähemmäs työelämää Rehtorina aloittava Pertti Puusaari on kehittänyt oppilaitosta jo reilut 15 vuotta. Rakentamisen kiivain vaihe on saatu päätökseen. Nyt on aika keskittyä jalostamaan sitä, mitä rakennuksen sisällä tapahtuu. - Toiminnan laatua ja sitä, että Hamk palvelee aluettaan, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun seuraavaksi rehtoriksi valittu Pertti Puusaari. Puusaari on ollut mukana Hamkin rakennustöissä alusta alkaen eli 1990-luvun ajoista. Hamkin kehitysjohtajaksi hän tuli vuonna 1996. Säästöistä selvitään Kehityksestä ja muutosta tarvitaan nytkin, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitus vähenee vuonna 2015 kaikkiaan 121 miljoonaa euroa. Päätös vähentää ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja ei kata säästötarpeesta kuin kolmasosan. - Hamk selvisi aloituspaikkojen karsimisesta tosi hyvin. Meiltä vähennettiin vain 7 prosenttia paikoista ja luonnonvara-alan paikkoja jopa lisättiin, Puusaari sanoo. Puusaaren mukaan Hamk hakee tulevaisuudessa säästöjä esimerkiksi uusilla tilaratkaisuilla. Lahdensivuntiellä olevat opettajakorkeakoulu ja hyvinvoinnin ala voidaan siirtää Visamäkeen, jonka kampukseen rakennettaisiin 6000 neliömetriä uusia tiloja. Lahdensivuntien 20 000 neliömetrin tilat voitaisiin tällöin esimerkiksi myydä. - Yhteen isoon kampukseen saataisiin paremmat opiskelijapalvelut, esimerkiksi kattavampi kirjasto, Puusaari toteaa. Yhteistyötä toisen asteen kanssa Toinen muutossuunta on koulutuksen vieminen lähemmäs työelämää. Puusaari toivoo lisää projektipohjaista työskentelyä, jota tehtäisiin koulutusalakohtaisesti mutta myös monialaisesti ja kansainvälisesti. - Työelämä toivoo selvästi, että koulusta valmistuneet tuntisivat jo valmiiksi työelämää nykyistä paremmin, Puusaari sanoo. Tähän päämäärään tähtää myös suunnitteilla olevat toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulun yhteistyökuviot. Konkreettisena esimerkkinä eri koulutustason opiskelijat voivat olla samalla kurssilla. - Osana opetustilannetta voidaan ryhmässä ottaa eri rooleja ja harjoitella esimerkiksi työnjohdollisia taitoja, Puusaari sanoo. Koko alueen kehitys merkitsee Lisäksi Puusaari näkee tärkeänä jo aloitetun yhteistyön muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Hamk on osa Fuas-liittoumaa, jonka mut jäsenammattikorkeakoulut ovat Laurea ja Lahden ammattikorkeakoulu. Puusaari painottaa, että Hamk ei missään nimessä aio käpertyä itseensä, vaan etsii yhä enemmän yhteistyömahdollisuuksia. Hamkissa nähdään tärkeänä myös alueen yleinen kehitys. - Meille Eteläranta ja moottoritien kate ovat tärkeitä hankkeita. Ne kertovat siitä, että täällä tapahtuu, Puusaari sanoo. >> jatkoa edelliseltä sivulta Harrastuksena vaihtoehtoiset todellisuudet Uuden kunnanjohtajan voi luottaa ajattelevan kunnan tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä, mikäli jotain voi päätellä hänen harrastuksistaan. Kestävyysurheilua harrastava Järvenpää kertoo aikanaan osallistuneensa maratoneillekin. - Nykyään en enää harjoittele yhtä tavoitteellisesti, mutta pitkiä ja rankkojakin lenkkejä teen yhä, Järvenpää kertoo. Lisäksi Järvenpää kertoo vapaa-ajallaan seuraavansa politiikkaa ja taloutta. Joskus on hyvä myös olla tekemättä yhtään mitään. - Kustun sitä vaihtoehtoisten todellisuuksien havainnoinniksi, Järvenpää nauraa. Esko Tonteri jättää jäähyväiset Humppilalle - Jään pois hyvällä miellä. Kehittämishankkeita on käynnissä ja ne antavat mahdollisuuden uuden luomiseen. Tämä antaa työlle mielenkiintoa ja haastavuutta, jota kuntajohtajan työssä pitää olla. Yhteistyö Hämeen liiton henkilöstön kanssa on ollut erittäin tiivistä ja hyvää. Tämän uskon myös jatkuvan ja tuovan mukanaan uusia avauksia ja mahdollisuuksia. Yhteistyö erilaisten organisaatioiden ja henkilöiden kanssa on aivan avainasemassa pienen kunnan asioiden hoidossa. Yhdessä tekemällä voi saada paljon aikaan. Kiitokset kaikille miellyttävästä ja rakentavasta yhteistyöstä vuosien varrella. Teksti Veera Vierumäki 7
