Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu liiketoiminnassa (21C00700) KTT Mika Kuisma Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu 24.03.2016
Mitä yritysvastuun raportointi on? Miksi organisaatiot raportoivat? Kenelle raporttia tehdään? Mitä raportoidaan? Mistä ohjeita raportointiin? Miten toteuttaa raportointia? Mitä seuraavaksi? Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun / Yritysvastuun raportointia Integroitu raportointi (IR) EU Tilinpäätösdirektiivin muutos Kansallisen tason säätelyjä Global Reporting Initiative (GRI) Triple Bottom Line (TBL) Laatujohtaminen (TQ(E)M) Henkilöstöraportointi Työterveys ja turvallisuus arviointi Energia- ja materiaalilaskenta Ympäristövaikutusten arviointi (LCA) 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2016 2
3 Määrittelyjä ja rajausta Raportoinnin ja viestinnän kanavia Vertailua perinteiseen talousraportointiin 2016
Yritysvastuun raportointi on välineitä, joiden avulla yritykset voivat raportoida niiden yhteiskuntavastuuta koskevista toimintalinjoista, menettelyistä ja suorituskyvystä tehokkaalla tavalla (TEM 2009) Vastuullisuudesta raportointi ei korvaa yrityksiä koskevia lakisääteisiä muita raportointi- ja tiedonantovelvoitteita Suomessa ja myös kansainvälisesti lähtökohtana on pitkään ollut raportoinnin vapaaehtoisuus poikkeuksina esim. Suomessa valtion omistajaohjauksen piirissä olevat yhtiöt EU:ssa suuret pörssiyritykset, jotka tulevat jatkossa raportoimaan myös vastuullisuudestaan (2014/2017 tilinpäätösdirektiivin muutos koskien yritysten muuta kuin taloudellista tietoa) Direktiivin muutos koskee sellaisia yrityksiä, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä: yrityksellä on vähintään 500 työntekijää, yrityksen liikevaihto on 40 miljoonaa euroa tai yrityksen tase on vähintään 20 miljoonaa euroa. 2016 4
(Esimerkki: Maersk Sustainability Report 2015) Kirjeposti yritykselle ja vastaukset yritykseltä Vapaaehtoisiin sitoumuksiin liittyvä raportointi kuten UNGC Tuotemerkit ja tuoteselosteet Vuosikertomus Erillinen kestävän kehityksen raportti Sidosryhmälehdet Sijoittajasuhdeviestintä Organisaation verkkosivut Sosiaalinen media 2016 5
Yritysvastuuraportointi prosessi ja muoto kehittyvät ja tarjolla erilaisia ohjeistoja usein vapaaehtoinen raportoidaan mitä ehditään? epäyhtenäinen mittaristo (monia yksiköitä: kg, lbs, tn, m 3, gal, toe, BTU, kwh, MJ) tekninen, vaikeaselkoinen paljon kvalitatiivista aineistoa varmennusta ei vaadita Talousraportointi standardoitunut, kypsä prosessi ja muoto pakollinen raportoidaan mitä vaaditaan yhtenäinen mittaristo (rahaa:, $,,... ) helposti ymmärrettävä? kvantitatiivinen aineisto varmennus vaaditaan (tilintarkastusnormit) 2016 6
7 Yritysvastuun raportoinnin ajureita Raportoinnin volyymiin ja laatuun vaikuttavia tekijöitä 2016
Organisaation ulkopuoliset Listautuminen pörssiyhtiöksi ja siihen liittyvä avoimuuden tarve NASDAQ OMX on yksi Sustainable Stock Exchanges Initiativen partneripörsseistä www.sseinitiative.org Toimiala Suuremmat vaikutukset, enemmän tarvetta Lähempänä kuluttajaa, enemmän painetta Sidosryhmien ja median painostus Mitä suurempi yritys, sitä suurempi näkyvyys - ja paine esimerkiksi järjestöjen taholta Vastuullisen sijoitustoiminnan kasvava tiedon tarve (vrt. UNPRI, CDP jne.) Yrityksen alkuperämaa ja lainsäädäntö Alkuperämaan merkitys on vähitellen pienenemässä 2016 8
