OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE LAPSEN JA VANHEMMAN KANSSA TYÖSKENTELY HUOSTAANOTTOPROSESSIN JA SIJAISHUOLLON AIKANA

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE LAPSEN JA VANHEMMAN KANSSA TYÖSKENTELY HUOSTAANOTTOPROSESSIN JA SIJAISHUOLLON AIKANA Lapsen ja vanhemman kanssa työskentely huostaanottoprosessin ja sijaishuollon aikana - teemaryhmä

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TYÖSKENTELY LAPSEN JA VANHEMMAN KANSSA...5 2.1 SOSIAALITYÖN PROSESSI...5 2.2 LAPSEN PROSESSI... 10 2.3 VANHEMMAN PROSESSI... 13 2.4 PROSESSI LASTENSUOJELULAITOKSEN NÄKÖKULMASTA... 16 3 LAPSEN HAVAINNOINTI PERHEHOIDON AIKANA... 18 2

1 JOHDANTO Lapsen ja vanhemman kanssa työskentely huostaanottoprosessin ja sijaishuollon aikana -teemaryhmän työskentelyssä on käyty läpi huostaanoton arviointia ja huostaanottotyöskentelyä, lapsen siirtymistä sijaishuoltoon, tunne- ja kriisityötä osana huostaanottotyöskentelyä, lapsen kanssa työskentelyä, vanhemmuustyöskentelyä jaetun vanhemmuuden näkökulmasta sekä työskentelyä perheen jälleenyhdistämiseksi. Prosessia on tarkasteltu myös monitoimijaisesti, huostaanottoprosessiin eri vaiheisiin kytkeytyneiden toimijoiden roolin ja tehtävän kautta. Ryhmä on kokoontunut ajalla 14.3.2007-26.5.2009 yhteensä 14 kertaa. Tapaamiset ovat olleet kerran kuukaudessa. Teemaryhmän vetäjänä on toiminut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö-Pyhtilä. Teemaryhmätyöskentelyssä ovat olleet mukana sosiaalityöntekijä Eveliina Järveläinen, Keskustan sosiaaliasema, Oulun kaupunki sosiaalityöntekijät Ritva Huovinen, Pirjo Kemppainen, Pirjo Knobloch, Pipsa Sammalmaa-Latvala sekä ohjaaja Nazmi Abazi, lastensuojelun perhehoidon tiimi, Oulun kaupunki psykologi Tuija Korhonen, Oulun ensi- ja turvakoti sosiaalityöntekijä Sanna Korteniemi, Rajakylän sosiaaliasema, Oulun kaupunki (2/2009 alkaen) ohjaaja Jaana Koskivirta, lastensuojelun perhekuntoutusyksikkö, Oulun kaupunki vastaava ohjaaja Jaana Lalli, Metsolan lastenkoti, Oulun kaupunki sosiaalityöntekijä Anja Miettunen, Pelastakaa Lapset ry sosiaalityöntekijä Arja Myllyaho, Kempeleen kunta ohjaaja Jarmo Orajärvi,Onnelan lastenkoti, Oulun kaupunki ohjaaja Ari Toivola, Sanginsuun lastenkoti, Oulun kaupunki sosiaalityöntekijä Kaisa Vanninen, Tuiran sosiaaliasema, Oulun kaupunki (1/2009 alkaen) Työskentely huostaanoton kynnyksellä on usein visiointia, maalailua ja uhkakuvienkin luomista jos mennään huostaanottoon. Huostaanottoprosessin käynnistäminen herättää perheenjäsenissä, lapsessa, vanhemmissa, lapsen läheisissä ja sijaisperheessä erilaisia kysymyksiä ja tunteita. Tarvitaan työkaluja lapsen ja vanhempien sekä myös sijaisperheiden kanssa työskentelyyn. Teemaryhmän työskentelyn tavoitteita määriteltiin ensimmäisellä tapaamiskerralla tulevaisuuden muistelu työmenetelmän avulla. Verkostodialogin vetivät verkostokonsultit Pirkko Kepanen ja Pekka Kallio. Isona tavoitteena nousi lapsen näkökulman ja lapsen tarpeiden tekeminen näkyväksi huostaanoton ja sijoituksen aikana. Työskentelyä biologisten vanhempien kanssa haluttiin myös kehittää. Huostaanoton arviointia ja siihen liittyvä hiljaista tietoa haluttiin paremmin näkyviin, samoin tehdä näkyväksi tunne- ja kriisityötä osana huostaanotto- ja sijoitusprosessia. Lapsen sijoitustyöskentelyssä keskeistä on lapsen tarpeita vastaavan sijoituspaikan löytyminen. Pohdimme ryhmässä, miten lapsen tarpeet näkyvät sijoituksen aikana perhehoidossa. Työskentelyyn kaivattiin työvälinettä, joka tukisi myös sijaisvanhempia lapsen tarpeita näkyväksi tekemisessä. Kävimme vuoropuhelua Helsingin sosiaaliviraston kanssa, jossa on kehitetty perhehoidossa olevan lapsen havainnointiin liittyvää lomakkeistoa. Saimme lomakkeen käyttöömme ja kehitimme sitä edelleen. Lapsen havainnointilomake on konkreettinen työväline, joka vahvistaa lapsen tarpeiden esille olemista ja oikein kohdentuvaa tukea lapselle. 3

Lapsen huostaanotto ja sijoitus on interventio, joka muuttaa lapsen, biologisen perheen ja sijaisperheen elämää perustavanlaatuisalla tavalla. Jossakin vaiheessa elämäänsä lapsi kysyy, kuka minä olen ja mistä minä olen tullut. Sijoitetun lapsen ehjää identiteettiä ja minäkuvaa tukeva työskentely on tärkeä osa sijoituksen aikaista työskentelyä. Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön kuntiin hankittiin työvälineeksi Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliitto ry:n ja Pesäpuu ry:n kehittämän Minun kirjani kansioita huostaan- otetuille lapsille. Minun kirjani on väline, jonka avulla lapsi voi läheisen aikuisen kanssa käsitellä erilaisia elämäntapahtumiaan. Minun kirjani avulla lapsen usein hajanaiset ja pirstaleiset tiedot voidaan koota sekä liittää ne yhteen. Minun kirjani tukee myös lapsen elämäntarinaan liittyvien vaikeiden ja hankalien kysymysten käsittelyssä. Huostaanottoprosessi on hallintomenettelylain mukainen päätöksentekoprosessi, jota ohjaa vahva juridinen kehys. Samalla prosessiin liittyvät eri osapuolten monenlaiset tunteet. Olemme työskentelyssämme kysyneet, miten nämä tunteet saavat tilaa, miten niitä käsitellään ja minkälaisia tunne- ja kriisityön välineitä meillä sosiaalityössä on käytössämme. Teemaryhmän työskentelyn raportoinnin haaste liittyy kysymykseen siitä, miten tehdä tunne- ja kriisityötä näkyväksi. Teemaryhmän kokoontumisissa käydyistä keskusteluista kirjattiin muistiot ja ryhmässä työstettiin jäsennystä tunne- ja kriisityön paikasta osana huostaanotto- ja sijoitusprosessia. Tähän raporttiin on koottu tiivistetysti teemaryhmän tuotos. Raportti jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan muodostaa taulukkomuotoon koottu huostaanotto- ja sijoitusprosessikuvaus, jossa tunne- ja kriisityön ulottuvuuksia on tarkasteltu eri osapuolten näkökulmasta: sosiaalityön prosessina, lapsen prosessina, biologisen vanhemman prosessina ja mukana olevien toimijoiden näkökulmasta (lastenkoti, perhekuntoutusyksikkö, ensi- ja turvakoti). Toinen osan raporttia muodostaa lapsen havainnointilomake ja siihen liittyvä ohjekirje sijaisvanhemmille. 4