Häme pyrkii vastaamaan biopolttoaineiden kasvavaan kysyntään Metsäenergiahankkeessa on todettu Hattulan Merven alueen sopivan puun jatkojalostusalueeksi. Kanta-Hämeen metsät kasvavat, mutta metsäteollisuuden supistuessa niitä hyödynnetään yhä vähemmän. Samalla biopolttoaineiden kysyntä kasvaa. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on esittänyt ajatuksen kokonaan hiilivapaasta Suomesta, mikä tarkoittaisi muun muassa metsäraaka-aineesta tehtyjen polttoaineiden käytön lisäämistä. Tähän yhtälöön Häme on valmistautunut jo vuodesta 2010 aloitetussa hankkeessa Uusiutuvaa lähienergiaa Hämeen metsistä. Energiapuun keskukselle varaus kaavassa Tällä hetkellä ajatus alueesta metsäenergian tuottajana onkin myötätuulessa. Hattulan Merven aluen alue on todettu selvityksissä sopivan puun jatkojalostusalueeksi ja Hattulan kunnan sekä nykyinen että suunniteltu infrastruktuuri tukevat suunnitelmaa. Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura pitää hanketta maakunnallisesti merkittävänä. Energiapuun keskukselle on tehty myös varaus vaihemaakuntakaavassa. Tekniset ratkaisut parissa vuodessa Suuret kaupungit tarvitsevat tulevaisuudessa biopolttoaineita. Kanta-Häme sijoittuu maantieteellisesti kätevästi monen biopolttoaineen ostajan näkökulmasta. Tulevaisuudessa Hämeen metsistä voi virrata energiaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. - Puuta on paljon käytettäväksi energian tuotantoon erilaissa muodoissa, kertoo maakuntajohtaja Juhani Honka. - Tekniset ratkaisut ovat toteutettavissa kahden kolmen vuoden aikajänteellä. Asiantuntijana mukana työskentelyssä oleva Timo Rajala on ollut yhteydessä yrityksiin ja yhtiöihin ja kiinnostusta on löytynyt. Myötämielisiä vastauksia on tullut Helsingin energiasta, Tampereen sähkölaitoksesta, Elenia Oy:stä ja Gasumista. Nyt tärkeintä on selvittää, miten puu saadaan tehokkaasti, pitkäaikaisesti ja luotettavasti jatkojalostukseen. Fakta Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä Lähtökohtana valtakunnallinen metsäohjelma ja metsästrategia sekä Kanta-Hämeen metsien vähenevä käyttö. Asiaa puitu maakunnan toimijoiden kesken ja teetetty selvityksiä. Keskustelu johti tarkempaan suunnitelmaan Merven alueesta Hattulassa. Perustetussa ohjausryhmässä todettiin hankkeen sopivan hyvin valtakunnallisiin biopolttoainesuunnitelmiin ja esimerkiksi lisäävän Kanta-Hämeen työllisyyttä. 8
Helsinki EU-toimisto vahvistaa Hämeen liiton EU-edunvalvontaa Hämeen liitto aloitti yhteistyön Uudenmaan liiton kanssa Helsinki EU-toimiston puitteissa keväällä 2012. - Yhteistyöllä tavoitellaan laajan verkoston leveitä hartioita, samalla kun palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaasti, kertoo Hämeen liiton kansainvälisistä asioista vastaava kehittämisjohtaja Matti Lipsanen. Helsinki EU-toimisto sijaitsee Brysselissä EU-korttelissa ja siellä työskentelee kolme vakituista työntekijää sekä kaksi harjoittelijaa. Toimiston tehtävänä on levittää tietoa EU:n rahoitusmahdollisuuksista ja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä sekä avustaa kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisessa. Toimisto siis valvoo ylläpitäjiensä etuja EU-foorumeilla. Toimistoa ylläpitävät Hämeen liiton kanssa Helsingin kaupunki, Uudenmaan liitto, Helsingin yliopisto sekä Kymenlaakson liitto. Meihin voivat ottaa ylläpitäjiemme alueelta yhteyttä niin maakuntien ja kuntien päättäjät kuin yksityishenkilöt ja yrityksetkin, kertoo toimiston päällikkö Rogaciano Cavadas. Vierailujen valmistelussa apuna Haluamme tukea mahdollisimman paljon alueidemme asiantuntijoiden, poliitikkojen ja ryhmien vierailuja Brysseliin. Järjestämme ryhmillemme, kuten vaikkapa Hämeen liiton tarkastuslautakunnalle, vierailuja EU-instituutioihin, joissa he tapaavat kärkitason päätöksentekijöitä ja virkamiehiä, Cavadas tarkentaa. Hämeen ääni paremmin kuuluviin Helsinki EU-toimisto järjestää myös ylläpitäjiensä edustajia puhumaan asiantuntijoina esimerkiksi Euroopan parlamentin kuulemisiin sekä Alueiden komitean seminaareihin ja muihin Brysselissä järjestettäviin tilaisuuksiin. Tällä tavoin Hämeen liitonkin näkemykset pääsevät esille entistä paremmin. Helsinki EU-toimistolla on myös kokous- ja työskentelytilat, joita ylläpitäjät hyödyntävät, kun esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginhallitus tai Hämeen maakuntahallitus vierailevat Brysselissä tai järjestävät seminaareja. Toimisto myös Helsinki EU-toimistossa kantahämäläisiä palvelevat mm. toimiston päällikkö Rogaciano Cavadas sekä EU-suunnittelija Anu Heinonen. edistää ylläpitäjiensä tunnettavuutta järjestämällä tapahtumia Brysselissä. Helsinki EU-toimisto myös hämäläisten asialla Toimiston henkilökunta kiertää maakunnissa ja korkeakouluissa kertomassa mm. EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Toimiston henkilökunta tekee työtä sen eteen, että eteläsuomalaiset hyödyntäisivät niitä nykyistä enemmän. Kuva Juha Roini - Toimistomme tietopalvelu on avoin ja maksuton kaikille Hämeen alueella toimiville. Sen tilaajaksi voi liittyä sivujemme kautta. Ottakaa meihin rohkeasti yhteyttä. Olemme täällä hämäläisten asialla, Cavadas muistuttaa. riku.cavadas@helsinki.eu +32 498 168 302 www.helsinki.eu 9
