Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Samankaltaiset tiedostot
Massakeskipiste Kosketusvoimat

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Dissipatiiviset voimat

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Liikemäärä ja voima 1

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Luento 11: Periodinen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 3: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

Luento 11: Periodinen liike

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Luento 5: Käyräviivainen liike

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

kertausta Esimerkki I

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Luento 13: Periodinen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Theory Finnish (Finland)

Liike pyörivällä maapallolla

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

- suurempi voima aiheuttaa nopeampaa liikettä kuin pieni voima - samanlainen voima aiheuttaa samalle kappaleelle aina samanlaisen vaikutuksen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Luento 10: Työ, energia ja teho

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Läpäisyehto: Kokeesta saatava 5. Uusintakoe: Arvosana määräytyy yksin uusintakokeen perusteella.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

Luvun 12 laskuesimerkit

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Sinin muotoinen signaali

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Transkriptio:

Noste Ympyräliike I

Luennon tavoitteet Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Aloitetaan ympyräliikettä Keskeisvoiman käsite Kulmanopeuden, ratanopeuden, säteen ja keskeisvoiman yhteydet Miksi Tarzanin liaani ei kestä?

Pallo roikkuu pystysuorasta jousesta. Vedät palloa alaspäin ja päästät irti, niin että se alkaa d Ԧp värähdellä. Mikä on -suureen suunta, kun dt pallo on alimmassa pisteessä?

KERTAUS Harmoninen värähtelijä: differentiaaliyhtälön ratkaisu Muodostetaan liikeyhtälö, ja havaitaan, että toinen puoli on toisen aikaderivaatta m dv dt = m d2 x dt 2 = kx Ongelma: ei osata (vielä) ratkaista, mutta voidaan tietää tai arvata, että esimerkiksi yrite A sin ωt toteuttaa yhtälön, sillä d 2 dt 2 A sin ωt = Aω2 sin ωt d 2 dt 2 A cos ωt = Aω2 cos ωt d 2 dt 2 C sin(ωt + φ) = Cω2 sin(ωt + φ)

KERTAUS m d2 x dt 2 = kx maω 2 sin ωt = k A sin ωt mω 2 = k ω = k m ω on kulmataajuus, joka liittyy jaksonaikaan: ω = 2π T

KERTAUS Nopeus on nolla, kun venymä on suurin Kiihtyvyys (ja voima) on suurin, kun venymä on suurin Paikka ja kiihtyvyys ovat eri suuntaiset Voima palauttaa

Mikä on ϕ? a) φ = π b) φ = π c) φ = π/2 d) φ = π 2 e) En tiedä

Noste

Kysymys Tarkastellaan vesiastiassa katkoviivoin merkittyä osatilavuutta. Tähän osatilavuuteen kohdistuu noste ԦF b1. Poistetaan seuraavaksi osatilavuuden vesi ja laitetaan tilalle täsmälleen samankokoinen kuparipalikka. Kuparipalikkaan kohdistuu noste ԦF b2. Mikä pitää tällöin paikkansa? A) F b1 < F b2 B) F b1 = F b2 C) F b1 > F b2 D) Ei voi ottaa kantaa

Noste Makroskooppiseen kappaleeseen vaikuttava noste F b on yhtä suuri kuin sen syrjäyttämän väliaineen (nesteen tai kaasun) tilavuuden paino (tämä on Arkhimedeen laki) F b = ρ neste V kpl g missä ρ neste on väliaineen tiheys ja V kpl on kappaleen tilavuus

Kysymys Pieni hiukkanen törmää isoon kappaleeseen. Hiukkasen liikemäärä ennen ja jälkeen törmäyksen on Ԧp 1 ja Ԧp 2. Mikä vaihtoehdoista vastaa isomman kappaleen liikemäärän muutosta? B Ԧp 1 Ԧp 2 A A B C D E: jokin muu

Harjoitustehtävä LH4-4 Suorakulmaisen särmiön muotoinen puupala kelluu vedessä. Puupalaa poikkeutetaan hieman, ja annetaan sen värähdellä. Määritä puupalan värähdysliikkeen kulmataajuus, kun väliaineen vastus oletetaan häviävän pieneksi.

Kysymys Tarkastele nostetta, kun kappale on niin pieni, että sen pinnan läheisyydessä on makroskooppiseen tilanteeseen verrattuna huomattavan paljon vähemmän vesimolekyylejä. Tällöin lausekkeesta F b = ρ vesi V kpl g laskettu noste on todellisuuteen verrattuna A) Liian pieni B) Edelleen oikein C) Liian suuri D) Jokin muu vastaus E) En tiedä

Brownin liike Kun kappaletta tönii rajallinen määrä molekyylejä, alkavat diskreetit törmäykset tulla havaittaviksi! kappaleeseen kohdistuvan voiman suuruus ja suunta fluktuoivat tasapainoaseman ympärillä Mikroskooppinen kappale vedessä alkaa kappale vaellella satunnaisesti Tätä satunnaisliikettä nesteessä (tai kaasussa) kutsutaan Brownin liikkeeksi => Osoittaa että neste (ja kaasu) koostuu erillisistä osasista (eli esim. vesimolekyyleistä)

