Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä erilaisia hyviä kuntoutuskäytäntöjä paikallisella tasolla
Tutkimustyön ensimmäinen vaihe toteutettiin 2008-2009 toiminnallisena tutkimuksena Tavoitteena oli perustaa Ilmajoelle lasten kuntoutustyöryhmä sekä määritellä sen tavoitteet ja tehtävät Tärkeä osa oli arvokeskustelulla, jonka pohjalta laadittiin yhteiset arvot toiminnalle
Kuntoutustyöryhmän arvot Arvot Vanhemmat Työntekijät Rehellisyys 4.8 4.6 Vastuullisuus 4.5 4.6 Monipuolinen elämä 4.8 4.0 Terveys 4.4 4.4 Elämän mielekkyys 4.5 4.2 Itsekunnioitus 4.3 4.4 Laajakatseisuus 4.2 4.4 Perheen turvallisuus 4.6 4.3 Sisäinen sopusointu 4.5 4.1 Oikeudenmukaisuus 4.2 4.4 Tasa-arvo 4.0 4.6 Luovuus 4.2 4.3
Tutkimustyön toinen vaihe 2009-2010 Tavoitteena selvittää lasten toimintaterapiapalvelujen tarvetta JIK ky:n alueella Lähtökohta oli nykyisten palveluiden määrä ja toimivuus sekä uusimmat tutkimukset terapiatyön painopisteistä
Tutkimustyön lähtökohdat 1. lähtökohtana oli JIK ky:n toimintaalueen väestöpohja (n.35 000) 2. lähtökohtana oli erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä 3. lähtökohtana oli palveluntuottajien ilmoittamat viikkotuntimäärät lapsista, jotka on ohjattu toimintaterapiaan JIK ky:n alueelta
Lasten kuntoutustoiminnan kehittäminen paikallistasolla (Lehtovaara 2009.) Alueen väestörakenne, muut tiedossa olevat erityistarpeet Arvio tukitoimien tarpeesta Palvelut ja tukitoimet (rakenne + sisältö) Olemassa olevat resurssit Periaatteista keskustelu, koulutus Yhteinen näkemys ja toimintatapa lapsen kuntoutuksessa Tiedotus: - Työntekijät - Vanhemmat Oma paikallinen lasten kuntoutuksen toimintamalli
Erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksen ja tukitoimien tarve (Koivikko ja Sipari 2006.) Ryhmä 1 1/50 000 lasta: Pitkäaikainen/pysyvä vaativan sairaalahoidon tarve. Lyhytaikainenkaan kotihoito tai hoito sairaalaa kevyemmin varustetussa yksikössä ei ole mahdollista. Elämisen ja osallistumisen mahdollisuudet rajoittuvat hoitoympäristöön. Ryhmä 2 1/ 5 000 lasta: Vaativa hoidon tarve, ajoittainen kotihoito on mahdollinen vahvasti tuettuna. Hoidon sisältö on pääosin vaativaa perus- ja sairaanhoitoa, kuntoutuksen osuus on toissijainen. Vaativa hoito rajaa vahvasti elämänpiiriä. Ryhmä 3 1/500 lasta: Kotihoito vaatii paljon tukea, päivittäisissä toimissa päivähoidossa ja koulussa tarvitaan huomattavia erityisjärjestelyjä ja - ratkaisuja. Kuntoutus on näitä täydentävää ja varsin kokonaisvaltaista. Osallistumisen ja tasa-arvoisen asumisen toteuttaminen on hyvin haastavaa. Ryhmä 4 1/50 lasta: Huomattavia vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä. Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien (erityispäivähoito, erityisopetus) osuus on laaja ja tärkeä. Omaehtoinen toiminta, esim. työssäkäynti, on mahdollista tuettuna. Ryhmä 5 1/5 lasta: Tukitoimet muodostuvat tavanomaisten palvelujen soveltamisesta (pienryhmät, kiertävät erityisopettajat). Kuntoutuksen osuus on ajoittainen ja kokonaisuutena vähäinen. Syrjäytymisriski. Ryhmä 6 4/5 lasta: Normaalit tai yleiset palvelut, joihin sisältyy tietty, laaja yksilöllinen vaihtelu. Hyvin järjestetyt ja monipuoliset normaalipalvelut ovat välttämätön tausta ja runko kaikille erityispalveluille.
Terapiaa tarvitsevien lasten lukumäärä JIK ky:ssä 2009 Alle kouluikäiset lapset Päivähoidossa olevat lapset Eipäivähoidossa olevat lapset Lasten lukumäärä Terapia-arvioita/ terapeuttien ohjausta tarvitsevat lapset(ed.ryh.5) Terapian tarve keskeinen, hyötyy terapiasta (ed.ryh.4.) Terapian tarve säännöllinen ja pitkäaikainen (ed. ryhmä 3) 3243 468 46 6 1409 282 29-751 150 15 -
Toimintaterapeuttien käyttämä kokonaistyöaika oli viikossa keskimäärin 94 tuntia ja 30 minuuttia Työskentely tapahtui pääasiassa päiväkodeissa ja kouluissa Osa kotikäynteinä ja terapiatiloissa
Päätelmiä Yksi toimintaterapeutti ei ehdi eikä pysty hoitamaan kaikkia lasten tarvitsemia terapiapalveluita. Toimintaterapeutin tutkimus- ja ohjauskäyntien toteutuminen oli kovasti alimitoitettua (1/50 lapsi). Ilman KELA:lta siirtyneitä asiakkaita JIK ky:n alueella olisi ollut noin 2,5 toimintaterapeutin tarve lasten toimintaterapiatyöhön (ei sisällä arviointia). KELA:lta siirtyneiden lasten siirtyminen terveyskeskuksien hoidettavaksi lisää huomattavasti myös toimintaterapeuttien tarvetta
Varteenotettavia huomioita Toimintatavat vaihtelevat huomattavasti kuntien välillä Yksityiset toimintaterapeutit eivät ole voineet osallistua kunnallisiin kuntoutustyöryhmiin Kunnallinen toimintaterapeutti voi ottaa kantaa kaikkien kuntalaisten kuntoutukseen
Jokainen perhe on yksilöllinen, mikä vaatii palveluiden räätälöimistä tilanteeseen sopivaksi Kunta joutuu tarjoamaan palveluita, jotka soveltuvat kaikille tarvitsijoille Samanlaiset vaikeudet kahdessa eri perheessä voivat tarkoittaa täysin erilaisia tuen tarpeita
Nykyisin yksityiset palveluntuottajat toteuttavat terapiaa jo päivähoidossa ja kotikäynteinä Kunnan taloudellista näkökulmasta tehokkaampi ratkaisu voisi olla kunnallinen toimintaterapiapalvelu (Matkakustannukset, työajan käyttö ja asioiden yhdistäminen samalle käynnille, lääkärin työmäärän väheneminen?)
KIITOS!