Tee elämäsi löytöretki innostu oppimaan! Elinikäisen oppimisen tapahtumaa vietetään torstaina 20.9. klo 11 17 Raatihuoneella (Raatihuoneenkatu 15, Hämeenlinna) Tapahtuma on osa valtakunnallista Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kampanjaa, jonka suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö. Ohjelmassa: ura uusiksi oppimistarinoita uudesta alusta Vuoden aikuisohjaajan ja aikuisopiskelijan julkistaminen alueen koulutustarjonnan esittelyä, ohjausta ja neuvontaa musiikkia koulutuspoliittisia puheenvuoroja Seuraa tiedotustamme: www.facebook.com/hamkavoin Seikkailu on alkamassa, ja sinut on kutsuttu mukaan. Tervetuloa! Järjestäjänä Hämeen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Hämeen ammatti-instituutin, Hämeen kesäyliopiston, Hämeenlinnan seudun TE-toimiston, Hämeenlinnan aikuislukion, Kanta-Hämeen Erilaiset oppijat ry:n, Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen, Koulutuskeskus Tavastian, Suomen Yrittäjäopiston, Vanajaveden Opiston ja Häme Open Campuksen kanssa. Häme Open Campus koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöverkoston toimijat mahdollistavat monipuolisen koulutustarjonnan lähellä sinua! Verkostoa koordinoidaan Häme Open Campus (HOC) -verkoston kehittäminen ESR-hankkeen kautta. Harrasta mitä haluat. Pinnan alla. Kaikki ne, jotka ovat sukeltaneet tai snorklanneet lomareissuillaan turkoosinsinisessä meressä värikkäiden kalojen ja koralliriuttojen keskellä, ovat kurkistaneet erilaiseen maailmaan. Ilman väriloistoakin vedenalainen maailma on kiehtova ja salaperäinen tarjoten erilaisia elämyksiä ja seikkailuja kaikille niistä kiinnostuneille. Sukellusharrastus aloitetaan erilaisista syistä: yksi haluaa nähdä palan ihmiskunnan historiaa sukeltamalla hylyille tai tutustumalla vaikkapa veden alle jääneisiin asumuksiin tai rakennelmiin. Toista viehättää vedenalainen luonto, ja pinnan alla avautuva uskomattoman monimuotoinen maailma, jonka voi tallentaa muistoiksi kameran avulla. Kolmas koettelee seikkailunhalunsa rajoja sukeltamalla sellaisiin syvyyksiin tai paikkoihin, joissa ei moni ihminen tule koskaan vierailemaan. Joku taas saattaa nauttia yksinkertaisesti hiljaisuudesta, rauhallisuudesta ja mahdollisuudesta unohtaa hetkeksi arjen kiireet. Toisaalta veden alla voi myös kalastaa, uida virrassa tai vaikkapa pöristellä vedenalaisella skootterilla! Sukeltamiseen on melkeinpä mahdotonta kyllästyä. Erilaisia kohteita on lukemattomia aina kylmistä lämpimiin, suolaisista makeisiin ja merenpinnan tasossa olevista korkealla vuoristossa sijaitseviin. Sukellukset voi suunnitella yhdessä parin kanssa tai ilmoittautua mukaan järjestetylle retkelle. Mutta yksi asia yhdistää kaikkia sukeltajia motiivista, paikasta tai tavasta riippumatta: tarve päästä pinnan alle! 10
Liikunta vaatii luontoa Teuronjokimelonta järjestettiin perinteisesti elokuun toisena lauantaina 11.8. Viitisenkymmentä innokasta melojaa kokoontui aamuyhdeksältä Hämeenkosken Koskikartanon parkkipaikalle. Ensin jaettiin kaikille kajakki tai kanootti, melat ja pelastusliivit ja samalla opastettiin kokemattomia melojia turvallisesti kuivalla maalla. Kun kaikki olivat saaneet melontavälineensä, toivotti retken johtaja Leo Marttila reippailijat tervetulleiksi 12. Teuronjoen melontaan. Koko tapahtuma sai alkunsa Leon toimesta, kun hän viitisentoista vuotta sitten aloitti umpeenkasvaneen jokiuoman raivuun. Talvisin hän yhä huristelee moottorikelkalla jäätynyttä jokiuomaa avaamassa ja kesäisin kanootilla raivaussaha apunaan. Teuronjoki saa alkunsa Lammin Pääjärvestä ja soljuu Hämeenkosken ja Kärkölän kauniiden hämäläismaisemien kautta Mommilanjärveen. Melontatapahtuma päättyy Kärkölään Onninkujan laavulle ja matkaa päivän aikana kertyy 19 km. Matkalla on mm. historiallinen Hankalan pellavaloukku, vauhdikas Hyväneulan koski ja upea Myllykoski. Välietapilla tarjotaan kahvia, makkaraa ja virvokkeita ja maalissa vielä runsas päivällinen, joten nälkä ja jano ei ainakaan