Organisaation sisäiset Hyvän suoriutumisen esille tuominen laajassa yritysjoukossa (mainepääoma) Ihmiset johdon sitoutuneisuus (raportin alkutervehdys yritysjohdolta) organisaation asiantuntijoiden innostus ja omistautuminen asialle tiedon tuottamisen organisointi 2016 9
10 Haasteena Kuka näitä raportteja oikein lukee? Raportin laatimisen hyödyt suhteessa sen vaatimaan työhön 2016
Yritysvastuun raporttia suunnittelevan organisaation tulisi ensimmäiseksi pyrkiä määrittelemään Kenelle sen vastuullisuudesta raportoidaan Hyödyt raportoivalle organisaatiolle itselleen Mahdollisuudet sidosryhmädialogiin Mahdollinen lukijapiiri Yritykset tuntevat yhä aika huonosti raporttiensa lukijoita Raporteista tulee paketteja, joissa on jokaiselle jotakin, mutta ei kenellekään täysin osuvaa kokonaisuutta Lukijoiden / sidosryhmien painoarvon arviointi! 2016 11
Hyödyt suhteessa panostettuun työhön Ei raporttia raportin vuoksi! Tavoitteet ja kohderyhmät saatava esille Yritysvastuun toimeenpanon ja tekemisen sekä vastuullisuusraportin tekemisen suhde 2016 12
13 Haasteet ja mahdollisuudet Mittaamisen ja raportoinnin perusasioita 2016
Yleiskuva, tarinat ja/vai faktat eri lukijat arvostavat erilaisia asioita ja tapoja raportoida niistä yleiskuvan viestinnällinen haaste: arvonluontimalli riittävän tiiviisti ja selkeästi esille tarinoiden riskit: liian markkinointihenkisiä ja sellaisena epäuskottavia tai liian vaisuja ja vaatimattomia faktatieto: kaiken vastuuraportoinnin perusta ja sen uskottavuuden lähde tiedon vertailtavuus ja luotettavuus YLEISKUVA On kysymys tästä TARINAT Tällainen yrityksemme on FAKTAT Näin todistamme sanomamme 2016 14
Yrityksen ominaispiirteet (tuotteet, asema arvoketjulla) Keskeiset yritysvastuun asiat (issues) 2016 15
Raakaaineet Ostot ja alihankinta Oma tuotanto (kokoonpano) Jakelu Käyttö Elinjakson loppu (1) Välitön vaikutus (2) Cradle to gate (hankintaverkostot mukana) (Vertaa LCI & LCA) (3) Cradle to grave / cradle (koko elinjakson mittainen tarkastelu) 2016 16
(mukaellen esim. Taubken & Leibold 2010) SANAT Päälle liimattu vastuullisuus Integroitu vastuullisuus paljon Viestinnän volyymi Viherpesty Sanojen ja tekojen irtikytkentä Viherpesun loukku! Perässähiihtäjät TOIMI Vastuullinen Edelläkävijät KERRO Hiljaiset puurtajat Yritysvastuun kannalta hyvät ominaisuudet eivät usein näy yrityksen ulkopuolelta: niistä on osattava kertoa! vähän Välinpitämätön Ujo vähän Yritysvastuuseen liittyvä toiminnan määrä paljon TEOT Sanojen ja tekojen vastattava toisiaan >> maineen ja riskien hallinta 2016 17
Mitattavissa olevia asioita on loputtomasti, joten seurattavien ja raportoitavien asioiden listaa on lyhennettävä ottaen huomioon esimerkiksi Saatavuus onko tieto suoraan saatavilla tai onko se (helposti) muunnettavissa jostakin muusta tiedosta? Käyttökelpoisuus onko mittarin avulla mahdollista tarkastella edistymistä (parantamista)? Relevanssi vastaako raportti sidosryhmien esittämiin kysymyksiin? olennaisten asioiden määrittely / olennaisuusmatriisi (materiality matrix) 2016 18
Mitä Rajaaminen ja fokusointi Esimerkki: Nestlé (Nestlé in society 2015) Materiality Matrix Olennaisimmat yritysvastuun asiat Nestléssä 2016 19
Sidosryhmien tarpeita heijasteleva materiaalisuus = vastataanko sidosryhmien tärkeinä pitämiin kysymyksiin käyttäjäystävällinen ja mielenkiintoinen = kohderyhmä ymmärtää saamansa informaation ja kykenee sen perusteella tekemään päätelmiä Edustava ja luotettava mittaa olennaisia (merkityksellisiä) & hallinnassa olevia asioita pyrkii objektiiviseen informaatioon (myös ikävät asiat ja niistä oppiminen) väitteiden todistaminen ja varmentaminen 2016 20
