TTS:n julkaisuja 427 TTS Työtehoseura MAATALOUSKONEET LIIKENTEESSÄ LIIKENNETILANTEIDEN ENNAKOINTI Työtehoseura www.tts.fi
Oppaaseen on koottu keskeiset keinot tiellä liikkujille liikenneturvallisuuden edistämiseksi kohdattaessa liikenteessä hidas maatalousajoneuvo. SISÄLTÖ HITAAT AJONEUVOT LIIKENTEESSÄ 2 MAATALOUDEN KONETYÖT 5 HITAAN AJONEUVON KOHTAAMINEN 8 HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN 11 HIDAS AJONEUVO JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ 18 Julkaisija: Työtehoseura ry Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki www.tts.fi 09 2904 1200 TTS:n julkaisuja 427 ISBN: 978-951-788-439-6 ISSN: 1799-2443 Nurmijärvi 2017
MAATALOUSKONEET LIIKENTEESSÄ LIIKENNETILANTEIDEN ENNAKOINTI Maatalousajoneuvon kohtaaminen liikenteessä on usein yllättävä tilanne. Vaikka maatalousajoneuvo on usein suurikokoinen, sitä ei heti tunnisteta hitaaksi ajoneuvoksi, jolloin reaktioaika toimia tilanteen edellyttämällä tavalla jää helposti lyhyeksi. Maltti ja ennakointi ovat sekä hitaan ajoneuvon kuljettamisessa että kohtaamisessa tarpeen. Hitaasti kulkevat maatalousajoneuvot ovat tyypillisesti suurikokoisia ja raskaita koneita, joille on viisasta antaa tilaa. Tähän oppaaseen on koottu tietoa maatalousajoneuvojen tunnistamisesta ja toimimisesta liikenteessä tilanteissa, joissa maatalousajoneuvo kohdataan tai hidas ajoneuvo saavutetaan takaapäin. Lisäksi oppaan lopussa esitellään liikenneympäristöön liittyviä ratkaisuja, joilla hitaiden ajoneuvojen liikkumista ja tieliikennettä voidaan sujuvoittaa. Eerikki Kaila Vaikka maatalousajoneuvo on usein suurikokoinen, sitä ei heti tunnisteta hitaaksi ajoneuvoksi, jolloin reaktioaika toimia tilanteen edellyttämällä tavalla jää helposti lyhyeksi. 1
HITAAT AJONEUVOT LIIKENTEESSÄ Liikkuvien, ajettavien työkoneiden käyttö on lisääntynyt maataloudessa. Peltolohkojen etäisyydet ovat tilojen kasvun seurauksena kasvaneet huomattavasti 2000-luvulla. Samaan aikaan maateillä liikkuva automäärä ja autojen liikennesuoritemäärä jatkavat kasvuaan. Niinpä maatalousajoneuvojen liikenneturvallisuuteen kohdistuvaan vaikutukseen on kiinnitetty huomiota vasta tällä vuosituhannella. Traktoreiden rinnalle maatiloilla ovat tulleet muut ajettavat työkoneet. Esimerkiksi erilaiset pienkuormaimet ja mönkijät ovat yleistyneet erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Konekannan monipuolistuessa suurimmat koneet, kuten traktorit, leikkuupuimurit ja ajosilppurit, ovat samaan aikaan kasvaneet ulkomitoiltaan. Maatalousajoneuvossa kuorma tai työkone voi olla leveämpi kuin muissa ajoneuvoissa ja jopa leveämpi kuin ajoneuvon leveys. Maatalousajoneuvoista puuttuvat usein toista osapuolta törmäyksissä suojaavat rakenteet, kuten sivutörmäyssuojat tai suojapuskurit. Yhdysvaltalaisaineiston mukaan onnettomuudessa, jossa osapuolena on maatalousajoneuvo, kuolemanriski on viisinkertainen muihin moottoriajoneuvoihin verrattuna. Hitaasti liikkuviin maatalousajoneuvoihin liittyvissä kolareissa kuolee tai loukkaantuu yleisimmin henkilöauton kuljettaja ja matkustaja, todetaan puolestaan ruotsalaisessa tutkimuksessa. Uhreina voivat olla myös maatalousajoneuvon kuljettajat, matkustajat tai suojaamattomat tienkäyttäjät (jalankulkijat, moottoripyöräilijät, mopoilijat ja polkupyöräilijät). Suomessa vuosina 