Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Jyväskylän kaupunki. Selvitysalueen muut kunnat (Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) ovat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua kuntakokeiluihin soveltuvin osin. 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Jyväskylän kaupunki 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Kehittämisjohtaja Tapio Soini Jyväskylän kaupunki Kaupunkikehitys Kilpisenkatu 1, PL 341 40101 Jyväskylä puh. 014-26 61590 tai 0500 642 856 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi http://www.jyvaskyla.fi 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Anssi Niemelä 0505643110 anssi.niemela @jkl.fi Kilpisenkatu 1, Tietotalo 3. krs 40100 Jyväskylä Jyväskylän kaupunki/peru sturvapalvelut Johdon tukipalvelut 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten:
6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? 7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:
8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Jyväskylän kaupungissa ollaan parhaillaan selvittämässä ns. hyvinvointipalvelujen uudelleen järjestämistä poikkihallinnollisesti. Hyvinvointipalveluiksi kaupungissa voidaan sisällyttää nykyiset perusturvalautakunnan, sivistyslautakunnan ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaiset palvelut unohtamatta kaupunkirakennepalveluissa olevia elementtejä. Näihin palveluihin liittyvää päätöksentekoa hoidetaan perusturvalautakunnassa, sivistyslautakunnassa sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa. Ns. hyvinvointipalveluihin liittyvää valmistelua tehdään myös hyvinvointipoliittisessa toi-mikunnassa ja sille asioita valmistelevan kaupunkikehityksen vastuualueella tiiviissä yhteistyössä kaupunkirakennepalvelujen kanssa. 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia suunnitellaan Jyväskylän kaupungissa myös meneillään olevien monipalvelupisteiden valmistelussa (hankesuunnitelma valmistuu maaliskuussa 2014), missä on tarkoituksena toteuttaa samoissa tiloissa toimivien ns. hyvinvointi- ja asiakaspalvelujen tarjontaa ml. eräiden valtion viranomaisten avustavaa asiakaspalvelua. Tavoitteena on kehittää lähipalveluiden uudenlaisia toteuttamistapoja, lisätä eri toimijoiden yhdessä työskentelyn muotoja huomioiden myös asukkaiden osallisuus ja kolmannen sektorin toimijat. Liikkuvat palvelut ja sähköinen asiointi ja muut teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen, esim. etäpalvelu (videoneuvotteluvälinein) ovat osa tulevaisuuden lähipalvelua. Lisäksi mm. työvoimanpalvelukeskuksessa tehdään asiakas- ja palvelusuunnitelma moniammatillisesti. 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Haemme tähän kokeiluun, varmistaaksemme Nuorisotakuun kuntakokeiluhankkeen tavoitteiden toteutumisen. Hyvinvoinnin integroidussa toimintamallissa on useita osia, jotka edesauttavat Nuorisotakuun kuntakokeilun toteuttamista suunnitelmamme mukaan. Nuorisotakuun asiakaslähtöisyys edellyttää kaupungin hallinnonalojen ja muiden viranomaisten (TE-toimisto, Kela, työttö-myyskassat) välillä tiivistyvää yhteistyötä, jolla voidaan vähentää etuuksien hakemiseen ja yhteen-sovittamiseen sekä nuorisotakuun toimenpiteisiin (kuntoutus, koulutus, työelämä) pääsemiseen liittyvää monimutkaisuutta (erityisesti nuoren näkökulmasta). Toisiinsa liittyvien asiakassuunni-telmien yhdistäminen, palvelusuunnitelmien sekä etuus- ja palvelupäätösten käytettävyys yli hallinnonrajojen poistaa turhaa byrokratiaa ja turvaa nuorten tasavertaisuutta heille kuuluvien palvelu-jen ja etuuksien saannissa. Erityisesti tulee ottaa huomioon vammaiset nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret. Lisää Kunta ja Kela yhteistyön - sekä Nuorisotakuun kuntakokeiluhakemuksissa. 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Toimeentulotuen, TE-toimiston ja Kelan etuushakemusten käsittelyajat. Aktivointisuunnitelmien määrä ja alle 30-vuotiaiden virta aktivointitoimenpiteisiin. Kuntoutuspäätöksen saaneiden nuorten määrä. Hylättyjen kuntoutuspäätösten määrä. Asiakastyytyväisyysmittaukset. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Anssi Niemelä, vastuualuejohtaja (johdon tukipalvelut)
13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? 14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Ei vastauksia. 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Ei vastauksia. 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Ei vastauksia. 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Ei vastauksia. 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Ei vastauksia. 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun?
