KILPAILUOHJELMA 2.1. 12.5.2017
1 KILPAILUKUTSU... 3 1.1 KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ, LUONNE JA TARKOITUS... 3 1.2 OSANOTTO-OIKEUS... 3 1.3 KILPAILUN PALKKIO... 3 1.4 KILPAILUN TUOMARISTO... 3 1.5 KILPAILUAIKATAULU... 4 1.6 TIEDOTTAMINEN... 4 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT... 4 2.1 OHJELMA-ASIAKIRJAT... 4 2.2 KILPAILUA KOSKEVAT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET... 5 2.3 KILPAILUN RATKAISEMINEN, TULOKSEN JULKISTAMINEN JA NÄYTTEILLE PANO... 5 2.4 JATKOTOIMENPITEET KILPAILUN RATKETTUA... 6 2.5 EHDOTUSTEN KÄYTTÖOIKEUS... 6 2.6 KILPAILUN SÄÄNNÖT JA KILPAILUKIELI... 6 3 KILPAILUTEHTÄVÄ... 7 3.1 KILPAILUN TAUSTA... 7 3.2 KILPAILUALUE... 8 3.3 KILPAILUN TAVOITTEET... 13 3.4 SUUNNITTELUOHJEET... 16 3.5 KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET... 17 4 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET... 18 4.1 VAADITUT KILPAILUASIAKIRJAT JA ESITYSTAPA... 18 4.2 KILPAILUSALAISUUS, EHDOTUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA NIMIMERKKIKUORI... 20 4.3 EHDOTUSTEN SISÄÄNJÄTTÖ... 21 2
1 KILPAILUKUTSU 1.1 KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ, LUONNE JA TARKOITUS Tampereen kaupunki järjestää kortteleiden ideakilpailun Hervannan pohjoisakselin alueen kehittämisestä. Ideakilpailun painopiste on kaupunkisuunnittelussa ja korttelitasoisessa suunnittelussa sekä asumisen monimuotoisuuden varmistamisessa. Tavoitteena on laatia korkeatasoinen suunnitelma, joka parantaa kaupunkikuvallista ja toiminnallista laatua Hervannan pohjoisen sisääntuloalueen ympäristössä. Tavoitteena on myös uudistaa asuinkerrostaloasumisen konsepteja sekä luoda raikkaita ideoita ja toteutuksia erikokoisten kotitalouksien ja perheiden asumiselle. Tarkoituksena on ratkaista alueen maankäytön yleiset suuntaviivat asemakaavoituksen pohjaksi sekä löytää yhteenliittymiä, jotka pystyvät jatkamaan korttelien kehittämistä laadukkaaseen toteutukseen asti yhteistyössä kaupungin kanssa. Ideakilpailun ratkettua prosessia on tarkoitus jatkaa voittaneen kilpailuehdotuksen tekijän kanssa kumppanuuskaavoituksena. Kilpailuprosessi tähtää tonttien luovutukseen. 1.2 OSANOTTO-OIKEUS Kilpailu järjestetään avoimena kilpailuna, johon osallistumisoikeus on sellaisilla työryhmillä, joilla on edellytykset myös toteuttaa esittämänsä ehdotus. Työryhmällä tarkoitetaan sellaista yhteenliittymää, jossa on mukana vähintään rakennuttaja ja suunnittelutoimisto tai vaihtoehtoisesti rakennusliike ja suunnittelutoimisto. Suunnittelukohde on liikenteellisesti haastava, joten se edellyttää myös liikenneasiantuntijan käyttöä työryhmässä. Kilpailutöitä odotetaan sekä yleishyödyllisiltä asumisoikeusja vuokra-asuntorakennuttajilta että perustajaurakointia harjoittavilta rakennusliikkeiltä ja näiden suunnittelijoilta. 1.3 KILPAILUN PALKKIO Kilpailusta ei makseta palkkiota. Kilpailun voittajalla on mahdollisuus valita kilpailualueelta korttelikokonaisuus toteutettavaksi. Alueelle odotetaan syntyvän monen kokoisia korttelialueita/tontteja, joista osalla on isompi ja osalla pienempi rakennusoikeus. Näin toteutettavaa syntyy monenkokoisille rakentajille. 1.4 KILPAILUN TUOMARISTO Kilpailun tuomaristoon kuuluvat: Anna-Kaisa Heinämäki, Tampereen kaupunki, apulaispormestari Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki Heli Toukoniemi, Tampereen kaupunki Elina Karppinen, Tampereen kaupunki, arkkitehti SAFA Taru Hurme, Tampereen kaupunki, arkkitehti SAFA Ilkka Kotilainen, Tampereen kaupunki, arkkitehti SAFA Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, arkkitehti Ari Vandell, Tampereen kaupunki Sisko Hiltunen, Tampereen kaupunki Hannu Tikka, professori / arkkitehti SAFA Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA 3
Kilpailusihteerinä toimii arkkitehti SAFA Saara Melama, Ramboll Finland Oy:stä. Kilpailusihteeri ei osallistu ehdotusten arviointiin. Kaupunkikuvatoimikunnalta pyydetään kilpailuehdotuksista lausunto. Yhteisöllisyyteen tutkimustyössään paneutuva arkkitehti Anna Helamaa ja Ikäystävällinen Hervannan palvelualue hankkeen projektipäällikkö Päivi Moisio esittelevät tuomaristolle kilpailuehdotusten onnistuneisuutta yhteisöllisyyttä synnyttävien ratkaisujen sekä ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisujen innovatiivisuuden näkökulmasta. Tuomaristo voi käyttää apunaan myös muita ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka voivat arvioida ehdotuksia oman erityisalansa näkökulmasta, mutta eivät ota osaa niiden arvosteluun. 1.5 KILPAILUAIKATAULU Kilpailussa noudatetaan seuraavaa aikataulua: - Kilpailuohjelma julkaistaan 2.1.2017. - Kilpailuinfo järjestetään 13.1.2017 klo 13.00 Galleria Nottbeckissa (Satakunnankatu 18). - Kysymysten jättö on viimeistään 27.1.2017. - Vastaukset kysymyksiin julkaistaan kilpailusivustolla viimeistään 13.2.2017. - Kilpailuehdotusten jättöaika päättyy perjantaina 12.5.2017 klo 15:45. - Näyttely kilpailuehdotuksista järjestetään touko-kesäkuussa 2017. Yleisön kommentit kootaan alkukesällä ja esitellään tuomaristolle. - Kilpailuehdotusten arviointi tehdään kesä-elokuussa 2017. Tulokset pyritään julkistamaan syyskuussa 2017. 1.6 TIEDOTTAMINEN Kilpailu on yleinen ja kilpailukutsu julkaistaan Aamulehdessä, Arkkitehtiuutisissa ja kaupungin internetsivuilla osoitteessa http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/tontit. Lisäksi kutsu lähetetään Tampereen kaupungin kiinteistötoimen tiedossa oleville ja tämän alan tonttitarjonnasta kiinnostuksensa osoittaneille eri alojen toimijoille, sijoitusyrityksille, rakennuttajille ja rakentajille. Kilpailun aikana yhteyshenkilönä toimii kilpailusihteeri arkkitehti SAFA Saara Melama, saara.melama@ramboll.fi, puh. 050 543 2778. 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 OHJELMA-ASIAKIRJAT Ohjelma-asiakirjana toimii tämä kilpailuohjelma sekä alla lueteltu kilpailumateriaali. Suunnittelutiedostot: - Pohjakartta (dwg) - Kiinteistörajat (dwg) - Ajantasakaava (dwg) - Katusuunnitelmakartat (dwg) 4