2008 2013 sattuneissa tieliikenneonnettomuuksissa, joissa traktori on ollut onnettomuudessa osallisena ajoneuvona, onnettomuuksissa on kuollut vuosittain keskimäärin 6,5 ja loukkaantunut 68 henkilöä. Kuolleista keskimäärin 51 prosenttia on ollut toisena osapuolena, 44 prosenttia traktorin kuljettajana ja 5 prosenttia matkustajana traktorissa. Vastaavasti loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa 56 prosentissa loukkaantunut on ollut toisena osapuolena, 36 prosentissa traktorinkuljettajana ja 10 prosentissa matkustajana traktorissa. Hitaiden ajoneuvojen tieliikenneonnettomuuksien on havaittu kasvavan. 2
HITAAT AJONEUVOT LIIKENTESSÄ Hitaasti liikkuvat työkoneet ovat Suomessa vuosittain osallisena noin 400 poliisin tietoon tulleessa liikenneonnettomuudessa. Näistä onnettomuuksista 245:ssä traktori oli vuonna 2013 vähintään yhtenä osapuolena. Vastaavasti samana vuonna traktorimönkijä tai Tyypillisimpiä ovat muu 400 1000-kiloinen moottoriajoneuvo oli osallisena noin 80 kääntymisonnettomuudet onnettomuudessa ja työkone tai muu yli 1000-kiloinen moottoriajoneuvo noin 70 onnettomuudessa. Näiden moottoriajoneuvojen lisäksi hitaasti liikkuviksi ajoneuvoiksi lasketaan myös hevonen, joka on osallisena vuosittain noin 10:ssä poliisin tietoon tulleessa liikenneonnettomuudessa. Hitaat maatalousajoneuvot heikentävät liikenteen sujuvuutta; niistä aiheutuu ohitustilanteita, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin, Traktorionnettomuudet maanteillä tie- ja onnettomuustyypeittäin 2004 2013 (N=2 010). Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Paikallistie Samat ajosuunnat 152 63 97 53 47 412 Samat ajosuunnat & kääntyminen 130 57 128 72 52 439 Kohtaamisonnettomuus 17 11 40 77 132 277 Vastakkaiset ajosuunnat & 9 3 21 10 17 60 kääntyminen Risteysonnettomuus 19 14 25 29 23 110 Risteysonnettomuus & kääntyminen 19 11 42 43 47 162 Jalankulkijaonnettomuus 0 0 1 0 0 1 suojatiellä Muu jalankulkijaonnettomuus 1 1 0 0 0 2 Suistuminen 33 25 66 77 130 331 Eläinonnettomuus 0 2 1 7 4 14 Muu onnettomuus 34 19 43 45 61 202 YHTEENSÄ 414 206 464 413 513 2010 YHT. 3
HITAAT AJONEUVOT LIIKENTESSÄ joissa maatalousajoneuvo ei välttämättä itse kuitenkaan ole varsinainen onnettomuuden osapuoli. Pääteillä, valtateillä ja kantateillä, liikenneonnettomuudet traktorin kanssa ovat tyypillisesti samaan ajosuuntaan kulkevien kulkuneuvojen onnettomuuksia. Vastaavasti pienemmillä paikallisteillä sattuvia onnettomuuksia ovat tyypillisesti kohtaamisonnettomuudet ja suistumiset. Vuosina 2004 2013 sattuneista ja poliisin tietoon tulleista liikenneonnettomuuksista, joissa traktori on ollut osallisena ja onnettomuuspaikan nopeusrajoitus on tiedossa, yli puolet sattui nopeusrajoitusalueella 80 km/h tai 100 km/h. Pääteillä ajoneuvojen nopeuserot ovat suurimmillaan, mikä lisää onnettomuusriskiä. Niinpä hitaan ajoneuvon kohtaamiseen erityisesti pääteillä liikuttaessa tulee aina varautua tarkkaavaisesti ja varovaisuudella. 240 420 1181 361 402 alle 50 km/h 50 km/h 60 km/h 70 km/h 80 km/h 100 km/h 10 Traktorionnettomuuksien 2004 2013 jakautuminen eri nopeusrajoitusalueille (N=2 614). 4
