Viestintä ja tiedon tuottaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä - ajankohtaista lapsiasiavaltuutetun työssä Jouko Laaksonen, ylitarkastaja, lapsiasiavaltuutetun toimisto Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki 4.10.2013 1
Yleistä lapsiasiavaltuutetun työstä - lapsiasiavaltuutettu itsenäinen viranomainen - lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula - lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, ei ratko yksittäisen lasten asioita - vaikuttamistyö lapsinäkökulman vahvistamiseksi - tiedon jakaminen lapsen oikeuksista - hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta ja raportointi, lapsipolitiikan koordinaation edistäminen - vuoropuhelu lasten ja nuorten kanssa; lasten ja nuorten kokemusten hyödyntäminen lapsiasiavaltuutetun työssä sekä vaikuttamisessa päättäjiin - työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (1989) 2
Viestintä lapsiasiavaltuutetun työssä - lapsiasiavaltuutetun jatkuva vuoropuhelu 1) lasten ja nuorten, 2) päätöksentekijöiden, 3) viranomaisten, 4) järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa - lausuntoja, aloitteita, vastauksia kansalaisyhteydenottoihin, kehittämishankkeita - lasten ja nuorten osallistuminen: mm. Nuorten Neuvonantajien (NuoNe) -toiminta, Lasten sivut www.lastensivut.fi ml. Sisu -kissan koulukiertue, lapsiasiavaltuutettu mukana lastensuojelunuorten Selviytyjät -ryhmässä - tiedotusta nettisivujen/sosiaalisen median, esitemateriaalien, julkaisujen, tiedotteiden, erilaisten kirjoitusten sekä tapahtumien ja tilaisuuksien muodossa 3
Viestintä lapsiasiavaltuutetun työssä, muutamia lukuja - lasten ja nuorten tapaamisia 23 tilaisuudessa vuonna 2012, yhteensä 650 lasta - lapsiasiavaltuutetun puhe- ja muita tilaisuuksia sekä tapahtumia 82 vuonna 2012 - kansalaisyhteydenottoja 523 - lausuntoja ministeriöille ja eduskunnalle 27 - aloitteita ja suosituksia päättäjille 9 - mediatiedotteita ja verkkouutisia 51 - julkaistuja kirjoituksia 14 ja julkaisuja 10 4
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan ja seurannan tueksi yhtenäistä tietoa Lapsiasiavaltuutettu osaltaan edistää tietopohjan vahvistamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuvauksella yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen keskuksen kanssa pohjalla vuonna 2011 määritellyt hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit 5
6 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen - omaan yksilölliseen tahtiinsa ja täysimääräisiin mahdollisuuksiinsa Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikista häntä koskevista asioista ja aikuisten tulee ottaa se huomioon => osallistua palveluiden kehittämiseen Lapsen paras - Lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa lapsia koskevissa toimissa
YK-sopimuksen näkökulma tiedon tarpeeseen ja osallisuuteen Lapsella on oikeus: - tietää ja saada tietoa monipuolisesti (lasta pitää kuitenkin suojella vahingolliselta tiedolta/aineistolta); artikla 17 - tiedon saaminen perusedellytys osallistumiselle - sanoa vapaasti (kuitenkin muita loukkaamatta) mielipiteensä ja vaikuttaa, lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, artiklat 12-13. 7
Lapsinäkökulma julkisen hallinnon viestintään lapsia tulee julkisen hallinnon viestinnässä puhutella myös itsenäisinä toimijoina huomio tiedotuksen tavoitettavuudessa myös eri kielisiin, vammaisiin, maahanmuuttajiin, laitoksissa oleviin lapsiin ja nuoriin eri ikäisten erilaiset tarpeet ja kyky käsitellä tietoa 8
Mitä osallistuminen tarkoittaa? lapsen kuuleminen lapsen kuunteleminen lapsen mielipiteen selvittäminen lapselle tiedottaminen lapsen ymmärtäminen lapsen mielipiteen huomioon ottaminen aikuisen ja lapsen vuorovaikutus molemminpuolinen oppiminen, kunnioitus ja arvostus 9
Osallisuuden edistäminen ja mukaanottaminen parantaa myös vuorovaikutusta Kun luodaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, sillä myönteistä vaikutusta sekä lasten väliseen että myös vanhempien ja lasten väliseen vuorovaikutukseen sekä kohtaamiseen Sosiaalisen vahvistamisen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille: esimerkiksi nuorisotyössä tehtävä tärkeä työ työpajatoiminnan ja etsivän työn puitteissa; yhtä lailla kaikkien kasvattajien ammattitaidon valjastaminen lapsen ja nuoren kasvun tukemiseen 10
Monialaisen yhteistyön merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kuntien hyvinvointisuunnitelmat lastensuojelulain ja monialainen yhteistyö nuorisolain vaatimalla tavalla palveluiden kokonaisvaltaisuus, hallinnonrajat ylittävä yhteistyö, kunnissa niukkenevien resurssien hyödyntäminen niin, että palvelut ei pirstaloidu 11