yllätä ketään. Tämän vuoden melonnan taltioi Viestejä Vanajavedellä -hanke mainostoimisto Preciksen kanssa ja paljon iloisia ilmeitä, muutama kaatuminen ja liikunnan iloa tallentui kameralle. Melontatunnelmia voit katsoa osoitteesta www.vanajavesi.fi Surutontapahtuma veti väkeä Alasjärven rannalle Elokuun lopussa järjestetty Surutontapahtuma Alasjärven rannalla Tervakoskella keräsi monta sataa kävijää viettämään leppoisaa iltaa hyvän musiikin ja ohjelman parissa. Illan aikana mm. soudettiin kilpaa, paistettiin lettuja ja kuunneltiin Saija Varjusta. Juontajan pestiä hoiti tv:stä tuttu Tea Hiilloste yhdessä apureidensa Onni-Monnin ja Pikku Myyn kanssa! Mika Soramäki, viestejä Vanajavedellä -hanke Hauki on kala! Hauki on myös tarmokas kalavesien hoitaja. Vanajaveden kaltaisissa särkikalavaltaisissa vesissä petokalojen merkitys kalavesien hoitajina on merkittävä. Viiden kilon hauki jauhaa vuodessa noin 30 kg saaliskalaa, joka siis täällä Vanajavedellä on usein särkikalaa. Ruokakalana hauki on tänä päivänä aliarvostettua herkkua. Ennen oli toisin; Ruotsin vallan aikana sitä vietiin Tukholman hoviin kapakalana ja nälkävuosina se pelasti monen ihmispolon hengen täällä pohjolassa. Marko ja potra selkähauki poseeraa kameralle Vanajanselällä. Tämä veijari pääsi kuvauksen jälkeen takaisin järveen kalavesiä hoitamaan. Ohessa mainio ja yksinkertainen kalaherkku hauesta; Hauki fileoidaan ruodottomaksi ja siivutetaan sopiviksi suupaloiksi. Tämän jälkeen laitetaan haukipalat pakastepussiin ja kaadetaan ihan tavallista kalan tai lihan grillikastiketta kalan joukkoon. Annetaan seoksen maustua noin 4 tuntia, jonka jälkeen kalapalat paistetaan wokki- tai paistinpannulla kypsäksi. Herkku on hyvää esim. rieskan päällä tai uusien perunoiden lisukkeena. 11
Poliittisten piirien toiminnanjohtajat tentissä 1) Millaisena näet Kanta-Hämeen maakunnan tulevaisuuden? 2) Entä Hämeen liiton roolin maakunnan edunvalvojana? 3) Mikä on mielestäsi syksyn tärkein teema? Mika Airinen (kok.) 1) Kanta-Hämeellä on hyvät peruslähtökohdat osana kasvavaa Etelä-Suomen metropolialuetta. Forssan seutu tarvitsee nopeita eritystoimia, jotta menetetyt teolliset työpaikat saataisiin korvattua uusilla. Pitkällä aikavälillä voisi ympäristöteknologiaan perustuva yritystoiminta olla avain Forssan seudun uuteen nousuun. 2) Hämeen liitto voi olla vahva kokoava voima, joka yhdistää eri toimijat edunvalvonnassa ja vie maakunnan asiaa eteenpäin mm. valtionhallinnon suuntaan. Toivon kiinteää yhteistyötä ja aktiivista vaikuttamista päätöksentekijöihin yhdessä hämäläisten politiikan toimijoiden, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten, kuntien ja viranomaisten kanssa. Tärkeää on myös leventää hartioita yhdistämällä voimat muiden maakuntaliittojen, erityisesti Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen kanssa yhteisten intressien ajamiseksi. 3) Taloudellisen tilanteen epävarmuus heijastuu kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa. Maakuntaakin on parempi rakentaa, jos Euroopan ja Suomen talous saadaan tasapainoon ja uuteen kasvuun. Syksyn kuntavaaleissa toivottavasti valitaan uusia päättäjiä, joilla on halu ja kyky ravistella vanhoja rakenteita hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Haasteet ovat suuret, kun samanaikaisesti väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja verotuotot vähenevät. Matti Kaunisto (kesk.) 1) Kysymys Kanta-Hämeen maakunnan tulevaisuudesta on monesta asiasta riippuvainen. Jos valtiovalta haluaa suurempia kokonaisuuksia, on vaikea kuvitella, mikä olisi se paras vaihtoehto oman maakunnan liiton kannalta. Suuntautumismieltymykset Hämeen liitto on jo ilmaissut. Tämän kokoisena maakunnan liitto varmaan olisi tehokas jatkossakin ja tarkkaan tulee myös miettiä maakunnan liittojen tehtäviä ylipäätänsä. Tänä päivänä kuulee monenlaisia ajatuksia siitä, mitä kaikkea maakunnan tasolla ja maakuntaliittojen kautta voitaisiin tehdä. Paperilla voidaan hoitaa monia asioita, tehokkuus on sitten toinen asia. 2) Hämeen liitto on jatkossakin edunvalvojana paras mahdollinen tälle maakunnalle. 