20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Laitoshoidon paikkoja on tietoisesti vähennetty vuosittain, kun uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut joko omaan tai ostopalvelutoimintaan. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungissa on 273 vanhusten laitospaikkaa, kun vuonna 2010 niitä oli 515 paikkaa. Tehostetussa palveluasumisessa oli vuonna 2010 paikkoja 655 ja tällä hetkellä niitä on 896. Ympärivuorokautisen asumisen paik-katarve-ennuste on n 60 uutta paikkaa vuosittain, jos kaupungin asukasluku ja ikärakenne pysyy ennallaan. Tavoitteena on, että laitoshoidon paikkoja on korkeintaan 2% ja palveluasumisen paikkoja korkeintaan 7%. Ns. välimuotoista asumista kuten senioriasumista, vuokra-asumista ja lyhytaikaista hoitoa tullaan lisäämään. Kehitysvammaisten asumisessa vuotuinen lisäystarve on n. 10 paikkaa. Tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten tuettua asumista. Jyväskylän kaupungilla on KymppiR- maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Sen tarkoitus on varmistaa tonttien riittävyys sekä yhteensovittaa tontteja ja palveluita. Tämä tarkoittaa erityisryhmien palveluiden ja asumisen sijoittumisen mahdollistumista ja tonttivarannon varmistamista pitkällä aikavälillä. Erityistä huomiota kiinnitetään sekä vanhusten että kehitysvammaisten asumispalveluiden ja maankäytön yhteensovittamiseen. Henkilöstön hyvinvointi ja joustava liikkuvuus asiakkaiden tarpeen mukaan on yksi vanhus- ja vammaispalveluiden tavoitteista. Tässä hankkeessa kehitetään asumisyksiköiden henkilöstöresurssistarvetta arvioiva mittari. Koska asumisyksiköissä arvioidaan asukkaiden toimintakykyä RAI-soft toimintakykymittarilla, niin henkilöstöresurssimittarin pohjana tullaan käyttämään tätä samaa RAI-softmittaria. 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan?
- Ensimmäisenä tavoitteena on siis kehittää monialainen yhteistyömalli AVI, ARA, asukkaat (omaiset ja vanhus- ja vammaisneuvostot), paikalliset oppilaitokset ja rakennuttaja sekä kunnan poikkihallinnollinen yhteistyötä (sosiaalitoimi, maanrakennus) tullaan organisoimaan uudella tavalla. Monialainen toimijarengas suunnittelee yhdessä seuraavat uudenlaiset ja asiakaslähtöiset asumisyksiköt vanhuksille tai vammaisille henkilöille: 1. vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö 2. kehitysvammaisten asumisen yksikkö 3. senioriasumisen yksikkö 4. saneerataan jokin joko kehitysvammaisten tai vanhusten toimintayksikkö Toisena tavoitteena on kehittää yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa henkilöstöresurssia arvioiva mittari. Kuntakokeilun aikana on tarkoitus valmistella ja pilotoida yhteistyökumppanien kanssa sellaisia säädösmuutoksia, mitkä edistävät asiakaslähtöisyyttä ja lisäävät kustannustehokkuutta esimerkkinä asuinhuoneiston ja yhteisten tilojen pinta-alasuositukset, vaikuttaa kaavoitusratkaisuihin ja henki-löstön tehtävärakenteeseen, asumisyksiköiden kokoon ja teknologisiin ratkaisuihin. 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Seurantaindikaattorit; 1. asumispalvelujen saatavuus ja jonotusaika, 2. asiakastyytyväisyys, 3. laitoshoitopaikkojen määrän kehitys, 4. hoitopäivän hinta ja nettokustannukset, 5. hyvinvointiteknologian käytön eteneminen, 6. henkilöstön tyytyväisyys ja liikkuminen asumisyksiköiden välillä 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Eeva-Liisa Saarman palvelujohtaja Jyväskylän kaupunki ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Osoite: Keljonkatu 26, 40600 Jyväskylä Postiosoite: PL 275, 40101 JKL Puh: 014 266 3825, 050 591 1231 S-posti: eeva-liisa.saarman@jkl.fi Fax: 014 266 3826 www.jkl.fi 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:
27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? - Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon (laitoshoito) ja hoivan (palveluasuminen) omavalvonnan kehittäminen 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen seurannan kehittäminen yhteistyössä paikallisen AVI:n ja vanhusneuvoston kanssa laaditaan omavalvontasuunnitelma, koulutetaan henkilöstöä, laaditaan omavalvonnan seurantaprosessi aikatauluineen ja raportointi. Tavoitteena on, että kaikissa toimintayksiköissä (kaupungin omissa, ostopalvelu ja palveluseteli) on omavalvontasuunnitelma v 2015 alkuun mennessä, sitä pilotoidaan v 2015 ja sen mukaan sitä kehitetään lisää. Tavoitteena on saada henkilökunta osallistumaan valvontasuunnitelman työstämiseen, sen seurantaan ja arviointiin, jotta omavalvonnasta tulisi konkreettinen työkalu koko henkilöstölle. Tavoitteena on saada henkilöstö valvomaan omaa työtä niin, että omavalvonta ymmärretään positiivisena mahdollisuutena kehittää laatua, toiminnan vaikuttavuutta ja lisätä positiivista yhteisöllistä työilmapiiriä. Tarkoituksena on myös kehittää toimintamalli sille, miten yksiköissä ja organisaatiossa reagoidaan omavalvonnan kautta nousseisiin haasteisiin. 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Yksityisillä palveluntuottajilla omavalvontasuunnitelmat ovat kuta kuinkin valmiina. Tarkoituksena on työstää jokaiseen Jyväskylän kaupungin toimintayksikköön omavalvontasuunnitelmat vuoden 2014 aikana Oma Tupa Oma Lupa -hankkeen osallistavan johtamisen valmennuksen kautta. Kaikki asumispalveluiden esimiehet osallistuvat tähän valmennuskoulutukseen kevään 2014 aikana ja laativat omavalvontasuunnitelman yhdessä henkilöstön kanssa. 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? - 1.omavalvontasuunnitelma on tehty jokaiseen toimintayksikköön 2. omavalvonta toteutuu suunnitelman mukaisesti ja sen toteumaa seurataan ja siitä raportoidaan 3. kaupungin valvontakäynnit toteutetaan suunnitelmallisesti 4. AVI:n, vanhusneuvoston ja kaupunkin välinen yhteistyömalli on luotu ja dokumentoitu 5. Koulutusta, kehittämistä ja taloutta suunnitellaan valvonnan pohjalta
6. Omavalvonnan kytkeminen hyvinvointisuunnitelman laadintaan 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Eeva-Liisa Saarman palvelujohtaja Jyväskylän kaupunki ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Osoite: Keljonkatu 26, 40600 Jyväskylä Postiosoite: PL 275, 40101 JKL Puh: 014 266 3825, 050 591 1231 S-posti: eeva-liisa.saarman@jkl.fi Fax: 014 266 3826 www.jkl.fi 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Yhteispalvelupisteissä on tarjottu Kelan avustavia asiakaspalveluita (myös etänä). Kela on mukana Jyväskylän kaupungin monitoimijaisessa viranomaisyhteistyöryhmässä, jossa suunnitellaan ja sovitaan asiakaspalveluiden
