Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Uudistamistuloksen varmistaminen

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoidon perusteet.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Onnistunut metsänuudistaminen

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

TAIMIKONHOIDON VAIKUTUS ISTUTUS- KUUSIKON KASVATUKSEN KANNATTAVUU- TEEN MHY ROINEEN ALUEELLA

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito. Metsänomistajat

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Transkriptio:

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki

Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat noin puolet viljelyyn perustuvan uudistamisketjun kustannuksista Varhaisperkaus 200-300 /ha Taimikonhoito 400-600 /ha Nuoren metsän kunnostus 400-800 /ha

Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve nopealla uudistamisketjulla sekä oikealla maanmuokkausmenetelmällä ja viljelymateriaalilla Metla/Erkki Oksanen

Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus kuusen taimikoissa Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa voimakkaasti havupuiden kasvuun, mutta ne sinnittelevät kohtuullisen kovassakin kilpailussa. Puuston kasvu Kilpailun voimakkuus

Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus kuusen taimikoissa Helposti havaittava kilpailu valosta ja kasvutilasta (mekaaniset vauriot) eivät ole ainoita, eivätkä usein edes kasvua rajoittavia kilpailutekijöitä Yhtälailla on huomioitava juuristokilpailu vedestä ja ravinteista Karri Uotila

Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus kuusen taimikoissa - Valkokuusen pituus ja läpimitta 0 = Täydellinen kilpailusta vapauttaminen 50 = Puolitettu kilpailu 100 = Kasvukaipan normaali tila Aika kilpailusta vapauttamisesta, v (Jobidon, 2000)

Metsänhoitotyön kustannus, Saavutetu hyöty ajassa - paljonko 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 tehokkaasta uudistasmisesta kannattaa maksaa? 0 1 2 3 4 5 6 7 Taimikonharvennuksen aikaistuminen, v Kannattavuusraja Hyöty hakkuissa Hyöty taimikonhoidossa + Muutokset puuston rakenteessa, aukkoisuus?

Taimikonhoidon ajoituksella selvä vaikutus taimikonhoidon kustannuksiin

5-v kuusikko Perkausajanmenekki 1 työpäivä / hehtaari

10-v kuusikko Perkausajanmenekki 1,5 työpäivää / hehtaari

15-v kuusikko Perkausajanmenekki 2 työpäivää / hehtaari

Kasvupaikkatietoihin ja ikään perustuva ennuste kuusikon perkausajanmenekistä Työpäivää/ha 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 OMT MT VT 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

Kuusen taimikon varhaisperkaus Varhaisperkauksella luodaan kasvutilaa tuotantopuustolle poistamalla kilpailevaa puustoa kasvatettavien puiden lähettyviltä (< 1m) Taimikot tulee varhaisperata noin metrin mittaisina Metsikön ikä 4-10 vuotta Karri Uotila

Kuusen taimikon varhaisperkaus m2 /ha 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lehtipuuston pohjapinta-alan kehitys 4 5 6 7 Metsikön, ikä

8.12.2011 Metsänhoitopalvelut/ Tulosesitykset Metla/Erkki xx/2011 Oksanen 15

Metsikkökohtainen varhaisperkaustarve 4-7-vuotiaissa kuusikoissa 100 Osuus metsiköistä, % 80 60 40 20 0 Ei Vähäinen Voimakas Kiireellinen

Varhaisperkaukset istutuskuusikoissa Osuus metsiköistä perattu, % 100 80 60 40 20 0 4-7-vuotiaiden kuusikoiden varhaisperkaukset 4 5 6 7 Metsikön ikä

Kuusen taimikoiden varhaisperkaus Tyviläpimitan kasvu, mm 20 15 10 5 0 Perkauksen välitön vaikutus kuusen läpimitan kasvuun + 21 % Karttula 8 v (2,4) + 27 % Jäppilä 9v (2) + 32 % Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamaton Perattu Suluissa tarkastelujakso ja perkauskäsittelystä kulunut aika kasvukausina

Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) 10 Kuusien keskipituus 8 6 4 Ei perattu Perattu Lin. (Ei perattu) Lin. (Perattu) 2 7 12 17 22 Taimikon ikä Huotari 2011

Ajoituksessa huomioitavaa Aikaisessa perkauksessa on pelkona, että taimikonhoito täytyy toistaa vesomisen takia, jolloin varhaisperkaus voi tuntua turhalta investoinnilta On kuitenkin huomioitava, että perkauskustannukset nousevat joka tapauksessa, vaikka varhaisperkausta ei tehdä! Varhaisperkaus luo paremmat kasvuedellytkset tuotantopuustolle, jolloin lopullinen taimikonhoito voidaan toteuttaa periaatteessa aikaisemmin ja edullisemmin

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Lehtipuita / ha 50000 40000 30000 20000 10000 0 Karttula 8 v (2,5) Varhaisperkaus laski lehtipuuston tiheyttä keskimäärin 18 % Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Perkauksen jälkeen lehtipuusto kasvaa nopeahkosti uudelleen vesakoituminen on kuitenkin kohtuullista, kun sitä vertaa perkaamattoman alueen perattavan puuston järeytymiseen

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Havainnollistava kuva työajanmenekin kehityksestä perkauksen jälkeen Yksikkökustannus Perkaamaton Varhaisperattu 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

