Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 yleisesite
Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta 4 Yhteistyötä alueiden kehittämiseen 6 Millaisia hankkeita EU tukee? 8 Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita 9 Rahoitusta vain hyvin suunnitelluille hankkeille 10 EU-raha tuo lisäarvoa 12 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmat
Vipuvoimaa EU:lta Suomen kehittäminen on suomalaisten yhteinen asia. On kaikkien etu, että parhaat kehittämisideat myös toteutetaan omin avuin tai yhteistyössä muiden kanssa. Euroopan unionin (EU) tuella ideoista voidaan tehdä totta. EU-raha antaa vipuvoimaa, jonka avulla suomalaisten ideat voidaan muuttaa käytännön kehittämishankkeiksi. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Tavoitteena kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi EU:n rakennerahastojen ideana koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella rakennerahastoista myönnetään rahaa eri kehityshankkeille. Suomessa EU:n rakennerahasto-ohjelmat lisäävät kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niiden avulla tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parannetaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennerahasto-ohjelmat luovat parempia yritys-, osaamis-, innovaatio-, työ- ja asuinympäristöjä. Suomessa rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun kehittää aluetaloutta parantaa yritysten tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä nostaa koulutustasoa lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 3
Yhteistyötä alueiden kehittämiseen Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen lähtee yksittäisistä ihmisistä tai organisaatioista ja heidän luovuudestaan. EU:n, Suomen valtion ja kuntien tehtävänä on mahdollistaa ideoista kehittyvien hankkeiden toteuttaminen. Ohjelmien avulla hankeideoita ohjataan kohti yhdessä sovittuja päämääriä. Valtio ja kunnat vastaavat alueellisesta kehittämisestä ja tukevat alueen yritysten ja muiden toimijoiden kehittämishankkeita. Euroopan unionin rahoitus toimii lisätukena suomalaisten alueiden kehittämiselle. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU-ohjelmien lisäksi Suomessa on kansallisia kehittämisohjelmia. Kaikista Suomen kehittämiseen tähtäävistä ohjelmista saat lisätietoa ohjelmien rahoittajilta. Päärahoittajien yhteystiedot ovat esitteen lopussa. Rahoitusta seitsemälle vuodelle Rakennerahastojen kolmas ohjelmakausi alkoi vuonna 2007 ja päättyy vuonna 2013. Rahoitusta on varattu erikseen joka vuodelle. Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat lisää tietoa oman alueesi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) tai maakunnan liitosta. Rahoittajat ilmoittavat rahoituksen hausta sekä omilla nettisivuillaan että sanomalehdissä. Rahoittajilta saat myös tiedot hakuajoista ja hakumenettelyistä. Kehittämisapua satakuntalaisille pk-yrityksille 4 Satakunnan ELY-keskuksen Osaamisen kehittämispalvelut tarjoaa asiantuntijapalveluja seudun pk-yritysten elinkaaren eri vaiheisiin. Asiantuntijapalvelut toteutetaan yrityskohtaisesti, usean yrityksen yhteisinä tai eri toimialojen yhteisinä ohjelmina, kertoo kehittämispäällikkö Anne Jortikka. Osaamisen kehittämispalvelujen tavoitteena on auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä johdon ja avainhenkilöiden osaamista. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen on tarjonnassamme vahvasti mukana, sanoo Jortikka. Erittäin suosituksi on osoittautunut toimitusjohtajakurssimme, joille on osallistunut jo reilusti yli kaksi sataa satakuntalaista yritysjohtajaa. Koulutusta on tarjolla esimiestyöhön, myynti- ja markkinointitaitoihin, yrityksen kasvun hallintaan, omistajanvaihdoksiin ja kansainvälistymiseen. Koulutuksiin osallistumista tukee Euroopan sosiaalirahasto. Yrityksen perustamista miettiviä auttaa yrityspalvelu Enter. Myös naisyrittäjyyttä tuetaan Satakunnassa erityisellä Naisyrittäjyys nousuun -hankkeella vastaukseksi muuta maata voimakkampaan naisyrittäjyyden vähenemiseen.
Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.
Millaisia hankkeita EU tukee? EU-rahoituksella tuetaan koko Suomen monipuolista kehittämistä. Rakennerahastoista tuetaan hankkeita, jotka edistävät yritystoimintaa, innovaatioita, verkottumista sekä osaamista ja työllisyyttä. Painotuksena ovat erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomi, harvaan asutut alueet, raja-alueet sekä kehityksen kannalta haasteelliset alueet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rakennerahasto-ohjelmien neljä painopistettä ohjaavat rahojen jakautumista ja tuen myöntämistä. Hankkeilla voidaan yhtä hyvin tukea kaupunkiseutujen kestävää kehittämistä kuin maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamista. Toiminta voi olla Suomessa alueiden sisäistä, alueiden välistä tai kansainvälistä. Painopisteet ovat: yritystoiminnan edistäminen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen EU-rahoituksella pyritään sekä luomaan uusia parempia työpaikkoja että turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat. Tämän vuoksi rahoitusta suunnataan työllistäviin yrityksiin, jotka voivat ovat aloittelevia, kasvuhakuisia tai toimintansa murrosvaiheessa olevia. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen ovat myös olennainen osa yritystoiminnan edistämistä. Osaavan henkilöstön ja organisaatioiden kehittäminen on kilpailutekijä. 6 Luontopolkua kunnostamalla uudelle urapolulle Ympäristönhoidolla työllisyyttä (YTY) -projekti ehkäisee syrjäytymistä Keski- Suomessa, Saarijärven Viitasaaren seutukunnassa. Keski-Suomen ympäristökeskus yhteistyökumppaneineen työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia Euroopan sosiaalirahaston tuella. Työtehtävät liittyvät ympäristönhoitoon ja -suojeluun sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen. Projektipäällikkö Ulla Kuvajan mukaan työntekijöistä on sukeutunut varsinaisia moniosaajia. Työkohteet puhuvat puolestaan. Projektissa on rakennettu lintutorneja ja pärekattoja, kunnostettu luontopolkuja ja maalattu vanhoja rakennuksia itsekeitetyllä punamultamaalilla. Myös kuntakuvaa on parannettu maisemanhoitotöillä. Kuvaja kertoo, että onnistuneen työn näkeminen ilahduttaa. Kohdekäynneillä huomaan, että rahoilla on työllistetty monta työntekijää, jotka ovat tehneet hienoa jälkeä, Kuvaja hymyilee. Projektipäällikkönä olen tietysti saanut hankkeesta myös haastavan ja monipuolisen työpaikan!
Rahastokaudella 2007 2013 kiinnitetään erityistä huomiota uusia työpaikkoja luoviin palvelualan yrityksiin. Myös eri alueiden tärkeimpien toimialojen yritykset voivat saada tukea. Alueellinen hyvinvointi perustuu usein paikallisesti merkittävien toimialojen kehittämiseen. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Suomalaisen innovaatioverkoston tärkeät toimijat ovat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä osaamis- ja teknologiakeskukset. Euroopan unionin tuella näiden toimijoiden yhteistyötä voidaan vahvistaa ja synnyttää uudenlaisia ideoita, tuotteita ja palveluita. Kun toimijat liittyvät yhteen, uudet ideat ja yhteistyön tulokset hyödyttävät koko lähialuetta. Alueelle syntyvä erikoisosaaminen voidaan EU:n tuen avulla monistaa muualle Suomeen tai Euroopan unioniin, kun alueelliset innovaatioorganisaatiot verkottuvat keskenään kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Tukea ohjataan hankkeille, joilla parannetaan innovaatioita ja osaamista koskevia rakenteita sekä vahvistetaan soveltavan tutkimuksen roolia. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Tuettavaa toimintaa ovat työntekijöiden osaamisen parantaminen, yrittäjyyden lisääminen ja organisaatioiden kehittäminen. Hankerahoitusta suunnataan nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten työllistymisen tueksi. Tukea varataan toimipaikoille ja aloille, joilla rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Onnistuneiden hankkeiden hyödyistä pääsevät osalliseksi niin työllistyneet ihmiset kuin kehittyneet organisaatiotkin. Paremmat osaamis-, innovaatio-, työvoima- ja yrityspalvelut lisäävät työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä. Suomessa kehitetyt hyvät järjestelmät tai toimintatavat voidaan parhaassa tapauksessa levittää muualle Eurooppaan. Vastaavasti muista Euroopan unionin maista tuodaan Suomeen hyviä käytäntöjä. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Rakennerahasto-ohjelmilla vahvistetaan alueellista kilpailukykyä myös parantamalla alueen ja sen palveluiden saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Lisäksi tasataan alueellisia eroja ja parannetaan ympäristön laatua. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ympäristöstä pyritään muodostamaan alueille merkittävä kilpailutekijä. Alueiden saavutettavuuden parantamiseksi tuetaan pienimuotoisia liikenne- ja logistiikkahankkeita, tietoyhteiskuntapalvelujen kehittämistä sekä virtuaalisia palveluja. Toimintaympäristöjä tehdään houkuttelevammiksi luontoa ja kulttuuriympäristöjä suojelemalla ja kehittämällä. Matkailua tuetaan kiinnittämällä huomiota luonnon ja kulttuurin monipuolisiin mahdollisuuksiin. Kuvaja lähettää terveisiä kaikille omaa hankettaan pohtiville: Mielestäni sosiaalirahaston tukemaa projektia ei ole vaikea hallinnoida, ja ELY-keskukselta saamani ohjeistus on ollut erinomaista ja nopeaa. EU-rahoituksella rahoitetaan hyvin erityyppisiä hankkeita. Kannattaa rohkeasti kysyä!
Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita Euroopan unionin kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, kumppanuuteen ja tasa-arvoon. Jotta koko Suomi voisi hyvin, on tärkeää kehittää elinvoimaisia ympäristöjä, huolehtia harvaan asutusta maaseudusta ja vahvistaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa rakennerahastoista rahoitettavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. EU-hankkeilla kannustetaan tasa-arvon edistämistä muun muassa sukupuolten sekä ikä- ja väestöryhmien välillä. Tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita. Kaupunkien ja maaseudun välille tehokasta vuorovaikutusta Maaseudun kehittämistä tuetaan Euroopan unionin rakennerahastoista. Tavoitteena on parantaa yksityisten palvelujen saatavuutta ja luoda uusia yrityksiä alueille elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Harvaan asutuilla alueilla pyritään vähentämään kehityksen esteitä ja erilaisia haittatekijöitä ja lisäämään alueiden vetovoimaa. Hankkeilla luodaan maaseudun ja kaupunkien välille vuorovaikutusta, josta molemmat tahot hyötyvät. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevat seudut voivat lisätä asumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvää virkistystoimintaa, joka houkuttelee kaupunkilaisia lähiseudulle. 8 Uusi terminaali yhdistää matkailuklusterin Järviterminaali on uusi matkailupalvelukeskus Kuopion lentoasemalla, vain sadan metrin päässä matkustajaterminaalista. Terminaalihankkeen myötä on parannettu myös satamaa ja Tahkon vesiväylää. Lentoasema on nyt entistä kiinteämmin mukana Kuopion seudun, Koillis-Savon sekä Tahkon matkailupalveluverkostossa. Iso-Jälän rannalla sijaitseva Järviterminaali toimii ympäri vuoden. Kesäaikana se on veneilyn, melonnan, pyöräilyn, kalastuksen ja muiden kesäaktiviteettien tukipiste. Talvikaudella terminaalista käsin harrastetaan moottorikelkkailua, hiihtoa ja talviretkeilyä. Vastaanotto- ja infopisteestä matkailijaryhmät starttaavat erilaisille elämysmatkoille. Terminaalirakennuksessa on myös kahvila sekä toimistotilaa esimerkiksi kokousten pitämiseen. Uusi paikallisväylä satamasta Juurusveden syväväylälle ja sitä kautta Tahkon vesireitille lisää reitin käyttöä ja auttaa matkailualan yrityksiä kehittymään. Aivan uusia ohjelmapalveluyrityksiä on syntynyt vesistöalueelle ja jo toimivat alan yritykset verkottuvat keskenään, kertoo hankkeen