- Johtokartta (dwg) - Näkymäkuvan valokuvasovituspohja (jpg) Muut lähtötieto- ja tausta-aineistot: - Itäpuolen tornitalojen pohjapiirustukset (dwg/pdf) - Maaperä (pdf) - Insinöörinkatu, katusuunnitelmaehdotus 16825, pituusleikkaus, plv 0-700 (pdf) - Tampereen pysäköintipolitiikan linjaukset sivut 24-31 (pdf) - Kooste Kantakaupungin yleiskaava 2040 kaavaselostuksesta ja otteet kaavakartoista (pdf) - Hervannan kaupalliset palvelut (pdf) - Yhteisöllisyyttä asumisen ratkaisuihin (pdf) - Tampereen kaupungin valuma-alueselvitys (pdf) - Tampereen kaupungin valuma-alueselvitys kartta (pdf) - Korkean rakentamisen selvitys Tampereen aluekeskuksissa (pdf) - Väylien kattamisen selvitys osa1 (pdf) - Väylien kattamisen selvitys osa2 (pdf) - Ortoilmakuva 2016 (tif) - Viistoilmakuvia Hervannasta (jpg) - Valokuvia kilpailualueelta ja ympäristöstä (jpg) Kilpailuohjelma esitellään infotilaisuudessa perjantaina 13.1.2017 klo 13.00 Galleria Nottbeckissa (Satakunnankatu 18). Ohjelma-asiakirja liitteineen on noudettavissa sähköisesti kaupungin nettisivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/tontit. Kilpailuohjelman liitemateriaali on tarkoitettu vain kilpailukäyttöön tässä kilpailussa ja sen muusta mahdollisesta käytöstä on sovittava erikseen Tampereen kaupungin kanssa. Lisäksi kilpailualueeseen voi tutustua Tampereen alueen kartta- ja paikkatietopalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/. 2.2 KILPAILUA KOSKEVAT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET Kilpailijat voivat esittää kysymyksiä kilpailuohjelmasta tai pyytää lisäselvityksiä heti kilpailun käynnistyttyä. Kysymykset varustetaan nimimerkillä ja toimitetaan sähköpostitse kilpailun sihteerille osoitteeseen saara.melama@ramboll.fi 27.1.2017 mennessä. Sähköpostin aiheeksi tulee laittaa Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu. Vastaukset kysymyksiin ja mahdolliset tarkennukset kilpailuohjelmaan julkaistaan 13.2.2017 mennessä kaupungin nettisivuilla osoitteessa http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/tontit. 2.3 KILPAILUN RATKAISEMINEN, TULOKSEN JULKISTAMINEN JA NÄYTTEILLE PANO Kilpailuehdotusten jättöaika päättyy perjantaina 12.5.2017 klo 15:45 mennessä. Kilpailu pyritään ratkaisemaan syyskuun 2017 loppuun mennessä. Kilpailuehdotukset ovat arviointiaikana nähtävillä näyttelynä ja internetissä. Asukkaille järjestetään mahdollisuus kommentoida nähtäville asetettavia kilpailutöitä toukokuun 2017 aikana. Saadut mielipiteet kootaan ja toimitetaan tuomariston jäsenille hyödynnettäviksi arvioinnissa. Kilpailuehdotusten arvioinnista laaditaan pöytäkirja, joka sisältää kilpailun yleisarvostelun sekä ehdotuskohtaisen arvioinnin. 5
Kilpailun tulokset lähetetään tiedoksi kaikille kilpailuun osallistuneille ja julkaistaan kaupungin nettisivuilla. Kaupunki valitsee kumppanuuskaavoitusprosessiin mukaan kilpailun voittaneen työryhmän tuomariston suosituksen perusteella. Valitun työryhmän tulee sitoutua toimimaan yhteistyössä kaupungin kanssa alueen kehittämisessä sekä toteuttamaan kilpailuehdotukseensa perustuva korttelikokonaisuus myöhemmin luovutettavalle tontille/tonteille. Lähtökohtana on yhden parhaan kokonaissuunnitelman valinta kilpailuehdotusten joukosta. Tuomaristo voi valita ehdotusten sisällöstä riippuen myös kaksi voittajaa sen ollessa tarkoituksenmukaista: jos parhaan kokonaisuuden arvioidaan syntyvän yhdistämällä esim. pohjoisosa toisesta ja eteläosa toisesta ehdotuksesta. Jos prosessi keskeytetään ennen valintapäätöstä, järjestäjällä ei ole velvollisuutta korvata ehdotuksen tehneille kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet prosessiin osallistumisesta. Tuomaristolla on myös oikeus olla valitsematta voittajaa. 2.4 JATKOTOIMENPITEET KILPAILUN RATKETTUA Tuomaristo tekee suosituksen jatkotoimenpiteistä kilpailun tulosten perusteella. Tulosten pohjalta Tampereen kaupunki ja kumppaniksi valittu työryhmä jatkavat yhteistyössä korttelien kehittämistä asemakaavan viitesuunnitelmaksi. Kaupungin osallistumisesta viitesuunnittelun kustannuksiin muun kuin kaavoituskumppanille varatun alueen osalta sovitaan erikseen. Tavoitteena on asemakaavoittaa koko alue kerralla. Kilpailun voittaneen työryhmän lisäksi kaupunki voi varata tontteja myöhemmin myös enintään kahdelle muulle parhaiten menestyneelle työryhmälle. Valittavien työryhmien on sovitettava/laadittava suunnitelmansa voittaneen kilpailuehdotuksen kokonaisideaan perustuvan asemakaavan mukaisesti. Tontit vuokrataan. Hinnat perustuvat luovutushetkellä alueella vallitsevaan kaupungin hintatasoon. Tämänhetkinen asuinkerrostalotontin kerrosneliömetrihinta kilpailualueella on noin 300 /k-m 2. ARArahoitteisena toteutettavista osuuksista peritään ARA:n hyväksymä kerrosneliömetrihinta. Tontit varataan kilpailun voittajille maapolitiikan linjausten mukaisesti siten, että varausajalta peritään vuokraa puolet tämänhetkisestä tontinvuokrasta. Ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä tontin varaajan tulee esittää hyväksyttävät tontinkäyttösuunnitelmat. Kilpailun aikana aloittaa toimintansa myös Tampereen kaupungin strateginen Smart Tampere - kehitysohjelma. Kilpailun voittajalta ja kaikilta alueen toteuttajilta edellytetään uuden alueen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa älykkään ja kestävän kaupungin ratkaisujen mahdollistamista, kun mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot kehittyvät yhtä aikaa suunnittelutyön kanssa. Smart Tampere - kehitysohjelman tavoitteita on kuvattu kohdassa 3.3 Kilpailun tavoitteet. 2.5 EHDOTUSTEN KÄYTTÖOIKEUS Kilpailuaineistoa ei palauteta ja Tampereen kaupungilla on käyttöoikeus kilpailuun lähetettyihin ehdotuksiin ilman erillistä lupaa. Tekijänoikeus jää ehdotuksen tekijälle. Kilpailun järjestäjät myös varaavat oikeuden käyttää ja julkaista palkittujen ehdotusten materiaalia korvauksetta. Myös kumppaneiksi valituilla työryhmillä on oikeus käyttää hyväksi muiden kilpailuehdotusten aiheita ja ideoita tekijänoikeuslain mukaisesti. 2.6 KILPAILUN SÄÄNNÖT JA KILPAILUKIELI Kilpailussa noudatetaan tätä kilpailuohjelmaa, jonka kilpailija osoittaa hyväksyvänsä osallistuessaan kilpailuun. Kilpailukielenä on suomi. 6
