MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 4 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
SISÄLLYS Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalinen tilinpäätös 4 Painopaikka: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere Tekstit: Taina Koivunen-Kutila (toim.) ja Tuula Puranen (tarinat) Valokuvat: Janne Ruotsalainen ja Rami Marjamäki Graafinen suunnittelu: Virpi Sirpelä, Mac&Me Julkaisija: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry/malike ISBN 978-95-759--4 (nid) ISBN 978-95-759-- (pdf) SoT-prosessiin osallistuneet henkilöt: Tanja Tauria (verkostokoordinaattori), Susanna Tero (Malike-toiminnan esimies), ja Antti Tulasalo (toimintavälineneuvoja) Kiitokset: Tytti Laine (toimitusjohtaja/develooppi Oy, SAN Social Auditor -koulutuksen suorittanut sosiaalinen tilintarkastaja), sosiaalinen tilintarkastus Sami Wirkkula ( toiminnanjohtaja/setlementtiyhdistys Naapuri ry), SoT-prosessin ohjaaja Päivi Havas (esimies/kehitysvammaisten Tukiliitto ry), Malikkeen vuokraamotoiminnan tarina -osuus Päivi Ojanen (palvelusihteeri (Malike-keskus), Malikkeen vuokraamotoiminnan tarina -osuus Alkusanat Mitä tarkoittaa sosiaalinen tilinpito (SoT )? 4 Keskeiset käsitteet sosiaalisen tilinpidon menetelmässä 5 Malikkeen vuokraamotoiminnan taustalla olevat arvot ja strategia 6 Malikkeen vuokraamotoiminnan tarina 8 Vuokraamotoiminnan keskeiset käsitteet Apuvälinelainsäädäntö pähkinänkuoressa 4 Malikkeen vuokraamotoiminnan kohdejoukko sosiaalisessa tilinpidossa 7 Mihin pyrimme sosiaalisella tilinpidolla? 8 Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalinen budjetti 4 Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaaliset tulokset Yhteenveto Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalisista tuloksista 54 Tulosten viestintä 56 Tulosten hyödyntäminen ja johtopäätökset 57 Tilintarkastuslausunto sosiaalisesta tilinpäätöksestä 6 Loppusanat 6 Yhteenveto Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalisesta tilinpäätöksestä 64
ALKUSANAT Malike on toteuttanut kaksi sosiaalista tilinpitoa. Ensimmäinen sosiaalinen tilinpito toteutettiin Malikkeen Aikuis-Malike -projektin viimeisenä toimintavuonna vuonna. Toinen sosiaalinen tilinpito toteutettiin jo heti seuraava vuonna. Toisessa sosiaalisessa tilinpitoprosessissa halusimme käyttää myös konkreettista kuvaa ja ääntä kuvaamaan vaikeavammaisten lasten/ nuorten ja heidän perheidensä kokemuksia Malike-toiminnassa. Vuoden sosiaalinen tilinpäätös koostuikin sekä kirjallisesta raportista että dvd:stä. Malike lähti tässä sosiaalisessa tilinpidossa 4 tarkastelemaan vuokraamotoimintaansa. Maliketoiminnan vuokraustoiminta on tullut taitekohtaan. Välineitä on vuokrattu paljon, vuokrattavat välineet ovat olleet kovassa käytössä ja osa niistä on käyttöiältään vanhoja. Nyt onkin aika tarkastella vuokraustoimintaa eri näkökulmista ja miettiä minkälaisia vaikutuksia olemassa olevilla resursseilla on saatu aikaiseksi ja mitä asioita pitää jatkossa huomioida. Pyrkimyksenämme on tuoda esiin sosiaalisella tilinpidolla vuokraamotoiminnan ja sen sujuvuuden merkitystä vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäjänä. Haluamme tällä sosiaalisella tilinpidolla tuoda esiin sen, mistä osaprosesseista koko vuokraamotoiminnan prosessi koostuu ja mitä resursseja ja osaamista se edellyttää ollakseen osallistumisen mahdollisuuksia edistävää ja sujuvaa toimintaa. Merkityksellistä on tasa-arvoinen ja tasalaatuinen vuokraamotoiminta, mikä edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumista. Tässä tilinpidossa tuodaan esiin vuokraajien kokemukset ja merkitykset, joita toimintavälineiden käyttöön, niiden saatavuuteen tai toimivuuteen liittyy eri toimintaympäristöissä ja eri käyttötarkoituksissa. Näitä asioita tarkasteltiin seuraavien tavoitteiden kautta: ) Toimintavälineiden vuokraajat saavat tarvitsemaansa tietoa ) Toimintavälineet ovat lisänneet vaikeavammaisen henkilön osallisuutta arjessa ) Vuokraamotoiminta kannustaa asiakkaita omien toimintavälineiden hankintaan 4) Toimintavälineiden saatavuus on vuokraajien tarpeita vastaavaa 5) Toimintavälineiden kunto ja niihin liittyvä ohjeistus on luotettavaa 6) Vuokraajat kokevat vuokraamiseen liittyvät käytännöt toimiviksi Lämmin kiitos kuuluu teille kaikille, jotka osallistuitte tähän sosiaalisen tilinpidon prosessiin antamalla palautetta, vastaamalla kyselyyn tai antamalla haastattelun. Mukavia lukuhetkiä teille kaikille!
MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO (SoT )? Sosiaalinen tilinpito (SoT ) tarkoittaa sosiaalisten tavoitteiden seurantaa ja niiden raportointia. Sosiaalinen tilinpito on menetelmä ihmisiin kohdistuvien, määriteltyjen sosiaalisten tavoitteiden vaikutusten ja tulosten mittaamiselle. Sosiaaliset tavoitteet voivat olla mitä tahansa ihmisiin kohdistuvia tavoitteita, joihin organisaatio toiminnallaan pyrkii. Jokaisen organisaation tulee päättää, mitä se toiminnallaan tavoittelee. KESKEISET KÄSITTEET SOSIAALISEN TILINPIDON MENETELMÄSSÄ: Tililuokka Toisiinsa liittyvien sosiaalisten tavoitteiden kokonaisuus. Sosiaalisen tilinpidon menetelmällä seurataan niitä vaikutuksia, joita organisaatio haluaa oman toimintansa kautta ihmisissä tapahtuvan. Menetelmä sopii hyvin yhdistyksille, yrityksille ja aatteellisille organisaatioille tavoitteiden mittaamiseen, seurantaan, analysointiin, yhteiskuntavaikutusten raportointiin ja esittämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Kerätyillä ja analysoiduilla tiedoilla vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin. Perinteisissä raporteissa ja toimintakertomuksissa kerrotaan, kuinka paljon erilaisia toimintoja on järjestetty, mutta niissä ei selvitetä tarkemmin toiminnan kautta saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia. Sosiaalisen tilinpidon kautta organisaatio saa tietoa työnsä vaikutuksista ympäröivään yhteisöön sekä siitä, minkälaisia pysyviä vaikutuksia organisaation toiminnan kautta saadaan aikaiseksi. Samalla organisaation muuten näkymättömäksi jäävä työ saadaan tuotua näkyville. Sosiaalinen tilinpito ei ole valmis malli, vaan jokainen organisaatio, yhteisö ja yritys luo oman mittaristonsa ja pohtii onko menetelmä sopiva ja mitä sillä tavoitellaan. Sosiaalisesta tilinpidosta ei saa tulla rutiini, vaan sen tavoitteena on olla työkalu muun muassa yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi eri sidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan tehdä luontevasti yhdessä toimintakertomuksen kanssa. Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson organisaation etukäteen määrittelemien sosiaalisten tavoitteiden ja niiden tunnusmerkkien eli indikaattorien toteutumisen säännöllistä seurantaa ja raportointia. Tilikauden tavoitteista saadut tulokset kootaan yhteen raportiksi, jota kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Ulkopuolinen sosiaalinen tilintarkastaja arvioi sosiaalisen tilinpidon ja kirjanpidon tulosten oikeellisuuden. Tämän käsillä olevan Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalisen tilinpidon tilintarkastajan lausunto löytyy sivulta 6. Sosiaalinen tavoite Indikaattori Sosiaalinen budjetti Tilikausi Mittausväline/tietolähde Sosiaalinen tulos Sosiaalinen tilinpäätös Tilintarkastus Ihmisiin kohdistuvan tuloksen/vaikutuksen tila, johon toiminnalla pyritään. Tunnusmerkki, jolla voidaan todentaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista tai toteutuminen ja, jolle on määritelty tarkka taso tavoitteen toteutumisen seurantaa varten. Organisaation etukäteen määrittelemät tililuokat, tavoitteet ja niiden indikaattorit. Sosiaalisen tilinpidon ajanjakso, jonka aikaisesta kirjanpidosta tehdään sosiaalinen tilinpäätös. Indikaattorin todentamisen tapa, seurantakeino. Esimerkiksi haastattelu tai kysely. Organisaation oman tavoitteellisen toiminnan tuloksena saavutettu ihmisissä tapahtuva muutos. Sosiaalisten tulosten yhteenveto. Ulkoinen sosiaalisen tilinpidon tarkastus, jossa todennetaan tilinpäätöksen tietojen oikeellisuus ja luotettavuus. 4 5
MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN TAUSTALLA OLEVAT ARVOT JA STRATEGIA Malikkeen perustehtävänä on vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäminen. Tämän perustehtävän toteuttamiseksi Malikkeen vuokraamotoiminnan vuosille 6 laaditun strategian päämäärä on seuraava: Malike toimii asiantuntijana vaikeavammaisille henkilöille soveltuvien toimintavälineiden maailmassa. Malikkeella on tietoa olemassa olevista välineistä, missä niitä on ja miten niitä saa käyttöön. Malikkeen ja Malikkeen vuokraamotoiminnan taustalla ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton kolme keskeistä arvoa. Tukiliiton perusarvot pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joista uusin ja merkittävin on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.. Eettisyys Koska me kaikki olemme erilaisia, meidän kuuluu oppia elämään yhdessä ja arvostamaan toisiamme. Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä.. Osallisuus Kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. Vammaisilla henkilöillä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.. Ekokulttuurisuus Perheiden erilaisia kulttuureja kunnioitetaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. Perhe on omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttava yksikkö, jota yhteiskunta voi tukea perheen omia tarpeita kuunnellen ja sen arvoja kunnioittaen. Vuoden 4 toimintasuunnitelman mukaisesti pyrimme saamaan toimintavälineet lähemmäs käyttäjää. Tähän pääsemme vaikuttamalla välineitä myöntäviin tahoihin sekä ohjaamalla paikallisia verkostoja välineiden hankinnassa ja vuokrauksen organisoinnissa. Vuokraamotoiminnassa päämäärämme on olla toimintavälinemaailman asiantuntija. Tämän saavuttamiseksi meidän on jatkettava työtä uusien toimintavälineiden etsimisessä ja kehittämisessä, sillä sopivia toimintavälineitä kaikkein vaikeimmin vammaisille lapsille ja aikuisille on vähän. Tiedon löytäminen maailmalta näistä toimintavälineistä on haasteellista. Verkostomaisen toiminnan merkitys korostuu. Kehitämme sidosryhmäyhteistyön suunnitelmallisuutta ja pyrimme entistäkin tietoisemmin vastaamaan sidosryhmien tarpeisiin. Alueellinen verkostoituminen on tärkeää, jotta tavoitamme uusia yhteistyökumppaneita. Tämä edellyttää myös ennakoivaa työotetta, virallista ja epävirallista vaikuttamista sekä tiedotustyötä. Tiedotustyötä tehdään erityisesti osallistumalla eri alojen ammattilaispäiviin, seminaareihin ja messuille. Tiedostustyössä korostamme positiivisen viestinnän merkitystä sekä ympäristön asenteisiin vaikuttamista yli diagnoosirajojen. Ennakoiva työote tarkoittaa sitä, että pääsemme mukaan sellaisiin työryhmiin, jotka valmistelevat vaikeavammaisten henkilöiden elämään vaikuttavia lainsäädännöllisiä uudistuksia tai pääsemme mukaan työryhmiin, joissa toteutetaan vaikeavammaisten henkilöiden elämään vaikuttavia käytännön toimia. Esimerkkeinä tällaisista työryhmistä voisi olla YTRY (YTRY on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä yhteistyöryhmä. Sen tavoitteena on parantaa perheiden ja lasten asemaa ja palveluja.) tai sairaanhoitopiirien apuvälineyksiköt ja kuntoutusosastot. Malikkeen strategian keskeiset painopistealueet vuokraamotoiminnassa vuonna 4: Vaikuttamisen painopiste välineiden valtakunnallinen saatavuus. Yhteistyöverkostojen painopiste alueellisten vuokraamoverkostojen tukeminen. Toiminnan painopiste alueellisten verkostojen toiminta. Toimintavälineiden painopisteet hankinta ja rahoituskanavat, uudet toimintavälineet. Arvioinnin painopiste välineiden saatavuus. 6 7
MALIKKEEN VUOKRAAMO- TOIMINNAN TARINA Malikkeen vuokraamotoiminnan alkusysäys oli vuonna 998 järjestetty Malikkeen avaustapahtuma UKK-Insituutissa Tampereella. Täällä vaikeavammaisten lasten vanhemmat ilmaisivat, että toimintavälineitä lapsen osallistumisen mahdollistamiseksi pitäisi saada kotiin ja monipuolisesti käyttöön, mutta välineet ovat liian kalliita hankkia. Vuokraamotoiminnan aloittamisen ytimenä toimi ajatus siitä, että vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Tämä on totta edelleenkin. Kuka muu voisi tietää lapsensa asioista ja omasta arjestaan paremmin kuin vanhemmat, perhe ja vaikeavammainen henkilö itse? Toiminnan aloittamisen peruslähtökohtina olivat aktiivinen lapsi ja lapsuus sekä osallisuuden näkökulma. Alkuvuosina välineitä oli vain vähän ja monet niistä nimenomaan vanhempien ideoista syntyneitä. Toimintavälineitä testattiin Malikkeen tapahtumissa ja kursseilla. Niitä ideoitiin ja kehitettiin yhdessä perheiden kanssa. Tieto toimivista ideoista ja hyvistä käytännön ratkaisuista vaikeavammaisen lapsen osallistumiseen levisi viidakkorummulla; joku on rakentanut kanoottituolin jne. Silloin Malikkeella ei ollut vielä vuokrattavia välineitä. Ensimmäisiä toimintavälineitä vanhemmat olivat ideoinnin lisäksi myös itse tekemässä lapsilleen, esimerkiksi polkupyörä- ja ompelupajoissa. Juuri Tampereen tapahtumassa oli näytillä prototyyppi