Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Hämeenlinna, Hattula 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Hämeenlinna 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Raatihuoneenkatu 9 13101 Hämeenlinna timo.kenakkala@hameenlinna.fi p. 036212900 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Jari Pekuri 0405623389 jari.pekuri@ha meenlinna.fi Raatihuoneen katu 9 13101 Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki Lasten ja nuorten tilaajatiimi 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: 6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?
7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Hyvinvointipalvelujen järjestämisestä vastaa kolme lautakuntaa: lasten ja nuorten lautakunta, ikäihmisten lautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. Lasten ja nuorten lautakunnalla on järjestämisvastuu perusopetus-, varhaiskasvatus-, nuoriso- ja lasten kulttuuripalveluista, lasten ja nuorten sosiaalipalveluista, äitiys- ja lastenneuvolapalveluista sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Ikäihmisten lautakunnalla on järjestämisvastuu ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalla on järjestämisvastuu avosairaanhoidosta, suun terveydenhuollosta, sairaala-ja geriatrisista palveluista, erikoissairaanhoidosta, aikuissosiaalityöstä,
vammais-, maahanmuuttaja-, päihde- ja henkisen hyvinvoinnin palveluista. Palveluntuottajana voi toimia kaupungin oma palvelutuotanto, kuntayhtymät, yritykset, yhdistykset tai säätiöt. Lasten ja nuorten palvelut tuottaa pääosin oma tuotanto monialaisessa, integroidussa organisaatiossa, jolla on yhteiset tavoitteet ja johtamisjärjestelmä. Toimintaa ohjataan asiakaslähtöisten palveluprosessien kautta, joita toteuttavat 7 monialaista lähipalvelualuetta. Aluetta johtaa moniammatillinen johtotiimi. Ikäihmisten palveluja tuottavat sekä oma integroitu organisaatio, että yksityiset yritykset. Avosairaanhoidon, sairaala- ja geriatriset palvelut sekä suun terveydenhuollon tuottaa oma palvelutuotanto Hämeenlinnan Terveyspalvelut- liikelaitoksessa. Terveyspalvelut liikelaitoksessa potilaita hoidetaan integroidusti palvelutarpeen mukaan ns. episodikanavassa tai terveyshyötykanavassa. Aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalvelut ja henkisen hyvinvoinnin palvelut sekä osan vammaispalveluista tuottaa oma tuotanto yhdessä edellisten kanssa. Päihdepalvelut tuottaa A-klinikkasäätiö. Erikoissairaanhoidon palvelut saa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä. Hämeenlinnan kumppaniksi hankkeeseen lähtee mukaan Hattulan kunta. 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Hämeenlinna on rakentanut systemaattisesti vuodesta 2009 alkaen kuntasektorille tyypillisistä siiloutuneista ja professiolähtöisistä palveluista asiakaslähtöisiä moniammatillisia, integroituneita kokonaisuuksia. Tavoitteena on huomioida palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa asiakkaiden elämäntilanne ja kokonaisvaltaiset tarpeet sekä rakentaa palvelut niiden pohjalta niin, että asiakas saa palvelun yhdeltä luukulta ja että vaikuttavuus, tuottavuus ja palveluiden laatu paranevat. Uudistuksessa ylitetään usein sektoriministeriöiden ohjauksen rajat. Palvelun tuotannossa hyödynnetään myös monituottajuutta eli toimitaan yhteistyössä yksityisten ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Etulinjassa kehittämisessä ovat lasten ja nuorten palvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Keskeiset aikaansaannokset 2009-2013: Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät: asukkaiden elämänvaiheen mukaiset