3 KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 KILPAILUN TAUSTA Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Valtuuston hyväksymän Tampereen kaupunkistrategian 2025, Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, mukaisesti kaupunkiseudun kasvua suunnataan nykyisen aluerakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Päämääränä on koko kaupunkiseudun kehittymistä tukeva tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne, jonka tarkoituksenmukaisuus varmistetaan tarkastelemalla palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä yhtenä kokonaisuutena. Kaupungin keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina asumisen ja palveluiden keskittyminä. Kaupungin asuntokannan ja asuinalueiden tulee houkutella monipuolisuudellaan sekä tarjota mahdollisuuksia kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa tulee olla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. Kaupunkistrategiaa täsmentää kaupunginhallituksen hyväksymä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Rosoisesti kaunista, jonka mukaisesti keskeisiä toimia em. tavoitteisiin pääsemiseksi ovat mm. keskustan, aluekeskusten, laatukäytävien ja ratavyöhykkeen täydentämishankkeiden ja erityisesti kaupungin maalle sijoittuvien kohteiden priorisointi kaavoitusohjelmissa, arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailujen järjestäminen ja erilaisten asuntorakentamisen ja toteuttamisen kokeilujen mahdollistaminen. Hervannan kehittämisen tavoitteet Hervanta on noin 25 000 asukkaallaan suurin Tampereen aluekeskuksista, joita ovat lisäksi lännessä Lielahti ja Tesoma, koillisessa Koilliskeskus sekä etelässä uutena Lakalaiva. Aluekeskuksena Hervanta palvelee kantakaupungin Kaakkoista palvelualuetta, jonka yhdyskuntarakenteen rungon muodostavat 1960-luvulta lähtien rakentuneet erilliset lähiökaupunginosat. Hervannan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet keskusakselin varteen, joka on tiivistynyt voimakkaasti viime vuosina täydentävän asuin- ja liikerakentamisen myötä. Hervannan monipuolisiin palveluihin lukeutuvat muun muassa terveysasema ja kirjasto, uima- ja jäähallit sekä Duon kauppakeskus ja vapaa-aikakeskuksen runsas harrastustarjonta. Hervannassa sijaitsevat myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kampukset sekä Hermian teknologiakeskittymä, jotka tuovat alueelle nuorta väestöä ja lisäävät paikallista työpaikkatarjontaa tarjoamalla yhteensä noin 5 500 työpaikkaa. Tulevaisuudessa Hervannan aluekeskuksen vetovoima ja saavutettavuus tulevat kasvamaan entisestään raitiotien rakentamisen myötä. Tampereen kaupungin tavoitteena on kehittää Hervannan aluekeskusta palveluja monipuolistamalla ja täydennysrakentamalla. Toiminnoiltaan sekoittuneen keskustamaisen rakenteen on tarkoitus laajentua Hervannan valtaväylän suuntaisena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka. Tulevaisuuden kehitettäviä yhteyksiä ovat erityisesti sujuvat pyöräreitit Vuoreksen lähipalvelukeskukseen ja edelleen Lakalaivaan sekä nopea pyöräreitti raitiotiekäytävässä kohti keskustaa. Keskusakselin itäpuoliset TTY:n ja Hermian alueet muodostavat kehitettävän innovaatioympäristön, jossa mahdollistetaan alueen kokonaisuutta palveleva monipuolinen maankäyttö ja toiminnallisuus kohentaen erityisesti kestävän työmatkaliikenteen houkuttelevuutta. Lisäksi keskeisen vetovoimatekijän muodostavat Hervantaa ympäröivät laajat virkistysalueet, joita kehitetään hyvin saavutettavaksi suuren väestöpohjan aluepuistoksi toteuttamalla ns. Herukkareitti. 7
3.2 KILPAILUALUE Viistoilmakuva Hervannasta. Hervanta alueena Hervannan kaupunginosa sijaitsee seitsemän kilometriä Tampereen keskustasta etelään. Hervanta on alun perin perustettu Tampereen tytärkaupungiksi, ja samalla se on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne vuonna 1973, jolloin sinne valmistui myös nykyisen Tampereen teknillisen yliopiston ensimmäinen rakennus. Nykyisin Hervannassa on jo noin 25 000 asukasta ja yli 12 000 työpaikkaa. Siellä on lähiöksi hyvin monipuoliset palvelut, ja teknillisen yliopiston liepeillä sijaitsee kymmeniä korkean teknologian yrityksiä. Hervanta on kerrostalovaltainen alue, jonka maankäyttö perustuu professori Aarno Ruusuvuoren arkkitehtikilpailuehdotukseen vuodelta 1967, mutta on toteutunut osittain toisenlaisena. Voimakkain rakennusvaihe ajoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvulle, jolloin tapahtui myös kaupunkikuvallisia ylilyöntejä. Kerrostaloalueen reuna-alueilla levittyvät laajat pientaloalueet. Alueen kaupunkikuvaa hallitsevat betonielementtitalojen ohella erityisesti ylimitoitetut liikennejärjestelyt. Tunnetuimpia maamerkkejä ovat kallioiden päällä sijaitsevat massiiviset kerrostalot, Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat alkuperäinen kauppakeskus, kirjasto- ja vapaa-ajantalo keskustassa sekä uudet Matrix-korttelien tornitalot pohjoisessa. Myös vehreys ja järvet kuuluvat olennaisena osana Hervannan kaupunkikuvaan. 8