aurinkokeinusta, jonka eräs äiti oli itse ideoinut lapselleen. Äiti oli havainnut, kuinka lapsi nauttii keinumisesta ja kuinka terapeuttista keinuminen oli. Niinpä äiti kaivoi vaatekomerosta punaisen samettikankaan keinun kankaaksi, otti lastenrattaista pohjan keinulle, pikkuveljen hyppykiikusta jousen keinuun ja kuntosalista vahvaa köyttä keinun kiinnittämiseen. Syntyi Aurinkokeinun prototyyppi. Varsinaisen vuokraamotoiminnan ja apuvälinekehittelyn voidaan katsoa alkaneen vuokraamotoiminnan kokeilulla Outokummussa yhteistyössä apuvälinealan kehittämiskeskus ISAK:n (Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus) kanssa. Kumppanuudesta käynnistyi mm. aurinkokeinun tuotekehittely ja toiminnallinen yhteistyö Kymmenen lammen melonta -tapahtumien muodossa. Yhteistyö toimi niin, että Malike maksoi kehittämiskeskukselle välineistä, niiden huollosta, kehittämisestä ja kuljettamisesta. Kokeilun myötä todettiin, ettei yksi vuokraamo riitä valtakunnallisesti. Tämänkaltainen toimintamalli osoittautui myös liian kalliiksi uusien vuokraamoiden perustamiseen. Tavoitteeksi asetettiin viiden vuokraamon perustaminen ympäri Suomea. Tämän vuokraamotoiminnan organisointia suunniteltaessa välineiden turvallisuus oli keskeinen asia. Enää ei ollut turvallista vuokrata kotikutoisia toimintavälineitä ilman CE-merkintää. Niin Malikkeen kuin sen vuokraamotoiminnankin kannalta merkityksellisiä ovat olleet yhteistyökumppanit ja verkostot, kuten ohjausryhmä, muut järjestöt ja järjestöjen tiedotuskanavat, yritysverkostot, tapahtumat, kurssit, ammattihenkilöt (kotihoidonohjaajat) jne. Hyvän yhteistyön ja alueellisen yhteistyöverkoston pohjalta syntyi ensimmäinen alueellinen vuokraamo Vaasaan. Verkostoon osallistui alueen yhdistyksiä ja toimijoita, jotka pitivät moni- ja vaikeavammaisten toimintaan osallistumista tärkeänä. Yhteistyöllä vuokraamolle saatiin tilat ja rahat välineisiin. Samoin periaattein perustettiin vuokraamot Helsinkiin ja Rovaniemelle. Jyväskylässä Malike, kaupungin erityisliikunta ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tekivät pitkään yhteistyötä. Tämän työn tuloksena syntyi Jyväskylän vuokraamo. 8 9
Malikkeen vuokraamotoiminnan kannalta merkityksellistä on ollut myös yhteistyö apu- ja toimintavälineyritysten kanssa. Yritykset ovat olleet mukana monissa tapahtumissa, messuilla ja kursseilla. Yhteistyö on mahdollistanut asiakaslähtöisen tuotekehittelyn. Vuokraamotoiminta on vaatinut jatkuvaa arviointi- ja kehittämistyötä. Välineiden teknillistymisen myötä on ollut välttämätöntä hankkia osaamista ja ammattitaitoa. Nykyään esimerkiksi toimintavälineiden huollot hankitaan ostopalveluna. Vuosien mittaan on usein myös pohdittu, onko kansalaisjärjestö oikea taho järjestämään välinevuokrausta. Vuokraamotoimintaa ei pysty ylläpitämään ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Yritystoimintana välinevuokraus ei ole kannattavaa. Vuonna 999 RAY myönsi rahoituksen välinevuokraamon perustamiseen. Vuosien varrella myös erilaiset lahjoitusvarat ovat olleet merkittävässä roolissa. Malikkeen vuokraamot toimivat tällä hetkellä Tampereella, Helsingissä ja Rovaniemellä. Lisäksi Malikkeella on Itä-Suomessa toimintavälineperäkärry. Toimintavälineperäkärryä vuokrataan kokonaisuutena, joka pitää sisällään siinä olevat välineet. Kärryä vuokraa ja ylläpitää Satakielen Laulu ry:n Raution toimintakeskus. Vaasan vuokraamon toiminta on päättynyt, koska vuokraamotoiminnalle ei löytynyt jatkajaa. Jyväskylän vuokraamon toiminta on siirtynyt kaupungin omaksi toiminnaksi. Vuokraamotoiminnan alkuaikoina Malikkeella oli käytössä kottikärryt, säkkituoli ja polkupyörän turvaistuin, nyt useita toimintavälineitä. Vuokrattavien toimintavälineiden kokonaismäärä on lähes 5 kappaletta. Joukossa on teknisesti kehittyneitä välineitä sekä myös yksinkertaisia välineratkaisuja. Toimintavälineiden määrä on vaikeavammaisten henkilöiden kohderyhmään suhteutettuna ja valtakunnallisesti olematon. Malikkeen toimintavälineet mahdollistavat välineiden kokeilun ja näiden soveltuvuuden varmistamisen omaan käyttöön omassa toimintaympäristössään ennen oman toimintavälineen hankintaprosessin käynnistämistä. Vaikeavammaisen henkilön osallisuuden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän alueellisesti saatavilla olevia toimintavälineitä sekä yksilökohtaisia välineitä.
VUOKRAAMOTOIMINNAN KESKEISET KÄSITTEET Tässä alla selitämme vuokraamotoiminnan keskeiset käsitteet. Arkisessa puhekielessä saatamme käyttää eri käsitteitä eri merkityksissä, mutta selvitämme mitä tarkoitamme näillä käsitteillä tässä sosiaalisessa tilinpidossa. Vuokraamotoiminta: Tässä sosiaalisessa tilinpidossa vuokraamotoiminta tarkoittaa sitä koko prosessia, mikä liittyy siihen, että vuokraaja saa toimintavälineen Malikkeen vuokraamosta. Vuokraaja: Vuokraajalla tarkoitamme henkilöä, joka vuokraa toimintavälineen. Vuokraaja voi olla toimintavälineen käyttäjä eli vaikeavammainen henkilö, toimintavälineen käyttäjän lähi-ihminen tai ammattihenkilö. Toimintavälineen käyttäjä: Toimintavälineen käyttäjällä tarkoitamme vaikeavammaista henkilöä. Vaikeavammainen henkilö: Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoitamme ihmistä, jonka liikkumista vamma vaikeuttaa huomattavasti. Tällöin hän tarvitsee toisen ihmisen apua ja toimintavälineen voidakseen osallistua. Asiakas: Käyttäessämme asiakaskäsitettä tarkoitamme vuokraajia. Vuokraamotoiminnan palveluun, esimerkiksi henkilökohtaisesti saatu neuvonta ja ohjaus, liittyvässä kuvauksessa on luontevaa puhua asiakkaista. Asiakaspalvelu on yleistynyt ja vakiintunut käsite. Toimintaväline: Toimintaväline tukee yksilön toimintamahdollisuuksia hänen ympäristössään. Toimintaväline mahdollistaa yhteiskuntaan osallistumisen vuodenajasta ja kelistä riippumatta. Toimintavälineitä ei tule nähdä ainoastaan liikunnalliseen toimintaan liittyviksi välineiksi. Toimintavälineistä puhuttaessa on huomioitava niiden sosiaalinen ja psyykkinen merkitys, unohtamatta ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Apuväline: Apuväline on väline, laite tai muu ratkaisu, joka edistää, tukee tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt. Kansainvälinen ISO 9999 -apuvälineluokitus: Apuvälinetiedon hallintaa helpottamaan on laadittu kansainvälinen ISO 9999 -apuvälineluokitus. Malike käyttää ISO 9999 -apuvälineluokitusta. Valtaosalle Maliketoiminnassa käytettävistä toimintavälineistä löytyy luokka ja paikka apuvälineluokituksesta, liikkumisen apuvälineiden alta (luokka ).