Varhaisperkauksen kannattavuus verrattuna vain yhden taimikonhoitokerran uudistamisketjuun Ero nettonykyarvossa, /ha 600 500 400 300 200 100 0-100 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % -200 Varhaisperkauksen kannattavuus perkaamattomaan kasvatusvaihtoehtoon verrattuna Aukkoisuus perkaamattomassa 20 %, täydennetty lehtipuustolla Aukkoisuus perkaamattomassa 10 %, täydennetty lehtipuustolla Perkaamattomuus ei aiheuta aukkoisuutta Korkokanta

Vertailtavien metsiköiden arvot tuottoodotuksen näkökulmasta (korkokanta 1-4 %) Pelkkä TH Oletettu arvo 6-vuotiaana 1000 / ha Kannattava investointi nostaa metsikön arvoa enemmän kuin investoinnin verran Varhaisperkaus ja TH Oletettu arvo 6-vuotiaana perkaamattomana 1000 /ha + Varhaisperkausinvestointi 300 /ha + Ero nettonykyarvossa 100 / ha Arvo 6-vuotiaana heti varhaisperkauksen jälkeen 1400 /ha

Perkaus ja vesominen Vesomisen minimoimiseksi perkaus kannattaa ajoittaa aikaan, jolloin puut ovat jo kunnolla lehdessä Heikentää vesojen ravinteiden saantia Toisaalta perkaus on nopeampaa lehdettömään aikaan Myös toistuva perkaus heikentää vesomista Etenkin toteutettuna kahdesti saman kesän aikana Toisaalta toistuva perkaus on kohtuullisen kallista

Toistuvan perkauksen ja ajoituksen vaikutus vesomiseen Vuosi 0 1 touko kesä heinä elo Syys touko kesä heinä Elävien kantojen osuus, % 5 6 9 15 15 18 20 29 63 65 72 Aika perkausten välissä (Johansson & Lundh 2009)

Taimikonharvennus kuusikossa Pituus, m 6 5 4 Kuusi, H100 Kuusi, keski Lehtipuu 3 2 1 0 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Metsikön ikä, vuotta Taimikonharvennuksessa kuusikon keskipituuden tulee ylittää 2 m tai valtapituuden 3 m, ettei vesominen aiheuta enää perkaustarvetta Ensiharvennuksen ennakkoraivaustarpeen minimoimiseksi taimikonharvennus kannattanee ajoittaa hieman myöhemmäksi

Taimikonhoidon vaikutus Perkaus tulee tehdä ajoissa, jos se viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta menetettyä kasvua ei saada takaisin Taimikonhoidolla optimaalisena pidetty kasvu Ajan myötä kilpailusta elpyvä kasvu Pysyvästi heikentynyt kasvu

Taimikonhoidon kustannusten ja ajoituksen arviointi metsäsuunnitelmatietoihin perustuen

Perkausajanmenekin ennuste ja sen tarkkuus Työpäivää/ha 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 Kenttäarvio ajanmenekistä Ennuste Ajanmenekistä Luottamusväli 80% Metsikön ikä, v

Taimikonhoidon kustannusten ennustamisesta Luotettava ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi. Metsikön iän, kasvupaikan ja puulajin mukaan ennustettuna vaihtelu on käytännön sovellusten kannalta suurta Ennustetta voisi kuitenkin käyttää esimerkiksi metsäsuunnittelun apuvälineenä Metsänhoidon kustannusten arviointi hoito-ohjelman mukaan

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Metsäsuunnitelmatietoihin perustuvia luotettavia indikaattoreita perkaustarpeelle ei löytynyt Edes metsikön ikä ei toiminut hyvänä perkaustarpeen indikaattorina Suunnitelmatiedot kuvaavat hyvin varttuneemman puuston kehitystä, mutta taimikkovaiheessa metsikön/kuvion sisäinen vaihtelu on liian suurta

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Perkaustarve lähes vakiintunut jo 4-vuotiaissa kuusikoissa 100 % Yksittäisten puiden varhaisperkaustarvejakauma 80 % 60 % 40 % 20 % Kiireellinen Kohtalainen Vähäinen Ei 0 % 4 5 6 7 Metsikön ikä, vuotta

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Perattavan puuston määrä vaihtelee metsikössä runsaasti 200 150 100 50 0-50 0 50 100 150 1 2 3 4 5 6 Perkausajanmenekki, pv/ha <0,5 0,5 0,99 1 1,99 2 2,99 3 4 >4

Vaikka perkaustarvetta ei pystytä arvioimaan kohde kohtaisesti, niin tarve yleisesti on ennakoitavissa Kuusen taimikot näyttävät tarvitsevan varhaisperkauksen säännöllisesti jo reilusti alle 10-vuotiaina Taimikoita on kuitenkin varhaisperattu niukasti Kahden taimikonhoitokerran kannattavuus on kuitenkin kohtuullinen, joten perattujen kohteiden järkevä osuus voisi olla huomattavasti suurempi Metsäsuunnitelmatiedoissa voisi perkaamattoman kuusikon luokitella suositelluksi perata suoraan ikäryhmän mukaan Suunnitelmien päivitysväli on aivan liian pitkä taimikonhoidon tarpeen kehitykseen verrattuna

Kiitos