Väestö kunnittain (Väestörekisterikeskus)

Samankaltaiset tiedostot
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ ESITYKSEN TEKEMINEN NAANTALIN KANSANTERVEYS- TYÖN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAAN VUO- SILLE

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Lisätään työelämän vetovoimaa. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille


Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

OSAVUOSIKATSAUS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

LEHDISTÖTILAISUUS

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyvinvointiseminaari Raahessa

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

VUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Eksoten palvelut Annaleena Rita

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET


Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Lausunto Sastamalan perusturvakuntayhtymän palvelusopimuksesta vuodelle 2011

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Kysterin johtokunta Lausuntopyyntö: Maakunnallinen palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois-Savossa

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Kuntarakenneleiri

PSKTTKY:N TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2014

Toimintaympäristön tila Espoossa Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Transkriptio:

Sosiaalilautakunta 49 22.08.2007 ESITYKSEN TEKEMINEN NAANTALIN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAAN VUOSILLE 2008-2010 123/02.20/2007 SOSLTK 49 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä pyytää perussopimuksen mukaisesti esitystä taloussuunnitelmaan varten vuosille 2008-2010. Samalla kuntayhtymä pyytää arvioita kunnan terveyden- ja sairaanhoidon käytöstä vuodelle 2008. Lausuntopyyntö on esityslistan liitteenä (SOSLTK 22.8.2007). Kuntayhtymä on toiminut vuodesta 1973 alkaen ja sen tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuol lon järjestäminen. Kuntayhtymän perussäännön mukaan Naantalin kaupun ginvaltuusto valitsee kuntayhtymän yhtymävaltuustoon seitsemän jäsentä. Yhtymävaltuusto puolestaan valitsee yhtymähallituksen, jossa on kuusi jä sentä Naantalista. Naantalin osuus kansanterveystyön kuntayhtymän menoista on kaupungin taloussuunnitelmassa sosiaalilautakunnan tehtäväalueena. Sosiaalilautakunta valmistelee kuntayhtymän taloussuunnitelmasta esityksen ja sen antaa kaupunginhallitus. Kuntayhtymä on toimittanut esityksen tekemistä varten Tasekirja 2006, Taloussuunnitelma 2007-2009 ja Talousarvio 2007 -kirjat. Oheisliitteenä otteita. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Naantali, Rymättylä ja Merimasku, joissa asukkaita 1.1.2006 oli 17 542. Väestö kunnittain 1.1.2002-1.1.2006 (Väestörekisterikeskus) 2002 2003 2004 2005 1.1.2006 30.6.2006 Naantali 13 365 13 420 13 710 13 818 13 959 13 981 Merimasku 1 444 1 448 1 508 1 513 1 544 1 582 Rymättylä 1 955 1 973 1 986 1 999 2 039 2 061 Yhteensä 16 764 16 841 17 204 17 330 17 542 17 624 Väestömäärä vuodesta 2002 vuoteen 2006 kasvoi 778 asukkaalla eli 4,6 pro sentilla. Väestön määrä kasvoi koko maassa samaan aikaan alle prosentilla. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2005 oli korkein Merimaskussa

eli 8,7 %, kun se oli Naantalissa 7,8 % ja Rymättylässä 7,5 %. Koko maassa se oli 7,6 %. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2005 korkein Rymättylässä eli 17 %, kun se oli Naantalissa 14,5 % ja Merimaskussa 11,4 %. Koko maassa se oli 16 %. Väestön sairastavuus Kansaneläkelaitoksen rekisteritietojen avulla on laskettu indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Tiedot perustuvat vuoden aikana kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen 16-64-vuotiaista ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudesta väestöön. Mitä enemmän alle 100 indeksiluku jää sitä terveempiä asukaita kunnassa on. Ikävakioidut luvut ovat kaikissa kunnissa alle 100 vuoden 2005 tietojen perusteella. Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon menot ja tarvekertoimet 2005 Stakes on toimittanut tilaston terveydenhuollon ja vanhustenhuollon nettomenoista asukasta kohti ja tarvevakioiduista menoista. Tarvevakioiduista menoista on laskettu indeksiluku, joka kuvaa menojen suhdetta keskiarvoon (100). Jos indeksiluku on 100 niin vanhusasukkaiden palvelujen kustannukset ovat yhtä suuret kuin keskimäärin kunnissa. Menoissa ovat vanhusten laitoshoidon lisäksi vanhuskotitalouksien kotiapu, omaishoidontuki ja palveluasuminen, kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon menot. Nettomenot asukasta kohti Tarvevakioidut menot, indeksi Palveluasumisen netto menot /asukas Kaikki yhteensä indeksi 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 Naantali 1 194 1 347 99 104 37 53 97 103 Rymättylä 1 578 1 607 102 103 5 9 98 105 Merimas ku 1 017 1 194 106 120 20 7 103 116 Varsinais- Suomen shp 1 405 1 471 97 96 60 61 97 96 Kansanterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarvevakioitu menojen indeksi oli pienin Rymättylässä ja vanhustenhuollon menoissa Naantalissa. Tilastokeskuksen toiminta- ja taloustilastojen mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti: Perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas

2001 2002 2003 2004 2005 Naantali 278 297 335 391 418 Merimasku 254 226 273 304 323 Rymättylä 371 395 437 485 490 Varsinais-Suomi 350 361 387 406 448 Koko maa 395 425 447 471 489 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas 2001 2002 2003 2004 2005 Naantali 485 521 577 653 767 Merimasku 425 449 485 545 698 Rymättylä 502 507 631 703 664 Varsinais-Suomi 615 655 702 773 810 Koko maa 611 656 695 739 771 Vuonna 2005 Naantalin perusterveydenhuollon menot asukasta kohti ovat suuremmat kuin Merimaskussa mutta pienemmät kuin Rymättylässä. Erikoissairaanhoidon menot ovat asukasta kohti ovat suurimmat Naantalissa Naantalissa tuotettiin vuonna 2003 perusterveydenhuollon palvelut miltei 700 000 euroa, vuonna 2004 noin 200 000 euroa ja vuonna 2005 noin 400 000 euroa halvemmalla kuin keskimäärin Varsinais-Suomessa. Kuntayhtymän talous ja toiminta Jäsenkuntien maksuosuudet 2002-2006 2002 2003 2004 2005 2006 % Naantali 4 023 624 4 563 709 5 374 342 5 912 131 5 709 455 78,4 Rymättylä 781 910 876 247 980 333 1 009 797 1 028 377 14,1 Merimasku 341 431 417 266 468 554 517 149 546 272 7,5 5 146 965 5 857 222 6 823 229 7 439 077 7 284 104 100 Kuntayhtymän vuoden 2006 tilikauden tulos oli alijäämäinen 15 123,04 euroa. Tulot ylittyivät 3,8 % ja menot 1,4 %. Tulokertymään vaikuttuvat se kä käyntien (4 %) että hoitopäivien (-3 %) toteutuma arvioituun nähden. Merkittävämmät poikkeamat olivat talous ja hallinto + 141 796,71 (108,9 %) perusterveydenhuolto - 5 311,32 ( -0,2 %) ympäristöterveydenhuolto - 7 964, 94 (-4,9 %) Vuoden alusta 2004 siirryttiin omalääkärijärjestelmään. Jonotusajat lääkärille pysyivät keskimäärin 0-3 vuorokaudessa ja tavoite siltä osin saavutettiin. Lääkärissäkäynnit toteutuivat hiukan yli arvion. Päivystyskäyntien määrä lisääntyi jälleen 2 prosentilla ja oli 24 %, kun tavoitteena oli 25 %. Laboratoriokäynnit lisääntyivät 24 %:lla arvioon nähden ja edellisen vuoden toteutumaan nähden 11 %. Röntgenkäynnit lisääntyivät arvioon nähden 10,5 % ja edellisen vuoden käyttöön nähden 9 %.