2 TYÖSKENTELY LAPSEN JA VANHEMMAN KANSSA 2.1 SOSIAALITYÖN PROSESSI Sosiaalityön prosessi Huostaanoton valmisteluvaihe Huostaanottomenettely ja päätöksentekoprosessi Sijoitusprosessi Huostaanoton arviointi missä vaiheessa huostaanoton arvioinnista siirrytään huostaanoton valmisteluun? kyse näytön selvittämisestä huostaanoton perusteiden arvioimiseksi? miten asiasta kerrotaan lapselle, huoltajalle, vanhemmalle? Kerrotaanko verkostoneuvottelutilanteessa, järjestetäänkö tapaamiset asianosaisten kanssa erikseen? mitä vaihtoehtoja on olemassa? onko läheisverkosto kartoitettu? lapsen ja vanhemman kriisireaktion ennakointi: turvallisuuden huomioiminen ja jokaisen (lapsi, vanhemmat, työntekijät) turvallisuuden varmistaminen miten lapselle, vanhemmalle ja mukana oleville toimijoille kerrotaan, mitä valmisteluvaiheessa tapahtuu (tiedon kokoaminen, lausuntopyynnöt)? mitä sosiaalityöntekijän on huomioitava yhteistyössä lapsen sijoituspaikan kanssa valmisteluvaiheessa? miten ristiriitaiset ja erilaiset näkemykset saavat tilaa, ettei etsitä vain yhtä totuutta? miten perheen jälleenyhdistämisen tavoite huomioidaan jo valmisteluvaiheen työskentelyssä? Valmistelu Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen huostaanoton parityönä toisen lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Asiapapereiden kokoaminen ja päätösesityksen valmistelu / hakemuksen valmistelu hallinto-oikeuteen. suostumukseen perustuva huostaanotto => valmistellaan palveluesimiehen päätettäväksi vastentahtoinen huostaanotto => valmistellaan hakemus hallinto-oikeudelle, palvelupäällikkö päättää hakemuksesta ja allekirjoittaa sen. Yhteistyö perhehoidon työntekijän kanssa (arvio lapsen sijoituspaikasta). Kuuleminen Huostaanottopäätöstä (ja sijaishuollon muutospäätöstä) valmisteltaessa asianosaisille on varattava tilaisuus todisteelliseen kuulemiseen. Tiedoksianto kuulemiseen (kutsu) voidaan lähettää tavallisena virkakirjeenä postitse tai tiedoksianto voidaan luovuttaa henkilökohtaisesti, jolloin tiedoksi saaja allekirjoittaa erillisen tiedoksiantotodistuksen. Kutsussa mainitaan, kuulemisen tarkoitus, aika ja paikka ja selityksen antamisen määräaika. Asianosaisia, joilla on oikeus tulla kuulluksi, ovat: 12 vuotta täyttänyt lapsi Huostaan otetun lapsen asiakassuunnitelmassa määritellään sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä Sijaishuoltopaikan arvio ja valinta lapsen tarpeet lähtökohtana sijaishuoltopaikan valinnassa mitä ovat lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeet, jotka ovat huostaanoton perusteena? läheisperhe vai vierassijaisperhe? onko lapsella läheisiä, joihin hän on kiintynyt ja joita voidaan miettiä mahdolliseksi sijoituspaikaksi? tarvitseeko lapsi ihmissuhteita, jotka mahdollistavat korjaavat kokemukset? lapsen ikä onko lapsi yksin vai onko perheessä samaan aikaan sijoitettavia sisaruksia? voidaanko sisarukset sijoittaa yhdessä? mitä perusteita on sisarusten erikseen sijoittamiselle? lapsen kehitykselliset viiveet ja erityisen tuen tarve? lapsen terveydentila o fyysinen terveydentila: lapsen yleinen terveydentila, diagnosoidut somaattiset

Huostaanoton perusteet lapsen tilanne arvioinnin kohteena: o lapsen etu o kasvuolosuhteet o avohuollon tukitoimien riittävyys, mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuus (onko lapsen hyvinvoinnissa ja olosuhteissa tapahtunut muutosta tukitoimien vaikutuksesta) lapsen oma käyttäytyminen, sen vahingollisuus arvioinnin kohteena arvio siitä, miten huostaanotto ja lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle tulee vaikuttamaan lapsen elämään turvaako huollon siirto tai oheishuolto lapsen tilannetta (läheisverkoston kartoittaminen)? So Sosiaalityöntekijän oma ammatillinen arvio esille mikä on sosiaalityöntekijän oma näkemys ja ammatillinen arvio tilanteesta ja lapsen tuen tarpeista? tieto lapsen elämänvaiheista esim. kirjattuna elämänjanalle/aikajanalle, tieto kaikista tukitoimista ja huolenaiheista aikajanalle lapsen tilanteeseen liittyen. Miten tukitoimet ovat auttaneet, onko niillä ollut vaikuttavuutta lapsen tilanteeseen? Miten ne ovat vaikuttaneet lapsen tai perheen tilanteeseen? Mitä huolenaiheita on ollut? Miten niitä on selvitetty? lapsen tilanne kootaan aikajanalle yhdessä vanhemman kanssa, jolloin vanhemmalla mahdollisuus asian työstämiseen. Aikajana toimii myös lapsen tarvittaessa siirtopalaverin pohjana lapsen siirtyessä sijaishuoltoon. äiti isä huoltaja henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on ollut välittömästi ennen asian valmistelua (esim. vanhemman uusi puoliso, jonka kanssa lapsi on asunut, isovanhempi, jonka luona lapsi asunut (yksityinen sijoitus) Myös alle 12 vuotiaan lapsen mielipide on selvitettävä (ei hallintolain mukaista kuulemista). Kuuleminen voidaan jättää suorittamatta lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi. Kuuleminen on kuitenkin suoritettava, jos halutaan selvittää toisen vanhemman mahdollisuudet vastata lapsen hoidosta ja huollosta. mikäli kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein selvittää. Asianosaisilla on oikeus hankkia asiamies tai avustaja, joka voi olla mukana kuulemistilaisuudessa. Kuuleminen voi tapahtua myös kirjallisesti, asianosaiset kirjoittavat mielipiteensä. Asianosaisilla on oikeus saada tieto kaikista niistä asiakirjoista, jotka vaikuttavat tai ovat voineet vaikuttaa asiankäsittelyyn. Asianosaisen tietojen saannin rajoittaminen: tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. Esim. tiedon antaminen vaarantaisi lapsen turvallisuutta, mielenterveyttä tai lapsen suhdetta vanhempaan. Mikäli tietoja ei luovuteta niitä pyytävälle, asiasta on tehtävä tarvittaessa valituskelpoinen ratkaisu (tilaajajohtajan päätös). Kuulemistilaisuus Kuuleminen järjestetään yleensä toimistotapamaisella, missä asianosaisia kuullaan (tarvittaessa) jokaista erikseen. Mukana tilaisuudessa on huostaanottoa valmisteleva työpari (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja toinen asiaa valmisteleva työntekijä sekä tarvittaessa o sairaudet, allergiat, hoitokontaktit ja hoidon tarve jatkossa o psyykkinen terveydentila: lapsen diagnosoidut psyykkiset sairaudet, miten lapsi oireilee mahdollista laiminlyöntiä, kaltoin kohtelua, väkivaltaa (traumatisoituminen), lapsen tutkimus- ja hoitokontaktit, lääkityksen tarve ja mahdollinen terapian tarve jatkossa lapsen verkosto: lapselle läheiset henkilöt lapsen arki (koulu, harrastukset) sijoituspaikkakunta miten rikkonaista lapsen elämä on ollut: o asuinpaikan muutokset o perhesuhteiden muutokset o miten paljon aikaisempia sijoituksia on ollut? o mitä tietoa on olemassa vai onko lapsen tarinassa aukkoja ja katkoksia? yhteydenpito lapselle läheisiin ihmisiin, tarve ja perusteet yhteydenpidon rajoittamiseen, (turvallisuuskysymykset) voiko sijaisperheessä olla muita lapsia vai olisiko lapsen edun mukaista, että hänet sijoitetaan perheeseen, jossa hän olisi ainoa lapsi? pitkään toiminut sijaisperhe vai uusi sijaisperhe? Pysyvyyden, jatkuvuuden ja ennustettavuuden turvaaminen mitä riskitekijöitä ja mitä suojaavia tekijöitä lapsen elämässä on ollut? Suojaavia tekijöitä voivat olla: lapsen omat ominaisuudet (empatiakyky, sisäinen toiminnan kontrolli, lahjakkuus, sosiaaliset taidot, huumori, hyvä terveydentila) perheen sisäiset tekijät (turvallinen kiintymyssuhde, hoivaava ympäristö, lapsen hyvä suhde johonkin läheiseen) ulkopuolisen verkoston toiminta (menestyminen koulussa, harrastuksissa, avun saamisen kokemukset) Onko mahdollista turvata suojaavien tekijöiden jatkuvuutta sijoituksen yhteydessä? 6