Rahoitusta vain hyvin suunnitelluille hankkeille Lainsäädäntö ohjaa rakennerahastojen toimintaa Kansallinen ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ohjaavat EU-rahoitusta. Suomen rakennerahastolaki sisältää perussäännökset viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta Suomessa. Hallintoviranomainen vastaa rahoituksen hallinnoinnista ja ohjelmien täytäntöönpanosta yleisesti ja siirtää tarvittaessa hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä rahoittajina toimiville viranomaisille (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakunnan liitot, Tekes, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö). Rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hallintoviranomaisen apuna toimivat todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen, joille on määrätty Euroopan yhteisön lainsäädännössä tarkasti omat tehtävänsä. Rahoitettavat hankkeet ovat erilaisia. Yksi työllistää maahanmuuttajia, toinen parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä kouluttamalla teknologiaosaajia, kolmas vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Yhteistä hyville hankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Kuka voi hakea rahoitusta? Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi muita rahoittajia. valvoja, ympäristöinsinööri Eeva Könönen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta. Satamassa on paikkoja veneille ja kanoottiranta. Laiturit palvelevat tilausristeilyjä, vesibussiliikennettä, vuokraveneilyä sekä vesitasolla tapahtuvia taksilentoja. Hanke rahoitetaan Pohjois-Savon ELYkeskuksen työvoimaosaston hankkeena ja Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Muina rahoittajina toimivat Ilmailulaitos Finavia, Siilinjärven kunta sekä Kuopion, Juankosken ja Nilsiän kaupungit.
EU-raha tuo lisäarvoa 10 Euroopan unionin tuki on lisärahoitusta Suomen kansalliseen kehittämistyöhön. Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina 2007 2013 noin 1,7 miljardia euroa. Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat. Suomi saa EU:lta rahoitusta sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseen että muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 2,01 miljardia euroa, joka tulee valtiolta (75 %) ja kunnilta (25 % ). Lisäksi ohjelmiin on arvoitu käytettävän noin 2,3 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Euroopan unionin rakennerahastojen tuki Suomen kehittämiseen ohjataan kahden rahaston, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamien ohjelmien kautta. Varoista 93 prosenttia (1,6 miljardia euroa) kohdennetaan koko Suomessa toteutettavan EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien kautta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmia toteutetaan koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat muuta Suomea enemmän tukea harvan asutuksensa perusteella. Ahvenanmaa saa käyttöönsä EU:n rakennerahoitusta omien ohjelmiensa mukaisesti. Loppuosa rahoituksesta käytetään Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttiin (ENPI CBC). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla rahoitetaan EU:n sisällä rajat ylittäviä, valtioiden tai alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentilla (ENPI CBC:llä) EU:n ulkorajoilla rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien EU-rahoitus 2007 2013 EAKR-toimenpideohjelmat Miljoonaa euroa Etelä-Suomi 138 Länsi-Suomi 159 Itä-Suomi 366 Pohjois-Suomi 311 Ahvenanmaa 3 EAKR-toimenpideohjelmat yhteensä 977 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma 615 josta Itä-Suomi 180 Ahvenanmaan kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 3 ESR-toimenpideohjelmat yhteensä 618 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmat yhteensä 1 596 Suomen rahoitus Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmiin yhteensä 81 Suomen rahoitus Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmiiin 39 EU:n rahoitusosuus yhteensä (Suomi) 1716 Taulukossa esitellään Euroopan unionin rakennerahoituksen jakautuminen rahastojen ja toimenpideohjelmien mukaan. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI CBC -ohjelmien osalta esitetään Suomen osoittamat EUvarat kyseisille ohjelmille. Ohjelmien Euroopan-laajuinen EU-rahoitus on 961 miljoonaa euroa (Euroopan alueellinen yhteistyö 874 miljoonaa euroa ja ENPI CBC 87 miljoonaa euroa). Luvut on indeksoitu. Pyöristysten takia taulukko ei summaudu tasan.
Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmat EAKR-toimenpideohjelmat Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston varoin viiden ohjelman avulla. Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi. Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella 2007-2013 viittä alueellista EAKR-ohjelmaa. Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa toteuttavat kukin omaa ohjelmaansa. Aluekehitysrahasto tukee yrityksiä ja alueiden rakenteellista kehitystä investoinneilla, joilla turvataan asukkaiden tasa-arvoisuus ja tulevaisuus eri maakunnissa. Aluekehitysrahasto keskittyy työllisyyden parantamiseen, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteet kannustavat yrittäjyyteen, innovaatioiden ja verkostojen synnyttämiseen, oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä alueiden saavutettavuuden parantamiseen. I Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Etelä-Suomen suuralueeseen kuuluu seitsemän maakuntaa: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Varsinais-Suomi. Ohjelman julkinen rahoitus on 345 miljoonaa euroa (EU:n osuus 138 miljoonaa euroa). Etelä-Suomi on kokonaisuutena kehittynyt hyvin, mutta suuralueen sisällä on suuria eroja. Etelä-Suomessa on seutukuntia, jotka kärsivät rajusta rakennemuutoksesta ja bruttokansantuotteen pienenemisestä. Toisaalta alueella on Suomen suurimpia kaupunkiseutuja. Alueellisten erojen kaventaminen onkin aluekehitysrahoituksen tärkein tehtävä. Etelä-Suomessa aluekehitysrahastosta rahoitetaan erityisesti haasteellisia ja ongelmallisia alueita. Ongelmia pyritään poistamaan lisäämällä alueiden houkuttelevuutta, edistämällä yrittäjyyttä ja luomalla työpaikkoja. Rahoitusta kohdennetaan myös ongelmallisten alueiden ulkopuolisille suurkaupunkialueille eli pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Rahoitusta myönnetään myös yli maakuntarajojen ulottuville hankekokonaisuuksille teemoittain. Näillä pyritään muun muassa kehittämään osaamiskeskittymiä. 12
IV III Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Itä-Suomen suuralueen muodostavat Pohjois- ja Etelä-Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Ohjelman julkinen rahoitus on 731 miljoonaa euroa (EU:n osuus 366 miljoonaa euroa). Itä-Suomi on harvaan asuttua aluetta: neliökilometrin alueella asuu keskimäärin vain 7,8 henkeä. Itä-Suomi entisenä tavoite 1 -alueena saa siirtymäkauden rahoitusta ja erityistukea harvan asutuksen perusteella. Itä-Suomen rahoitusosuus on 32 prosenttia Suomen saamasta rakennerahastojen rahoituksesta. Ohjelman tavoitteena on luoda viihtyisä elinympäristö Itä-Suomeen ja kehittää yritysten kilpailukykyä. Erityisesti tuetaan yritysten perustamista, nuoria yrittäjiä, kansainvälistymistä, osaamisen tuotteistamista innovatiiviseksi toiminnaksi ja vahvojen yritysryppäiden kasvua entistä vahvemmiksi. II I III II Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma IV Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Länsi-Suomen suuralueeseen kuuluvat Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Ohjelman julkinen rahoitus on 398 miljoonaa euroa (EU:n osuus 159 miljoonaa euroa). Länsi-Suomen aluerakenne perustuu vahvoihin maakuntakeskuksiin ja niitä ympäröiviin maaseutualueisiin. Länsi-Suomen tavoitteena on olla vetovoimainen ja innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue. Tähän pyritään tukemalla hankkeita, jotka edistävät uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä tai parantavat yritysten kilpailukykyä. Länsi-Suomen työllisyysasteessa on alueittain suuria vaihteluja, joten työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti heikommin työllistyvillä haasteellisilla alueilla ja Tampereen ja Vaasan kaupunkiseuduilla. Pohjois-Suomen ohjelma-alue kattaa Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Ohjelman julkinen rahoitus on 623 miljoonaa