MAATALOUDEN KONETYÖT Maatilat laajenevat, ja samaan aikaan pelloille kuljettavat matkat pitenevät. Lisäksi maataloustuotannossa käytettävät koneet kasvavat ulkomitoiltaan ja aikaisempaa useampi maataloustyö tehdään ajettavilla koneilla. Maataloustyöt noudattavat vuodenkiertoa: keväällä pellot muokataan kylvökuntoon ja uusi kasvusto kylvetään; kesällä kasvustoa hoidetaan ja nurmikasveista kerätään satoa; syksyllä on useimpien kasvien sadonkorjuuaika. Talvella maatilan konekalustoa käytetään puolestaan erilaisissa kuljetustehtävissä, tienhoidossa sekä metsätöissä. Eri töihin tarvitaan erilaisia koneita, mikä näkyy myös maanteillä koneiden siirtyessä peltolohkoille ja kuljettaessa milloin tuotantopanoksia, milloin satotuotteita. Kevättyökoneista erityisesti erilaiset muokkaimet ovat usein leveitä traktorin taakse kytkettyjä laitteita. Kuljetusasennossa ne voivat olla varsin korkeita, jos sivut on käännetty pystyasentoon. Kasvuston Maataloudessa käytettävät koneet ovat entistä suurempia Markku Lätti Muokkaustyökoneet ovat keväällä yleinen näky myös maanteillä maatalousvaltaisilla alueilla. 5
MAATALOUDEN KONETYÖT perustamistyöt pyritään tekemään ripeästi heti, kun olosuhteet sen sallivat, jotta pellon kevätkosteus saadaan hyödynnettyä kasvun alkuvaiheessa. Muokkainten lisäksi maanteillä näkee traktorin perässä lisäksi kylvölannoittimia ja pellolle lannoitteita ja kylvösiemeniä kuljettavia perävaunuja. Tyypillistä kevättöiden aikaa on huhti-toukokuun vaihteesta eteenpäin Etelä-Suomessa työt alkavat noin viikkoa aikaisemmin kuin Keski-Suomessa ja muutamaa viikkoa aikaisemmin kuin Pohjois-Suomessa. Kesällä maatalouden työkoneista liikkeellä ovat erilaiset kasvuston hoitoon tarkoitetut koneet: harat, multaimet ja kasvinsuojelukoneet, sekä hieman myöhemmin kesällä nurmikasvien sadonkorjuussa käytettävät koneet. Näitä ovat niittokoneet, pöyhimet ja karhottimet sekä silppurit, paalaimet, paalien käärintälaitteet ja nurmisadon kuljetuksessa käytettävä kalusto. Suurimmat silppurit ovat niin sanottuja ajosilppureita, jotka muistuttavat ulkonäöltään leikkuupuimureita. Myös osa erikoiskasvien viljelyssä käytettävistä työkoneista on itsenäisiä, ajettavia työkoneita. Syksytyökoneita ovat muun muassa sadonkorjuussa ja maan muokkauksessa käytettävä työkoneet. Leikkuupuimureiden lisäksi Ajosilppuri kokoamassa tuoreheinäsatoa rinnalla ajavan traktorin perävaunuun. 6
MAATALOUDEN KONETYÖT suurikokoisia sadonkorjuukoneita ovat esimerkiksi perunan- ja juurikkaannostokoneet. Sadonkorjuun aikana tien päällä liikkuu lisäksi runsaasti erilaista kuljetuskalustoa. Talvella maatalouden hitaista ajoneuvoista liikenteessä liikkuvat erityisesti traktorit erilaisissa kuljetustehtävissä. Kotieläintiloilla kuljetettavana on usein eläinten rehua etävarastoista tilakeskukseen. Traktoreiden lisäksi rehunsiirtotehtävissä voi tulla vastaan myös muita maatalousajoneuvoja, kuten kuormaimia ja seosrehuajoneuvoja. Talvella maantiellä kohdattava traktori voi olla varustettuna myös metsätöihin tai polttopuun tekoon. Vielä useammin talvella kohdattava traktori on lumitöissä. Leikkuupuimurit ovat hitaita mutta suurikokoisia maatalousajoneuvoja, joita voi tavata liikenteessä erityisesti syksyisin. Reetta Palva Talvella maantiellä voi kohdata myös rehua siirtävän seosrehuajoneuvon. Markku Lätti 7