3) Mielestäni kuntien elinvoimaisuus ja työllisyyskysymykset tulevat olemaan tärkeällä sijalla näissäkin vaaleissa. Kunnissa on entistä tarkemmin pistettävä asioita tärkeysjärjestykseen ja mietittävä, mihin on todella varaa. Erikoissairaanhoidon suuret kulut ovat myös ongelmalliset. Raimo Turunen (sd.) 1) Kanta-Hämeen tulevaisuus päärata-akselilla näyttää valoisammalta kuin Lounais-Hämeessä, jonka liikenneyhteydet on saatava kuntoon, jotta alueen houkuttelevuus erityisesti uudelle yritystoiminnalle lisääntyisi. Riihimäen seudun ja Hämeenlinnan seudunkin on hyödynnettävä sijaintietuutensa huomattavasti tehokkaammin. 2) Hämeen liiton toiminnan tulee edelleenkin olla tukiorganisaatioluonteinen ja yhteisestä edunvalvonnasta ja kehittämisestä huolehtiva. Liitosta ei saa kehittää kuntien päällystakkia. Liiton tulevaisuuteen vaikuttaa tuleva kuntauudistus, joka parhaillaan tulevaisuudessa voisi merkitä sitä, että nykyinen Kanta-Häme olisi yksi kunta. Välivaiheena voisi olla kolme kuntaa Riihimäki, Forssa ja Hämeenlinna. Monelta osin palveluiden tuottaminen onnistuisi nykyistä paremmin keskisuurella kuntakoolla. Ns. Hämeenlinna malli, joka käänsi kehittämisen näkökulmaa asiakaslähtöiseksi, on oikea tapa kehittää kunnan palveluja 3) Suomen on pystyttävä vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa säilyttämään vakaus ja uskottavuus. Siksi Suomen ei pidä hötkyillä mihinkään suuntaan, vaan keskityttävä lisäämään työtä ja sitä kautta toimeentuloa, joka turvaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Suvaitsemattomuus, joka nostaa alati päätään, on kitkettävä meistä suomalaisista pois. Teksti Veera Vierumäki 12
Valtion talousarvioehdotuksen tärpit Kanta-Hämeessä Valtion talousarvioehdotus on jälleen julkistettu ja budjettiriihen kuumien keskustelujen jälkeen se menee eduskunnan käsiteltäväksi heti syysistuntokauden alussa. Mutta onko koko tohinalla mitään vaikutusta Hämeeseen, kun näyttää siltä, että keltaisen budjettikirjan sivut sisältävät vain isoja hankkeita ja miljardien määrärahaesityksiä? Koko homman hämäryyttä lisää, että tätä nykyä budjettiesityksen määrärahoja ei ole kohdennettu alueellisesti. Esityksestä ovat tunnistettavissa vain kansallisesti merkittävät, suuret tie-, rataja vesihuoltohankkeet. On muistettava myös, että talousarvioesitykset ovat viime aikoina noudattaneet varsin uskollisesti hallitusohjelman ja kehysriihen linjauksia. Hallituksen elokuisessa budjettiriihessä kuumiksi kysymyksiksi näyttävät nousevat vain hallituspuolueiden väliset kiistat. Hallituksen työtapa talousarvion laadinnassa onkin muuttunut 2000-luvulla oleellisesti. Nyt maakunnan vaikuttajilta vaaditaan entistä ennakoivampaa ja aktiivisempaa vaikuttamista jo hallitusohjelma- ja kehysriihivaiheessa. Vaikutus on sitä parempi mitä yksimielisempi ja samansuuntaisempi yhteinen viesti on. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on myös alueen omassa yhteistyössä, sillä talousarviossa olevan könttärahoituksen kohdentumisesta maakunnan eri alueille sovitaan muun muassa ELY-keskuksen ja liiton yhteisissä suunnitelmissa. Epäuskosta huolimatta valtion talousarvioesitys on meille tärkeä asiakirja. Budjettikirjan kätköihin on piilotettu oman maakunnan teiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarkoitettu noin parinkymmenen miljoonan rahoitus ja myös maakunnan kehittämiseen varatut kansalliset ja EU-tuet. Se sisältää myös tärkeisiin kuntapalveluihin varatut valtionosuudet ja valitettavasti myös viestin siitä, miten niitä höylätään pienemmäksi. Talousarvioesityksen muut tärpit Kanta-Hämeessä: Pääradan välityskykyyn ja lähiliikenteen ostoon varattu rahoitus Homekoulujen korjaamisen varattu lisärahoitus Uusiutuviin energiatukiin varatun määrärahan lisäys vs. hallintojohtaja Eija Väätäinen Maakunnallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman laatiminen käyntiin Kanta-Hämeen maakunnallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman laatimista ohjaava ohjausryhmä kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 3.9. Kehittämissuunnitelma toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Hämeen liiton yhteishankkeena, jonka ohjausryhmässä on edustaja jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä, Hämeen liitosta sekä THL:stä. Ohjausryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja linjaa kehittämissuunnitelman tekemistä. 13