Aikaisemmin Hervanta oli varsin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa, jossa toimii yhä lukio, ammattikoulu sekä lukuisia peruskouluja. Sosiaalisia haasteita alueella aiheutti ensin nopea muuttoliike, ja myöhemmin 1990-luvun alun lama sekä suuri pakolaisten määrä. Hervantaa on 2000-luvulla alettu täydennysrakentaa voimakkaasti erityisesti keskustan, teknillisen yliopiston ja Teknologiakeskus Hermian alueella. Vuoteen 2030 mennessä Hervannan ikärakenne muuttuu iäkkäämpään suuntaan kun yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä kasvaa yli 120 % nykyiseen verrattuna. Jo vuonna 2002 yksi Hervannan lähipalvelukeskuksista on muutettu ikäihmisten palvelukeskukseksi ja vuonna 2008 valmistui Hervannan keskusta-alueelle seniorikortteli, joka käsittää viisi rakennusta sekä ns. palvelujen talon. Huomionarvoista on myös, että Hervannassa toimii Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo. Palvelut Kaakon alueen kehittämissuunnitelman mukaisesti Hervannassa jatkavat nykyiset peruskoulut: Pohjois- Hervannan yhtenäiskoulu (vuosiluokat 0-9), Etelä-Hervannan yhtenäiskoulu (vuosiluokat 0-9) ja Kanjonin koulu (vuosiluokat 0-6). Molemmat yhtenäiskoulut ovat tulossa perusparannuksen piiriin. Varhaiskasvatuksen osalta Hervantaan esitetään myös uusia päiväkoteja mm. Etelä-Hervantaan raitiotien varteen ja Kanjonin koulun tontille. Lisäksi Etelä-Hervannan uudelle asuinalueelle esitetään tonttivarausta yksityiselle päiväkodille. Tavoitteena on, että nykyisen väestösuunnitteen mukaiseen kasvuun pystytään vastaamaan näillä esitetyillä toimenpiteillä. Tärkeää onkin taata kaava-alueelta esteettömät ja turvalliset kulkuyhteydet kaikkiin palveluihin paitsi kouluihin ja päiväkoteihin, niin myös iäkkäiden henkilöiden liikkumistarpeisiin, jotta itsenäinen asiointi kodin lähiympäristössä on mahdollista myös toimintakyvyn heikentyessä. Hervannan keskustaan on keskitetty suuri osa alueen julkisista palveluista, jotka tulevat muodostamaan Hervannan hyvinvointikeskuksen. Keskustasta löytyy Hervannan terveysasema, hyvinvointineuvola (=äitiys- ja lastenneuvola), Hervannan kirjasto, nuorisokeskus Kupoli ja Hervannan vapaa-aikakeskus. Lisäksi lähellä sijaitsee Keinupuiston lähitori. Tavoitteena on luoda näiden palvelujen välille verkostomainen yhteistyön malli, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia sekä luo mahdollisuuksia muiden toimijoiden yhteisölliselle toiminnalle. Lisäksi keskustassa on myös kauppakeskus Duo sekä yksityinen terveysasema Omapihlaja Hervanta, josta kaupunki ostaa palveluita. Kaupunginosan ikärakenteen muutos on otettu huomioon palveluverkon kehittämissuunnitelmassa ja tehostettua palveluasumista on tulossa lisää muualle Hervantaan. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on mm. toisen asteen koulutuksen toimipiste, jossa on sekä lukio- että ammatillista koulutusta. Tiloja on mahdollista hyödyntää asukkaiden yhteisöllisessä toiminnassa iltaisin ja viikonloppuisin. Tietoa palvelujen sijoittumisesta alueella löytyy Tampereen alueen kartta- ja paikkatietopalveluista osoitteesta: https://kartat.tampere.fi/. 9
Julkisten palveluiden sijoittuminen kilpailualueen läheisyydessä. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen kilpailualueen läheisyydessä. 10
Kilpailualueen ja sen ympäristön kuvaus Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Hervannassa Hervannan valtaväylän molemmin puolin, ja se käsittää lähinnä alueen huoltoasemakorttelit, pysäköintikorttelit, liike- ja toimistokorttelit sekä näiden väliin jäävät yleiset alueet. Kilpailualue rajautuu pohjoisessa Hepolamminkadun kohdalla itä-länsisuuntaiseen voimajohtolinjaan ja lännessä Insinöörinkatuun rajautuviin korttelialueisiin. Etelässä kilpailualueeseen kuuluu Opiskelijankadun liikenneympyrän ja Hervannan valtaväylän välinen osuus sekä Hervannan valtaväylän katualue ja pysäköintikortteli Poliisiammattikorkeakoululle asti. Idässä rajaus kulkee Tieteenkadun varrella olevien korttelialueiden reunaan pitkin, pois lukien kuitenkin uusien tornitalojen ns. Matrix-korttelialueet pysäköintialueineen. Kilpailualueen laajuus on noin 10,8 ha. Kilpailualueen rajaus opaskarttapohjalla esitettynä. 11
Nykyisin kilpailualueella sijaitsee huoltoasemia, Scanburger ja pysäköintikortteleita sekä näiden väliin jääviä katu- ja viheralueita. Tonttien vuokrasopimukset ovat päättymässä, mikä mahdollistaa alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Pysäköintikortteleissa sijaitsee kuitenkin suuri määrä ympäröivien asuinkortteleiden autopaikkoja, joten niiden sijoittaminen on ratkaistava alueella myös tulevaisuudessa. Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Tampereelta kilpailualueelle liikennöivät bussilinjat 3, 4, 5, 6, 20, 24, 32 ja 38. Lisäksi Pirkkalasta liikennöi bussilinja 65. Keskustan ja Hervannan välisen raitiotieyhteyden toteutumisen myötä alueen saavutettavuus paranee entisestään. Raitiotie kulkee suunnitelmien mukaan Insinöörinkadun kautta ja ratkaisut tulevat muuttamaan Insinöörinkadun liikenteellistä roolia joukkoliikennepainotteiseksi. Välillä Orivedenkatu-Opiskelijakatu Insinöörinkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, jolla sallitaan vain tontille ajo. Tavoitteena on ohjata Hervannan keski- ja eteläosiin suuntautuva liikenne Hervannan valtaväylälle. Insinöörinkadun länsi- ja itäreunaan toteutetaan raitiotien suunnittelun yhteydessä laadittujen katusuunnitelmien mukaisesti eroteltu yksisuuntainen pyörätie ja jalkakäytävä. Alueella sijaitsevat normaalit kunnallistekniset ja yhdyskuntatekniset verkostot. Yksityiskohtaisempaa tietoa kunnallistekniikasta saa liitemateriaaleista. Kilpailun kohteessa olevien kunnallisteknisten johtojen ja linjojen siirroista vastaa tuleva toteuttaja. Maaperäolosuhteet alueella ovat hyvät. Pääasiassa ohuen humusmaakerroksen alapuolella ylimpänä maakerroksena on silttiä tai hiekkaa ja tämän alapuolella karkearakeisempi sora- tai moreenikerros. Kalliopinta on monin paikoin joko pinnassa tai lähellä maanpintaa, jolloin maanpeitteen paksuus on valtaosalla aluetta alle 3 metriä ja suurimmillaankin noin 5 7 metriä. Pohjavesi on noin 1,34 1,61 metrin syvyydellä maanpinnasta alueen kaakkoiskulmassa olevan pohjavesiputkesta tehtyjen havaintojen perusteella. Alueen pintavesien valuma-aluesuunta on pohjoiseen. Alueella on ollut hulevesien hallinnan ongelmia: mm. Hervannan valtaväylän vieressä on esiintynyt hulevesitulvia. Ote viistoilmakuvasta kilpailualueen kohdalta. 12