HITAAN AJONEUVON KOHTAAMINEN Monet maatalouden hitaat ajoneuvot ovat suurikokoisia. Vastaantulevan ajoneuvon normaalia suurempi leveys on otettava huomioon etenkin alimpien tieluokkien teillä liikuttaessa. Kapeilla paikallisteillä ajonopeus on syytä sovittaa sellaiseksi, että oman ajoneuvon ehtii tarvittaessa pysäyttämään tai ainakin laskemaan reilusti ajonopeutta ennen leveän ajoneuvon kohtaamista. Traktorin taakse kytketty työkone tai perävaunussa oleva kuorma voi olla traktoria leveämpi, mikä on myös syytä ottaa huomioon tunnistettua edestäpäin lähestyvä traktori. Maatalouskoneen suuri koko voi yllättää tielläliikkujan. Reetta Palva Leikkuupuimuri voi viedä yli puolet tien leveydestä, joten vastaantulevan on varauduttava väistämään normaalista ajolinjasta oikealle. 8
HITAAN AJONEUVON KOHTAAMINEN Liikenneonnettomuusriskin pienentämiseksi muista tiellä liikkuvista ajoneuvoista mitoiltaan poikkeavan ajoneuvon edessä voidaan käyttää saattoajoneuvoa, jonka tarkoituksena on varoittaa etukäteen vastaantulevia lähestyvästä leveästä ajoneuvosta. Jos siis paikallistiellä tulee vastaan normaalia hitaammin kulkeva ajoneuvo (esimerkiksi henkilöauto), on viisasta varautua siihen, että sitä seuraa jonkin matkaan päässä takana isokokoinen, hidas ajoneuvo. Maatalousajoneuvoista voidaan myös varoittaa joko pysyvillä tai siirrettävillä liikennemerkeillä tai kylteillä. Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti ja sovittaa ajonopeus sellaiseksi, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää näkyvällä tienosalla. Hilla Tuure Levikepyörillä varustettu traktori saattaa peittää leveydellään näkyvyyttä eteenpäin. 9
HITAAN AJONEUVON KOHTAAMINEN Reetta Palva Hitaasti kulkeva saattoajoneuvo varoittaa takana tulevasta, muusta liikenteestä poikkeavasta ajoneuvosta. Poikkeavasta liikenteestä esimerkiksi maataloustyökoneista sesonkitöiden aikana voidaan varoittaa siirrettävillä varoitusmerkeillä. 10
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN Pääteillä hitaan maatalousajoneuvon tunnistaminen ja sen liikkumisen ja liikeratojen tunteminen auttavat parantamaa liikenneturvallisuutta. Erityisesti ohitustilanteisiin on kiinnitettävä korostetusti huomiota. Maatalousajoneuvon ohittamiseen on varattava riittävästi tilaa, jotta ohittava ajoneuvo ehtii palata omalle kaistalleen turvallisesti ohituksen jälkeen. Maatalousajoneuvo voi edetä oletettua nopeammin uusien säännösten mukaiset nopeat traktorit yli 60 km/h ja ajoneuvon mittoja voi olla takaa lähestyttäessä vaikea hahmottaa. Niinpä ääriosien merkinnät ja poikkeavista mitoista ilmoittaminen esimerkiksi ajoneuvon perässä olevalla kilvellä kertovat nopeammin liikkuville kookkaasta liikkujasta. Monet tiellä liikkujat eivät tunnista hitaasti etenevää maatalousajoneuvoa, jolloin pääteillä nopeusrajoitusten mukaan liikkuva ajoneuvo saavuttaa nopeasti edellä kulkevan maatalousajoneuvon. Ellei nopeuseroon ole osannut varautua, vaarana on peräänajo. Huonosta tunnistamisesta johtuva pitkä reaktioaika ajoneuvojen suuren nopeuseron kanssa lisää siis onnettomuusriskiä. Takaa päin saavutettavan hitaan ajoneuvon tunnistaa hitaan ajoneuvon kilvestä. Omamassaltaan yli 0,5 tonnin painoisissa traktoreissa Hitaan ajoneuvon kilpi muistuttaa varovaisuuteen. Hilla Tuure Hitaan ajoneuvon kilpi. 11