Vuodeosaston hoitopäiviä oli vuonna 2005 yhteensä 14 057 ja potilaina 808 henkilöä. Vuonna 2006 hoitopäiviä oli 12 931 ja potilaita 908. Laskua edellisen vuoteen verrattuna oli 1 126 hoitopäivää. Hoitopäivien määrän laskuun vaikuttavat osaltaan Rymättylän palvelutalon laajennus ja Naanta lin Myllynkiventien ryhmäkodin käynnistyminen sekä Aurinkosäätiön pal velutalon laajennus. Hammashuollossa käynnit vähenivät 0,7 % arvioidusta. Jonotusaika oli keskimäärin noin neljä kuukautta. Kiireetöntä hoitoa pystyttiin antaman hoitotakuun edellyttämässä kuuden kuukauden määräajassa. Sosiaalilautakunnan talousarviossa on vuodelle 2007 varattu kansanterveystyön kuntayhtymän menoihin perusterveydenhuoltoon 5 709 371 euroa ja ympäristöterveydenhuoltoon 139 810 euroa. Laitoshoidon hoitopäivät ja avohoidon käynnit ovat tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä jonkin verran arvioitua suuremmat. Sairaanhoitopiirin lisämaksullisia siirtoviivehoitopäiviä oli kesäkuun loppuun mennessä seitsemän. Toukokuun loppuun mennessä tämän vuoden menot ovat 2 611 545 euroa, joka ylittää 145 420 eurolla talousarvioon varatun määrärahan. Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä osallistuu Naantalin sosiaalitoimen kanssa "Kuntien vanhusten avohuollon kehittämishanke" -hankkeeseen. Siinä ovat mukana Turun läntisten pienten kuntien sosiaalitoimet ja terveys keskuskuntayhtymät. Hanketta hallinnoi Mynämäki. Hanke sai Länsi-Suo men lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta 147 360 euroa valtion avustusta. Hanke kestää vuoden 2008 lopulle. Naantalin sosiaalitoimi ja kansanterveystyön kuntayhtymä ovat mukana seudullisessa vanhuspalvelujen kustannuslaskenta -hankkeessa. Terveydenhuollon tavoitteet Terveydenhuollon valtakunnallisia tavoitteita on mm. sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemissa Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa 2004-2007, Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa, Kansallisessa terveyshankkeessa ja Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -julkaisussa. Naantali-strategiassa vuoteen 2020 todetaan, että Naantalin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä terveydenhuollon hoidon ja palvelujen tarve lisääntyy. Lisäksi todetaan, että panostamalla perusterveydenhuoltoon ja terveyskeskuksen kehittämiseen parannetaan terveydenhuollon toimivuutta ja saavutetaan myös säästöä kokonaiskustannuksissa. Hoitoketjun tulee ulottua kiinteänä osana sosiaalitoimen palveluihin ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus on turvattava. Terveydenhuollon palvelujen raportointia ja tilauskäytäntöjä esitetään kehitettäväksi. Lisäksi korostetaan hoidon oikea-aikaisuuden merkitystä ja täytetään hoitotakuun velvoitteet. Mielenterveyspalvelujen järjestäminen tarpeen mukaisina avopalveluina on

tärkein toiminnallinen tavoite. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisista uudistuksista tulee kunnan antaa valtioneuvostolle elokuun 2007 loppuun mennessä selvitys ja suunnitelma mm perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Talousarvioehdotus 2008 Henkilöstölisäyksenä esitetään vuodelle 2008: terveydenhoitaja avosairaanhoitoon ikäihmisten neuvolatoimintaan sairaanhoitaja avosairaanhoitoon 1.3. 2008 alkaen 0,5 sairaanhoitajaa Merimaskun toimipisteen avosairaanhoitoon. Palkkamenojen yleiskasvuksi arvioidaan 4,0 %. Investointeja ei esitetä. Esityslistan liitteenä on arvio terveyden- ja sairaanhoidon käytöstä (jaetaan kokouksessa). Arviointiperusteina on käytetty mm. tämän vuoden palvelujen käytön määrää kesäkuun lopussa. Kaupunginkamreeri Juha Heinosen lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta on jaettu kokouksessa. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle lausuntonaan kan santerveystyön kuntayhtymän taloussuunnitelmaan vuosille 2008-2010 seu raavaa: Terveydenhoitajan, sairaanhoitajan ja 0,5 sairaanhoitajan lisäystä puolle taan palvelujen sujumiseksi. Sosiaalitoimen ja terveydenhuol lon yhteistyö nä on tänä vuonna tehty ikääntyvien ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä. Ikäihmisten neuvolatoiminta täydentää kotikäyntejä ja tukee ikääntyvien toimintakykyä ja kotona asumista. Psykiatrin palvelut ja muut mielenterveystyön palvelut tulee järjestää tar peen mukaisina vahvistaen nykyisen mielenterveystoimiston re sursseja. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien sosiaalitoimien tulee yhdessä suunnitella palvelut. Palveluja täydentää erikoissairaanhoidon psykiatrian palvelut. Liitteenä arvio terveyden- ja sairaanhoidon käytöstä vuodelle 2008. LIITE B1, SOSLTK 22.8.2007

SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.