24.04.2013 Sivu 1 / 1 5100/06.00.00/2011 62 15.5.2012 Kaupunginhallitus 85 4.3.2013 Valtuusto 51 18.3.2013 44 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin 47 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 12.9.2011 Valtuutettu Jaakko Mauriala ja 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet 12.9.2011 valtuustoaloitteen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Aloite on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 15.5.2012, kaupunginhallituksessa 4.3.2013 ja kaupunginvaltuustossa 18.3.2013. Viime mainitussa kokouksessa valtuusto on palauttanut aloitteen ja pyytänyt toimenpideohjelmaa jonojen lyhentämiseksi. Kevättalven 2013 aikana liikkeellä on myös Aluehallintoviraston selvityspyyntö terveysasemien jonotilanteesta. Käsiteltäessä sitä sosiaalija terveyslautakunnassa 20.3.2013 Marika Niemi on tehnyt selvityspyynnön terveysasemien tilanteesta. Hänen esittämiensä kysymyksien vastaukset on sovittu annettaviksi tämän valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä.
24.04.2013 Sivu 2 / 2 Alkuperäisen valtuustoaloitteen ehdotus ryhmitellä potilaat eri tavoin on hyvä. Käytännössä ajatuksen voi toteuttaa myös asemien ja alueiden sisällä ilman potilasryhmien erottelua eri asemille. Tämä menettely turvaisi aseman monipuolisemman palvelutarjonnan ja samalla työn monipuolisuus säilyisi, mikä on tärkeä motivointitekijä henkilöstölle. Akuuttihoidon keskittämistä on tehty monilla tavoilla. Terveysasemat tuottavat päiväaikana arkisin monin verroin enemmän akuuttikäyntejä kuin Jorvin virka-ajan ulkopuolinen päivystys muina aikoina. Keskittämistä on tehty tapaturmapotilaille, kun murtumaepäilyt ja niiden jatkohoito kipsauksineen on keskitetty kahdelle asemalle. Nykyisin ensihoito arvioi, kuinka todennäköisesti ambulanssia tarvitseva potilas päätyy sairaalahoitoon vähintään seuraavaksi yöksi. Jos tämä on todennäköistä, niin potilas kuljetetaan Jorviin päivälläkin. Suuralueiden sisällä ambulanssit vievät lisääntyvästi potilaat vain suurimmille asemille, joilla ylläpidetään seurantamahdollisuuksia. Suuralueiden sisällä potilaita ohjataan tarvittaessa suurimmille asemille, joissa on ensiaputyyppinen päivystys ilman ajanvarausta (eri alueilla vähän eri mallit). Tulevan Omenatorin konsepti liittyy kävelevien potilaiden akuuttihoitoon. Hoitajavetoista pitkäaikaissairauksiin painottuvaa kiireetöntä hoitoa toteutetaan osittain Samarian kokeilumallissa. Nykyään hoitajienkin saatavuus on vaikeutunut, mikä vaikeuttaa hoitajavetoisten järjestelmien kehittämistä. Tämän ehdotuksen riskinä on moniammatillisen yhteistyön mureneminen. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen terveysasemille liittyy myös terveydenhuoltolakiin. HUS strategia jalkauttaa vuoteen 2016 mennessä alueen terveysasemille 150 erikoislääkärityövuotta, josta Espoon osuus on 20. Tässä voimme hyödyntää keväällä käynnistyvien yhteistyömallien kokemuksia. Espoon ja HUS:n yhteinen diabeteskeskus aloittaa toukokuussa 2013, reumakeskus on aloittanut pienimuotoisena jo huhtikuussa 2013. Toimenpideohjelma terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi Loppuvuodesta 2012 syntyneen ajanvarauskirjojen ulkopuolisen ns. palvelupyyntökirjan purkaminen on välttämätöntä keväällä 2013. 18.3.2013 palvelupyyntökirjoilla oli 3500 pitkään hoitoa odottanutta espoolaista. Vaikka määrä ei ole Espoon mittakaavassa suuri (terveysasemilta tuotetaan vuodessa 175 000 lääkärin vastaanottoa), niin palvelupyyntökirja on läpinäkymätön ja sitoo erittäin paljon työvoimaa aiheuttaen hukkatyötä. Palvelupyyntökirjalla hoitoa jonottaneille järjestetään lääkäriaika ensisijassa Espoon omille terveysasemille erikseen hankituille jonoa purkaville vuokralääkäreille. Mikäli hoitotakuun sallima kolmen kuukauden enimmäisodotus uhkaa ylittyä, järjestetään jonottaneille lääkärinaika yksityisille lääkäriasemille. Lääkäreiden ajanvarauskirjat avataan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Toukokuun alussa aloittaa toimintansa Mediverkko Oy:n operoima Espoon 11. terveysasema Espoon keskuksessa. Sopimusteitse on varmistettu,