Valokuvia kilpailualueelta. Kilpailualueen asemakaavat Kilpailualueella ovat voimassa asemakaavat 3839 (2.6.1972), 3969 (25.9.1972), 5818 (23.6.1982), 6522 (24.8.1987), 7674 (4.4.2001), 7706 (23.6.2004) ja 8132 (25.11.2009). Lainvoimaisissa asemakaavoissa kilpailualueelle on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, huoltoasemarakennusten korttelialuetta, moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta, katualuetta sekä puistoa. Autopaikkojen korttelialueille on osoitettu useiden kilpailualueen ulkopuolelle jäävien korttelialueiden pysäköintiä. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta. 3.3 KILPAILUN TAVOITTEET Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Korttelien ideakilpailun tavoitteena on löytää yleiset suuntaviivat koko kilpailualueen kehittämiselle sekä mahdollistaa kumppanuuskaavoituksen ja suunnitteluvarausmenettelyn kautta yksittäisten korttelialueiden laadukas toteutus. Alue muodostaa pohjoisen sisääntulon Hervantaan, mistä johtuen ratkaisun tulee rikastuttaa paikan kaupunkikuvallista painoarvoa ja vahvistaa ns. Matrixin tornien aloittamaa myönteistä kehitystä. Tavoitteena ovat kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoiset ratkaisut, ja kilpailualuetta toivotaankin kehitettävän kaupunkimaisempaan ja jäsennellympään suuntaan nykyisen väljän liikenneväyläympäristön sijaan. Raitiotiepysäkit muodostavat luontevia solmukohtia, joiden lähiympäristön suunnittelussa tulee hyödyntää mahdollisuudet erilaisten liike- ja palvelutilojen sekä sisä- ja ulkotiloissa olevien kohtaamispaikkojen sijoittamiseen. 13
Toisaalta Hervannan ominaispiirteeksi koetaan myös vehreys ja luonnonläheisyys, ja kilpailuehdotuksissa tuleekin harkita, miten tämä perintö olisi päivitettävissä nykyaikaan kilpailualueen osalta. Esimerkiksi viherkatot ja hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn varatut alueet voivat tarjota luontevia vaihtoehtoja tähän. Kansiratkaisujen mahdollisuuksia voidaan tutkia siellä missä se on tarkoituksenmukaista kaupunkikuvan, toimintojen järjestämisen ja maastonkorkeusasemien kannalta, kuten esimerkiksi Opiskelijankadun molemmin puolin. Kiinnostavien näkymien avautumiseen ja maamerkkien asemaan kokonaisuudessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti tärkeimmistä saapumissuunnista. Alueen arkkitehtuurille asetettavissa tavoitteissa korostuu esteettinen laatu sekä paikallista identiteettiä päivittävät mielenkiintoiset julkisivut ja tilaratkaisut, jotka luovat alueelle uuden ajallisen kerrostuman. Erityisesti maantasokerrosten liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on ratkaisevassa asemassa jalankulkuympäristön viihtyisyyden kannalta, ja siksi katutason käsittelyn tulee olla keskeisellä sijalla arkkitehtuurissa. Monipuolista asumista kaikkiin elämänvaiheisiin Kaupungin tavoitteena on, että kilpailualueella asuu hyvin monenlaisia kotitalouksia yhden hengen sinkkutalouksista ikäihmisten yhteisöasumiseen ja perheasumiseen. Kilpailuehdotuksissa tulee esittää ideoita eri-ikäisten asukkaiden asumisratkaisuista hallintamuodoiltaan erilaisissa asumismuodoissa (omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuminen), joista ainakin osassa tulee olla asumisen yhteisöllisyyttä edistäviä tilallisia ja/tai toiminnallisia ratkaisuja. Kaupunki luovuttaa alueelta tontin myös sellaiselle vuokra-asumiselle, jossa kehitysvammaisten henkilöiden asumista toteutetaan osaksi tavallista vuokraasumista ja osaksi monipuolisen asumisen korttelia. Kilpailulla haetaan esimerkkejä asuntoratkaisuista, joissa asuntojen muunneltavuus ja tilojen monikäyttöisyys kohtuullistavat asuntojen tilantarvetta ja asumiskustannuksia. Kilpailijan tulee esittää asumista palveluna, jossa osa palvelusta saadaan kortteleiden yhteistiloista. Uusien asumisratkaisujen toivotaan mahdollistavan monenlaisia yhteisöllisiä kohtaamisia sekä sisä- että ulkotiloissa. Kilpailijan tulee esittää kerrostaloasumisen uudistamista niin, että myös perheasumisen kannalta kiinnostavia vahvuuksia saadaan toteutettua keskustamaisen tiiviissä rakentamisessa. Myös arkea helpottavan palveluntarjonnan integrointi osaksi asumisratkaisuja tai em. palvelujen saavutettavuuden parantaminen on toivottavaa. Hervannan kaupunginosaan on rakentunut monipuolinen palvelujen keskittymä ja palvelut tavoittavat asiakaskuntaa myös Hervantaa laajemmalta alueelta. Toimivat palvelut ja hyvät liikkumismahdollisuudet tarjoavat kaupunginosan asukkaiden ulottuville monipuolisen elinpiiriin ja tukevat arkisia osallistumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on eri elämäntilanteissa elävien ihmisten hyvän elämänlaadun tukeminen sekä tarpeita ja toiveita vastaavat asumismahdollisuudet ja palvelut. Kestävä ja monipuolinen tulevaisuuden työ-, palvelu- ja asuinympäristö Vireillä olevan yleiskaavan mukaisesti alueesta tavoitellaan sekoittunutta ja elävää tulevaisuuden elinympäristöä, jossa lomittuvat joustavasti asuminen, palvelut ja työskentely-ympäristöt. Toteutuessaan raitiotie lisää alueen saavutettavuutta entisestään, mikä mahdollistaa paikalle toiminnallisesti aikaisempaa keskustamaisemman luonteen tulevaisuudessa. Kilpailun tavoitteisiin kuuluukin tilavarausten osoittaminen myös liike-elämän ja palvelutuotannon tarpeisiin kaupallisille toimijoille vähintään 10 000 k-m2 laajuudessa. Itäisessä ja pohjoisessa Hervannassa ei ole tällä hetkellä esimerkiksi päivittäistavarakauppaa, joten sellainen tulee kilpailualueelle esittää. 14