Ympyräliike Eli miksi Tarzanin liaani ei kestä

Ympyräliikkeen kinematiikkaa Hiukkasen kuljettua matkan s pitkin r-säteistä ympyrärataa, pätee kulmalle: φ = s r Kulman yksikkönä on radiaani (vaikka määritelmän mukaan kulmalla ei ole yksikköä) 360 2πr r = 2π Positiivinen kiertosuunta = vastapäivään! r φ s

Ympyräliikkeen kinematiikkaa Suure, jolla mitataan kuinka nopeasti kulma muuttuu: kulmanopeus (angular velocity) ω = dφ(t) dt Kun kulmanopeus on vakio, ympyräliike on tasaista Huomaa analogia harmoniseen värähtelijään: kulmataajuus ja kulmanopeus Millainen kulma tai värähdyksen osa katetaan aikayksikössä

Ympyräliikkeen kinematiikkaa Kappaleen ratavauhdin (v) ja ympyräliikkeen kulmanopeuden välille voidaan johtaa relaatio: ω = d dt s r = 1 r ds dt = v r eli ω = v r

Ympyräliikkeen kinematiikkaa Vastaavasti kulmanopeuden muutosnopeutta mittaa kulmakiihtyvyys (angular acceleration) α = dω = d2 φ dt dt 2

Analogiaa: eteneminen vs pyöriminen eteneminen x v = dx dt a = dv dt pyöriminen φ ω = dφ dt α = dω dt

Jännitysvoima Tarzan kokeilee liaania roikkumalla siinä paikallaan. Liaani kestää. Tarzan heittäytyy tyytyväisenä liaanin varaan ylittääkseen joen, mutta kun hän on vauhdissa keskellä jokea, liaani katkeaa. തT mgҧ തT തT mgҧ p ҧ = 0 തT mgҧ pҧ തT pҧ mgҧ Miten pҧ muuttuu ajan funktiona? pҧ mgҧ

തT mgҧ pҧ തT mgҧ pҧ p ҧ = തF t തF = pҧ t p 1 ҧ p 2 ҧ pҧ Tarzanin liaaniin kohdistuu painovoiman lisäksi suunnan muutoksen aiheuttava voima! T = m g ҧ + d p ҧ dt

Kysymys Hiukkanen kiertää ympyräradalla tasaisella ratavauhdilla. Tällöin A) a = vakio (mutta ei 0) B) Ԧa = vakio C) a = 0 D) Ԧv =vakio E) Jokin muu vastaus F) En tiedä y Ԧv Ԧr x

Kysymys Kaksi kappaletta sijaitsee tasaisella kulmanopeudella pyörivän levyn pinnalla. Kappaleet sijaitsevat eri etäisyyksillä levyn pyörimisakselilta. Keskeiskiihtyvyys on A) suurempi akselilta kauempana olevalla kappaleella B) Yhtä suuri kummallakin kappaleella C) Suurempi akselia lähempänä olevalla kappaleella D) Kiihtyvyydet riippuvat kappaleiden massoista E) Jokin muu vastaus

Ympyräliikkeestä Ympyräliikkeessä oleva kappale on aina kiihtyvässä liikkeessä Ei tarkoita, että kappaleen vauhti muuttuu Nopeus (vektori) muuttuu Keskeisvoima: voima, joka vaaditaan kappaleen pitämiseen radallaan തF = m v2 r = mω2 r Tasaisessa ympyräliikkeessä suuntautuu kohti ympyrän keskustaa

Liikkeen yleinen käsittely ympyräliikkeen avulla Yleistys mielivaltaisen muotoiseen rataan Idea: yksittäinen kohta radasta voidaan kuvat pätkänä ympyränkaarta! ( Kissing circle ) Radan kohdan käyryys määrää, kuinka suuri on approksimoivan ympyrän säde R (kaarevuussäde) Ԧv Ԧv Ԧa Ԧa Hetkellinen kiihtyvyys saadaan tällöin kun hetkellinen nopeus tunnetaan: suuruus: a = v2 R suunta: ympyrän kp:ä kohti

Keskeisvoima: esimerkki Geostationaarinen satelliitti kiertää maapalloa niin, että se on koko ajan saman kohdan yläpuolella. Mikä on sen korkeus? G = γmm r 2 F = mω 2 r Kuva: Wikipedia

Keskeisvoima: Tarzan Tarzan roikkuu liaanissa paikallaan. Mikä on liaaniin kohdistuva jännitysvoima? Tarzan (massa m T ) kiitää liaanilla (pituus R) joen yli. Alimmassa kohdassa hänen nopeutensa on vi. Ƹ Mikä on liaaniin kohdistuva jännitysvoima? തT mgҧ തT pҧ mgҧ

Huomenna Näennäisvoimat Ympyräkoordinaatit Kaarreajo Kaltevat pinnat