järjestämiseen liittyviä toi-menpiteitä valtionhallinnon toimijoiden kanssa (kaupungin vastuualueista mukana on Kaupunkikehitys). Keski-Suomen Kelan asiantuntijoita on kuultu ja kutsuttu mukaan nuorisotakuuseen liittyviin tilaisuuksiin ja työryhmiin. Nuorisotakuun kuntakokeiluhakemusta on suunniteltu yhdessä K-S:n Kelan johdon kanssa. 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Osana Nuorisotakuun kuntakokeilua sovitetaan paremmin yhteen nuorisotakuuseen ja nuorten perusoikeuksiin (koulutus, kuntoutus, työllistyminen sekä asuminen ja toimeentulo) liittyvät TE-toimiston, Kelan ja Jyväskylän kaupungin etuus- ja palveluprosessit. Toimeentulotuen määrittelyssä hyödynnetään aiempien kokeilujen (Vantaa) hyviä kokemuksia mm. etuuspäätöksiin vaikuttavan tiedon jakamisessa suoraan viranomaisten välillä. Jyväskylän kaupunki (työllisyyspalvelut, sosiaalipalvelut) on neuvotellut nuorisotakuun kuntakokeilun toteuttamisesta Kelan ja Keski-Suomen TE-toimiston kanssa. Kaikilla toimijoilla on yhteinen näkemys siitä, että järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen on tarpeen. Se ei onnistu vain kunnan omien toimintojen ja palveluiden paremmalla yhteensovittamisella, vaan vaatii kaikkien nuorisotakuun toimenpiteitä hallinnoivien tahojen yhteissuunnittelua ja asiakaslähtöisten käytänteiden kehittämistä. Nuoren näkökulmasta palvelujärjestelmä ja eri etuuksien vaikutus toisiinsa on ennustamatonta ja luo turhaa epävarmuutta elämään. Toinen viranomainen ei pysty ennakoimaan (eikä saa ennakoida) toisen tahon päätöksiä ja nuorten palveluprosessit pitkittyvät. Etuuksien käsittelyn hajautuminen aiheuttaa nuorelle elämän ennakoimattomuutta ja lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen muodostuu loukuksi. Nuoret joutuvat myös usein tilanteeseen, jossa heidän on toimitettava samat dokumentit usealle viranomaiselle tai kyettävä tuottamaan täydentävää tietoa viranomaiselta toiselle (esim. toimeentulotukihakemukseen tai kuntoutushakemusten puutteellisiin lausuntoihin). Olemme osallistaneet Jyväskylässä palveluita käyttäviä nuoria aikuisia ja heidän näkemyksensä on, että etuuksien haun niputtaminen ja tietojen automaattinen siirtyminen esim. TE-toimiston, Kelan, ja aikuissosiaalityön, mutta myös verottajan, työnantajien ja työttömyyskassan välillä olisi hyvin toivottavaa. Nuoret voisivat keskittyä hankkimaan osaamista, muita työelämävalmiuksia tai kuntoutumaan, sen sijaan että pyörittävät toistuvaa selvitystyötä tilanteestaan eri virastojen välillä. Parempi yhteistyö vapauttaisi myös viranomaisten työaikaa oleellisiin tehtäviin. Toiveemme ja ehdotuksemme ministeriölle on, että kuntien ja Kelan yhteistyön kuntakokeilussa olisi mah-dollista tarkastella ja sovittaa yhteen myös muita nuorten etuuksia, kuten asumistuki, työmarkkinatuki, työttömyyspäiväraha ja opintotuki. Työttömyysetuuksien määrittelyn hajautuminen useaan paikkaan monimutkaistaa nuorten tilanteita ja vie TE-toimiston asiantuntijoiden aikaa oleellisilta ohjaustehtäviltä. Katso lisää Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli- ja Nuorisotakuu kokeiluhakemukset. 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Etuuskäsittelyjen määrät ja käsittelyajat, asiakastyytyväisyysmittaukset, hakemusten täydennys-pyyntöjen ja etuuspäätösten oikaisupyyntöjen lukumäärä. 