Moniammatillinen arviointi (asiantuntijaryhmä) sosiaalityöntekijän tukena lapsen tilanteesta yhteenvedon valmisteleminen asiantuntijaryhmään sosiaalityöntekijän oma näkemys ja mahdolliset vaihtoehdot asiakkaan suostumus kirjallisena, jos suostumusta ei saada, sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus konsultoida asiantuntijaryhmää anonyymisti asiantuntijatyöryhmän suositukset ja kannanotot lapsen tilanteeseen, huostaanoton perusteisiin ja sijoituspaikkaan liittyen Lausunnot arvion perusteena Lausuntojen pyytäminen: sosiaalityöntekijällä on sosiaalihuollon asiakaslain 20 perusteella oikeus pyytää asiantuntijalausuntoja perheen kanssa toimineilta tahoilta. Lausuntopyyntöön on hyvä eritellä, että toivotaan kantaa erityisesti niihin seikkoihin, joilla on vaikutusta lapsen tuen tarpeeseen liittyen, huostaanoton perusteisiin sekä lapsen sijoitukseen kodin ulkopuolelle. Asiakkaalla on myös oikeus pyytää itse lausuntoja omassa asiassa oman näkemyksensä perusteeksi esimerkiksi palveluesimies). Työntekijät huolehtivat kuulemistilaisuuden turvallisuudesta (tarvittaessa esim. vartija paikalla). Asianosaisille varataan tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa asian ratkaisuun ja asianosaisille varataan tilaisuus tutustua kaikkeen siihen materiaaliin, mikä huostaanottoon liittyy (asianosaiset saavat kopiot kaikista asiaan vaikuttavista asiakirjoista etukäteen). Kuulemistilaisuudessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kertoo yhteenvedon perusteluista, mahdollisista vaihtoehdoista ja huostaanoton oikeusvaikutuksista. Kuulemistilaisuudessa täytetään kuulemispöytäkirja, johon kirjataan vastustaako asianosainen huostaanottoa ja sijoituspaikkaa sekä asianosaisen perustelut. Kuultava allekirjoittaa kuulemispöytäkirjan. Tilaisuudesta voidaan laatia myös keskustelumuistio. Kuultavan ei ole pakko tulla paikalle, vaan hän voi toimittaa kirjallisen selvityksen asiasta. Mikäli asianosainen ei saavu kuulemistilaisuuteen, se ei estä ratkaisemasta asiaa. (Asia tulkitaan suostumukseksi huostaanottoon, mutta kuulemisen perusteisiin on hyvä kirjata, että asianosainen ei saapunut varattuun kuulemistilaisuuteen.) Päätöksenteko Suostumukseen perustuva huostaanotto Johtavan viranhaltijan päätös asianosaiset eivät vastusta huostaanottoa tai asianosaisen kuuleminen on jätetty suorittamatta puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai kuultavan asuin- tai oleskelupaikkaa ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein selvittää. Päätös sisältää päätöksen huostaanotosta ja sijoittamisesta sijaishuoltoon. Miten yhteydenpito lapselle läheisiin henkilöihin turvataan? Miten yhteydenpito toteutetaan? Mitä tärkeitä esineitä ja asioita lapsen olisi hyvä saada mukanaan sijoituspaikkaan? Esim. o valokuvat o omat tärkeät lelut ja tavarat o Minun kirjani Siirtymät ja lapsen asioista vastaavan työntekijän vaihtuminen lapsen kanssa työskennellyt lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on mukana saattaen vaihtamassa asiakasta uudelle työntekijälle, asiakkuuden siirto ei tarkoita pelkkien asiakirjojen siirtämistä huostaanottoa koskevaa hakemusta käsitellessä hallinto-oikeus voi antaa väliaikaismääräyksen lapsen olinpaikasta. Väliaikaismääräyksellä sijoitettu lapsi on sijaishuollossa (mahdollistaa rajoittamistoimenpiteet tarvittaessa). Väliaikaismääräys on vaikuttanut lapsen siirtymiseen sijaishuoltoon jonkin verran: siirtymävaihe avohuollosta sijaishuoltoon voi olla aikaisempaa pitempi ja prosessiin liittyy epävarmuutta, koska varsinainen huostaanottohakemus on vasta vireillä ja lopullinen päätös asiassa puuttuu. Lapsi on sijaishuollossa jo väliaikaismääräyksen aikana, mutta sijoitustyöskentelyä on toteutettu lyhytaikaisena perhehoitona ennen kuin varsinainen huostaanottopäätös hallinto-oikeudesta tulee. Varsinaisen huostaanottopäätöksen tultua lapsi sijoitetaan pitkäaikaiseen perhehoitoon (sijaishuollon muutospäätös sijoituspaikan muuttuessa). Jos hallinto-oikeuden päätös on kielteinen ja HaO ei tee huostaanottopäätöstä, arvioidaan mahdolliset vaihtoehdot: lapsen siirtyminen takaisin kotiin avohuollon tukitoimien turvin tai mahdollinen sijoituksen jatkuminen avohuollon tukitoimena. lapsen siirtyminen pyritään toteuttamaan vaiheittain ja ennakoiden siten, että lapsi on valmisteltu muutokseen 7

lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä on väliaikaismääräyksen ollessa voimassa avohuollon sosiaalityöntekijä ja yhteydenpito sijaisperheeseen on perhehoidon työntekijän vastuulla, käytännössä toimitaan yhteistyössä perhehoidossa valitaan lapselle sijaisperhe, sovitaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä perhehoidossa (jako toteutuu siten, että valmennetuille sijaisperheille on nimetty jo aiemmin oma sosiaalityöntekijä, joka toimii lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä sijaishuollossa). Sijoituksen valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tilanne on usein se, että avoimia kysymyksiä on paljon: ei ole vielä tietoa, kuka perhe vastaisi parhaiten lapsen tarpeisiin, missä perhe asuu, minkälainen perhe on, onko perheessä muita lapsia jne. Tärkeä on myös kuulla, mitä vanhemmat toivovat lapsen sijoituspaikalta, yhteinen neuvottelu, ketä mukana? tiedon antaminen vanhemmille lapsen valmistelu muutokseen tiedon antaminen lapselle siitä, miten asia etenee, on tärkeää, vaikka konkreettisiin kysymyksiin ei välttämättä pystytä antamaan vastauksia vielä tässä vaiheessa Uusi työntekijä tutustuu lapseen ja vanhempiin siirtymätilanteessa: lapsen biologiset vanhemmat pyritään tapaamaan ennen lapsen tapaamista o lapsen tapaamiset ja tutustuminen lapseen esim. lastenkodilla Sijaisperheen kartoitus ja valmistaminen etsitään parasta perhettä lapselle lapsen tilanne esitellään perheelle sijaisperhe tutustuu biologisiin vanhempiin ja lapseen lapsen tutustumiskäynnit sijaisperheeseen Vastentahtoinen huostaanotto hakemus hallinto-oikeudelle, jonka hallintooikeus toimittaa tiedoksi asianosaisille ja varaa tilaisuuden antaa vastineen hakemuksen johdosta. Hyvää hallintoa on, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa hakemuksen jättämisestä asianosaisille. Asianosaisilla on oikeus saada tieto hakemuksen sisällöstä ja sen liitteistä. asiakkaan oma selvitys HaOlle, suullinen käsittely vaihtoehtona väliaikainen määräys o hallinto-oikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ennen päätöstä huostaanottoasiassa valmisteleva suullinen käsittely o suullisessa käsittelyssä selvitetään asianomaisten vaatimukset ja niiden perusteet, käsittelyssä ei kuulla todistajia eikä asiantuntijoita suullinen käsittely o järjestetään, jos joku asianosaisista vaatii tai hallinto-oikeuden aloitteesta lapsen kuuleminen hallinto-oikeudessa o hallinto-oikeus voi kuulla lasta vain, jos lapsi sitä pyytää tai lapsi siihen suostuu o alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen on välttämätöntä avustajan määrääminen lapselle o hallinto-oikeus voi määrätä lapselle avustajan tuomioistuinkäsittelyn, jos lapsi itse tai hänen laillinen edustajansa sitä pyytää tai tuomioistuin voi oma-aloitteisesti määrätä lapselle avustajan Hallinto-oikeus toimittaa päätöksen asianosaisille kirjallisena. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Huostaanottopäätös tulee antaa tiedoksi kaikille niille, joita asiassa on kuultu tai joita olisi lain mukaan pitänyt kuulla. Huostaanottopäätöksestä on muutoksenhakuoikeus 12 vuotta täyttäneellä lapsella, lapsen vanhemmalla, huoltajalla sekä henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on ollut välittömästi ennen asian valmistelua. 8

Sijaishuollon muutospäätös Peruste LsL sijaishuollon muutospäätös edellyttää asianosaisten kuulemista ja lapsen mielipiteen selvittämistä hallintolain mukaisesti samalla tavalla kuin huostaanottopäätöskin o kaikille asianosaisille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi lapsen omat toivomukset ja mielipide on aina selvitettävä vanhemman ja huoltajan kuuleminen henkilön kuuleminen, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut muutoksenhakumenettely: viranhaltijan päätöksestä haetaan muutosta hallinto-oikeudelta Sijoituksen aloitusvaihe lapsen siirtyminen sijaisperheeseen sijoituksen alkuvaiheessa sosiaalityöntekijän tuki ja yhteydenpito sijaisperheeseen tärkeää: tieto lapsesta perheelle tärkeää yhteistyö biologisen vanhemman kanssa lapsen sijoituksen onnistumiseksi tarvittavien tukitoimien järjestäminen sijaisperheelle ja lapselle Huostaanoton dokumentointi Asiakasasiakirjat asiakaskertomus asiakassuunnitelma hoito- ja kasvatussuunnitelma kuulemiskertomus huostaanottopäätös yksilöitynä perustelut, miksi ko. lapsen huostaanotto on välttämätöntä perustelut, miksi lastensuojelulain tarkoittamat avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia, sopivia tai miksi ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi selvitys siitä, miten huostaanotto toteuttaa lapsen edun ja miksi ehdotettu sijaishuolto ja paikka parantaisi ko. lapsen tilannetta päätöksessä tulee mainita kaikkien osapuolten mielipiteet huostaanotosta ja sijaishuoltopaikasta lausunnot hakemus hallinto-oikeudelle 9