Mitä Yritysvastuuasioiden olennaisuus ja hallinta Esimerkki: Henkel sustainability assessment & Hot spots 2016 21
vastuullisuusinformaatiota tarjotaan tyypillisesti normalisoimattomasti, absoluuttisina lukuina esim. Y-päästöt X tn/a tämä heikentää tiedon käyttökelpoisuutta vertailuihin vähentää tiedon ymmärrettävyyttä etenkin ulkoisissa sidosryhmissä absoluuttisten lukujen rinnalla olisi hyvä tarjota myös toimintavolyymiin suhteutettuja lukuja lukujen suhteuttaminen toiminnan volyymiin mahdollistaa paremmat vertailuasetelmat esim. Y-päästöt vuodessa Z kg / tuotettu tonni tuotantovolyymin ohella jakajana voi olla myynti tai henkilöstömäärä tai jokin erityinen taso alan best practice tai lupaehtoraja huomaa: liian omaperäiset suhdeluvut estävät taas vertailun toisiin 8 alan standardointia tarvitaan! 2016 22
MENNEISYYS 7 NYT esim. ympäristövastuun raportointi on usein painottunut päästöihin ja resurssien käyttöön jonkinlainen trendi tulevaisuuteen voidaan ehkä vetää tämänkin datan perusteella ei kerro juurikaan siitä, mitä organisaatio on aikeissa tehdä tulevaisuudessa tai sen tulevasta potentiaalista NYT 8 TULEVAISUUS vastuullisuusasioiden hallintajärjestelmien käyttö (jatkuva parantaminen), ympäristöinvestoinnit ym. faktat hahmottavat tulevaa esim. energia- ja materiaalitehokkuuden edistämisinvestoinnit tulevaisuuden yritysvastuun hahmottamiseen kaivataan selkeitä, mitattavia tavoitteita! ongelmien ja riskien lisäksi myös mahdollisuudet 2016 23
Kuvailevia tavoitteita Prosessiturvallisuuspoikkeamien taajuus Kvantitatiivisia tavoitteita Total Recordable Injury Frequency* * Pitkän tähtäimen tavoitteena on nolla tapaturmaa 2016 24
25 Vapaaehtoinen vs. pakollinen yritysvastuun raportointi Kansainväliset ohjeistot / GRI Toimialakohtaiset suositukset 2016
Jatkuva ja kasvava kiinnostus säätelyyn, sisältäen hallintotavan ja raportoinnin vaatimukset Velvoitteiden painopiste suurissa ja valtio-omisteisissa yhtiöissä Yritysvastuun tai kestävän kehityksen raportointi on tullut yhä useammin ennakkovaatimukseksi pörssiin listautumiselle, vrt. Sustainable Stock Exchanges Initiative (KPMG ym.2013) Suomessa valtion omistajaohjaus sekä kirjanpitoon liittyvät ohjeistot (KILA) viittaavat pakollisen raportoinnin yleistymiseen EU:ssa on päätetty yhteiskuntavastuun prosessien ja sisällön pakollisesta raportoinnista suurille yrityksille >> tilinpäätösdirektiivin muutos >> voimaan 2017 2016 26
Yhteiskuntavastuun keskeiset kansainväliset aloitteet ja ohjeistot auttavat yrityksiä integroimaan vastuullisuuden osaksi normaalia toimintaa ja ainakin välillisesti auttavat myös raportointia YK (Global Compact ja PRI), ILO, OECD Samanlaisia raportointia edesauttavia piirteitä on myös yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmillä ISO 14000 -standardien sarja (erityisesti indikaattoreita määrittävä standardi ISO 14031), AA1000, SA8000, OHSAS18000 sekä uusimpana ISO 26000 Lisäksi vastuullisuuden mittaamista ja raportointia edistäviä sidosryhmäaloitteita: Kansainvälisesti esimerkiksi CDP (Carbon Disclosure Project), WBCSD, IOE ja ICC Teollisuudenalakohtaisesti esimerkiksi ICCA (Responsible Care) Kansallisesti esimerkiksi Suomessa EK (TT), FiBS ja TEM (yritysvastuun raportoinnin tietopaketti pk-yrityksille) 2016 27