lautakunnat, sisäinen ja ulkoinen sopimusohjaus, palvelutuotannon monialaiset, integroidut organisaatiot ja johtamisjärjestelmät, jotka perustuvat asiakassegmentointiin, asiakasprosessien johtamiseen ja monialaisiin lähialueisiin Monialaisen palveluintegraation mallit: esim. a) avosairaanhoito, mielenterveys, päihde, suun terveydenhuolto, osittain sosiaalipalvelut yhteisessä tiimissä b) neuvolatarkastukset päiväkodeissa, c) nuorisopalvelut osana koulun toimintaa, d) lasten ja nuorten psykososiaalinen monialainen palvelutarpeen arviointi e) esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö osana kasvatuskumppanuutta), f) hoidollis-pedagoginen nivelluokka Palvelumuotoilu: epalvelut, muu omahoidon tuki, ryhmätoiminta, hoitovastaavamalli, monialaiset asiakaspalvelupisteet Asiantuntijan uusi ammatti-identiteetti- paradigman muutos: mm. asiakas määrittelee hoidon tarpeen ja tavoitteen, yhdessä sovitaan keinot ja seuranta, asiantuntijasta valmentava rooli, huoltajien osallisuus ja kumppanuus, palvelun laadun määrittely asiakaskokemuksen perusteella Vaikuttavuus (mm. verenpaineen ja diabeteksen hoidon tulokset populaatiotasolla paranemassa) Tuottavuus (panos/asiakas, tilojen tiivistäminen) Keskeiset kehittämiskumppanuudet ja verkostot Terveydenhuolto: o Potku-hanke 2010-10/2014 o Kela (Terveys- ja hoitosuunnitelman = THS ja kuntoutumissuunnitelman integrointi 2011) o STM (THS:n mallinnus 2011) o EAKR (THS:n ja Hoito- ja palvelusuunnitelman integrointi FSTKY:n kanssa 2013-14) o SITRA (sähköisen asioinnin kokonaisuus, 2013-14) o FILHA ry/ray (Toimivat Palkeet, käynnistymässä, 2014-16) o THL (Terveys- ja hoitosuunnitelman mallinnus, KanTa-työryhmät) o STM (SOTE-tieto hyötykäyttöön) o Kustannus Oy Duodecim (THS:n työvälineen kehitys, Päätöksentuen kehitys, tietojärjestelmäarkkitehtuuri o Kuntaliitto (Vakava-hanke, tietojärjestelmäarkkitehtuuri) o VTT/Tekes (Soppi-hanke)
o Kuntien Tiera Oy o Aalto-yliopisto (väitöstutkimus eomahoidon vaikuttavuus) o TaY, HY Hjelt-instituutti o THL+TaY /Tekes (Valint-hanke) o Työterveyslaitos+TaY/Tekes (NodeHealth) o Riihimäen ja Forssan KTTKY toimintamallien kehittäminen o Valmisteilla: VTT, Kustannus Oy Duodecim, Mediconsult Oy, Eksote, PKSHP, Katalonia, Skotlanti: Horizon-hakemus Lasten ja nuorten palvelut: o KASTE: Integroidut toimintamallit o Itä-Suomen yliopisto, Kuntaliitto, Tekes: Johtavat-hanke o HY, (Orientaatioprojekti 2010-2013) o TTL, Aalto-yliopisto, VTT, Tekes: Inno-Vointi o Tay ja kuntaverkosto (Sastamala, Tampere, Pieksämäki): Lanupol- tiedolla johtaminen kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän rakentamisessa) o TAY: OPEKA, LEAD ja maahanmuuttajaopetus o VTT: SDL-Inno (minipilottien tutkimus) o SITRA: Kylä kaupungissa -hanke o ESR: Kohtaamisen taidot ja Opit käyttöön o OPH: Lukuisia hankkeita o OPM: laatu, mediakasvatus, elämänhallinta ja osallisuus, Taikalamppu, ENO o E-oppimiskeskus: BOSS IT, AVO 1 ja 2 o Koulutuskeskus Tavastia o Kolmas sektori o Naapurikunnat, KHKS, AVI o Haapa-hanke o ITLA yhteistyö o Pohjoismainen yhteistyö 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Hämeenlinnan kaupunki hakee oikeutta osallistua kaikkiin hyvinvoinnin integroitujen toimintamallien osioihin (kts. kohta 5.1.). Hakemuksen yksi yhdistävä kokonaisuus on kokonaisvaltaisen palvelu - / ja hoitosuunnitelman tai hyvinvointisuunnitelman tekeminen. Asiakkaan kokonaisvaltaisella suunnitelmalla haetaan tukea tarvelähtöiseen palvelutarjontaan, asiakkaan osallisuuden ja palveluiden vaikuttavuuden lisääntymiseen, tiedolla johtamiseen ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Toinen keskeinen