Hämeen liitto pitää lähiruoan lippua korkealla Kuva Suvi Mäkelä Elokuun alussa oltiin todistamassa kirjaimellisesti suomalaisen ruoan syntyhetkiä. Hämeen liiton lähiruokapyöräilyn joukkue pysäytti pyörät tienvarteen, vaikka ensimmäiselle etapille oli vielä jonkin matkaa. Tien viereisellä pellolla hoiperteli vastasyntynyt vasikka. Se on vielä ihan märkäkin, varmaan ihan juuri syntynyt, hämmästelee pyörältään hypännyt Heidi Kontio. Hämeen liiton työntekijät osallistuivat elokuun 3. päivä MTK Hämeen ja Kasvua Hämeessä -hankkeen järjestämään pyöräilytapahtumaan, joka on jatkoa aiempien vuosien lähiruokaviestille. Elokuun lopussa liitto näkyi Herkkujen Suomi- tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla. Luomu- ja lähiruoan tapahtuma tarjoili tänä vuonna kävijöille 150 pientä elintarvikeyritystä ja tuottajaa 18 maakunnasta. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi MTK. Päijät-Hämeen kanssa kilpasille Lähiruokapyöräilyssä Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen liitto haastoivat toisensa pieneen kilpajuoksuun: Kumpi maakunta onnistuu lisäämään naapuria enemmän lähiruoan käyttöä julkisissa keittiöissään vuoteen 2015 mennessä? Tällä hetkellä Kanta-Häme on johdossa enemmän kuin turvan mitalla, sillä 20 prosenttia kuntien ostamista elintarvikkeista tulee oman maakunnan sisältä. Päijät-Hämeessä vastaava luku on 10 prosenttia. MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio kertoo, että yleensä pienissä kunnissa on helpompi suosia paikallista. Tämä johtuu ostomääristä. Kun määrät ovat pieniä, ei hankintaa tarvitse kilpailuttaa, Aikio selittää. Piimälimppua ja porkkanahilloa Kanta-Häme on Aikion mukaan erityisesti juures- leipä- ja marjamaakunta. Tämä näkyi myös Herkkujen Suomen Hämeen osastolla, josta saattoi ostaa esimerkiksi hämäläistä piimälimppua, lettipullaa, kaura-porkkanasämpylöitä, mansikkamehua ja porkkanahilloa. Kanta- ja Päijät-Hämeen yhteisellä osastolla oli mukana 14 paikallista toimijaa sekä Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot. Osaston suunnittelusta vastasivat Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun Wetterhoffin opiskelijat. Herkkujen Suomi -tapahtuman avasi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Teksti Veera Vierumäki 14
Hämeen kesäyliopisto maakunnallinen koulutustoimija Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry, jonka jäseninä vuonna 2011 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset, mutta ylläpitäjinä on myös säätiöitä, koulutuskuntayhtymiä sekä alueellisia kuntaliittoja, kuten Hämeessä. Hämeen kesäyliopistoa ylläpitää Hämeen liitto (Hämeenlinna) ja kesäyliopiston omistavaan kuntayhtymään kuuluvat Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa, ja useampi kuin joka toinen Suomen kunnista onkin kesäyliopiston ylläpitäjän jäsenkunta. Vuonna 2011 kesäyliopistojen tulokertymästä 10,4 % oli kunnilta saatua rahoitusta. Toiminta Kesäyliopistojen toimintaa säätelee vuonna 2010 voimaan tullut laki vapaasta sivistystyöstä. Sen mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Hämeen kesäyliopiston ydintehtävä vuonna 2013 voimaan tulevan uuden ylläpitoluvan mukaan on järjestää avointa korkeakouluopetusta Kanta-Hämeessä. Toiminnan tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, koulutuksellista ja alueellista tasa-arvoa sekä aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, jonka tavoitteena on edistää kantahämäläisen väestön monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Ikääntyvä väestönosa huomioidaan järjestämällä ikääntyvien yliopistotoimintaa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Tämä antaa ikääntyville mahdollisuuden toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteita, hankkia tieteellistä tietoa sekä ylläpitää ja parantaa vireyttään, itsetuntoaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Hämeen kesäyliopiston opetus, mukaan lukien avoin yliopisto-opetus, on avointa kaikille halukkaille, pääsyvaatimuksia ei ole. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Kanta-Hämeessä ei ole omaa yliopistoa, joten Hämeen kesäyliopisto on nykytilanteessa Kanta- Hämeen avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta. Avoin yliopisto-opetus on kesäyliopiston koulutustoiminnan ydintehtävä, joka monipuolistaa, laajentaa ja täydentää koulutusmahdollisuuksia ja väestön osaamista sekä vastaa samalla osaltaan sivistystarpeeseen. Hämeen kesäyliopisto järjestää perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla, joten avoin yliopisto-opetus tarjoaa opiskelijoille akateemisen sivistyksen lisäksi väylän edetä opinnoissaan pidemmälle aina yliopistotutkintoon saakka. Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin suunnittelemalla koulutusta yhteistyössä toiminta-alueidensa muiden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. Kanta- Hämeessä osaamistarpeisiin vastaavan koulutuksen ennakoinnissa ja suunnitte-