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Anssi Niemelä, vastuualuejohtaja (johdon tukipalvelut) 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Kaupunkiin on nimetty monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tehtävänä on myös koordinoida ja seurata nuorisotakuun toteutumista. Päättöikäluokan koulutukseen sijoittumisen seurantaa on kehitetty Jyväskylän perusopetuspalvelujen ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisessä hankkeessa (Koppari - koko ikäluokan parhaaksi). Kaupunkiin on perustettu nuorten toisen asteen nivelvaiheen ohjaamo, OhjausLaturi. OKM:n rahoittamaa Etsivää nuorisotyötä tehdään 9 työntekijän voimin. Aikuissosiaalityö on perustanut 18 30-vuotiaille Nuorten aikuisten palvelukeskuksen, joka keskittyy moniammatilliseen työskentelyyn vahvaa tukea tarvitsevien kanssa. Toisen asteen koulutuksen ja työpajatoiminnan yhteistyötä on kehitetty. Oppisopimuskoulutukseen on saatu aiempaa enemmän juuri peruskoulun päättäneitä nuoria. Kaupunkikohtaista seurantaa nuorten työttömyydestä ja aktivointitoimenpiteisiin sijoittumisesta tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanne on tiedostettu ja sitä seurataan erikseen. Nuorten työpajapaikkoja on lisätty ja nuorten monialainen palveluverkosto kuvattu. Pal-veluiden löytämisen helpottamiseksi on luotu sähköinen palvelusovellus www.koppari.fi. Monialaisen yhteistyön tietolupakäytänteitä tulisi kehittää, myös terveydenhuollon kanssa. Nuorisotakuun etuuksiin ja toimenpiteisiin liittyvää byrokratiaa tulisi vähentää ja prosesseja pitäisi yksinkertaistaa. Opiskelijavaltaisessa kaupungissa työttömien nuorten on erittäin vaikeaa saada työpaikkaa. Nuorten työttömyys on kasvanut kaupungissa 500:lla viimeisen vuoden aikana. Työttömiä, alle 30-vuotiaita oli marraskuun 2013 lopulla 2949 ja aktivointitoimenpiteissä 1617. Pelkän toimeentulotuen varassa olevia nuoria on noin 500. Vuonna 2012 sai 165 jyväskyläläistä nuorta hylkäävän kuntoutuspäätöksen Kelalta. Kelan näkemyksen mukaan syynä on useimmiten puutteellinen lausunto, johon ei saada tarpeellista täydennystä. Todennäköistä on, että läheskään kaikki kuntoutusta tai etuuksia tarvitsevat eivät niitä edes osaa hakea. TE-toimiston tekemä päätös voi olla nuoren tilanteen kannalta epäedullinen. Tähän johtaa esim. työttömyysturvalainsäädännön monimutkaisuus ja joustamattomuus koulutuskokeiluun pääsyn edellytysten ja työmarkkinatuki-kelpoisuuden suhteen. Kokeilussa haetaan keinoja löytää mielekäs aktivointitoimenpide oikea-aikaisesti ja minimoida työttömyyden pitkittyminen yli 3 kk:n. Nuorten toiveena on, että etuudet ja niihin vaikuttavat tiedot siirtyisivät sujuvammin toimijalta ja viranomaiselta toiselle. Sosiaalityö on listannut esimerkkejä nykyjärjestelmän ongelmista: Toimeentulotukea hakevat nuoret eivät välttämättä ymmärrä ensin laittaa työnhakua voimaan TE-toimistossa. Työttömäksi ilmoittautumisen myötä voidaan tutkia, onko nuori oikeutettu johonkin muuhun etuuteen (työmarkkinatuki, työttömyyspäiväraha, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) kuin toimeentulotukeen, joka on viimesijainen etuus. TE-toimisto ei ehdi tehdä lausuntoja Kelalle tarpeeksi ripeästi. Ne nuoret, jotka todetaan työmarkkinatukikelpoisiksi, eivät saa tukea heti, vaan joutuvat hakemaan