kokonaisuus, johon haetan ratkaisua, ovat ongelmat, jotka liittyvät tiedolla johtamiseen, kustannustehokkuuteen sekä salassapito- ja tietosuojasäädöksiin. Em. säädösten johdosta kuntatasolla koetaan, että kellään ei ole selvää kokonaiskuvaa yksittäisen asiakkaan / perheen kokonaistilanteesta. Jotta yllä mainittuja kokonaisuuksia päästään kehittämään on tarvetta perehtyä kaikkiin hyvinvoinnin integroitujen toimintamallien osioihin. Keskeiset keinot ovat: Moniammatilliset toimintamallit, organisaatiot ja johtamisjärjestelmät o Opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisopalvelut ja lasten kulttuuripalvelut on integroitu toiminnallisesti o Avosairaanhoito, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut on integroitu toiminnallisesti, sekä asiakastarpeen mukaiset sosiaalipalvelut Tarvelähtöinen segmentointi ja mallinnetut asiakasprosessit o Palvelu perustuu suunnitelmallisuuteen ja vastuu työntekijöihin o Yhteiset prosessikuvaukset ja laatukäsikirjat o Esimerkiki: terveydenhuoltolaissa määritellyt lapsen määräaikaistarkastukset muutetaan kokeilulain ajaksi tarvepohjaisiksi siten, että asetuksen mukaiset tarkastukset tehdään 18-kuukauden (laaja terveystarkastus)
ikäiseksi asti, jonka jälkeen tarkastusten määrän määrittelee lapsen/perheen tarve. Perhe toimittaa neuvolaan / kouluterveydenhuoltoon lapsen fyysiseen kehitykseen liittyvät tiedot sovitusti nykyisten määräaikaisten tarkastusten rytmissä. Tietojen luovuttamista varten tarvitaan sähköinen järjestelmä. Jos perhe ei toimitasovittuja tietoja, varataan perheelle aika henkilökohtaista tapaamista varten. Voimakas panostus sähköiseen asiointiin o Asiakkaan sähköinen portfolio o Itsehoidon sähköinen tuki ja e-omahoito Henkilökohtaiset palvelu- ja hoitosuunnitelmat / hyvinvointisuunnitelma o Terveydenhuoltolain Terveys- ja hoitosuunnitelma sekä kuntoutumissuunnitelma, Ikälain Hoito- ja Palvelusuunnitelma integroidaan yhdeksi välineeksi. o Neuvola asetuksen mukainen yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma, lapsen VASU, HOJKS (oppilaan tuen järjestämistä koskevat suunnitelmat) lastensuojelun asiakassuunnitelma. Keskeiset lait, joiden vaikutuspiirissä toimitaan ovat: terveydenhuolto-, päivähoito-, perusopetus ja lastensuojelulaki. o Kotoutumissuunnitelmat Muutosprosessin tuloksena Asiakkaan tuen tarve pystytään tunnistamaan kokonaisvaltaisesti Moniongelmaisilla, runsaasti palveluita käyttävillä on vastuutyöntekijä, jonka kanssa laaditaan asiakaslähtöinen e.m tarpeet kattava suunnitelma Vastuutyöntekijä koordinoi tarpeen mukaisten palveluiden toteutumisen ja tukee asiakkaan asettaman tavoitteen saavuttamista valmentavalla otteella Vastuutyöntekijän tukena toimii moniammatillinen tiimi, jolla on yhteiset välineet (integroidut suunnitelmat), toimintamallit (prosessit) ja uudistettu johtamismalli (tiimien johtaminen perustuu asiakkuuksiin ja prosesseihin, ei professioihin) Prosessin tuloksena laatu, tuottavuus ja vaikuttavuus lisääntyy: triple aim Käytössä Uusi johtamismalli lasten ja nuorten palveluissa sekä terveyspalveluissa Toiminnallinen integraatio Moniammatilliset ja alaiset tiimit Vastuutyöntekijöitä Työn alla Henkilökohtaisten hoito- ja palvelusuunnitelmien sisällöllinen ja toiminnallinen integraatio Sähköinen väline suunnitelman tekemiselle ja tiedon ylläpitämiselle Asiakasprosessien ja laatujärjestelmän kuvaukset Laaja sähköisen asioinnin kokonaisuus Keskeisiä voitettavia ongelmia joihin kokeilu kohdistuu: Tietosuojaongelmat o Työntekijöiden yhteistoiminta eri lainsäädäntöjen alaisuudessa on hyvin vaikeaa o Lasten ja nuorten palveluissa ei pystytä