2.2 LAPSEN PROSESSI Lapsen prosessi Huostaanoton valmisteluvaihe Huostaanottomenettely ja päätöksentekoprosessi Sijoitusprosessi Lapsen kanssa työskentely valmisteluvaiheessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lapsen tapaamiset riittävän usein, mahdollisuus valmistaa lasta muutokseen lapsen iän huomioiminen lapsen kehityksen, terveydentilan ja oireilun huomioiminen =>lapsen kanssa työskentelyn suunnitteleminen tilanteen sanoittaminen : tärkeää, mitä tapahtuu ja miksi lapsen erokriisin huomioiminen ja hoitaminen koko prosessin aikana: lasta ei yritetä saada kertomaan asioita, joita hän ei ole oman selviämisensä vuoksi valmis kertomaan entä jos prosessi on tehtävä nopeasti (kiireellinen sijoitus), miten valmistaa lasta? Tiedon antaminen lapselle ja lapsen kuunteleminen keskeistä. lapsen oma näkemyksen selvittäminen lapsen tunteiden huomioiminen: mitä mielikuvia tai pelkoja lapsella on huostaanotosta ja sijoituksesta (sijoituspaikoista), lapsen aikaisemmat sijoituskokemukset, lapsen omat toiveet sijoituspaikan suhteen, lapsen kysymykset tiedon antaminen: huostaanottoprosessin vaiheista kertominen lapselle, mitä tarkoittaa sijoitus perheeseen, yhteydenpito vanhempiin, perheenjäseniin ja läheisiin sijoituksen aikana mitä hyvää muutoksella tavoitel- Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen Lapsen oma mielipide on tärkeä, lapsella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa asioihin, mutta päätöksenteko aikuisen vastuulla. Lapselle on kerrottava aina, mikä on kuulemisen ja mielipiteen selvittämisen tarkoitus. mikä on suunnitelma lapsen asioissa (asiakassuunnitelman sisältö) miksi on päädytty huostaanottoon mikä on mahdollinen sijaishuoltopaikka miten lapsen asiat etenevät mitä huostaanottomenettely pitää sisällään mitä huostaanottopäätös ja sijoittaminen tarkoittavat, mikä sijoituspaikka on ja miten sitä selvitetään mitä suostumus ja vastustaminen tarkoittavat mitä muutoksenhakuoikeus tarkoittaa Lapsen ikä ja kehitystason huomioiden selvitetään, mikä on lapsen oma käsitys huostaanotosta ja sijoituksesta. Vauvaikäinen, taaperoikäinen lapsi: lapsen havainnointi, tiedon kerääminen lapsen läheisiltä ihmisiltä, päivähoidosta, lapsen leikin seuraaminen. leikki-ikäinen lapsi kouluikäinen lapsi nuoruusikäinen lapsi Lapsen oma käsitys kirjataan lapsen omin sanoin kuulemispöytäkirjaan, vaikka lasta ei olisi virallisesti kuultu. Lapsella on oikeus olla myös hiljaa. Tämäkin kirjataan kuulemispöytäkirjaan. Lapsen mielipiteen selvittämisessä kuvataan, mitä asioita ja miten lapselta on kysytty, miten lapsi vastaa ja on tilanteessa. Esimerkiksi lapsen pään puistelu tai olkapäiden kohottaminen tai muu reagointi puheeseen on hyvä kirjata sanotun mielipiteen lisäksi. Lapsen mielipiteen selvittämisessä on erityisen tärkeää kirjata lapsen oma mielipide ja erottaa se työntekijän tulkinnasta. Mitä sijoitusprosessissa ja työskentelyssä lapsen kanssa huomioidaan: Epävarmuuden käsittely lapsen kanssa: lapsi voi odottaa lopullista sijoituspaikkaa lastenkodissa tai lyhytaikaisessa perhehoidossa. Onko lapsi saanut vastauksia kysymyksiinsä: mitä on tapahtunut, miksi, mitä tapahtuu seuraavaksi? Siirtymät ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vaihtuminen lapsen näkökulmasta o miten lapsen kanssa työskentely jatkuu? o miten suhde uuteen työntekijään rakentuu, onko lapsella mahdollisuus tutustua uuteen työntekijään? o lapsen luottamus ei rakennu hetkessä, mikä auttaa lasta? o lapsi varmistelee sijoituksen alkuvaiheessa, onko työntekijä pysyvä, samoin työskentelysuhteen jatkuvuutta: lapsi voi kirjata kalenteriin ajat, milloin työntekijä tulee seuraavan kerran ja tuleeko varmasti Lapsen kokemat muutokset ja niiden käsittely: muuttuvat/muuttuneet suhteet perheeseen, läheisiin, kotiin, asuinpaikkaan, kaveripiiriin, päivähoitoon, kouluun. Lapsen kokema lojaliteettiristiriita, lapsen tarve suojella vanhempia o lapsen suojelu läheisten keskinäisiltä ristiriidoilta o lasta auttavaa on, jos hänellä on vanhempien lupa kertoa omista ja perheen asioista Pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus lapsen elämässä Miten lapsi itse näkee oman elämänsä tärkeät asiat? Sijoitus erokriisinä (Kujala 2003) Lapsen oikeus omiin tunteisiinsa Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että vanhempi ei ole hylännyt häntä Lapselle on tärkeää, että lapsen ja vanhemman yhteys säilytetään ja että hänellä on siihen oikeus 10

laan lapsen elämään? lapsella tulisi olla mahdollisuus lapselle läheisten ihmisten auttavaan tukeen (Esim. sosiaalityöntekijä on kertonut lapselle, mitä sijaisperhe tarkoittaa. Sosiaalityöntekijä kysyy, onko lapsella erityisiä toivomuksia sijaisperheen suhteen. Lapsi puistelee päätään. Työntekijä kysyy, tarkoittaako pään puistelu, että lapsella ei ole erityisiä toivomuksia. Lapsi nyökkää.) Lapsi on asianosainen huostaanottoasiassa ja lasta kuullaan, vaikka vanhemmat asiaa vastustaisivatkin. Lapsella on oikeus hankkia avustaja tai asiamies, joka on läsnä lapsen kuulemisessa. Lasta voidaan kuulla myös kirjallisesti, lapsi voi kirjoittaa oman näkemyksen asiasta ja toimittaa sen sosiaalityöntekijälle. Oikeus asiakirjoihin 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, jotka ovat voineet tai voivat vaikuttaa asian käsittelyyn. 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus saada kaikki ne asiakirjat, jotka ovat päätöksen perusteena. Myös alle 12 vuotiaan lapsen osalta viranomaisella on velvollisuus antaa riittävästi tietoja, jotta lapsi pystyy muodostamaan oman näkemyksen asiassa. Tietojen antamista lapselle tulee aina arvioida lapsen näkökulmasta (asiakirjat sisältävät tietoja lapsen läheisistä tai lapsesta itsestään, jotka voivat vakavasti vaarantaa lapsen mielenterveyttä tai suhdetta vanhempiin). Tieto voidaan näissä tilanteissa jättää antamatta julkisuuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain 11 mukaisesti. Mikäli tietoja tai osaa tiedoista ei anneta hallintolain mukaisen kuulemisen yhteydessä, on tehtävä tarvittaessa julkisuuslain 14 :ssä tarkoitettu valituskelpoinen päätös tietojen luovuttamatta jättämisestä. Lapsen kokemus syyllisyydestä, mahdollisen syyllisyyden tunteiden käsittely lapsen kanssa sekä lapsen vapauttaminen syyllisyyden tunteesta ja siitä, että vanhemmista erottaminen johtuisi lapsesta. Lasta on autettava käsittämään vanhemmasta eroon joutumisen syyt ja mitä tulee jatkossa tapahtumaan. Lapsen pelko siitä, että kun hänestä on kerran luovuttu, se voi toistua Lapsi voi olla huolestunut vanhempansa selviytymisestä Lapsen kiintyminen sijaisvanhempiinsa Lapsen erokriisin vaiheet ensimmäisen sijoitusvuoden aikana (Kujala 2003) Ensimmäinen vaihe sokki o Lapsi ei pysty uskomaan, mitä on tapahtunut o Lapsi ei välttämättä osoita mitään reaktiota o Epänormaalin kiltti käyttäytyminen o Erilaisia fyysisiä oireita, kuten vilustumista, ruokahaluttomuutta tai ylensyöntiä, oksentelua, unettomuutta, painajaisia, kastelua o Lapsi voi alkaa kuvitella asioita omaan tilanteeseensa johtaneesta syistä o Kriisin ensimmäinen vaihe kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon Kun asiakirjoja luovutetaan asianosaiselle lapselle, on kerrottava salassapitovelvollisuudesta muita henkilöitä koskeviin tietoihin. Asiakirjoihin merkitään salassa pidettävä leima. 11