24.04.2013 Sivu 3 / 3 että jono kiireettömään hoitoon on korkeintaan kuuden viikon mittainen. Sopimuskauden alussa Mediverkon operoimalta terveysasemalta saavat palvelunsa 14 000 postinumeroalueen 02760 asukasta, mutta sopimus mahdollistaa toiminnan laajenemisen, mikäli espoolaisilla on halua listautua Mediverkon operoimalle terveysasemalle. Jonokirjan käyttö lopetetaan kokonaan juhannukseen mennessä. Terveysasemien toimintaa supistetaan normaaliin tapaan sydänkesäksi. Elo-syyskuulle järjestetään mahdollisimman paljon lääkärin kiireettömiä ajanvarausvastaanottoaikoja virkalääkäreiden ja sijaisten voimin. Tarvittaessa käytetään vapaaehtoista lisätyötä Espoon lääkärien virkaehtosopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa vuokralääkäreitä käytetään jonojen lyhentämiseen elo - syyskuussa. Lääkäripulan korjaamisen lisäksi lääkärin vastaanotolle pääsyn turvaaminen edellyttää suoraan potilastyöhön käytettävän ajan lisäämistä sekä lääkäreillä että hoitajilla. Tähän panostetaan esimiestyössä hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lääkärien rekrytointia tehostetaan. Terveyspalveluiden toimialalle palkataan rekrytointikoordinaattori tehostamaan olemassa olevia rekrytointirakenteita. Koska kokeneita lääkäreitä ei ole lyhyellä tähtäimellä saatavia Espoon terveysasemien tarvitsemia määriä, niin rekrytointiponnistuksia suunnataan erityisesti vastavalmistuneisiin lääkäreihin. Tämä edellyttää, että nuorten lääkärien koulutuksesta vastaavien ns. tutorlääkäreiden määrää lisätään. Tehostetun rekrytoinnin vaikutus nähdään alkuvuodesta 2014. Marika Niemi on tehnyt sosiaali- ja terveyslautakunnalle selvityspyynnön terveysasemien tilanteesta. Kysymys: Miten Espoon terveysasemien lääkärivajaukseen tullaan puuttumaan? Vastaus: Tämän selvityksen osana on kuvattu toimenpideohjelma aiheesta. Avainsanoja suunnitelmassa ovat rekrytointi, joustavuus ja tutorlääkäreiden määrän tarkastus. Kysymys: Miten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä tuetaan? Nuoret lääkärit tarvitsevat tutor-toimintaa sekä hoitajat lisäkoulutusta työnsä laajuus ja vaativuus huomioiden. Vastaus: yleisen työssä jaksamisen ja työviihtyvyyden tukemisen keinoina on käytetty lukuisia erilaisia asioita, joista mainittakoon mm. seuraavat: Kaikilla terveysasemilla on työpaikka- ja tiimikokoukset, joissa käsitellään yhteiseen työhön vaikuttavia asioita. Näissä käydään läpi Kunta10- kyselyn tulokset ja luodaan yhteisiä toimenpideohjelmia havaituille ongelmille. Toimenpiteiden toteutumista seurataan vastaavasti
24.04.2013 Sivu 4 / 4 myöhemmissä kokouksissa. Omien työtyytyväisyyskyselyjen ja muiden selvitysten tuloksia käydään läpi samalla tavalla. Työyhteisöt järjestävät erilaisia työhyvinvointi (tyhy)- tapahtumia, joita kaupunki tukee vuosittain tyhy-rahalla. Myös koulutuksen järjestäminen tukee työhyvinvointia. Koulutuksella lisätään sekä yhteistä osaamista että luodaan talon pelisääntöjä. Henkilökohtainen koulutustarve arvioidaan säännöllisten kehityskeskusteluiden yhteydessä, minkä lisäksi toimintaympäristön muutokset edellyttävät laajempia koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Espoolaisilla asemilla on sisäisten koulutusten ohjelmat, osa koulutuksista on asemakohtaisia, osa yhteisiä kaupunkitasoisia koulutuksia. Osa koulutuksesta on ulkoista. Laajempina aiheina mainittakoon hoitajien reseptinmääräämiskoulutus, johon osallistuu terveysasemien hoitajia kaupungin merkittävällä tuella sekä kustannuksiin että työpäiviin. Syksylle 2013 on suunnitteilla normaalia perehdyttämistä laajempi hoidon tarpeen arvion koulutus. Erilaisten muutosten yhteydessä järjestetään yhteistoimintalain mukaiset kuulemistilaisuudet asianomaisissa yksiköissä. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi työterveyshuolto on tehnyt 2012 monille terveysasemille työpaikkatarkastuksia, joiden havaintojen pohjalta kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty. Työpaikkojen riskienarvioinnit ja niiden toimintaohjelmat tukevat osaltaan työssä jaksamista. Yksilöasioissa esimiehillä on käytössään kaupungin varhaisen puuttumisen toimintamallit. Esimiehen tehtäviin kuuluu ottaa asia esille, kun hän tunnistaa työntekijän jaksamisongelman Sijaisten hankinta on tärkeä jaksamista tukeva tekijä. Lääkärivajauksesta on maininta aiemmin, mutta hoitajien saatavuus erityisesti sijaisuuksiin on vaikeutunut. Samaan aikaan terveydenhoitajien saaminen terveysasematyön vakansseihin on heikentynyt ja hakijoita ei aina ole. Kysymys: Voidaanko siirtyä keskitettyyn ajanvarausjärjestelmään ja kehittää sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jossa vapaan ajan lääkärille voi halutessaan saada mistä päin Espoota tahansa? Vastaus: Terveysasemilla terveydenhuollon ammattilainen tekee potilaalle nykyasetuksen mukaisesti hoidon tarpeen arvion, jonka perusteella määritellään mm. hoitava taho (voi olla muu kuin lääkäri, esim. hoitaja, fysioterapeutti) ja ajan kiireellisyys. Samalla voidaan antaa neuvontaa ja ohjeita omahoidosta. Tämän määrittelyn puitteissa vapaasti avoin ajanvarausjärjestelmä ei ole toimiva. Sen sijaan tulevaisuudessa yksi mahdollisuus on muuttaa tämä hoidon tarpeen arviointi sähköiseksi, jolloin potilas täyttää kaavakkeen netissä ja ammattilainen määrittelee sitä kautta hoidon tarpeen. Jos ajanvaraus on aiheellinen, niin potilaalle avautuisi ajanvarausvalikko, josta itselle sopivan ajan voisi valita.
24.04.2013 Sivu 5 / 5 Terveysasemien henkilöstön näkökulmasta katsottuna ajanvarauksen keskittäminen toisi heikennyksiä, koska nykyisin omalta asemalta hoidettuna tunnetaan osa potilaista ja oman talon tilanne sekä tavat. Tästä on käytännön esimerkki Leppävaaran suuralueelta, jossa aiemmin puhelut hoidettiin 3 eri asemalta. Takaisinsoittojärjestelmän myötä puhelut siirryttiin hoitamaan omalta asemalta, mikä selkiytti asioita erityisesti päivien erilaisten poikkeamien yhteydessä. Lainsäädännön mukaisesti Espoossa on jokaisella oma terveysasema, jota voi vaihtaa kerran vuodessa. Vuonna 2014 tämä vaihtomahdollisuus muuttuu kuntien väliseksi. Lääkärillä käyminen tilanteen mukaan eri asemilla heikentäisi helposti hoidon jatkuvuutta. Kysymys: Onko maksusitoumusta/palveluseteliä mahdollisuus laajentaa hoitotakuun toteuttamiseksi? Vastaus: Maksusitoumuksia käytetään tällä hetkellä pienessä määrin hoitotakuun turvaamiseksi. Kokemukset tästä eivät ole olleet rohkaisevia: maksusitoumukseen liittyy suuri työ asemilla (mm. sitoumuksen käsittely eri vaiheissa, yksityiseltä tulevan tekstin siirto ja tilastointi lakisääteisesti Efficaan sekä jatkohoidon järjestely) ja kaikki toteutuneet käynnit eivät ole olleet laadullisesti hyviä. Kansanterveystyöhön kuuluva potilaan kokonaisuuden arviointi ja hoidon jatkuvuus eivät toteudu. Samalla moniammatillisen yhteistyön hyödyt jäävät käyttämättä. on kokouksessaan 24.4.2013 antanut toimialalle seuraavan valmistelukehotuksen: Espoon kaupungin terveysasemilla on ollut erittäin suuri lääkäripula vuosia ja jonkin verran hoitajapulaa muutaman vuoden. Kokeneen, vakituisen henkilöstön suhteen tilanne on pahentunut viimeisen vuoden aikana ja tämä on näkynyt vaikeuksina tarjota kiireetöntä hoitoa lain edellyttämissä odotusajoissa. Tärkein yksitäinen syy terveysasemien vaikeuksiin on pula kokeneista terveyskeskuslääkäreistä. Vuonna 2013 Espoon terveysasemien 140 lääkärin virkaa hoiti tai siinä tehtävässä muuten työskenteli