yhdistämään tehostetun ja erityisen tuen palveluiden piirissä olevien lasten päivähoito-, perusopetus-, lastensuojelu-, terveydenhuolto ja vammaispalvelulaissa mainitut lakisääteiset suunnitelmat yhdeksi kokonaisvaltaiseksi suunnitelmaksi o Ikälain Hoito- ja Palvelusuunnitelman ja Terveydenhuoltolain suunnitelmien välillä on tietosuojamuuri. o Integroiduilla suunnitelmilla ei ole sovittua sijaintia joka tukisi moniammatillista /-alaista työskentelyä Salassapito-ongelmat o Tietosuojaongelmien ratkaisemiseksi: Jotta tietosuojamuureja voidaan madaltaa on salassapitokäytäntöjä ja valvontaa rakennettava uudesta lähtökohdasta o Ammattilaisten tiedonsaanti sosiaali- ja terveyspalvelujen rajan yli (prosessi on yhteinen, organisaatio ja toimintayksikkö ei) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja o Asiakaslähtöisen prosessin ja siinä tarvittavien välineiden (tietojärjestelmä, sähköinen asiointi) ulottaminen erikoissairaanhoitoon Julkisen ja yksityisen palvelun tuottamisen raja o Miten ulkopuolinen palveluntuottaja on osa asiakkaan palvelukokonaisuutta Palvelunormit o Normitetuista määräaikaistarkastuksista halutaan siirtyä asiakkaan tarpeen mukaisiin palvelumääriin
Johtamisjärjestelmien ja kelpoisuuksien jäykkyys o Nykylainsäädännöllä estetään monialaisia johtamisjärjestelmiä ja osaamisen käyttämistä laajasti 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Hämeenlinna seuraa kokeilua alla olevilla indikaattoreilla. Indikaattoreista saadaan osin suoria, osin välillisiä tuloksia. Jotta kokeilua voidaan arvioida, tarvitaan siihen valtakunnallisesti sovittu indikaattorikokonaisuus. Lasten ja nuorten palvelut Laatu: Laajat terveystarkastukset Kouluterveyskysely Asiakaskyselyt Asukaskyselyt Tulokset Päättötodistuksen saaneiden määrä Toisen asteen koulutuspaikan saaneet Erityisen tuen piirissä olevien lasten määrä Huostaan otettujen lasten määrä Tuottavuus Tuotekustannusten kehitys Tehtyjen terveystarkastusten määrä (suoritteiden määrä / ikäluokan lapset) Henkilöstömäärän kehitys suhteessa asiakasmäärän Terveydenhuollonpalvelut Laatu: Populaatiotasolla 3 vuotta jatkuneen systemaattisen kirjaamisen seurauksena hoidon vaikuttavuusdata:painoindeksi, verenpaine, päihdekäyttö (audit), depressio (BDI), diabetes, kolesteroli, tupakointi, karies (D), parodontiitti (CPI). komorbiditeetti (sairauksien ja riskien yhteisesiintyminen) ainutlaatuinen data asiakastyytyväisyys (PSHP-ervatasolla vuorovuosin, paikallisesti opinnäytetöinä toistuvasti aikasarjana, kaupungin palautejärjestelmä) HaiPro haitta- ja vaaratapahtumien kirjaamiseen Tuottavuus: hoidon panokset / potilas ennen / jälkeen asetelmalla (koskee terveydenhuoltoa. Tietosuojasyistä johtuen sosiaalipuolen panoksia ei voida selvittää yksilötasolla.) Saatavuus kolmas vapaa aika lääkäriin ilman palvelua jääneiden määrä valmisteilla indikaattori, joka mittaa viiveen yhteydenotosta asian ratkaisemisen alkamiseen Vaikuttavuus- ja sairastavuusindikaattoreiden avulla on poimittu tähän mennessä noin 1000 korkean riskin ja palvelutarpeen asiakasta koordinoituun suunnitelmalliseen palveluun. Tavoitteena on tällä keinoin hallita sekä vaikuttavuuden nostamista että palveluiden kysyntää. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Jari Pekuri 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun?
14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun?
20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan?
28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä
tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? 39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information