Julkinen palveluntarjonta sen sijaan löytyy kilpailualueen ulkopuolelta, mikä on tärkeää huomioida suunnittelussa saavutettavuuden näkökulmasta. Kouluihin, päiväkoteihin yms. palveluihin sekä Hervannan keskustaan tulee järjestää sujuvat, turvalliset ja mahdollisuuksien mukaan myös esteettömät kulkuyhteydet. Lisäksi toivotaan ehdotuksia siitä, miten kaupunkisuunnittelun keinoin ja erilaisilla tilaratkaisuilla voidaan edistää ja lisätä kaiken ikäisten ihmisten vuorovaikutusta, naapuruston yhteisöllisyyden kehittymistä sekä hyvinvointia. Alueen suunnittelussa tulee huomioida ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä näkökulma mahdollisimman laaja-alaisesti. Kilpailuehdotuksissa tulee esittää esimerkkejä näiden teemojen huomioimisesta valituissa suunnitteluratkaisuissa vapaavalintaisella kuva- tai tekstimateriaalilla. Liikennejärjestelyt Suunnittelualueen maankäyttö voidaan liittää ympäröivään liikenneverkkoon lukuun ottamatta Hervannan valtaväylää ja Insinöörinkadun joukkoliikennekatuosuutta välillä Orivedenkatu- Opiskelijankatu. Näillä katuosuuksilla ei maankäyttöliittymiä voi olla. Suunnitelmissa on huomioitava asemakaavassa esitetty uusi kevyenliikenteensilta Hervannan valtaväylän yli ja sen yhdistäminen suunnitelluille raitiotiepysäkeille. Suunnittelukohteen kytkeytymisessä ympäröivään liikenneverkkoon on huomioitava suunniteltu raitiotie ja siihen liittyvät pysäkkiyhteydet. Suunnitelmassa on esitettävä eri kulkumuotojen liikenneverkko ja sen kytkeytyminen Hervannan pohjoisosan liikenneverkkoon. Kilpailun liitemateriaaliin kuuluvat katusuunnitelmat toimivat lähtötietoina kilpailuehdotusten suunnittelussa, ja niitä tulee noudattaa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet tulee suunnitella sujuviksi ja turvallisiksi niin alueen sisällä kuin ulkopuoliseen verkostoon liittymisessä. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös yhteyksien viihtyisyyteen, kokemuksellisuuteen ja esteettömyyteen sekä mahdollisiin kohtaamisen paikkoihin. Pysäköinti Alueen pysäköintiratkaisujen suunnittelussa tulee noudattaa liitemateriaalina olevaa Tampereen pysäköintipolitiikkaa, myös polkupyöräpaikkojen mitoituksen osalta. Lisäksi tulee huomioida, että kilpailualueelle kohdistuu ulkopuolisten korttelialueiden pysäköintipaikkarasitusta noin 455 autopaikan verran. Näiden autopaikkojen sijoittelu ja tilavaraukset tulee myös sisällyttää suunnitteluratkaisuun. Rasitepaikkojen tulee sijoittua suunnilleen voimassa olevan kaavan osoittamille paikoille, mutta niiden toteuttamisesta toivotaan esitettävän uudenlaisia ratkaisuja. Smart Tampere Tampereen kaupunki on käynnistämässä strategisen Smart Tampere -kehitysohjelman, jonka periaatteita on tarkoitus noudattaa kilpailualueen tarkemmassa jatkosuunnittelussa kilpailun ratkettua. Älykäs kaupunki (Smart City) hyödyntää ICT-teknologiaa, langatonta tiedonsiirtoa, sensoreita ja koneälyä kokonaisvaltaisesti mahdollistaen teknisten järjestelmien, palvelujen ja ihmisten vuorovaikutuksen. Tavoitteena on mahdollistaa sekä kestävä kaupunkielämä (energia- ja resurssiviisaus, hiilineutraalius, elinkaaritaloudellisuus, sosiaalinen kestävyys) että fiksu arki (sujuvuus, käyttäjälähtöisyys, mukavuus). Älykkäät ratkaisut mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon keräämisen niin infrasta, liikenteestä kuin tilojen ja palvelujen käytöstä. Olennaista on datan avoimuus ja yhteiset rajapinnat, jotta järjestelmät ovat yhteensopivia ja raakadatan pohjalle voidaan kehittää erilaisia käyttäjiä hyödyttäviä palveluja ja 15
sovelluksia. Älykkäät ratkaisut tuovat myös lisäarvoa rakennusten omistajille ja mahdollistavat kustannussäästöjä. Tavoitteena ei ole rakentaa valmista ja suljettua järjestelmää tämän päivän teknologian varaan, vaan mahdollistaa tulevaisuuden innovaatioiden käyttöönotto ja jatkuva kehittäminen. Siksi järjestelmien avoimuus, modulaarisuus ja yhteensopivuus ovat tärkeitä tavoitteita. Älykkäiden ratkaisujen tulee perustua markkinoilla olevaan teknologiaan, jotta niitä voidaan ottaa käyttöön koko alueella. Ratkaisujen yhdistelmät ja sovellukset voivat kuitenkin olla innovatiivisia. Alueelle haetaan myös esimerkkejä tulevaisuuden teknologisista ratkaisuista ja kokeilukohteita, joissa testataan ja kehitetään edelläkävijäratkaisuja. Hervantaa kehitetään kaupunkilaisia varten. Teknologisten ratkaisujen tulee mahdollistaa asukkaiden, yrittäjien sekä palveluja käyttävien kaupunkilaisten sujuva ja viihtyisä elämä. Ratkaisujen tulee olla käyttäjälähtöisiä, ymmärrettäviä ja myös sosiaalisesti tasa-arvoisia. Niiden tulee edistää alueen yhteiskehittämistä, kiertotaloutta ja jakamistaloutta. 3.4 SUUNNITTELUOHJEET Noudatettavat suunnitelmat Tekeillä on parhaillaan Kantakaupungin yleiskaava 2040, jonka tavoitteet tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Elokuussa 2016 nähtäville asetetussa yleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu aluekeskuksena ja keskustatoimintojen alueena, jonka läpi on linjattu raitiotie ja joukkoliikenteen tavoiterunkolinjasto. Alueen lainvoimaiset asemakaavat tulee huomioida kilpailualueelle rasitteena kohdistuvien pysäköintipaikkojen lukumäärän sekä pääpiirteissään myös sijainnin osalta siten, että etäisyydet kilpailualueen ulkopuolisista kortteleista näille autopaikoille säilyvät ennallaan. Lainvoimaisen kaavan mukaisia pysäköinnille varattuja alueita saa osoittaa kuitenkin myös muuhun käyttöön niiltä osin, kuin se uuden suunnitteluratkaisun mukaan on mahdollista. (Ks. alempana myös "Muut suunnitteluohjeet") Lisäksi tulee noudattaa kilpailuohjelman liitteenä olevia katusuunnitelmia, joissa on huomioitu jo raitiotie ja tulevat joukkoliikennekadut linjauksineen ja tilavarauksineen. Muut suunnitteluohjeet Rakentamisen volyymi: Kilpailuehdotuksissa tulee tutkia alueelle soveltuva kerrosalan määrä siten, että kokonaisratkaisu on viihtyisä ja laadukas, ja siinä on huomioitu kaikki tilavaraukset tarvittavalla tavalla. Asunnot: Asuntojakauman tulee olla monipuolinen ja kaikkien asuntojen tulee olla esteettömiä. Myös asuntojen hallintamuodoista tulee esittää monenlaisia vaihtoehtoja. Kortteleiden ja rakennusten ratkaisujen tulee mahdollistaa asunnon myyntihinnan ja vuokran kohtuullisuus. Kilpailijalta odotetaan tämän päivän asuinkerrostaloasumisen ratkaisujen rohkeaa kyseenalaistamista. Asuntoarkkitehtuurilta haetaan houkuttelevia, uusia ja urbaaneja ratkaisuja. Laadukkaisiin ulko-oleskelualueisiin (esim. parvekkeet, terassit, pihasaunat, piha-alueet) sekä asunnon ja ulko-oleskelutilan väliseen yhteyteen tulee esittää esimerkkiratkaisuja. Lisäksi kilpailijan tulee kertoa noin neljän erilaisen ja erikokoisen asunnon asukkaan tavallisen päivän tarina vuonna 2030 ja kuvata, miten asunto ja kortteli luovat edellytykset monenlaisille elämäntavoille. 16