Toinen vaihe reaktiovaihe o Lapsen tunteet tulevat esille o Lapsi voi tehdä asioita, joiden uskoo auttavan pääsemään takaisin kotiin sairastavuus, raivonpuuskat tai muuten huono käytös, epäkohtien etsiminen sijaiskodista ja sijaisvanhemmista/sijoituspaikasta o Vihaisuus kaikkia, myös itseä kohtaan normaalit reaktiot epänormaaliin tilanteeseen o Surullisuus ja itkeminen merkkejä lapsen prosessin etenemisestä o Lasta auttaa, kun vanhempi jatkaa lapsen luona vierailuja riippumatta siitä, miten lapsi käyttäytyy häntä kohtaan o Lapsen reaktiovaihe kestää useita kuukausia tai vuosia Kolmas vaihe käsittelyvaihe o Vastarinnasta luopuminen surullisuus o Lapsi ei osoita huomiota häntä tapaamaan tullutta vanhempaa kohtaan o Lapsi voi menettää kiinnostuksen esim. leikkeihin ja koulutyöhön o Lapsi voi taantua varhaisemmalle kehitystasolle o Lasta auttaa vanhemman säännöllinen vierailu ja vakuutus, että lapsi on hyväksytty juuri sen ikäisenä kuin hän on o vaihe voi kestää kuukausia Neljäs vaihe uudelleen suuntautuminen o Sijoitus ja ero säilyvät lapsen mielessä, mutta sopeutuminen etenee o Lapsen vointi on yleensä parempi o Lapsi kaipaa vanhempaa, mutta suhtautuminen eroon on tullut realistisemmaksi o Lapsi alkaa tulla toimeen sijaisvanhempien ja oman vanhempansa kanssa o Mielenkiinto leikkeihin, ystäviin, harrastuksiin ja koulutyöhön on palannut o Kestää vähintään yhdeksän kuukautta, ennen kuin sopeutumisvaiheeseen päästään Lapsen ja biologisten vanhempien välisen yhteydenpidon turvaaminen - lapsen kanssa työskentelyn tavoitteena o lapsi tuntee ja tietää taustansa o lapsella on realistinen ja ikätasolleen riittävä tieto vanhempien ongelmista o lapselle ei synny hylätyn lapsen identiteettiä Toiminnallisten välineiden hyödyntäminen lapsen ajatusten ja elämänkulun työstämisessä o Minun kirjani o Elämänpolkutyöskentely lapsen kanssa: esim. vihkoon koottuna eri vaiheita lapsen elämästä o Valokuvat, lapselle tärkeät asiat ja esineet 12

2.3 VANHEMMAN PROSESSI Vanhemman prosessi Huostaanoton valmisteluvaihe Huostaanottomenettely ja päätöksentekoprosessi Sijoitusprosessi Vanhemman kanssa työskentely valmisteluvaiheessa huoltajan/vanhempien oma näkemys tuen tarpeesta ja tukitoimista sosiaalityöntekijän ja vanhemman yhdessä työstämän aikajanan läpikäyminen: tieto lapsen elämänvaiheista esim. kirjattuna elämänjanalle, tieto kaikista tukitoimista ja huolenaiheista aikajanalle lapsen tilanteeseen liittyen. Miten tukitoimet ovat auttaneet, onko niillä ollut vaikuttavuutta lapsen tilanteeseen? Mitä huolenaiheita on ollut? Miten niitä on selvitetty? tavoitteena on auttaa vanhempaa huostaanoton ja sijoituksen työstämisessä ja asian hyväksymisessä. huostaanottoprosessin vaiheista kertominen vanhemmille entä jos edetään nopeassa aikataulussa kiireellisen sijoituksen ollessa voimassa ja huoltajien/vanhempien vastustaessa? miten rakennetaan hyvää yhteistyötä vanhempien kanssa? työskentelyn avoimuus tärkeää Tarvitseeko vanhempi ulkopuolista kriisiapua? Psykoedukaatio kriisin vaiheista? Ohjaus vertaisryhmään, Hope-projektiin. Vanhemman kuuleminen Lapsen vanhempi on aina asianosainen ja häntä on kuultava, elleivät lain määrittelemät ehdot kuulemisen suorittamatta jättämiselle ole olemassa. Myös kuulematta jättämisen syyt on kirjattava kuulemiskertomukseen. Jos halutaan selvittää toisen vanhemman mahdollisuudet pitää huolta lapsesta tai ottaa lapsi luokseen, kuuleminen on suoritettava. Lapsen vanhemman ja huoltajan kanssa käydään läpi lapsen tilanne: mikä on suunnitelma lapsen asioissa (asiakassuunnitelman sisältö) miksi on päädytty huostaanottoon mikä on mahdollinen sijaishuoltopaikka miten lapsen asiat etenevät mitä huostaanottomenettely pitää sisällään mitä huostaanottopäätös ja sijoittaminen tarkoittavat, mikä sijoituspaikka on ja miten sitä selvitetään miten lapsen huostaanotto ja sijaishuolto vaikuttaa huoltajan asemaan ja päätösvaltaan lapsen asioissa, vanhemmuus ja huoltajan oikeudet sijaishuollon aikana mitä suostumus huostaanottoon ja sen vastustaminen tarkoittavat mitä muutoksenhakuoikeus tarkoittaa Huostaan otetun lapsen vanhemman asiakassuunnitelma Sijoitusprosessin ja lapsen sijaishuollon aikana työskentely biologisten vanhempien kanssa on tärkeää. Huostaanotetun lapsen vanhemmille laaditaan tarvittaessa erillinen vanhemmuutta ja vanhemman kuntoutumista tukeva asiakassuunnitelma. Suunnitelma tehdään tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Työskentelyllä vanhemman kuntoutumisen tukemiseksi varmistetaan työskentely lapsen kotiuttamisen mahdollistamiseksi ja turvataan lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa huostaan otetun lapsen vanhemman asiakassuunnitelmasta. Vanhempi voi tarvita huostaanottokriisin käsittelyyn vertaisryhmän tukea, Hope-projektin tukea tai muita palveluita. Vanhemman erokriisi Vanhemman reaktioita voivat olla o vanhemman viha työntekijää kohtaan o vastakkain asettuminen ja kieltäminen o vetäytyminen kokonaan yhteydenpidosta lapseen ja työskentelystä sosiaalityöntekijän kanssa o huostaanottokriisin hoitaminen päihteillä o oman elämänhallinnan romahtaminen, itsetuhoisuus o tilanteesta pakeneminen, muutto toiselle paikkakunnalle Vanhemmalla on lupa kokea erilaisia tunteita lapsen huostaanotosta ja sijoituksesta. 13

Mikä on vanhemman, huoltajan ja lapsesta huolta pitäneen henkilön näkemys huostaanotosta, mikä on hänen kantansa suunniteltuun sijaishuoltopaikkaan? Oikeus asiakirjoihin Vanhemmalla, huoltajalla ja lapsesta huolta pitäneellä henkilöllä on oikeus tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, jotka ovat voineet tai voivat vaikuttaa asian käsittelyyn. Asiakirjat saattavat sisältää tietoja myös muista henkilöistä kuin lapsesta tai asianosaisesta itsestään. Tyypillisesti tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi lapsen läheisistä henkilöistä kerätyt tai saadut muutoin salassa pidettävät tiedot. Asianosaisen tietojensaantioikeus voi ulottua myös näihin tietoihin. Jos toista henkilöä koskevat salassa pidettävät asiakirjat ja asiakirjoissa olevat tiedot voivat tai ovat voineet vaikuttaa tietoa pyytävän henkilön tai hänen edustettavanaan olevan lapsen asian käsittelyyn viranomaisessa, pyytäjällä voi olla asianosaisasema tällaisiin tietoihin ja hänelle on annettava tiedot hänen asianosaisasemansa perusteella. Tieto voidaan näissä tilanteissa jättää antamatta julkisuuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain 11 mukaisesti. Mikäli tietoja tai osaa tiedoista ei anneta hallintolain mukaisen kuulemisen yhteydessä, on tehtävä tarvittaessa julkisuuslain 14 :ssä tarkoitettu valituskelpoinen päätös tietojen luovuttamatta jättämisestä. Kun asiakirjoja luovutetaan asianosaiselle vanhemmalle, huoltajalle tai lapsesta huolta pitäneelle henkilölle, on kerrottava salassapitovelvollisuudesta muita henkilöitä koskeviin tietoihin. Asiakirjoihin merkitään salassa pidettävä leima. Vanhemman kokemus suhteessa läheisiin voi olla yksinäisyys, ilman tukea jääminen, häpeä suvun silmissä. Sijoitus on vanhemmalle kriisi: Sokkivaihe: o havainnointikyky kapenee, epätodellisuuden kokemus o ulkopuolisuuden kokemus Reaktiovaihe: o voimakkaat tunteet: häpeä, kiukku, viha, toisten syyttely o vanhemman eristäytyminen o tunteiden hoitaminen päihteillä o lapsen oireilu sijaisperheessä voi herättää biologisessa vanhemmassa huolta sijaisvanhempien kyvystä huolehtia lapsesta o vanhemman alemmuudentunne vanhempana kasvaa, kun näyttää siltä, että toiset ihmiset onnistuvat paremmin lapsen kanssa Vanhempi jumiutuu reaktiovaiheeseen: vanhemman vastustus jää päälle, vanhempi ei pysty työstämään itse kriisiä: aggressiiviset vanhemmat, vetäytyvät vanhemmat. Kriisin työstäminen, tunteiden käsittely: o surutyö o sijoituksen hyväksyminen o jaettu vanhemmuus o vanhemmalla vapautuu energiaa hoitaa enemmän omia asioita, kun lapsen tilanteen rauhoittuminen ja tasaantuminen vaikuttaa Lapsen huostaanotto voi myös laukaista vanhemmassa vanhemman omat lapsuuden vaille jäämisen kokemukset. o työskentelyssä vanhemman kanssa on huomioitava lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuus ja ketjuuntumisilmiöt o vanhemman työskentelylle tilaa, jotta vanhemman omat kokemukset eivät siirtyisi oman lapsen huostaanottoprosessiin o työskentely vanhemman kanssa, jotta vanhempi voisi tukea lastaan prosessis- 14