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN ja moottorityökoneissa, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, tulee olla hitaan ajoneuvon kilpi. Hitaan ajoneuvon kilpi tarvitaan myös kolmipyöräiseen mopoon ja kevyeen nelipyörään, jonka leveys on yli 1,00 metriä. Jos traktoriin on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu hinattava laite, kilpeä ei tarvitse itse ajoneuvossa. Hitaan ajoneuvon voi tunnistaa myös keltaisesta vilkkuvalosta ( majakasta ) ajoneuvon katolla. Muusta liikenteestä leveydeltään ja nopeudeltaan poikkeavaa kuljetusta voidaan verrata tienhuoltamiseen ja korjaukseen tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä erikoiskuljetuksiin, jolloin vilkkuvaa keltaista valoa voi käyttää, jos pakottavista syistä on liikuttava pimeään aikaan tai ruuhka-aikaan. Valoa ei kuitenkaan ole varsinaisesti tarkoitettu tähän käyttöön eikä sitä saa käyttää kuin tarvittaessa. Pääteillä liikkuvat hitaat ajoneuvot antavat usein hyvin tilaa takana tuleville. 12
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN Kun hidas ajoneuvo on tunnistettu, on valmistauduttava sovittamaan oma ajonopeus hitaan ajoneuvon nopeuden mukaiseksi. Käytännössä siis hidastamaan tuntuvasti omaa ajonopeutta liikuttaessa pääteillä. Ennen hitaan ajoneuvon ohittamista on aina syytä huolella varmistaa, että ohitukseen ja omalle kaistalle palaamiseen on riittävästi tilaa ja ettei ohitettava ajoneuvo ole aikeissa kääntyä tieltä pois. Myös takaa lähestyvää liikennettä on tarkkailtava. Hitaat ajoneuvot antavat yleensä tilaa ohittajille. Raskas ajoneuvo ei kuitenkaan voi väistää kovin reunaan, sillä tien reuna voi pettää raskaan kuorman alla. Erityisesti alimpien tieluokkien teillä liikuttaessa tien varressa voi olla rakenteita, esimerkiksi kaiteita tai postilaatikoita, joita leveä ajoneuvo joutuu väistämään, mikä on myös syytä ottaa huomioon ohitusta suunniteltaessa. Markku Lätti Kapealla tiellä ohitustilaa voi olla vain niukasti, joten ennen ohittamista on syytä varmistaa, että ohitettava näkee ohitusaikeet ja ohittaminen voi tapahtua turvallisesti. 13
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN Etenkin kapealla tiellä liikuttaessa on syytä varmistaa, että leveän ohitettavan työkoneen kuljettaja on huomannut ohitusaikeet, jotta ohitustilanteessa ei tule yllätyksiä. Ohituksia helpottamalla ja jonoa purkamalla hitaan ajoneuvon kuljettaja vähentää myös muuta ohittelua liikenteessä. Ohitettavan ajoneuvoyhdistelmän pituutta ja siten ohitukseen tarvittavaa aikaa ja matkaa voi olla takaa lähestyttäessä vaikea arvioida. Maataloustraktoriin voi olla kytkettynä jopa kaksi peräkkäistä perävaunua tai perävaunu ja jokin toinen työkone. Hinattavan laitteen Maatalouskäytössä perävaunuun voidaan kytkeä vielä toinen hinattava laite. Hyvän ohitustilaisuuden tullen hitaan ajoneuvon ohittaminen vähentää muuta ohittamista, kun jonoa ei pääse syntymään hitaan ajoneuvon taakse. Markku Lätti 14
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN kytkeminen perävaunuun on sallittu vain maatalouden käytössä. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa liittää massaltaan pienemmän perävaunun tai vastaavan maataloudessa käytettävän laitteen. Jos hitaan ajoneuvon perään on jo kertynyt jonoa, sitä ei ole yleensä järkevä lähteä purkamaan jonon hänniltä. Tässä tilanteessa maltti on paikalla, jotta pitkiltä ja turhilta ohituksilta vältytään. Usein jonoa vetävä hidas ajoneuvo väistää tieltä sivuun, kun sopiva paikka ilmaantuu, ja jono pääsee purkautumaan. Maatalousajoneuvot siirtyvät toisinaan pelloille tai tilakeskukseen harvassa jonossa, joten yhden ohitettavan ajoneuvon jälkeen edessä voi olla toinen hidas ajoneuvo. Kun hitaan ajoneuvon taakse on jo kertynyt jono, maltti on paikallaan, jotta pitkiltä ja turhilta ohituksilta vältytään. 15