Vammaisella henkilöllä on oikeus tarvittaviin apuvälineisiin Vammainen henkilö tarvitsee arkensa sujumiseksi sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi usein erilaisia apu- tai toimintavälineitä. Henkilö tai perhe saattaa hankkia välineen itse omalla kustannuksellaan vaikkapa sen jälkeen, kun vastaava väline on ensin vuokrattu kokeiltavaksi Malikkeelta ja se on osoittautunut toimivaksi. Apuvälineen hankintaan on myös mahdollista hakea ja saada tukea erilaisilta toimijoilta kuten Tukilinjalta (www.tukilinja.fi). Joissakin asumisyksiköissä, kuntoutuslaitoksissa, työ- ja toimintakeskuksissa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa on lisäksi asiakkaiden yhteisessä käytössä erilaisia apuvälineitä. Usein paras ratkaisu on silti hakea viranomaistaholta yksilöllistä apuvälinettä. Apuvälineitä myönnetään monien eri lakien perusteella Vammaiselle henkilölle voidaan hakea viranomaisen myöntämiä apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Asiakkaan tai hänen läheisensä voi tässä säädösviidakossa olla välillä vaikea hahmottaa, miltä taholta ja mihin lakiin tai asetukseen vedoten tarpeelliseksi nähtyä apuvälinettä voisi alkaa hakea. Apuvälineitä koskevan lainsäädännön selkeyttämistä onkin pidetty tarpeellisena, mutta toistaiseksi apuvälinesäännösten kenttä on siis vielä melkoisen sekava. Myös joistain perus- ja ihmisoikeuksista kuten Suomessa parhaillaan ratifioitavana olevan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen säännöksistä voi saada tukea apuvälinehakemuksen perustelemiseen. APUVÄLINELAINSÄÄDÄNTÖ PÄHKINÄNKUORESSA Terveydenhuollosta saa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntäminen perustuu terveydenhuoltolakiin, jonka mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat lain perusteella muun muassa apuvälineet. Terveydenhuoltolakia täsmentää apuvälineiden osalta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antama asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Monet terveydenhuollon toimijat kuten sairaanhoitopiirit ovat laatineet erilaisia apuvälineiden myöntämistä koskevia ohjeistuksia, joita apuvälineasioita käsiteltäessä on tarkoitus noudattaa. On kuitenkin lainvastaista hylätä apuvälinehakemus tällaiseen ohjeistukseen vedoten, jos ohjeistuksessa poiketaan asiakkaan vahingoksi siitä, mitä STM:n apuvälineasetuksessa on sanottu apuvälineiden myöntämiskriteereistä ja hakemuksen käsittelymenettelystä. Ohjeistus ei saa kategorisesti rajata myönnettävien apuvälineiden määrää eikä myöskään joitain apuvälineitä kokonaan pois palvelun piiristä tai tietyn asiakasryhmän kuten vaikkapa lasten ulottumattomiin. Apuvälineasetuksen perusteella voidaan luovuttaa apuvälineitä henkilölle, jonka sairaus, vamma tai kehitysviivästymä heikentää hänen toimintakykyään ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tulee edistää henkilön kuntoutumista, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Asetus edellyttää haetun apuvälineen tarpeen arvioimista kussakin tapauksessa käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, ottaen huomioon hakijan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Hakijalle on annettava ymmärrettävää tietoa apuvälinevaihtoehdoista, ja väline on valittava yhteisymmärryksessä hänen ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, uusiminen ja huolto ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain perusteella apuvälineen saajalle maksuttomia. Myöskään asumisyksikössä asuvan henkilön ei tule joutua maksamaan itse apuvälineistä, jotka hänellä on apuvälineasetuksen mukaiset edellytykset täyttäessään oikeus saada. Vammaispalveluista voi hakea esimerkiksi harrastusvälineitä Muuta kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä voi hakea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella. Tällaisiin apuvälineisiin kuuluvat esimerkiksi harrastusvälineet. Apuvälineen kustannuksista korvataan vammaispalveluasetuksen perusteella puolet välineen hankintahinnasta, mutta mahdolliset vamman vuoksi välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Kunta voi myös lainata asiakkaalle apuvälineen, mikä voi käytännössä olla asiakkaan kannalta hyvä ratkaisu, sillä silloin saattaa esimerkiksi olla helpompaa vaihtaa väline toiseen tarpeiden muuttuessa. Kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla henkilöllä voi lisäksi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa apuväline vammaispalvelulakiin nähden toissijaisen kehitysvammalain nojalla, jos hän ei sitä muun lain perusteella saa, ja yksilöllinen tarve apuvälineelle on osoitettavissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen käsite ei ole yksiselitteinen, ja samanlaisia apuvälineitä voidaan käytännössä myöntää sekä terveydenhuollosta että vammaispalveluista. Esimerkiksi monia liikkumisen apuvälineitä kuten erilaisia polkupyöriä pidetään usein harrastusvälineinä, mutta toisaalta niillä voi olla merkittävä vaikutus käyttäjien toimintakyvyn säilymiseen ja paranemiseen tai päivittäisistä toiminnoista kuten kauppaja asiointimatkoista suoriutumiseen. Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Malikkeen Liikkeelle-lehdessä 5 sekä Malikkeen kotisivuilla..5. Teksti: Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies Tanja Salisma 4 5
MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN KOHDEJOUKKO SOSIAALISESSA TILINPIDOSSA Tässä sosiaalisessa tilinpidossa kohdejoukkona ovat vuokraajat, jotka ovat vuokranneet vuonna 4 toimintavälineitä Malikkeen vuokraamoista. Vuokraamot sijaitsevat Tampereella, Helsingissä ja Rovaniemellä. Tampereen vuokraamo palvelee valtakunnallisesti koko Suomea. Muut vuokraamot toimivat alueellisesti yhteistyökumppaneiden resurssein. Malikkeen vuokraamotoiminnan varausjärjestelmään kirjautui 59 vuokrauskertaa vuodelta 4. Näistä 9 vuokrauskerran henkilön sähköpostiosoitetta ei ollut tiedossa eli tiedonkeruuta varten oli 49 sähköpostiosoitetta käytettävissä. Tästä määrästä sähköpostiosoitteita osa oli Malikkeen oman henkilökunnan ja joidenkin vuokraajien sähköposti oli varausjärjestelmän tiedoissa useamman kerran. Tämän sosiaalisen tilinpidon kohdejoukkona oli 6 erillistä vuokraajaa, jotka ovat vuokranneet vuonna 4 toimintavälineitä Malikkeen vuokraamoista. Tämän sosiaalisen tilinpidon kohdejoukon vuokraajat ja tietolähteenä käytetyn Webropolkyselyn vastaajat ovat eri puolelta Suomea. Vastauskertoja Webropol-kyselyyn tuli yhteensä 87 kappaletta. Näitä tietoja käytämme sekä tausta- että tulostietoinamme. Vastauksista saatujen tietojen perusteella eniten vuokrauksia tekivät vanhemmat/perheen jäsenet ja toiseksi eniten ammattilaiset. Vastausten mukaan ikäryhmä, johon toimintavälineen vaikeavammaisista käyttäjistä eniten kuului, oli ikäryhmä 7 -vuotiaat. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 6 -vuotiaat. Malikkeen perustoiminta ja Malikkeen vuokraamotoiminta eivät ole toisistaan irrallisia toimintoja. Rajanvetoa näiden kahden välillä on vaikeaa tehdä ja kenties se on tarpeetontakin. Tässä sosiaalisessa tilinpidossa pyrimme kuitenkin tarkastelemaan rajatusti vain vuokraajien kokemuksia vuokraamotoiminnan prosessista ja siitä, miten vuokraamotoiminta edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumisen mahdollisuuksia. Jos tarkastelisimme koko Malike-toimintaa, tavoitteemme siitä, että koko toiminta edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumisen mahdollisuuksia on yhtä pätevä. Samalla voimme todeta, että vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja edistäminen on syrjäytymisen ehkäisyä. Toimintavälineitä ja niiden käyttöä sovelletaan Malikkeen kursseilla ja koulutuksissa. Niitä vuokrataan tarvitsijoille toimintavälinevuokraamoiden kautta, silloin kun toimintavälineet eivät ole Malikkeen omassa käytössä. Toimintavälineiden vuokrauksen tarkoitus on mahdollistaa välineen kokeilu kotiympäristössä ennen oman välineen hankkimista tai silloin kun välinetarve on lyhytaikainen ja satunnainen. 6 7