Yhteistilat: Asunnoille tulee varata riittävät yhteistilat. Väestönsuojatilat voi ratkaista joko rakennuskohtaisesti tai keskitetysti. Ulkotilat: Ulko-oleskelutiloja voidaan osoittaa sekä asuntokohtaisesti tai yhtiö-/korttelikohtaisesti. Myös julkisia ulkotiloja voidaan esittää. Ulkotiloista tulee esittää sekä toiminnallinen että kaupunkikuvallinen idea. Myös huolto-, kunnossapito- ja pelastustoiminnan vaatimukset tulee ottaa huomioon. Kortteleiden pihat tulee toteuttaa ilman väliaitoja ja piharatkaisujen tulee ohjata asukkaiden yhteisölliseen toimintaan. Palvelut: Alueelle tulee osoittaa liike- ja/tai palvelutiloja vähintään 10 000 k-m2. Alueelle tulee osoittaa päivittäistavarakauppa. Liikenne- ja pysäköinti: Alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisujen osoittaminen on osa suunnittelutehtävää. Pysäköinti tulee suunnitella Tampereen pysäköintipolitiikan mukaisesti. Lisäksi kilpailuehdotuksessa on ratkaistava ulkopuolisilta korttelialueilta kilpailualueelle kohdistuvan pysäköintipaikkarasituksen tarkempi sijoittelu, toteutustapa ja sen vaatimat tilavaraukset. Rasiteautopaikkoja tulee sisällyttää suunnitelmaan noin 455 autopaikan verran, mutta näiden toteutus tulee olemaan kaupungin vastuulla. Näiden voimassa olevan kaavan mukaisten rasiteautopaikkojen tulee sijoittua suunnilleen kaavassa osoitetuille paikoille (LPA-7062: 72 ap, LPA-7133: 65 ap sekä LPA- 7134: yhteensä 318 ap, joista 80 ap korttelin pohjoiselle rakennusalalle ja loput eteläiselle rakennusalalle), mutta niiden toteuttamisesta toivotaan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaita ratkaisuehdotuksia (esim. rakenteellisia ratkaisuja yms.). Ratkaisuehdotusten tulee kuitenkin olla tarkoituksenmukaisia, kohtuuhintaisia ja muutenkin toteuttamiskelpoisia (ei esim. kaikkia rasitepaikkoja kallioparkkiin). Hulevedet: Hulevedet tulee käsitellä kilpailualueella, ja käsittelyperiaatteet tilavarauksineen tulee esittää kilpailuehdotuksessa yleisellä tasolla. Hulevesien käsittelylle tulee varata tilaa siten, että alueella pystytään käsittelemään vesimäärä, joka vastaa noin kerran viidessä vuodessa toistuvaa sadantaa: intensiteetti 150 l/s/ha, kesto 10 min. Poikkeusolosuhteita varten tulee osoittaa myös tulvareitti alueen läpi. Energiataloudelliset tavoitteet: Ratkaisu voi perustua passiivisiin ja/tai aktiivisiin keinoihin, mutta näkökulma on esitettävä selostustekstissä. Maaperän pilaantuneisuus: Alueella voi olla pilaantuneita maita mm. huoltoasematoiminnan seurauksena. Asia tutkitaan toteutusvaiheessa. Melu ja ilmanlaatu: Kilpailuehdotuksissa tulee esittää arvio tarvittavasta melusuojauksesta ja sen vaatimista tilavarauksista sekä kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Alueen ilmanlaatu vastaa keskimääräistä kaupunki-ilmanlaatua. Liikenteen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet laskevat, kun etäisyys ajoväylästä ja korkeus maanpintatasolta kasvaa. 3.5 KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET Korttelien ideakilpailun keskeisimpinä arvosteluperusteina arvioidaan, kuinka ehdotuksissa toteutuvat kilpailuohjelman kohdassa 3.3 kuvatut tavoitteet ja kohdassa 3.4 esitetyt suunnitteluohjeet. Lisäksi kilpailuehdotusten arvostelussa painotetaan seuraavia näkökulmia: - kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen kokonaisidea - liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen - alueidentiteetti 17
- asumisen ja asuntojen monipuolisuus ja esimerkkiratkaisujen innovatiivisuus, ulkotilojen viihtyisyys ja toiminnallisuus - yhteisöllisyyttä ja kestäviä elämäntapoja tukevat ratkaisut sekä suunnitteluratkaisujen esteettömyys - koettu laatu asukkaan näkökulmasta - toteuttamiskelpoisuus - monipuolisuus 4 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 4.1 VAADITUT KILPAILUASIAKIRJAT JA ESITYSTAPA Asiakirjat laaditaan suomen kielellä. Kilpailuehdotukset kiinnitetään A1-kokoisille (594 mm x 840 mm) pystysuuntaiselle jäykille alustoille, eikä niitä saa päällystää muovilla. Plansseja saa olla enintään 5 kpl / ehdotus. Ylimääräisiä tai väärän kokoisia plansseja ei oteta huomioon. Alla on esitetty tarkempi kuvaus vaaditusta materiaalista. Rakeisuuskaavio 1:5000 - rakennusmassat esitetään tummennettuina, mutta ei varjostettuina - uudet rakennusmassat ja olemassa olevat rakennusmassat esitetään keskenään eri väreillä siten, että kaavio havainnollistaa uuden rakentamisen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen Yleissuunnitelma koko kilpailualueelta 1:1000 - rakennuksiin merkitään käyttötarkoitus, kerrosluvut ja kerrosala (myös liikerakentamisen sijainti ja määrä) - rakennukset varjostetaan auringonvalon tulokulma ollessa 45 astetta lounaasta - suunnitelmassa esitetään kadut, kevyenliikenteen reitit ja pysäköintijärjestelyt autopaikkamäärineen - suunnitelmissa esitetään julkisten viheralueiden ja korttelien piha-alueiden yleispiirteinen luonne sekä toiminnallinen jäsentely - suunnitelmassa esitetään hulevesiratkaisujen aluetasoiset pääperiaatteet kuten viivytysaltaat ja tulvareitit Aluejulkisivu Insinöörinkadulle 1:1000 - suunnittelualueen aluejulkisivu esitetään Insinöörinkadun suuntaisena Insinöörinkadulta itään päin katsottuna - aluejulkisivussa tulee esittää myös uuden rakentamisen liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen - aluejulkisivulla tulee havainnollistaa suunnitelman korkeusasemia, kaupunkikuvallista ilmettä ja katutason toiminnallista luonnetta - vaadittu mittakaava edellyttää kuvan jakamista kahdelle planssille, jotta aluejulkisivu on mahdollista esittää kokonaisuudessaan Alueleikkaukset 1:1000 - itä-länsisuuntaisia alueleikkauksia esitetään kahdesta kilpailijan valitsemasta kohdasta kilpailualueelta - alueleikkauksissa tulee esittää myös uuden rakentamisen liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen 18