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN Koneiden ja erityisesti koneyhdistelmien kääntyminen vaatii tilaa, jonka vuoksi aivan lähelle konetta ei kannata mennä eikä varsinkaan pyrkiä ohittamaan kääntymisaikeissa olevaa tai joskus epätavallisestikin ryhmittyvää maatalousajoneuvoa. Vaarallisimpia tilanteita pääteillä syntyy maatalousajoneuvon kääntyessä kulkusuuntaansa nähden vasemmalle, ellei takana tuleva huomaa maatalousajoneuvon kääntymisaikeita tai tulkitsee väärin liittymän paikan, jonne edellä kulkeva ajoneuvo on kääntymässä. Niinpä erityistä huomiota ohitustilanteissa on kiinnitettävä siihen, että ohitettava ajoneuvo ei ole kääntymässä vasemmalle. Vaarana on törmääminen kääntyvän ajoneuvon kylkeen. Liittymien kohdalla ei pidä tämän vuoksi lähteä ohittamaan. Maatalousajoneuvoissa suuntavilkkujen paikat vaihtelevat suuresti eivätkä ne välttämättä erotu kirkkaassa säässä. Maataloustyökone voi kääntyä pois päätieltä myös muualla kuin varsinaisten liittymien kohdalla, joten vasemmalle vilkuttavaa konetta ei pidä lähteä Maatalouskone voi kääntyä yllättävässä paikassa siirtyessään pellolle. Aina ennen hitaan ajoneuvon ohittamaan lähtemistä on syytä huolellisesti varmistaa, että ohitettava ajoneuvo ei ole kääntymässä vasemmalle. 16
HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN ohittamaan, vaikka itse tunnistama risteys tai liittymä on vielä matkan päässä edessä. Myös oikealle kääntyvää maatalousajoneuvoa on varottava. Takapyöräohjattavien leikkuupuimureiden ja ajosilppureiden perä kaartuu vastaantulevan kaistan suuntaan, mikä myös muiden tiellä liikkujien on hyvä tiedostaa. Samoin traktorin nostolaitekiinnitteiset työkoneet, esimerkiksi kyntöaurat, voivat ulottua pitkälle vastaantulevan kaistalle traktorin kääntyessä jyrkästi maantieltä pois. Näiden koneiden kääntymiskehät ovat tulleet monelle autoilijoille yllätyksenä, mikä on johtanut nopeisiin väistöliikkeisiin, vaaratilanteisiin ja jopa onnettomuuksiin. Autoilijalle voi tulla yllätyksenä kääntyvän koneen perän kaartuminen pitkälle. Reetta Palva Takapyöräohjattavien ajoneuvojen, esimerkiksi leikkuupuimurin, kääntymiskehä on etupyöräohjattavista poikkeava: perä koukkaa oikealle käännyttäessä keskitien suuntaan. 17
HIDAS AJONEUVO JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ Hitaiden, suurikokoisten ajoneuvojen liikenteessä kulkemiseen liittyy monenlaisia liikenneympäristöön kohdistuvia haasteita. Pääteillä suuret nopeuserot ovat keskeinen turvallisuusriski, joten olisi eduksi saada hitaat maatalousajoneuvot erotettua liikenteellisesti muusta moottoriliikenteestä. Tällaisia ratkaisuja onkin käytössä eräillä maatalousvaltaisilla alueilla. Ratkaisu sujuvoittaa huomattavasti päätiellä tapahtuvaa liikennettä erityisesti maatalouden sesonkitöiden aikana, kun hitaat ajoneuvot kulkevat eri kulkuväyliä pitkin kuin muu liikenne. Pääväylällä nopeampien ajoneuvojen äkilliset hidastukset ja kiihdytykset jäävät pois ja