MIHIN PYRIMME SOSIAALISELLA TILINPIDOLLA (SoT )? Pyrkimyksenämme on tuoda esiin tässä sosiaalisessa tilinpidossa vuokraamotoiminnan ja sen sujuvuuden merkitystä vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäjänä. Haluamme tällä sosiaalisella tilinpidolla tuoda esiin, mistä osaprosesseista koko vuokraamotoiminnan prosessi koostuu ja mitä resursseja ja osaamista se edellyttää ollakseen osallistumisen mahdollisuuksia edistävää ja sujuvaa toimintaa. Merkityksellistä on tasa-arvoinen ja tasalaatuinen vuokraamotoiminta, joka edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumista. Tässä tilinpidossa tuodaan esiin vuokraajien kokemukset ja merkitykset, joita toimintavälineiden käyttöön, niiden saatavuuteen tai toimivuuteen liittyy eri toimintaympäristöissä ja eri käyttötarkoituksissa. MIKSI TEEMME NÄIN? Halusimme rajata SoT:n koskemaan tällä kertaa vuokraamotoimintaa. Ensimmäinen sosiaalinen tilinpito oli rajattu koskemaan vaikeavammaisten aikuisten toimintaa ja toinen sosiaalinen tilinpito kohdistui Malikkeen perhetyön vaikutuksiin. Malikkeen vuokraamotoiminta edistää vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia toiminnan ja toimintavälineiden keinoin. Koemme, etteivät Malikkeen vuokraamotoiminnan resurssit riitä vastaamaan tasa-arvoisesti vuokraajien tarpeisiin koko Suomessa. Siksi on tärkeää tarkastella, mitkä asiat tai prosessit ovat vuokraajien mielestä merkityksellisiä vuokraamotoiminnassa. Vuokraajien mielipiteiden ja ajatusten kuuleminen ja tunnistaminen on tärkeää. Näin voidaan lisätä Malikkeen asiantuntijuutta vaikeavammaisille henkilöille soveltuvien toimintavälineiden maailmassa. Prosessi on samalla julkisen ja. sektorin työnjaon rajapinnan tarkastelua. Esimerkiksi: pitäisikö toimintavälineitä olla enemmän tai helpommin saatavilla? Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi toimintavälineiden saatavuutta apuvälineyksiköistä tai muista alueellisista toimintapisteistä. Arvioinnin osalta olimme etukäteen asettaneet Malikkeen strategiaan painopisteeksi vuodelle 4 välineiden saatavuuden. Uskomme, että tässä tilinpidossa esiin tulevat kokemukset antavat jatkossa suuntaa koko Malikkeen yksilö- ja verkostotason vaikuttamistyölle. Osallistumisen edistämiseksi tärkeää on tuoda näkyväksi se, millaisia ovat vaikeavammaisten henkilöiden omat kokemukset toimintavälineistä ja toimintavälineprosessista. Ennakoivalla työotteella on mahdollista suunnata resursseja tasaarvoisesti ja tehdä vaikuttamistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. MITEN SEN TEEMME? Toiminnan lähtökohtana on osallisuus. Jokaisella on oikeus osallistumiseen, liikkumiseen ja yhteiseen tekemiseen koko elämänkaarensa ajan. Vuokraajien kokemusten kautta tuotamme tietoa toimintavälineiden keinoista lisätä vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia. Mitä toimivampaa vuokraamotoiminta on, sitä paremmin toimintavälineet edistävät osallistumisen mahdollisuuksia. Vuokraamotoiminta on laadukasta silloin, kun sekä tietoa toimintavälineistä että toimintavälineitä on saatavilla valtakunnallisesti tasa-arvoisesti ja läheltä toimintavälineen käyttäjää. Laadukkaassa vuokraamotoiminnassa koko prosessi toimintavälineen kokeilusta oman välineen hankkimiseen toimii. Tämä mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön osallistumisen koko elämänkaaren ajan. Samalla pystymme arvioimaan sitä, mitä asioita vuokraamotoiminnan olemassa olevilla resursseilla voidaan kehittää ja missä asioissa aktiivinen vaikuttamistyö on tarpeellista. Miten vuokraamotoiminta on pystynyt levittämään tietoa toimintavälineistä ja niiden saatavuudesta ja näin edistämään vaikeavammaisten henkilöiden osallistumista heidän arjessaan eri toimintaympäristöissä? 8 9
MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALINEN BUDJETTI 4 TILIKAUSI....4 Tililuokat: Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalinen budjetti 4 sisältää kaksi tililuokkaa. Indikaattorit: Malikkeen sosiaalinen budjetti 4 sisältää indikaattoria. Indikaattorit löytyvät tililuokittain ja tililuokan sosiaalisen tavoitteen/tavoitteiden alta. TILILUOKKA : Malikkeen vuokraamotoiminta edistää vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia TILILUOKKA : Malikkeen vuokraamotoiminta on laadukasta Tilikausi:..4..4. Malikkeen toteuttamista kahdesta aiemmista sosiaalisen tilinpidon prosesseista innostuneina, lisää oppineina ja kokemuksia rikkaampina päätimme toteuttaa sosiaalisen tilinpidon myös vuonna 4. Aikaisemmista tilinpäätöksistä oppineena päätimme aloittaa tilinpitoprosessin suunnittelun vuoden aikana, jotta suunnitelmat olisivat valmiina ennen vuoden 4 alkua. Samoin edellisistä prosesseista oppineina päätimme valita tilikauden pituudeksi kokonaisen vuoden. Toimintavälineiden hankintaprosessit ovat pitkiä. Vuotta lyhyemmällä tarkastelujaksolla emme olisi saaneet tuloksia näkyviin. Vuoden mittaisella tarkastelujaksolla saimme esiin kokemukset ja merkitykset, joita toimintavälineiden käyttöön, niiden saatavuuteen tai toimivuuteen liittyy eri toimintaympäristöissä, eri käyttötarkoituksissa ja eri vuodenaikoina. Tiedonkeruu: Tiedonkeruussa hyödynnettiin vaikeavammaisten lasten, heidän perheidensä sekä vaikeavammaisten henkilöiden ja heidän lähi-ihmistensä kokemusääntä. Tämä ääni saatiin kuuluviin tilikauden aikana kerätyillä suullisilla palautteilla, haastatteluilla (tapauskuvauksilla) ja Webropol-kyselyillä. Tililuokan sosiaaliset tavoitteet: : Toimintavälineiden vuokraajat saavat tarvitsemaansa tietoa Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan kolmella eri tunnusmerkillä. : Toimintavälineet ovat lisänneet vaikeavammaisen henkilön osallisuutta arjessa. Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan neljällä eri tunnusmerkillä. : Vuokraamotoiminta kannustaa asiakkaita omien toimintavälineiden hankintaan Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan neljällä eri tunnusmerkillä. TIEDONKERUU- MENETELMÄT: Webropol-kysely tapauskuvaukset palautteet Tililuokan sosiaaliset tavoitteet: : Toimintavälineiden saatavuus on vuokraajien tarpeita vastaavaa Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan kolmella eri tunnusmerkillä. : Toimintavälineiden kunto ja niihin liittyvä ohjeistus on luotettavaa. Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan kolmella eri tunnusmerkillä. : Vuokraajat kokevat vuokraamiseen liittyvät käytännöt toimiviksi. Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan neljällä eri tunnusmerkillä. Sosiaalinen tilintarkastus: Sosiaalisen tilintarkastuksen suoritti SAN Social Auditor -koulutuksen suorittanut sosiaalinen tilintarkastaja, Develooppi Oy:n toimitusjohtaja Tytti Laine. TULOKSET Yksityiskohtaiset indikaattorit löytyvät tililuokittain ja tililuokan sosiaalisen tavoitteen/tavoitteiden alta, alkaen sivulta 6.
MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALISET TULOKSET Kuvaamme seuraavilla sivulla näiden symbolien avulla sitä, miten olemme onnistuneet suhteessa tavoitetasoihimme. Tililuokka : MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINTA EDISTÄÄ VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN OSALLISTUMISEN MAHDOLLISUUKSIA 4 Tavoitetaso saavutettiin 4 Tavoitetasoa ei saavutettu Selvittääksemme sitä, miten Malikkeen vuokraamotoiminta on edistänyt vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia, käytimme tiedonkeruumenetelminä Webropolkyselyä sekä tapauskuvauksia. Lähetimme Webropol-kyselyn vuonna 4 toimintavälineitä vuokranneille henkilöille. Vuokraaja voi olla toimintavälineen käyttäjä eli vaikeavammainen henkilö, toimintavälineen käyttäjän lähi-ihminen tai ammattihenkilö. Lähetimme kyselyn kolmesti vuoden 4 aikana seuraavasti: ensimmäinen kysely oli osoitettu vuokraajille, jotka olivat vuokranneet toimintavälineitä ajalla...4.4, toinen kysely osoitettiin.5..8.4 toimintavälineitä vuokranneille ja kolmas kysely.9...4 toimintavälineitä vuokranneille. Kyselyt lähtivät Malikkeen vuokraamotoiminnan varausjärjestelmään vuokrauskerran yhteydessä tallennettuun sähköpostiosoitteeseen. Kysely ei tavoittanut ihan kaikkia vastaanottajia, sillä vuokraajan sähköposti ei mennyt perille. Koko tarkasteltujen vuokrauskertojen määrä oli siis 9 kpl. Tämän sosiaalisen tilinpidon kohdejoukkona oli 6 erillistä vuokraajaa, jotka ovat vuokranneet vuonna 4 toimintavälineitä Malikkeen vuokraamoista. Tulokset kohdassa on ilmoitettu indikaattoreittain vastaajien määrä ( n = ). Kysymyksissä, joissa oli mahdollisuus vastata sosiaalisen tilinpidon tarkastelun ulkopuolelle jäävällä vastausvaihtoehdolla, on vastaajien määrä ilmoitettu ( n = x / x ). Tulokset kohdassa on ilmoitettu indikaattoreittain kunkin vastausvaihtoehdon perässä olevalla prosenttiluvulla se, miten vastaukset jakaantuivat eri vaihtoehtojen kesken. Kysely toistettiin eri ajankohtina täsmälleen samanlaisilla kysymyksillä. Poikkeuksena, että ensimmäisestä kyselystä oli jäänyt pois sana on vapaa -kohta. Tälle ryhmälle osoitetussa kyselyn muistutusviestissä pyydettiin myös kertomaan risuja ja ruusuja tai kehittämisehdotuksia. Kahteen seuraavaan kyselyyn lisättiin sana on vapaa - kohta. Kyselyiden vastausaika oli kaksi viikkoa. Kyselyajan puolessa välissä lähti muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Poikkeuksena toinen kysely, jolloin muistutusviestiä ei lähtenyt. Jos, vuokraaja oli vuokrannut toimintavälinettä/toimintavälineitä vuoden 4 aikana kyselyn eri aikana, lähti vuokraajalle sama kysely uudestaan. 5 henkilöä oli vuokrannut toimintavälineitä useamman kerran vuoden 4 aikana ja heille lähti kysely - kertaa. Vastauskertoja kyselyyn tuli yhteensä 87 kappaletta, joiden tietoja käytämme tulostietoinamme.
Kyselyn ajankohta Kysely lähti Perille menemättömien Kyselyn vastaajien Kyselyn (kpl) kyselyiden määrä (kpl) määrä (kpl) vastausprosentti (%)...4.4 8 4 6 46.5..8.4 94 7 6.9...4 44 4 Yhteensä summa 87 4 Selvittääksemme vuokraajien kokemuksia siitä, miten vuokraamotoiminta on edistänyt vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia, kysyimme Webropol-kyselyssä mielipiteitä seuraaviin väittämiin: Olemme saaneet tarvitsemaamme tietoa itse toimintavälineistä. Olemme saaneet tarvitsemaamme tietoa toimintavälineiden jälleenmyyjistä. Olemme saaneet tarvitsemaamme tietoa toimintavälineiden hankintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Toimintavälineen vuokraamisen myötä vaikeavammainen henkilö on ulkoillut enemmän. Webropol-kyselyssä toimintavälineiden vuokraajien kokemuksia kartoitettiin käyttämällä joko kaksiportaista tai neljäportaista asteikkoa. Käyttämämme asteikko oli tasavälinen. Asteikossa suurempi luku merkitsee suurempaa tyytyväisyyttä. Kaksiportaisessa asteikossa vaihtoehtoina olivat ei ole ja kyllä on -vaihtoehdot. Neljäportaisessa asteikossa vaihtoehtoina olivat täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Kaksiportainen asteikko:. Ei ole. Kyllä on Neljäportainen asteikko:. Täysin eri mieltä. Jokseenkin eri mieltä. Jokseenkin samaa mieltä 4. Täysin samaa mieltä Vuokraajille lähettämällämme Webropol-kyselyllä kysyimme samalla joitakin sosiaalisen tilinpidon tarkastelun ulkopuolelle liittyviä asioita. Tästä syystä joissakin kysymyksissä käytimme kolmiportaista tai viisiportaista asteikkoa. Sosiaalisen tilinpidon tuloksissa huomioimme kuitenkin vastaukset asteikolla - tai - 4. Joku vaikeavammaiselle henkilölle vanha / tuttu arjen tekeminen on helpottunut toimintavälineen avulla. Toimintavälineen vuokraaminen on lisännyt päiväkodissa / koulussa tai työ- ja päivätoiminnassa vaikeavammaisen henkilön osallistumista ulkoiluun, liikuntaan tai retkiin. Vuokraamotoiminnasta saatu henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta on kannustanut oman toimintavälineen hankintaan / hankintaprosessin käynnistämiseen. Malikkeen kotisivuille koottu tieto toimintavälineistä on kannustanut oman toimintavälineen hankintaan / hankintaprosessin käynnistämiseen. 4 5
Tavoite : Toimintavälineiden vuokraajat saavat tarvitsemaansa tietoa Indikaattori : Toimintavälineiden vuokraajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa itse toimintavälineistä Malikkeen vuokraamotoiminnan kautta. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä (7 %). Jokseenkin eri mieltä (8 %). Jokseenkin samaa mieltä ( %) 4. Täysin samaa mieltä (55 %) Indikaattori : Toimintavälineiden vuokraajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa toimintavälineiden jälleen myyjistä Malikkeen vuokraamotoiminnan kautta. Tavoite: vastausten 4 keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä ( %). Jokseenkin eri mieltä (5 %). Jokseenkin samaa mieltä (4 %) 4. Täysin samaa mieltä ( %) Indikaattori : Toimintavälineiden vuokraajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa toimintavälineiden hankintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoite: vastausten 4 keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä ( %). Jokseenkin eri mieltä ( %). Jokseenkin samaa mieltä ( %) 4. Täysin samaa mieltä (7 %) Vastausten keskiarvo oli, ( n = 87 ) Vastausten keskiarvo oli,9 ( n=59/87) Vastausten keskiarvo oli,7 ( n=5/87) 4 4 4,,9,7 6 7