lussa hyödynnetään ammattikohtaisia asiantuntijatyöryhmiä. Koulutustarjonta monipuolistaa ja täydentää alueen muiden oppilaitosten tarjontaa koulutusten sisältöjen, toteuttamistapojen ja järjestämisajankohtien osalta. Hämeen kesäyliopiston toiminnan painopistealueena on yhteistyö yliopistojen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä maakunnan vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Nämä oppilaitokset ovat yhdessä kehittäneet profiiliaan, kärkituotteitaan, yhteismarkkinointia, laatua ja asiakkaiden yhden yhteydenoton periaatteita. Erityisen tiivistä yhteistyötä kesäyliopisto tekee seutukuntien toimijoiden kanssa. Forssan seutukunnassa kesäyliopiston yhteistyökumppanina toimii Wahren-opisto (entinen Forssan aikuisopisto) ja Riihimäen seutukunnassa yhteistyökumppaneina toimivat Riihimäen kansalaisopisto, Lopen opisto ja Hausjärven kansalaisopisto. Hämeenlinnan seutukunnan alueella kesäyliopiston pääyhteistyökumppani on Vanajaveden opisto. Avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta Kanta-Hämeessä Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Vuonna 2010 kesäyliopistot järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta 62,1 %, jolloin kansanopistojen osuus oli 22,8 % ja kansalaisopistojen 13,7 %. Avoimen yliopisto-opetuksen koordinointia ja järjestämistä on Kanta-Hämeessä yhdessä vapaan sivistystyön muiden oppilaitosmuotojen kanssa sopien keskitetty jo vuosia kesäyliopistolle. Kesäyliopiston järjestämä avoimen yliopiston koulutustarjonta on vuosi vuodelta monipuolistunut, ja kesäyliopisto toteuttikin vuonna 2011 seitsemän eri yliopiston tutkintovaatimusten mukaista opetusta. Yhteistyöyliopistoja olivat Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Laajimmat opinnot olivat Itä-Suomen yliopistosta, jonka hallintotieteen kandidaatin (HTK) tutkintotavoitteisiin oikeustieteen eri opintoihin osallistui yhteensä 200 opiskelijaa. HTKväyläopinnot alkoivat Hämeen kesäyliopistossa vuonna 2007. Tämän jälkeen jo yli 70 kesäyliopistossa avoimen yliopiston opintoja suorittanutta opiskelijaa on erillishaun kautta valittu tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Yhteensä avoimen yliopisto-opetuksen osuus Hämeen kesäyliopiston koulutustoiminnasta vuonna 2011 oli opetustunneilla mitattuna 41 %. Hämeen kesäyliopiston avoimen yliopisto-opetuksen koulutustarjonta painottuu yhteiskunnallisiin aineisiin, liiketalouden ja hallinnon alaan, humanistiseen ja kasvatusalaan, kulttuurialaan, luonnontieteiden alaan, sosiaali- ja terveysalaan, liikuntaalaan sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousaloihin. Samat alat painottuvat myös työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen kehittämiseen tähtäävässä omaehtoisessa koulutuksessa sekä muussa vapaan sivistystyön lain mukaisessa koulutustarjonnassa. Hämeen kesäyliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta Hämeenlinnan lisäksi Forssassa ja Riihimäellä. Kesäyliopisto käy säännöllisesti Wahren-opiston ja Riihimäen kansalaisopiston kanssa neuvotteluja Forssan ja Riihimäen alueiden avoimen yliopisto-opetuksen koulutustarpeesta, ja seutukuntien toiveet otetaan painotetusti huomioon koulutusta suunniteltaessa. Esimerkiksi lukuvuodelle 2012 2013 Forssan Wahren-opisto esitti toiveen järjestää avoimen yliopiston lyhytkestoisia kursseja pitkäkestoisten koulutusten sijaan. Tämän perusteella Hämeen kesäyliopisto järjestää Forssassa tulevana lukuvuonna ainoastaan yksittäisiä avoimen yliopiston kursseja. Vuonna 2011 Forssassa toteutui yksi perusopintokokonaisuus (Ravitsemustieteen perusopinnot) sekä neljä muuta avoimen yliopiston kurssia (Ikääntyneiden sairaudet ja hyvä lääkehoito, Suomen kielen kirjallinen viestintä, Englannin kielen suullinen taito sekä lääketieteen opintoihin kuuluva Mielenterveys-jakso). Samana vuonna Riihimäellä toteutui kaksi avoimen yliopiston perusopintokokonaisuutta (Kirjoittamisen perusopinnot sekä Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot). Kesäyliopisto hakee vuosittain tarvittavia opintojen järjestämisoikeuksia yliopistoilta. Aina haettavaa koulutusta ei kuitenkaan ole saatavilla haluttuna ajankohtana. Näin tapahtui