ohittelu vähenee. Maatalousajoneuvoliikenteen erottaminen liikenteellisesti muista moottoriajoneuvoista onkin tehokas tapa vähentää ajoneuvojen nopeuseroja maatalousvaltaisten alueiden pääteillä. Toisen liikenneympäristöön liittyvän haasteen suurikokoisten maatalousajoneuvojen kannalta muodostavat liittymät ja liikenneympyrät. Hitaiden maatalousajoneuvojen erottaminen liikenteellisesti muusta liikenteestä tasaa liikenteen kulkua pääväylällä, sillä ajoneuvojen nopeuseroista johtuvat äkilliset hidastukset ja kiihdytykset sekä ohittelu vähenevät. 18
HIDAS AJONEUVO JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ Suurikokoinen ajoneuvo tarvitsee kääntymiseen paljon tilaa, joten jyrkät ja ahtaat liittymät pakottavat maatalousajoneuvon toisinaan käyttämään kääntymiseen oman kaistan lisäksi myös vastaan tulevaa kaistaa. Liittymiä loiventamalla ja leventämällä myös isot ajoneuvot pääsevät kääntymään sujuvasti. Tilaa jää näin enemmän muulle liikenteelle, ja vastaavasti sivutieltä päätielle tulevan suurikokoisen ajoneuvon on helpompi liittyä päätien liikenteeseen. Lisätilaa liittymiin voidaan järjestää muun muassa linja-autopysäkkien avulla. Myös liikenneympyröiden mitoituksen tulisi olla riittävän väljä, jotta myös suurikokoiset maatalouskoneet voivat kulkea niiden läpi sujuvasti ja ongelmitta. Olisi myös tärkeää, että liittymät sijoitetaan turvallisiin paikkoihin. Näkyvyyttä on oltava riittävästi, jotta sivutieltä päätielle tuleva tai päätien ylittävä hidas ajoneuvo voi toimia turvallisesti ja aiheuttamatta tahattomasti äkkitilanteita muille tienkäyttäjille. Vilkasliikenteisillä teillä vasemmalle kääntymisen ja keskiviivan tuntumaan tapahtuvan Suuret koneet vaativat paljon tilaa kääntyessään. Linja-autopysäkki tuo lisää tilaa sivutielle kääntyvälle. 19
HIDAS AJONEUVO JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ ryhmittymisen tarvetta voidaan vähentää järjestelyllä, jossa ajoneuvo ohjataan ylittämään vilkasliikenteinen tie kohtisuoraan, silloin kun ryhmittymiskaista olisi liian järeä tai muuten toimimaton ratkaisu kyseiseen tilanteeseen. Tässä ratkaisussa kääntyvän ajoneuvon ei tarvitse pysähtyä ajoradalle odottamaan tien vapautumista. Myös tässä järjestelyssä tien ylittäjällä on oltava hyvä näkyvyys molempiin suuntiin. Myös keskikaidehankkeita päätieverkostoon suunniteltaessa maatalousajoneuvot pitää ottaa huomioon; maatalousvaltaisella alueella hidas maatalousliikenne voi puurouttaa täysin liikenteen, ellei hitaiden ajoneuvojen ohittamismahdollisuuksia ole otettu suunnittelussa huomioon. Vilkasliikenteisellä tiellä vasemmalle kääntyvän ryhmittyminen ja pysähtyminen keskelle tietä voidaan välttää liikennejärjestelyin. 20
MAATALOUSKONEET LIIKENTEESSÄ Liikennetilanteiden ennakointi Maanviljelijöiden ja muiden tiellä liikkujien turvallisuuden parantamiseksi TTS Työtehoseurassa selvitettiin vuosina 2015 2016 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiön tuella hitaiden ajoneuvojen kanssa sattuneet onnettomuusja vaaratilanteet Suomen teillä ja kartoitettiin keinoja turvallisuuden parantamiseksi. Tähän oppaaseen on koottu keskeiset keinot tiellä liikkujille liikenneturvallisuuden edistämiseksi kohdattaessa liikenteessä hidas maatalousajoneuvo. TTS Työtehoseura ry Kiljavantie 6 05200 Rajamäki puh. (09) 2904 1200 www.tts.fi