yli 300 lääkäriä. Vakituisten viranhaltijoiden voimin tuotettiin vuonna 2012 vain 50 % kaikesta lääkärityöpanoksesta Espoon terveysasemilla. Espoon mittakaavassa tämä tarkoittaa siis 70 terveyskeskuslääkärin vajausta. Tällaista määrää kokeneita yleislääkäreitä ei ole lähivuosina rekrytoitavissa ilman merkittävää muutosta työn organisoinnissa. Espoo on muiden kuntien tavoin tukeutunut ja tulee lähivuosina tukeutumaan vastavalmistuneisiin lääkäreihin, joista vain 10-15 % tähtää yleislääkärin uralle. Muut tarvitsevat tämän 9 kuukauden jakson erikoistumistaan varten. Tukeutumalla näin vahvasti vastavalmistuneisiin lääkäreihin hoitoon pääsyn turvaaminen on haastavaa. Hoidon laadun, vaikuttavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä erikoissairaanhoidon menojen hallinta on erittäin haastavaa. Myös hoitajien saatavuus on merkittävästi vaikeutunut. Vuonna 2012 80 % hoitajatyöstä tuotettiin vakituisen henkilöstön voimin.
24.04.2013 Sivu 6 / 6 Länsi-Espoossa on ollut haettavana vakituisia hoitajantoimia, joihin ei ole saatu hakijoita. Nykyiset vaikeudet tuottaa lääkäreiden kiireettömiä vastaanottoja kuormittavat hoitajia erittäin paljon ja ovat yksi osatekijä vaikeutuneessa hoitajien saatavuudessa. Hoidon laadun, vaikuttavuuden, jatkuvuuden ja toiminnan kustannustehokkuuden turvaamiseksi tarvitaan malli, joka tekee terveyskeskustyöstä Espoossa houkuttelevan parhaille yleislääkäreille ja parhaille avoterveydenhuollon hoitajille. Espoon kokoluokka ja lääkärivajauksen suuruus tekevät käytännössä mahdottomaksi yhden, kaikki terveysasemat kattavan ratkaisun. 1.1.2014 alkaen Espoossa on tosiasiallisesti käytössä monituottajamalli, kun espoolaiset voivat listautua asiakkaiksi naapurikuntien terveysasemille. Jo toukokuusta 2013 lähtien myös postinumeroalueen 02760 ulkopuolella asuvat espoolaiset voivat listautua Mediverkon operoimalle terveysasemalle. Esitys: terveyslautakunnalle valmistellaan esitys terveysasematoiminnan järjestämisestä. Terveysasemapalveluiden kivijalka on jatkossakin nykyinen malli, jossa lääkärit ja hoitajat ovat suorissa virka- ja työsuhteissa kaupunkiin. Selvityksen pääpaino on laadukkaan virka- ja työsuhteisen työn mahdollistamisessa. Siltä osin kuin toimintaa ei pystytä järjestämään käytettävissä olevan vakituisen henkilöstön voimin selvitetään muiden tuotantotapojen soveltuvuus, ns. monituottajamalli. Näitä tuotantotapoja ovat esimerkiksi malli, jossa lääkärit ja hoitajat muodostaisivat osuuskuntia tai muita yrityksiä tuottamaan terveysasemapalveluita espoolaisille. Mikäli Mediverkon operoimasta terveysasemasta saadaan hyviä tuloksia, selvitetään valmius laajentaa toimintamallia. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista pilotoida esim. eläkkeelle jääville espoolaisille palveluseteliä, jolla he ostaisivat yleislääkäripalvelunsa haluamaltaan taholta. Päätöshistoria 15.5.2012 62 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 4.3.2013 85
24.04.2013 Sivu 7 / 7 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 18.3.2013 51 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Kauma Laihon ym. kannattama teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toukokuun valtuustonkokousta varten toimenpideohjelman terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu palautusehdotus on seuraavien puhujien kohdistettava puheenvuoronsa asian palauttamiseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska palautusehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toukokuun valtuustonkokousta varten toimenpideohjelman terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi. Päätös Valtuusto: Palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toukokuun valtuustonkokousta varten toimenpideohjelman terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi. Tiedoksi
24.04.2013 Sivu 8 / 8