Kansallisesti velvoittava säätely ja suositukset, esimerkiksi Ruotsissa valtio-omisteisten yhtiöiden raportointi jo useita vuosia, Suomessa valtion omistajaohjaus seurannut mukana viime vuosina KPMG teki 2013 (2010) selvityksen 45 (30) maassa: yhteensä 180 (151) maakohtaista standardia tai säädöstä kestävän kehityksen raportointiin liittyen Kansallisesti merkittäviä Suomessa ovat olleet Kirjanpitolautakunnan (KILA) suositukset Yleisohje ympäristöasioiden esittämisestä tilinpäätöksessä 2003 Yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta 2006 Kansainvälisistä raportointiohjeistoista keskeisin on Global Reporting Initiative GRI (2000 2002 2006 2013) >>> Muita kansainvälisiä ohjeistoja mm. Euroopan parlamentin ja neuvoston EMAS-asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään UNCTAD Guidance on Corporate Responsibility Indicators in Annual Reports 2016 28
Mistä ohjeita Ohjeistot vertailussa Esimerkkejä ohjeistojen kattavuudesta (Niskala, Pajunen & Tarna-Mani 2013) 2016 29
G1 G2 G3 G3.1 G4 2000 2002 2006 2013 www.globalreporting.org Yritysvastuun raportoinnin tärkein kansainvälinen ohjeisto 2016 30
(KPMG 2013) On syytä muistaa, että KPMG:n otoksessa on kustakin maasta sata suurinta yritystä (N100). Todellisuudessa GRI:n soveltaminen ei ole aivan näin yleistä. Sen on 2010-luvulla arvioitu jäävän 50% tienoille, maanosasta riippuen selvästi allekin 50%:n. 2016 31
GRI voi helposti tuntua liian raskaalta työkalulta esimerkiksi pk-yrityksessä Tietyn teollisuudenalan oma ohjeistus ja yhteistyö voi olla helpompi ainakin aluksi Esim. Responsible Care Vastuu huomisesta Kemian alan globaali terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden aloite ja ohjelma Kansallisia tunnuslukuja edistymisen mittaamiseen Mitä ovat toimialan raportoinnin relevantit asiat ja raportointikäytännöt? 2016 32
2016 33
34 Haasteet ja muodot Raportoinnin varmennus 2016
Haasteita Tavoittaminen: mitä välineitä raportoinnissa kannattaisi käyttää? Kiinnostavuus: mitä asioita raportoinnin kannattaisi sisältää, miten sidosryhmien toiveita kuunnellaan ja otetaan huomioon raportoinnissa? Uskottavuus: miten raportointi varmennetaan? Raportoinnin monet eri muodot Julkaisumuodot erillisenä vai perinteiseen vuosiraportointiin sisällytettynä painettuna vai verkkojulkaisuna koko konsernin vai sen osan raporttina Sisältöpainotukset ja raportin nimet muuttuvat ja vaihtelevat 2016 35
Vuosikertomukseen sisällytetty yritysvastuun sivusto Erillinen yritysvastuun raportti Organisaation verkkosivut (www) Yritysvastuun itsestäänselvyys osana yritystä ja sen raportointia Hyvä tapa esittää yritysvastuun koko kuva organisaatiossa Monikerroksisuus mahdollistaa rikkaan faktatiedon tarjonnan ilman että kiireinen lukija väsähtää Yritysvastuulle käytössä olevan tilan vähyys tai raportin venyttäminen Raportista tulee helposti liian kattava ja vaikeasti lähestyttävä Voi johtaa pirstaleiseen kuvaan eikä anna selvää kokonaiskäsitystä yritysvastuusta 2016 36
Trendi ympäristöraportoinnista yritysvastuun ja kestävän kehityksen raportteihin CorporateRegister.com palvelussa mukana olevat yritysvastuun raportit (CorporateRegister 2013) SUSTAINABILITY ENVIRONMENT CORPORATE RESPONSIBILITY 2016 37
Tietojen läpikäyntiä ja tietojen oikeaksi osoittamista kolmannen osapuolen toimesta - raportointi- ja varmennusprosessit rinta rinnan Yleisempää aloilla, joita kohtaan julkinen paine on kovaa Yritysvastuuraporttien varmentamisesta on käytetty montaa eri termiä: auditing, verification, assurance Tavoitteita: viestiä sidosryhmille, että yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt tiedot ovat oikein lisätä vapaaehtoisen raportin luotettavuutta samoin kuin tilintarkastuksen tarkoitus on lisätä tilinpäätöksen luotettavuutta Syitä raportoinnin varmentamatta jättämiseen (Park & Brorson 2005) varmentaminen on liian kallista yrityksessä on vielä paljon muuta ensisijaisempaa tehtävää yrityksillä ei ole pakottavaa tarvetta Varmennusprosessi on hyödyllinen raportoivalle yritykselle itselleen suuri oppimisprosessi ja samalla tukea muutoksen hallintaan 2016 38