Päätösten lapsivaikutusten arviointi väline laadukkaiden lasten ja nuorten palveluiden saavuttamiseen systemaattisuus, ennakointi, lasten ja nuorten mukaanottaminen erilaisten osallistumistapojen ja tiedon keruun kehittäminen ennakoinnin ja arvioinnin tueksi lapset ja nuoret osallistava ajattelutapa 12
Osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen kuntien osallisuusstrategiat, osallisuuden systemaattinen kehittäminen (vrt. kuntalain kehittely: mm. esitys, että nuorisovaltuustot joka kuntaan) oppilaskunnat kouluissa, nuorisovaltuustot, parlamenttitoiminta, lautakuntapaikat, nuorten foorumit - mutta myös hankkeet, muu harrastustoiminta ja pienimuotoisempi arjen toiminta; välittäminen arjessa ja teoissa 13
Viranomaistiedotus paremmaksi - paljon lasten, nuorten ja perheiden asioita hoitavia viranomaisia - lapsiasiavaltuutettu painottaa valtion ja kuntien aktiivisemman ja räätälöidymmän tiedottamisen merkitystä lapsille ja nuorille - omasta toiminnasta kertominen lapsille ja nuorille ymmärrettävästi sekä vanhemmat, lapset ja nuoret tavoittavasti - opastaminen, mihin voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa ja millaisia oikeusturvakeinoja on - paikallista yhteistyötä lasten ja nuorten kannalta myös sote- ja lastensuojeluasioiden tiedottamisessa, yhteistyö mm. sosiaali- ja potilasasiamiesten sekä nuorisotiedotuksen kanssa? 14
Apua Moneen Ongelmaan -sivusto (erityisesti alakouluikäisille, kehitteillä jatkossa toiminnallisempi versio sekä vastaava sivusto myös nuorille) www.lastensivut.fi/amo 15
Kohtaaminen lasten ja nuorten kanssa palveluissa, tärkeää: selkeys, aitous hyvät tavat ei virka/-hallintokieltä käsitteiden ymmärrettävyys ennakkovalmistautuminen, taustoittaminen kuuntelu, ajan antaminen lapsiystävällinen asenne viihtyisät puitteet mahdolliselle tapaamiselle 16
Lapsille ja nuorille hyvät palvelut Mitä puuttuu? Mitä tarvitaan? lasten ja nuorten kohtaamisen osaaminen ja arvostaminen; tiedon jakaminen arkinen (leimaamaton) tuki koko perheelle/vanhemmille, ajoissa palveluiden johtaminen, suunnittelu, tuottaminen lapsi- ja perhekeskeisesti = hallintokuntarajattomasti kunnissa ja valtiolla laadun ja vaikuttavuuden arviointi (lapsia ja nuoria osallistaen) 17
Lapsille ja nuorille hyvässä kunnassa Tuloksia kyselystä Suomen Lasten Parlamentin jäsenille ja nuorisovaltuutetuille, kevät 2012 voi oppia, liikkua, harrastaa, leikkiä ja syödä hyvin elää turvallisesti tärkeät asiat ovat lähellä tai sujuvien liikenneyhteyksien päässä aikuisten asenne on kohdallaan: ystävällinen, lapsia ja nuoria arvostava sekä heidän mielipiteistään kiinnostunut 18
19
Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Kuntaliitoksia kokeneet nuoret valmistelivat ohjeen päättäjille (Oulu, Sastamala, Kokkola, Kouvola, Hämeenlinna, Salo) kotikunta = paikallisuus lapsille ja nuorille tärkeät palvelut esille tiedotettava lapsille ja nuorille: koulu on hyvä paikka tiedottaa ennakoitava vaikutuksia otettava nuoret mukaan valmisteluun Nuorten kannanotto luovutettiin kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle Säätytalolla 16.11.2012 20
Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuntajohdon asia! lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen (HUOM! LastensuojeluL12 mukainen suunnitelma) tietoon perustuva: miten lapset ja nuoret voivat! ehkäisevien palveluiden ja hyvinvoinnin vahvistaminen: tuki ajoissa! päätösten lapsivaikutusten ennakointi lasten ja nuorten osallistuminen ja kokemustiedon hyödyntäminen, kokemusasiantuntijuus henkilöstön osaaminen lasten ja nuorten kohtaamisessa sekä ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä vapaaehtoistyön ja vanhempien verkostoitumisen tuki 21
Miksi lapset ja nuoret mukaan kunnan palveluiden kehittämiseen? antaa uutta ja aikuisille yllättävääkin tietoa, jonka ansiosta he voivat parantaa palveluita ja välttää virheitä on lapsen oikeus kiinnittää yhteisöön > tunne: Olen tärkeä! kasvattaa kansalaiseksi voimaannuttaa lapsia aktivoi myös vanhempia edellyttää valmennusta sekä aikuisille että lapsille ja nuorille sekä toimivia rakenteita 22
Lapsen oikeuksien päivä 20.11 - teemana tänä vuonna vammaisten lasten oikeudet - jokainen lapsi on erilainen, silti yhdenvertainen - erilaisuuden hyväksyntä ja lasten omat vahvuudet - vammaisten lasten oikeudet tiedotuksessa: haasteena, miten tavoitetaan eri tavoin kommunikoivat lapset ja nuoret? - juhlapäivän kunniaksi esimerkiksi koulut, järjestöt ja muut toimijat voivat järjestää tapahtumia lapsen oikeuksien puitteissa; juhla, näyttely, aamunavaus, liputus jne.. Lisätietoa Lapsiasiavaltuutetun nettisivuilla: http:///lapsen-oikeuksien-paiva 23
www.lastensivut.fi Lapsiasiavaltuutetun lapsen oikeuksiin liittyvää materiaalia: - Toteutuvatko sinun oikeutesi (suomi, ruotsi) - Tulossa uusi lapsen oikeuksien yleisesite (suomi, ruotsi, selkokieli) Esitteitä voi tilata maksuttomasti lapsiasiavaltuutettu@stm.fi Kiitos! 24