odotteluajalta toimeentulotukea. Kaupunki joutuu perimään nuorelle maksetun toimeentulotuen takaisin Kelalta. Näin nuoren toimeentuloon syntyy helposti vajauden kierre. Työn vastaanottamisen kannattavuus heikkenee kun työmarkkinatuessa ja toimeentulotuessa otetaan huomioon vähäistä suuremmat tulot. Tulojen muuttuminen vaikuttaa myös asumistukeen. Työtön nuori ei halua ottaa pätkätöitä vastaan, koska etuuksien hakemusrumba on tehtävä aina uudelleen, eikä ole varmuutta milloin tulot ovat tilillä. Lainsäädäntö on niin monimutkainen, ettei asiakas pysty laskemaan miten palkkatulo vaikuttaa kaikkiin muihin etuuksiin. Järjestelmä on liian monimutkainen ja eriarvoistava. 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Jyväskylä tarvitsee 16 29-vuotiaille nuorisotakuun palvelukeskuksen, joka hoitaisi keskitetysti aktivointitoimenpiteisiin ja etuuksiin liittyvät hakemukset ja yhteistyössä kaupunkiin suunnitteilla olevan sosiaalija terveydenhuollon nuorisovastaanoton kanssa varmistaisi nuorten kuntoutuksen suunnitelmallisuuden ja
tuloksellisuuden seurannan. Yksikössä tulisi olla TE-toimiston, Kelan ja aikuissosiaalityön toimijoita. Myös verohallinnon ja työnantajien (verotus- ja palkkatiedot) tulisi olla mukana yhteistyössä. Keskeiset etuudet, joiden käsittelyä ja synkronointia tulisi tehostaa, ovat työmarkkinatuki, työttömyyspäiväraha (ja soviteltu päiväraha), toimeentulotuki, asumistuki, opintotuki ja kuntoutusetuudet. Työnantajien ja verottajan yhteistyötä tarvitaan turvaamaan työttömyysetuuksiin vaikuttavien palkkatietojen ajantasainen saatavuus. Toiminnan periaatteena olisi, että nuori saisi eri toimijoilta tarvitsemansa neuvonnan samasta palvelupisteestä, eikä päätösten vaatimien tietojen toimittaminen viranomaiselta toiselle olisi hänen vastuullaan, vaan hoituisi suoraan toimijoiden kesken hallinnonrajojen estämättä. Päätökset toimitettaisiin sekä nuorelle itselleen (ymmärrettävässä muodossa), että niille viranomaisille, jonka toimiin annetulla päätöksellä tai lausunnolla on vaikutusta. Yksikön toiminta edistäisi nuorten motivaatiota ottaa vastaan lyhytkestoisiakin työsuhteita ja aktivointitoimenpiteisiin hakeutumiseen. Se nopeuttaisi asioiden käsittelyä ja vähentäisi nuorten elämän ja toimeentulon epävarmuutta muutostilanteissa ja säästäisi nuoren voimavaroja nuorisotakuun kannalta oleellisiin asioihin. Kokeiluun tulisi liittää myös verotuksellisia kannusteita aktivointitoimenpiteisiin osallistumiseen. Nuoret kokevat turhauttavana vastikkeellisen sosiaalietuuden (esim. työmarkkinatuki aktivointitoimenpiteestä) verottamisen, minkä vuoksi he saattavat joutua hakemaan täydentävää toimeentulotukea. 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Anssi Niemelä, vastuualuejohtaja (johdon tukipalvelut) 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information - Nuorisotakuun kokeiluun liittyy elementtejä Kelan ja kuntien yhteistyön kuntakokeilusta (toimeentulotuki, mutta myös Kelan muut etuudet sekä etuusprosessien tarkastelu), samoin kuin Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilusta. Jyväskylän hakeman kokeilun toteutumisen edellytyksenä onkin, että em. muita kuntakokeiluja mahdollistavat säädösmuutokset ovat tar-peellisilta osin hyödynnettävissä myös nuorisotakuun kuntakokeilussa.