sa, mutta myös itse saada työskentelystä vahvistusta Sijoituksen valmisteluvaihe Miten lapsen vanhempi, huoltaja, lapsesta huolta pitänyt henkilö voi olla mukana osallisena lapsen sijoituksessa? Vanhempaa tavataan ja hänen kanssaan käydään keskusteluja hänen näkemyksistä lapsen tuen tarpeen suhteen, mitä toiveita vanhemmalla on sijoituspaikan suhteen. Vanhempaa valmistellaan myös yhteistyösuhteeseen sijaisvanhempien kanssa. Mitä pelkoja ja toiveita vanhemmalla on? Mitä vanhemmuuden jakaminen vanhemman mielessä tarkoittaa? Miten oma vanhemmuus suhteessa lapseen muuttuu? Miten vanhempi voi auttaa lasta siirtymisessä sijaisperheeseen? Vanhemman ja sijaisvanhempien tapaaminen Ensisijaisesti tulee pyrkiä siihen, että biologinen vanhempi tapaa lasta ennen sijaisvanhempien ja lapsen tapaamista. 15

2.4 PROSESSI LASTENSUOJELULAITOKSEN NÄKÖKULMASTA Lastensuojelulaitoksen (lastenkoti, ensi- ja turvakoti, perhekuntoutus) prosessi Huostaanoton valmisteluvaihe Huostaanottomenettely ja päätöksentekoprosessi Sijoitusprosessi Laitoksen työntekijöiden tehtävänä arjen struktuurin turvaaminen lapselle huolehditaan siitä, että lapsi on ajan tasalla huolehditaan lapsi sovittuihin neuvotteluihin omahoitaja lapsen tukena neuvotteluissa lapsen yhteydenpito lapselle läheisiin ihmisiin lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen, arviointi ja tarvittaessa siihen puuttuminen lapsen tunnetilojen vaihteluihin reagointi lapsen syyllisyyden tunteen purkaminen keskustelut vanhemman ja läheisten kanssa. o tunteiden käsittely vanhemman kanssa ja tätä kautta vanhemman toimintakyvyn tukeminen Huostaanoton valmisteluvaihe ja huostaanoton perusteiden arvio on yleensä pitkäkestoinen prosessi. Olosuhteissa, joissa lapsi on sijoitettu laitokseen yhdessä vanhemman kanssa, joudutaan arvioimaan myös sitä, mikä on vanhemman kyky vastata lapsen tarpeisiin. Jakso voi olla vanhemmalle tuskallinen. Laitoksen työntekijät tuottavat oman arvionsa lapsen ja perheen tilanteesta. Lastenkodin työntekijä on lapsen tukena päätöksentekoprosessin aikana. Käy läpi lapsen ja vanhemman kanssa neuvotteluissa käsiteltyjä asioita, oikaisee vääriä käsityksiä (esimerkiksi kysymys siitä, saanko koskaan käydä kotona?) Työntekijä lapsen tukena kuulemistilaisuudessa Huolehditaan siitä, että lapsi saa hänelle kuuluvat asiakirjat ja noutaa päätökset postista. Työntekijä on lapsen välittömänä tukena lapsen käydessä papereita läpi. Lastenkodin työntekijät antavat sosiaalityöntekijän pyynnöstä lausunnon lapsen ja vanhemman tilanteesta. Lausuntoon kirjataan työntekijän näkemys lapsen tilanteesta ja koko henkilökunnan näkemys lapsen tilanteesta. Asioista keskustellaan osastopalaverissa. Lastenkodin työntekijä auttaa tarvittaessa lasta tekemään oman vastineensa hallintooikeudelle. Lapsen kanssa työskentely sijoituksen tukemisessa Valokuvat lapsesta, arjen ja juhlahetkien sekä lapsen ja vanhemman välisen suhteen tallentaminen, vaikka lapsen siirtyminen uuteen sijoituspaikkaan tapahtuu. Nämä lapsuuden merkitykselliset asiat, tavarat, muistot (valokuvat, kirjeet jne.) siirtyvät lapsen mukana uuteen sijoituspaikkaan. Yhteiset muistot lapsen kanssa palvelevat myös lapsen biologista vanhempaa. Vanhemman mahdollisuus jäädä työstämään ensikodille lapsen siirryttyä esim. lastenkotiin, jos vanhemmalla ei ole paikkaa mihin mennä. Lapsen sijoitusajan dokumentoinnin ja asiakirjojen merkitys myös lapsen aikuistuttua: menneisyysmatkailu ja oman identiteetin etsintä, ensikodissa sijoitettuna olleet lapset palaavat aikuistuttuaan omaan historiaansa. Tutustuminen Lastenkodin työntekijä on mukana lapsen ja sijoituspaikan henkilöiden ensi tapaamisessa. Tapaaminen voi olla lastenkodilla, lapsen kotona tai sijoituspaikassa. Siirtymävaihe Lapsi käy lyhyen, muutaman päivän pituisen jakson sijaisperheessä ennen siirtymistä. Lastenkodin henkilökunta pitää yhteyttä ja hoitaa lapsen käytännön asioita tänä aikana. Lastenkodin henkilökunta keskustelee lapsen kanssa hänen kokemuksistaan tutustumisjakson jälkeen ja tekee arviota 16

paikan sopivuudesta lapsen näkökulmasta. Lastenkodista perhehoitajat saavat arkista tietoa lapsesta siirtymävaiheessa. Millainen lapsi on ryhmässä, aikuisten seurassa jne. Lapsi ja lastenkodin työntekijä voivat pitää yhteyttä vielä siirtymisen jälkeen. Usein lastenkodista siirtyneet lapset pitävät satunnaisesti yhteyttä lastenkodin omaan työntekijään pitkiäkin aikoja. 17