- alueleikkauksilla tulee havainnollistaa suunnitelman korkeusasemia, kaupunkikuvallista ilmettä ja katutason toiminnallista luonnetta - koko alueen yleissuunnitelmassa tulee esittää kohdat, joista alueleikkaukset on esitetty Kaaviomaiset pohjapiirustus-, julkisivu- ja leikkausotteet 1:400 - otteita esitetään kolmesta kilpailijan valitsemasta kohdasta, pohjapiirustus-, julkisivu- ja leikkausote kustakin - kuvissa esitetään tavoitteena oleva asuntotyyppijakauma (normaali kerrostaso) - julkisivuotteissa esitetään julkisivumateriaalit ja väritys - nykyisen maanpinnan korkeusviiva tulee esittää suunnitelmissa - koko alueen yleissuunnitelmassa tulee esittää kohdat, joista leikkaukset ja otteet on esitetty Näkymäkuvat - näkymäkuvia esitetään kaksi: yksi viistoilmakuvanäkymä lännestä katsottuna ja yksi katutasonäkymä kilpailijan valitsemasta kohdasta - näkymäkuvat toteutetaan valokuvasovituksina - viistoilmakuvanäkymä toteutetaan kilpailumateriaalissa annetulle valokuvasovituspohjalle (Suunnittelutiedostot/Näkymäkuvan valokuvasovituspohja (jpg)) Havainnollistavia kaavioita - kaavio ajoneuvoliikenne- ja pysäköintijärjestelyistä, josta käy samalla ilmi olemassa olevan (rasitepaikat) ja lisärakentamisen myötä tulevan uuden pysäköinnin sijoittuminen ja määrä - kaavio huolto-, pelastus- ja saattoliikennejärjestelyistä - kaavio hulevesien käsittelystä - kaavio asuntojen hallintamuodoista (omistus-/vuokra-/asumisoikeus tms.) - kaavio kevyen liikenteen ja polkupyöräpysäköinnin järjestelyistä - kaavio yhteistilojen sijoittumisesta alueella (kaavion yhteydessä esitetään myös yhteistilojen laajuudet ja kokonaismäärä kerrosneliömetreinä) - yhteistilat sekä kevyenliikenteen ja polkupyöräpysäköinnin saa halutessaan esittää samassa kaaviossa Muu kuva-aineisto - kilpailijat voivat esittää halutessaan myös muuta suunnitteluratkaisua havainnollistavaa kuvamateriaalia sallitun planssien enimmäismäärän puitteissa Kilpailuehdotuksen selostus - kuvataan kilpailuehdotuksen pääperiaatteet, alueen toiminnalliset konseptit ja ratkaisut - esitetään korttelien kerrosala- ja pysäköintilaskelmat käyttötarkoituksittain eriteltynä - kuvailutekstissä tulee viitata seuraavassa kuvassa esitettyyn osa-alueiden numerointiin selkeyden vuoksi - selostuksen maksimipituus saa olla enintään 2 x A4 normaalilla fonttikoolla - selostuksen voi jakaa osiin eri plansseille Asukkaiden tarinat - kuvataan noin neljässä erilaisessa asunnossa asuvien asukkaiden tavallisen päivän tarinat vuonna 2030 - tarinoissa eläydytään siihen, miten monenlaisten asukkaiden erilaisille asumisratkaisuille ja elämäntavoille voidaan luoda alueella hyvät edellytykset - tarinoiden maksimipituus yhteensä saa olla enintään 2 x A4 normaalilla fonttikoolla 19
Muu kuin plansseilla palautettava materiaali - pienennökset kilpailuplansseista A3-koossa pdf-muodossa - yleissuunnitelmat ja näkymäkuvat jpg-muodossa (300 dpi) nettijulkaisua varten - kilpailuehdotuksen selostus pdf-muodossa - asukkaiden tarinat pdf-muodossa - materiaali tallennetaan muistitikulle, ja tiedostojen nimessä tulee mainita kilpailuehdotuksen nimimerkki Kilpailualueen rajaus ja osa-alueet numeroituna. 4.2 KILPAILUSALAISUUS, EHDOTUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA NIMIMERKKIKUORI Kilpailu on salainen. Kilpailuehdotuksen asiakirjat ja muistitikku tulee varustaa merkinnällä Hervannan pohjoisakselin korttelien ideakilpailu sekä kilpailijan nimimerkillä. Sekä plansseista että sähköisistä tallenteista tulee poistaa kaikki tunnistetiedot. Ehdotuksen mukana lähetetään nimimerkillä varustettu suljettu läpinäkymätön nimikuori, jossa on sisällä: - Kilpailuun osallistuvan yrityksen/yritysten nimi, yhteystiedot ja sähköpostiosoite - Kilpailuehdotuksen pääsuunnittelijan nimi, muut suunnittelijat ja mahdollisten avustajien yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet - Tekijänoikeuden haltijan nimi 20
Osallistujat voivat jättää kilpailuun useamman kuin yhden ehdotuksen. Tällöin tulee jokaisen ehdotuksen kuitenkin olla itsenäinen ja vaadituin asiakirjoin varustettu. Päätöksenteon jälkeen asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella. Mikäli asiakirjoihin sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia, tulee ne eritellä ja ilmoittaa selkeästi. 4.3 EHDOTUSTEN SISÄÄNJÄTTÖ Kilpailuehdotukset tulee toimittaa viimeistään perjantaina 12.5.2017 klo 15:45 osoitteeseen: Tampereen kaupunki Kirjaamo Puutarhakatu 6 33100 Tampere tai ne on jätettävä todistettavasti viimeistään saman päivän aikana Postin tai muun kuljetuslaitoksen toimitettavaksi perille osoitteeseen: Tampereen kaupunki Kirjaamo PL 487 33101 Tampere Kilpailijan on varmistettava, että lähetyksen päällä on Postin tai muun kuljetuslaitoksen merkintä sisäänjättöhetkestä. Lähetys on varustettava merkinnällä Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu. Kilpailun järjestäjät hylkäävät kilpailuehdotukset, jotka ovat saapuneet myöhässä, joissa on puutteita tai jotka eivät täytä tässä asiakirjassa esitettyjä vaatimuksia. Tampereen kaupunki ei palauta kilpailuehdotuksia. Tampereen kaupunki ei myöskään vakuuta kilpailuehdotuksia. Kilpailijan on varauduttava säilyttämään ehdotuksensa alkuperäiskappaleet. Tampereella 2.1.2017 Kilpailun tuomaristo 21