Tavoite : Toimintavälineet ovat lisänneet vaikeavammaisen henkilön osallisuutta arjessa Indikaattori : Indikaattori : Indikaattori : Indikaattori 4: Toimintavälineen vuokraaminen on lisännyt vaikeavammaisen henkilön ulkoilun määrää. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin,5. Kysely asteikolla:. Ei ole (5 %). Kyllä on (85 %) Vastausten keskiarvo oli,9 ( n=87) Vaikeavammaiselle henkilölle jokin entuudestaan tuttu arjen tekeminen on helpottunut toimintavälineiden avulla. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin,8. Kysely asteikolla:. Ei ole (6 %). Kyllä on (64 %) Vastausten keskiarvo oli,6 ( n=87) Vaikeavammaisen henkilön osallistuminen ulkoiluun, liikuntaan, retkiin tms. on lisääntynyt päiväkodissa tai koulussa tai työ- ja päivätoiminnassa. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin,5. Kysely asteikolla:. Ei (7 %). Kyllä (8 %) Vastausten keskiarvo oli,8 (n=46/87) Kolme tapauskuvausta siitä, miten toimintaväline on mahdollistanut osallistumisen vaikeavammaiselle henkilölle. Haastattelut tehtiin vuoden 4 kesän ja alkusyksyn aikana. Haastatteluiden apuna käytettiin muutamia tausta- ja apukysymyksiä: - Saatiinko toimintavälineestä tietoa Malikkeen vuokraamosta? - Saatiinko samalla jotain muuta tietoa vuokraamosta? - Kokemus toimintavälineen käytöstä; miten ja missä sitä käytettiin, mitä toimintaväline on mahdollistanut, mitä merkityksiä sillä on ollut ja mikä on ollut toimintavälineen käyttötarkoitus (esim. lomamatka, arjen tekeminen, retkeily, mökkeily tms.) - Miten osallistuminen on muuttunut toimintavälineen myötä? - Mikä muutos on tapahtunut? Miten osallistuminen on lisääntynyt verrattuna siihen, kun toimintavälinettä ei ole ollut käytössä - Miten toimintaväline on mahdollistanut yhteisön tai yhteisössä osallistumisen? Kolme tapauskuvausta siitä, miten toimintaväline on mahdollistanut osallistumisen vaikeavammaiselle henkilölle. (n=),9,6,8 8 9
KAVEREIDEN KANSSA Teksti: Tuula Puranen Kuva: Janne Ruotsalainen Sain kaksi vuotta sitten urheilutreeneissä tapahtuneessa onnettomuudessa selkäydinvamman ja sen seurauksena neliraajahalvauksen. Olin 5-vuotias. Kädet toimivat vähän, sormet eivät toimi kovin hyvin. Käytän manuaalista pyörätuolia, jota kelaan itse. Vuokrasin Malikkeen Biski-laskettelukelkkaa useamman kerran kevään aikana, ja laskettelin lähes joka viikko Porvoon Kokonniemessä. Ennen onnettomuutta laskin lumilaudalla ja viime keväänä osallistuin Malikkeen soveltavan alppihiihdon kurssille Himoksella. Sain tietää laskettelukelkasta ja Malikkeesta kaveriltani, joka on soveltavan hiihdon ohjaaja Kokonniemessä Porvoossa. Hän kysyi, haluanko lähteä laskettelemaan, ja niin menimme kokeilemaan kelkkaa Jaatisen Majalle, jonka Kenguru-vuokraamo on Malikkeen toimipiste Helsingissä. Olen vuokrannut sieltä laskettelukelkan lisäksi muutaman kerran Hippo-maastopyörätuolin. Pidän Biski-laskettelukelkasta, koska se on herkkä. Oikean käteni ojentaja ei toimi, ja vasenkin käsi on heikko. Kelkkaa on kuitenkin helppo ohjata pään ja vartalon liikkeillä. Vaikka Biski on herkkä, se on vakaampi kuin Monoski-laskettelukelkka. Minulle on tärkeää, että pääsen Biskin ansiosta laskettelemaan kavereiden kanssa. Itse laskettelussa parasta on vauhti. Laji pitää myös kuntoa yllä. Hippo-maastopyörätuolilla pääsen Nuuksion kansallispuistoon, jos mukana on yksi tai kaksi kaveria. Luonnonläheisyys on minulle tärkeää, ja olen pienestä asti kulkenut isän kanssa metsässä ja vaeltanut Lapissa. Nuuksiossa harrastan Junior ranger -toimintaa, ja maastopyörätuoli mahdollistaa siihen osallistumisen. Junior ranger on ohjattua toimintaa lähialueen nuorille, ja siihen kuuluu esimerkiksi retkeilyä ja kansallispuiston lajeihin tutustumista. Hipolla voin kulkea sekä reiteillä että niiden ulkopuolella. Monipistevyön avulla pystyn istumaan siinä suorassa. Toimintavälineet ovat mahdollistaneet onnettomuuden jälkeen pääsyn takaisin omiin harrastuksiini. Niillä on myös suuri sosiaalinen merkitys, sillä voin niiden avulla tavata kavereita useammissa paikoissa kuin pyörätuolilla. Aino Tapola, Helsinki
PERHEEN KANSSA KAIKKIALLE Teksti: Tuula Puranen Kuva: Janne Ruotsalainen Malike on mahdollistanut meille välineiden kokeilemisen ja vuokraamisen. Emme tietäisi välineistä mitään ilman Kehitysvammaisten Tukiliiton Kela-rahoitteista sopeutumisvalmennuskurssia Peurungalla. Malike esitteli siellä kesä- ja talviharrastamisen välineitä. Meidät on myös kutsuttu tutustumaan eri välineisiin Malike-keskukseen Tampereelle. Lisäksi olemme saaneet tietoa välineiden hankkimisesta omaksi. Malike on esimerkiksi neuvonut, mistä voimme hakea avustusta tyhjiötyynyn ostamiseen. Saamme myös opastusta, jos meille tulee ongelmia välineiden kanssa. Malikkeen osuus sopeutumisvalmennuskurssilla oli meille tiedon ensisykäys, jonka myötä toimintavälineet tulivat elämäämme. Tiedonsaanti on tärkeää, sillä kun tietää välineiden olemassaolosta, on helpompi etsiä lisätietoa ja juuri omalle lapselle ja oman perheen toimintaan sopivaa välinettä. Tiedon saamisen jälkeen lapsen osallistumismahdollisuudet ovat kiinni vanhempien asenteesta. Meillä on nyt pojallemme Otsolle vuokralla GoGo-maastorattaat ja Kangoo-monitoimirattaat. Kangoota olemme vuokranneet ennenkin, samoin Snow Comfort -kelkkaa. Biski-laskettelukelkkaa olemme kokeilleet, ja nyt kokeilussa on Stabilo-tyhjiötyyny. Erilaiset toimintavälineet ovat mahdollistaneet yhdessä tekemisen. Otson ei tarvitse jäädä kotiin jonkun kanssa, kun muu perhe lähtee esimerkiksi ulkoilemaan tai retkelle. Koska Kangoot ovat kevyet työntää, Otso pääsee lähipellolle kahdestaankin Lotta-siskonsa kanssa. Yhdessä olemme retkeilleet esimerkiksi Teijossa. Metsässä ja pellolla Otso kuuntelee lintujen laulua ja muita ääniä. Hän haluaa kosketella männyn neulasia ja kaikkea, mitä luonnossa on. Ulkoilun jälkeen hänellä on syli täynnä havainnollista materiaalia. Otsosta näkee, että hän nauttii, kun hän pääsee kokemaan kaikkea uutta. Pienempänä hän ei ymmärtänyt vauhdin hurmaa, ja nykyisinkin hän lämpiää hitaasti. Kun laskemme Snow Comfortilla mäestä viidennen kerran, laskeminen alkaa olla hänestä tosi kivaa. Pyörän perässä rattaissa hän ei ala hykertää heti, mutta vartin jälkeen kuuluu naurun remakkaa. Mitä lujemmin mennään ja mitä möykkyisempää maastoa, sitä kovemmin Otso nauraa. Otson mielestä tuntoaistimukset ovat parasta, ja hänen naurunsa on meille muille palkinto siitä, että hän pystyy osallistumaan kaikkeen, mihin mekin. Pärnun-lomalla meillä oli mukana GoGo-maastorattaat. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen otimme mukaan myös pyörätuolin. Sen kanssa esimerkiksi laivalla liikkuminen oli helpompaa. GoGo-rattaissa Otso pääsi kanssamme hiekkarannalle. Pyörätuolilla hiekassa liikkuminen olisi ollut mahdotonta. Kangoo-rattaiden yksi hyvä puoli on, että ne saa polkupyörän perään. GoGo-rattaiden valtteja puolestaan on verkkopussi, joka mahdollistaa Otsolle mukavan asennon, jossa ei tule selkäkipuja. Juuri asentosyistä olemme kiinnostuneita tyhjiötyynystä. Sen avulla Otson saa hyvään asentoon esimerkiksi autossa, lentokoneessa ja erilaisissa toimintavälineissä. Ajattelumme Otson osallistumismahdollisuuksista on avartunut: kaiken ei tarvitse olla vaikeaa. Jos vain itse haluamme, hänet voi ottaa joka paikkaan. Gogo-rattaat olivat jälleen herätys, että Otso pääsee mihin vain, jos me vanhemmat olemme aktiivisia. Melkein joka tilanteeseen löytyy jokin osallistumisväline, niitä pitää vain kokeilla. Vesa, Sari, Lotta () ja Otso (9) Nohteri Salo
HANNA EI JÄÄ SYRJÄÄN, KUN MUUT MENEVÄT Teksti: Tuula Puranen Kuva: Kasperikodin arkisto Hanna Viitala rakastaa toimintaa ja tykkää olla liikkeessä. Hän on -vuotias ja vaikeasti liikuntaja kehitysvammainen, ja hän käyttää pyörätuolia. Vuokrasimme hänelle juoksurattaat Malikevuokraamosta Rovaniemeltä. Ne olivat käytössä 5.5. 7.7.4. Juoksurattaat mahdollistavat ulkoilun laajemmin kuin pyörätuoli, ja rattaiden käyttötarkoitus onkin juuri ulkoilu. Liikumme porukassa, ja juoksurattaiden ansiosta Hanna pääsee sinne, minne muutkin Kasperikodin asiakkaat. Olemme käyneet poimimassa kukkia ja leikkipuistossa katsomassa lapsia. Hanna ei ole ollut kovin innokas ulkoilija, koska pyörätuoli on kova ja sillä on vaikea mennä esimerkiksi loskaisella kadulla tai epätasaisella pihalla. Pyörätuolilla ei myöskään voi tehdä kovin pitkiä lenkkejä. Juoksurattailla näitä esteitä ei ole, vaan niiden kanssa lenkit voivat olla pitempiä ja Hanna voi tehdä niitä vaihtelevissa maastoissa kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa säissä. Juoksurattaat ovat sosiaalisesti tärkeä toimintaväline, koska Hanna pääsee niiden ansiosta muiden mukaan. Hän ei jää enää syrjään esimerkiksi maaston epätasaisuuden takia. Vain makkaranpaistoon on lähdettävä pyörätuolilla, koska Hanna ei voi syödä juoksurattaissa. Muuten juoksurattaat mahdollistavat Hannan osallistumisen toimintaan muiden kanssa. Ulkoilu virkistää Hannan mieltä, ja hän pitää erityisesti aurinkoisessa säässä ulkoilusta. Hän ilmaisee sen ilmeillään. Jos hän ei pitäisi juoksurattaista, häneltä tulisi itku. Tietoa erilaisista toimintavälineistä olemme saaneet Malikkeelta sekä asiakkaittemme koululta ja fysioterapeuteilta. Malikkeella on hyvät sivut internetissä, mutta olemme myös soitelleet sinne. Malikkeen toimintavälineiden vuokraaminen on meille tuttua. Olemme vuokranneet Kasperikodin asiakkaille esimerkiksi Snow Comfort -kelkan ja pyöriä. Malike-vuokraamossa on ymmärretty hyvin, mitä me milloinkin tarvitsemme. Ohjaaja Anni Lauhikari Kasperikoti, Rovaniemi 4 5
Tavoite : Vuokraamotoiminta kannustaa asiakkaita omien toimintavälineiden hankintaan Indikaattori : Vuokraamotoiminnasta henkilökohtaisesti (kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostitse) saatu ohjaus ja neuvonta toimintavälineen vuokraamisen yhteydessä on kannustanut hankkimaan oman toimintavälineen. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä (4 %). Jokseenkin eri mieltä (6 %). Jokseenkin samaa mieltä (4 %) 4. Täysin samaa mieltä (7 %) Vastausten keskiarvo oli,6 ( n=87) 4,6 Indikaattori : Malikkeen kotisivuille koottu tieto toimintavälineistä on kannustanut hankkimaan oman toimintavälineen. Tavoite: vastausten 4 keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä (4 %). Jokseenkin eri mieltä (6 %). Jokseenkin samaa mieltä (5 %) 4. Täysin samaa mieltä (9 %) Vastausten keskiarvo oli,8 (n=75/87) 4, Indikaattori : Kolme tapauskuvausta siitä, miten Malikkeen vuokraamotoiminta on kannustanut hankkimaan omia toimintavälineitä. Haastattelut tehtiin vuoden 4 kesän ja alkusyksyn aikana. Haastatteluiden apuna käytettiin muutamia tausta- ja apukysymyksiä: - Millä tavalla ja minkälaista ohjausta ja neuvontaa on saatu Malikkeen vuokraamotoiminnasta. - Mikä on kannustanut omat toimintavälineen hankintaan? Esimerkiksi vuokraamotoiminnasta henkilökohtaisesti (kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostitse) tai Malikkeen kotisivuilta saatu ohjaus ja neuvonta toimintavälineen vuokraamisen yhteydessä on kannustanut hankkimaan oman toimintavälineen. - Onko toimintavälinettä vuokrattu useamman kerran? Kuinka monta kertaa, ja sitten päädytty hankintaan. - Miten toimintavälineen hankintaprosessi on mennyt? Onko mukana ollut vuokraamotoiminnan lisäksi esim. lapsen fysioterapeutti tai muu ammattihenkilö tai apuvälineyksikkö, koulu tms? - Miksi päädyttiin juuri tämä toimintavälineen hankintaan? - Miten tämän toimintavälineen rahoitus meni? Kuka maksoi toimintavälineen? - Miten vuokraamotoiminta kannusti toimintavälineen hankintaprosessin eri vaiheissa? Oliko useampia yhteydenottoja vai miten asiat etenivät? - Miten yhteisöt voivat hankkia toimintavälineen ja miten se palvelee koko yhteisöä? - Mikä on ollut muutos, kun on saatu oma toimintaväline verrattuna siihen, kun omaa toimintavälinettä ei ollut. Kolme tapauskuvausta siitä, miten Malikkeen vuokraamotoiminta on kannustanut hankkimaan omia toimintavälineitä: vaikeavammaisista. (n=) 6 7