3 LAPSEN HAVAINNOINTI PERHEHOIDON AIKANA ohjeita sijaisvanhemmalle lomakkeen käytössä Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle laaditaan aina asiakassuunnitelma. Huostaan otetun lapsen asiakassuunnitelmassa määritellään sijaishuollon aikana myös erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle. Lapsen havainnointi perhehoidon aikana -lomake on tarkoitettu kartoittamaan lapsen erityisen tuen ja avun tarvetta nimenomaan lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Sijaisvanhempi täyttää havainnointilomaketta ja sen pohjalta käydään lapsen tilannetta lapsi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Havainnointilomake ohjaa kiinnittämään huomiota lapsen kasvun ja kehityksen eri osa-alueisiin ja täsmentämään sijaisvanhemman näkemystä lapsen tilanteessa. Havainnointilomake ohjaa myös määrittelemään lapsen asiakassuunnitelmaan ne palvelut, joita lapsi kehityksensä tueksi tarvitsee. Lomakkeessa kartoitetaan lapsen fyysinen kehitys ja hyvinvointi lapsen psyykkinen kehitys ja hyvinvointi lapsen sosiaaliset taidot päivähoito/koulunkäynti lapsen suhde vanhempiin ja muihin läheisiin lapsen kiintyminen perheeseen miten lapsi ymmärtää sijoituksen syyt perhehoitajan näkemys valmiuksistaan ja tuen tarpeestaan perhehoitajan näkemys asiakassuunnitelman pohjaksi lapsen tilanteesta. Havainnointijakso sovitaan lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. Sijaisvanhemmalta ei edellytetä ammatillista näkemystä, vaan arjen havaintoja lapsen tilanteesta. Havainnot on hyvä kirjata konkreettisina. Havainnointilomaketta on kehitetty Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön teemaryhmässä ja se perustuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehittämään lomakkeeseen. Mikäli havainnointilomakkeen täyttämisestä on kysyttävää, ole yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään.

LAPSEN HAVAINNOINTILOMAKE PERHEHOIDON AIKANA Lapsi Henkilötunnus Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Havainnointiaika Lapsen fyysinen kehitys ja hyvinvointi Terveydentila hyvä kohtalainen huono, kuvaa tarkemmin Pituus ja paino lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti Huolenaiheet pituuden ja painon suhteen: Lapsen hygienia (peseytyminen) ja kuivaksi oppiminen (virtsaaminen, vatsan toiminta, ulostaminen, tuhriminen) ei huolenaiheita Huolenaiheet: Jos lapsi tarvitsee lääkitystä tai muita hoidollisia toimenpiteitä, miten lapsi niistä huolehtii? Miten lapsi suhtautuu hoidollisiin toimenpiteisiin?

Päivärytmi säännöllinen epäsäännöllinen, kuvaa tarkemmin (heräilleekö lapsi öisin, painajaiset jne.) Ruokailu lapsi syö hyvin lapsi syö valikoiden Mahdolliset ongelmat syömisessä, kuvaa tarkemmin Motoriset taidot: Karkeamotorisia taitoja ovat mm. tasapaino, liikkuminen (kävely, juokseminen, pyörällä ajaminen) ja fyysiset kyvyt (esim. ketteryys, notkeus, nopeus, pallon käsittely). Hienomotorisia taitoja ovat mm. käden ja silmän yhteistoiminta (esim. tarttuminen esineeseen, kynäote, saksien käyttö, piirtäminen jne.) hyvät tuen tarvetta, kuvaa tarkemmin: Kielelliset taidot (puhe, sanojen oppiminen, sanojen ääntäminen, sanavarasto, puheen sujuvuus, luku- ja kirjoitustaito) hyvät tuen tarvetta, kuvaa tarkemmin 20

Kuvaile, miten lapsen fyysisen kehityksen ja hyvinvoinnin suhteen tilanne on muuttunut vuoden aikana? Lapsen psyykkinen kehitys ja hyvinvointi Lapsen mieliala pääsääntöisesti (iloinen, tyytyväinen, rohkea, surullinen, vihainen, masentunut, äkillisesti vaihteleva, jne.) Lapsen kyky tunnistaa omia tunteitaan ja ilmaista niitä Lapsen itsetunto ja kuva itsestään Lapsen pettymysten sietokyky Lapsen kyky sietää rajoituksia, rajoituksiin reagointi Lapsen pelot Lapsen mahdollinen terapia ja tutkimukset Kuvaile, miten tilanne on muuttunut vuoden aikana 21

Lapsen sosiaalinen kehitys ja taidot Lapsen leikki ja toiminta Lapsen kyky leikkiä yksin tai kyky toimia itsenäisesti Lapsen kyky leikkiä tai toimia toisten kanssa Lapsen kyky toimia aikuisten johtamana, sääntöjen noudattaminen Lapsen harrastukset ja kiinnostuksen kohteet vapaa-aikana Kaverisuhteet Kuvaa lapsen kaverisuhteita? Miten kaverisuhteet sujuvat? (lapsen aloitteellisuus, määräävyys, alistuvuus, aggressiivisuus suhteessa kavereihin) Miten lapsi solmii uusia kaverisuhteita? Suhteet aikuisiin Kuvaa lapsen suhteita aikuisiin Miten suhteet aikuisten kanssa sujuvat? Kuvaile, miten lapsen sosiaalinen kehitys ja taidot ovat muuttuneet vuoden aikana 22

Päivähoito / koulunkäynti Minkälaista palautetta lapsen päiväkodista tai koulusta tulee? (Lapsen vahvuudet, tuen tarve jne.) Kuvaile, miten lapsen tilanne päivähoidossa/koulussa on muuttunut vuoden aikana Lapsen suhde vanhempiin ja muihin läheisiin Tapaamiset Tapaamiset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti Eivät ole toteutuneet suunnitelman mukaisesti, kuvaa tarkemmin Muu yhteydenpito Puhelut, kirjeet jne. Miten lapsi kokee yhteydenpidon? Muita huomioita yhteydenpitoon liittyen 23

Kuvaile, miten tilanne on muuttunut vuoden aikana Lapsen kiintyminen perheeseen Kenen perheenjäsenen kanssa lapsi viettää eniten aikaa? Kuvaa lapsen suhdetta perheen muihin lapsiin, sijaissisariin Kenelle lapsi kertoo omista asioistaan? Kenelle lapsi ilmaisee pitämistä, hellyyttä? Miten lapsi ilmaisee pitämistä, hellyyttä? Keneltä lapsi hakee lohdutusta? Kenelle lapsi näyttää aggressiota, pettymystä tai vihan tunteita? Miten lapsi ilmaisee aggressioita, pettymystä tai vihan tunteita? 24

Sijoituksen syyt Miten lapsi ymmärtää tällä hetkellä sijoituksen syyt? Askarruttaako lasta jokin asia? Perhehoitajan näkemys omista valmiuksista Perhehoitajan viisi valmiutta ovat 1. Suojella ja hoivata lasta. 2. Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä. 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata muiden lapsen läheisten ihmissuhteiden jatkuminen. 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan. 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Kuvaa suhdettasi lapseen Kuvaa suhdettasi lapsen biologisiin vanhempiin ja lapselle läheisiin henkilöihin Mikä näkemys sinulla on, mikä on lapsen kokemus asemastaan perheessänne? Minkälaista tukea haluatte? Tuleva vuosi Perhehoitajan näkemys asiakassuunnitelman pohjaksi lapsen tilanteesta: mihin osaalueeseen asiakassuunnitelmassa pitää kiinnittää huomiota, mihin lapsi tarvitsee tukea? Päiväys ja allekirjoitus 25