39 Yritysvastuuraportoinnin trendit Mitä on tulossa lisää? Kannattaako yrityksiä vertailla yritysvastuuraporttien pohjalta? 2016
Vastuuraportointi etenee eri vauhdilla ja eri vaiheessa Maittain, toimialoittain ja yrityksittäin: nykyisin paljon lisää raportointia kehittyvillä markkinoilla ja toimialojen väliset erot tasoittumassa Velvoittava lainsäädäntö vaihtelee ja lisääntyy esimerkiksi EU:ssa Raportoidun aineiston olennaisuus (esim. olennaisuusmatriisi) Sidosryhmien huomioon otto lisää relevanssia ja kiinnostavuutta Raportin ulkoinen varmentaminen yleistyy ja tullut normaaliksi toimintatavaksi isoissa yhtiöissä Raportoinnin yhdentyminen (a) Siirtyminen erillisistä yritysvastuun raporteista vuosikertomuksen osaksi (b) Integroitu raportointi tulossa (IR / IIRC) 2016 40
Liiketoiminnan vaikutusten raportointi (impacts) Haaste: miten ymmärretään vaikuttavuus? Impact performance Kiertotalous (circular economy) Haaste: kiertotalous on paljon enemmän kuin kierrätystä! Verojalanjälki (tax footprint) Haaste: miten hyvin hallitaan maakohtaisia tietoja Esim. PwC:n yritysvastuubarometri 2015 2016 41
Kyllä, jos vertaillaan samalla alalla toimivia organisaatioita alan yrityksillä on tarpeeksi raportointiaktiviteettia ja -laatua toimialalla on päästy yksimielisyyteen raportoinnissa käytettävistä mittareista ja myös mittaustuloksista raportoidaan mahdollisimman yhtenäisesti raportoidut asiat ovat yrityksen alalla olennaisia mitatut asiat ja mittausmenetelmät ovat asianomaisen raportoivan organisaation hallinnassa organisaatiot pysyvät raportoinnissaan totuudessa eivätkä innostu julkisivun rakentamiseen raportointi on tasapainossa: kerrotaan myös pieleen menneistä asioista ja mitä niistä opittiin 2016 42
Adams, C.A. 2002. International organisational factors influencing corporate social and ethical reporting. Accounting, Auditing and Accountability Journal, Vol, 15 No. 2, pp. 223-250 GRI. 2013. G4 Sustainability Reporting Guidelines. Reporting Principles and Standard Disclosures. GRI. 2013. G4 Sustainability Reporting Guidelines. Implementation Manual. KPMG. 2013. The KPMG Survey of Corporate Responsibility Reporting 2013. kpmg.com/sustainability KPMG, Centre for Corporate Governance in Africa, UNEP & GRI. 2013. Carrots and Sticks: Sustainability reporting policies worldwide: Today s best practice tomorrow s trends. Kuisma, M. & A. Temmes. 2011. Yritysten vastuuraportointi. Kirjassa Joutsenvirta ym. Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa. Gaudeamus. Niskala, M., T. Pajunen & K. Tarna-Mani. 2009. Yhteiskuntavastuun raportointi. KHT Media. Niskala, M., T. Pajunen & K. Tarna-Mani. 2013. Yritysvastuu: Raportointi- ja laskentaperiaatteet. KHT Media. PricewaterhouseCoopers. 2015. Kärki karkaa. PwC:n yritysvastuubarometri 2015. www.pwc.fi/yritysvastuubarometri Sullivan, R. 2011. Valuing Cosporate Responsibility. Greenleaf. UN Sustainable Stock Exchanges Initiative. 2015. Model Guidance on reporting ESG information to investors. A voluntary tool for stock exchanges to guide issuers. 2016 43
44 2016