euroa (EU:n osuus 311 miljoonaa euroa). Alueen pinta-ala on 44 prosenttia Suomen pinta-alasta, mutta alueella asuu vain noin 4,7 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Suomessa on erityisen tärkeää parantaa saavutettavuutta ja alueiden vetovoimaisuutta sekä edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Näihin liittyviä hankkeita tuetaan aluekehitysrahastosta, jotta Pohjois-Suomi voi paremmin vastata elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja hallita tulevaa väestörakenteen muutosta ja väestön alueellista eriytymistä. Tärkeää on myös vahvistaa asemia kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa erityisesti innovaatioiden avulla. 13
14 ESR-toimenpideohjelma Manner-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Kansalliset tahot, kuten valtio, kunnat ja yksityinen sektori, osallistuvat sosiaalirahaston ohjelman rahoittamiseen. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 1 414 miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva rahoitus on yhteensä 615 miljoonaa euroa. ESR-ohjelmassa on valtakunnallinen osio ja neljä alueellista osiota Manner-Suomessa toteutettava Euroopan sosiaali rahas ton ohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallisiin teemojen mukaisiin hankkeisiin ohjataan noin puolet ESR-rahoituksesta. Ne, kuten alueel lisista osioistakin rahoitettavat hankkeet, toteutetaan alueilla. Etelä- Suomella, Länsi-Suomella, Itä-Suomella ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa, joka perustuu alueiden työllisyys-, elinkeino- ja osaamisstrategioihin. Itä-Suomi on rahoituksessa erityisasemassa. Itä-Suomella on oma rahoituskehyksensä, ja se saa rahoituksensa erillään valtakunnallisesta osiosta. Valtakunnallista ohjelmaosiota toteutetaan siis Itä-Suomen ulkopuolella teemakohtaisesti. Myös Itä-Suomessa voidaan osallistua valtakunnallisten teemojen toteutukseen, mutta omalla ohjelman rahoituskehyksellä. Ahvenanmaan ohjelmat Ahvenanmaalla on oma Suomen rakennerahastostrategiaan kuuluva rakennerahastostrategia ja sen toteuttamiseen liittyvät omat ESR- ja EAKR-ohjelmat, joista saa lisätietoa osoitteesta www.regeringen.ax. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmat Suomi on mukana myös yhdeksässä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmassa: kolmessa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmassa (Pohjoinen, Botnia-Atlantica, Keskinen Itämeri), kahdessa valtioiden välisen yhteistyön ohjelmassa (Itämeri, Pohjoinen Periferia), Euroopan-laajuisessa alueiden välisen yhteistyön ohjelmassa (Interreg IVC) sekä kolmessa Euroopan-laajuisessa ns. verkosto-ohjelmassa (Interact, Urbact, ESPON). Lisäksi Suomi on mukana kolmessa Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmassa (Kolarctic, Karjala, Kaakkois-Suomi Venäjä). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla ja ENPI CBC -ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden yhdentymistä sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Jokaiseen ohjelmaan ja rahoitettavaan hankkeeseen osallistuu alueita/kumppaneita kahdesta tai useammasta maasta. Osallistuvien maiden tai Euroopan komission ohjelmaan osoittamaa EU-rahoitusta käsitellään ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena ilman maakohtaista kiintiöintiä. Lisätietoa ohjelmista löytyy osoitteesta www.rakennerahastot.fi.
RAHOITTAJAT Finnvera Oyj www.finnvera.fi Maakunnan liitot www.reg.fi Opetushallitus www.oph.fi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes www.tekes.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset www.ely-keskus.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Liikenne- ja viestintäministeriö www.lvm.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö www.minedu.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Ympäristöministeriö www.ymparisto.fi
www.rakennerahastot.fi