esimerkiksi kahdelle Forssaan lukuvuodelle 2011 2012 suunnitellulle kurssille (Kuvan rakentamisen perusteet ja Kuvaviestinnän perusteet). Koulutuksen alueellinen suunnitteluyhteistyö ja markkinointi Hämeen kesäyliopisto sekä suunnittelee että markkinoi koulutuksia yhteistyökumppaneidensa kanssa. Suunnittelutyöryhmät esimerkiksi varhaiskasvatuksen alalla ovat hyvin aktiivisia, ja seutukuntien ja kuntien varhaiskasvattajille järjestetäänkin usein tilauskoulutuksena ammatillista täydennyskoulutusta. Vastaavaa yhteistyötä ylläpidetään myös sosiaali- ja terveysalan suunnittelutyöryhmien kanssa. Hämeen kesäylipisto ja Riihimäen kansalaisopisto tekevät säännöllistä yhteistyötä koulutuksen, esimerkiksi abiturienttikurssien, suunnittelussa ja toteuttamisessa Riihimäellä. Koulutusmarkkinointia, joka sisältää muun muassa kaksi painettua koulutusohjelmaa vuodessa, lehtimainoksia, sähköpostimainontaa sekä Facebook-markkinointia, suunnataan koko maakuntaan koulutuksen järjestämispaikkakunnasta riippumatta. Kesäyliopisto haluaakin korostaa opintojen avoimuutta kaikille halukkaille sekä maakuntalaisten mahdollisuutta osallistua missä tahansa alueen kunnassa järjestettäviin koulutuksiin. Kanta-Hämeen kuntien opetustoimen henkilöstölle tarjotaan vuosittain mahdollisuus osallistua kesäyliopiston Hämeenlinnassa järjestämään Suomen suurimpaan opetuksen ja tietotekniikan tapahtumaan, ITKkonferenssiin, kuntakohtaisilla alennetuilla osallistumismaksuilla. Lopuksi Hämeen kesäyliopiston toiminta on nimestään huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5. 30.9.) ulkopuolella järjestetään yli puolet kaikista kursseista. Hämeen kesäyliopiston toimintaympäristössä asuu 176 000 asukasta, joten alueella on runsaasti nykyisiä ja tulevia kesäyliopiston asiakkaita. Keskeinen sijainti ja valtakunnallinen kurssitarjonta tuovat noin puolet kesäyliopiston opiskelijoista maakunnan ulkopuolelta. Hämeenlinnan ilmoitti vuonna 2011 kotikunnakseen noin 33 % kaikista opiskelijoista, ja vastaavasti opiskelijoita maakunnan muista kunnista oli noin 18 % kaikista opiskelijoista. Yhteensä opiskelijoita Hämeen kesäyliopistossa on vuosittain lähes viisi tuhatta ja kouluttajia noin 450. Kuluva vuosi 2012 on Hämeen kesäyliopiston 41. toimintavuosi, joka on jo ylittänyt puolivälinsä. Haluamme toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi opiskelemaan Hämeen kesäyliopistoon syksyllä, ensi vuonna tai myöhemmin tulevaisuudessa! Teksti: Liisa Vainio ja Mika Nirvi 16
Hämeen liitto monessa mukana: Vanajavesiuinnissa Järvisählykisoissa Linna Jazzissa Hakkapeliitta-tapahtumassa Nice Runissa Maakuntaliittojen taloushenkilöt Hämeen liiton vieraina 16.-17.8.2012 Elomessuilla Maakuntajohtaja vauhdissa halonhakkuukilpailuissa XXII Bella Italia Petankkipeleissä 17
Kalifornian kautta takaisin Hämeeseen Hämeen liitossa harjoittelun tehnyt Hilkka Hyppönen tahtoo nyt työskennellä kotiseutunsa hyväksi. Kauppaopistoa käynyt Hilkka Hyppönen sai kuulla opiskelukaverinsa serkun palaavan San Franciscosta, jossa tämä oli työskennellyt eräässä perheessä. Nyt perhe tarvitsi uuden au pairin. - Sanoin heti, että minä! Minä voin mennä, Hyppönen muistelee. Sille tielle hän myös jäi, kunnes palasi vuosi sitten 25 Amerikan-vuoden jälkeen takaisin kotiseudulleen Hämeeseen. Viimeisin asuinpaikka USA:ssa oli aurinkoinen Kalifornia, jossa elämä oli yhtä rantalomaa. Voisi kuvitella, että siihen verrattuna Suomen kesä todella on sanonnan mukaan lyhyt mutta vähäluminen. - Itse asiassa Häme on tuntunut upealta. Yhdysvalloissa kaikilla on aina päällä smileyface, mutta se ei ulotu pintaa syvemmälle. Lisäksi kaikki on niin uutta. Siellä ei esimerkiksi ole mitään niin vanhaa kuin vaikkapa Hämeen linna, Hyppönen sanoo. Kaliforniassa Hyppönen työskenteli myyntipäällikkönä huonekalu- ja sisustusyrityksessä. Palattuaan Suomeen hän suoritti Suomen yrittäjäopiston järjestämän toimistotyön kurssin, johon kuului työharjoittelu. Hyppönen löysi mieluisan paikan Hämeen liitosta, jossa harjoittelu kesti toukokuun lopusta elokuun alkuun. - Haluan asua Hämeessä ja tehdä töitä Hämeen hyväksi, Hyppönen kiteyttää. Teksti Veera Vierumäki Aurinkoista alkanutta syksyä! JULKAISIJA Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puh. (03) 647 401 fax (03) 647 4026 sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@hame.fi Osoitteenmuutokset: hameenliitto@hame.fi www.hameenliitto.fi