Eteläisen kantakaupungin joukkoliikennesuunnitelma Esittelykansio 28.2.2011
Suunnitelmasta Eteläisen kantakaupungin joukkoliikennesuunnitelmaa laaditaan kaupunkisuunnitteluviraston johdolla yhteistyössä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) kanssa. Suunnittelutyön tavoitteena on suunnitella eteläisen kantakaupungin joukkoliikenteen tavoitelinjasto. Alustava suunnittelun tarkasteluvuosi on 2030. Kun tavoitelinjasto on valmis, suunnitellaan lisäksi alustava vaiheistus linjaston toteuttamiselle. Vuodelle 2030 laaditaan useita vaihtoehtoisia linjastoja, joita vertaillaan toisiinsa. Vertailussa käytetään apuna liikennetutkimuksiin ja asukas- ja työpaikkaennusteisiin perustuvaa liikennemallia. Eri vaihtoehtojen investointi- ja liikennöintikustannukset arvioidaan vertailun vaatimalla tarkkuudella. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2011, minkä jälkeen se esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja HSL:n hallitukselle. Suunnitelma toimii jatkossa eteläisen kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohtana. Toteutettavista investointihankkeista ja linjastomuutoksista päätetään aikanaan erikseen. Mahdollisten raitiolinjojen toteuttaminen vie useita vuosia. Hernesaaren ja Telakkarannan osalta muutokset riippuvat kaavoituksen ja rakentamisen etenemisestä. 2
Suunnitelman lähtökohtia Telakkarannan ja Hernesaaren kaavoitus muodostavat tärkeän lähtökohdan suunnitelmalle. Oletuksena on, että Hernesaareen toteutetaan osayleiskaavan mukaisesti raitiotie Telakkakatua pitkin. Linja 6 siirretään nykyisestä päätesilmukastaan tälle reitille. Aiemmat suunnitelmat raitiotiestä Kirurgilta etelään Merisatamaan huomioidaan työssä yhtenä vaihtoehtona. Työssä raitiotien toteuttamista verrataan muihin vaihtoehtoihin. Tärkeimpiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat erillinen bussilinja Merisatamasta ydinkeskustaan ja kutsuohjattuun Jouko-liikenteeseen perustuva täydentävä tarjonta. Linjojen 11, 16 ja 18 liikennöinti on epäluotettavaa eikä linjan 18 Kampin ohittava reitti ole houkutteleva. Nämä ongelmat on huomioitu suunnitelmassa. Työssä huomioidaan aiemmin saatu palaute. Näihin kuuluvat erityisesti paremmat yhteydet Kasarmitorille, Ruoholahteen ja tulevaisuudessa Marian sairaalaan. Lisäksi on ehdotettu normaalikokoisten linja-autojen korvaamista pikkubusseilla, jotka voisivat olla sähkökäyttöisiä. Raitiotie Kirurgilta etelään on jakanut mielipiteet. Johdinautoja ei ole erikseen tarkasteltu tässä työssä. Johdinautoja koskeva erillinen selvitys on valmistumassa. 3
Perusvaihtoehto Perusvaihtoehto kuvaa Helsingin joukkoliikenneverkkoa vuonna 2030. Muita vaihtoehtoja verrataan perusvaihtoehtoon. Suurista hankkeista perusvaihtoehdossa ovat mukana Marja-rata, Länsimetro, Pisara-rata, Espoon kaupunkirata ja Raide- Jokeri. Raitiotiehankkeista mukana ovat Jätkäsaaren, Laajasalon, Kalasataman, Hernesaaren, Topeliuksenkadun Nordenskiöldinkadun ja Vallilanlaakson Hermanninrannan raitiotieyhteydet. Eteläisen kantakaupungin kannalta Hernesaaren raitiotie on merkittävin uusi yhteys. Rata alkaa Bulevardilta ja kulkee Telakkakatua etelään Eiranrannan ohi Hernesaareen. Välivaiheena tutkitaan jatkossa radan rakentamista Telakkakatua pitkin Eiranrantaan asti ennen Hernesaaren rakentumista. Välivaiheen päätepysäkki kulkisi silmukkana Eiranrannan ympäri ja korvaisi samalla nykyisen 1A:n päätepysäkin Tehtaankadun päässä. Tästä vaihtoehdosta ei vielä ole karttaa. Perusvaihtoehdossa Kirurgia palvelee alustavasti Kalasataman linja 2. Vahva runkolinja 10 on ohjattu Laajasaloon, jossa matkustajia on paljon. Linjasto ei kuitenkaan ole lopullinen. Raitioverkon laajentumisen myötä perusvaihtoehdosta on karsittu keskustan päällekkäistä bussilinjastoa. 4
Linja 14B on katkaistu Tehtaankadun päähän. Hernesaaren yhteyksiä palvelee linja 6, joka palvelee myös Telakkakadun lähialueita. Linja 18 on katkaistu Kamppiin. Yhteyksiä Kampista Kaivokadulle ja Liisankadulle palvelevat Laajasalon raitiotieyhteys Liisankadulla, lisääntyvä raitioliikennetarjonta Kaivokadulla ja Simonkadulla. Linja 16 on katkaistu Hakaniemeen. Kruununhaassa linjaa korvaa Laajasalon raitiotieyhteys. Linjan 16 osuutta Esplanadeilla ja Korkeavuorenkadulla ei korvata. Esplanadien kautta kulkeva reitti on ruuhkien takia epäluotettava ja linjalla on vähän matkustajia. Nykyiset yhteydet heikentyvät jonkin verran. Linjan 16 katkaiseminen alentaa liikennöintikustannuksia noin 550 000 euroa vuodessa. Linja 42 on katkaistu Elielinaukiolle ja linja 24 on katkaistu Postitalolle. Näiden linjojen osuus Mannerheimintien eteläisimmällä osalla ruuhkautuu herkästi ja on päällekkäinen erittäin vilkkaan raitiovaunuliikenteen kanssa. Lauttasaaresta Ruoholahden metroaseman ja Bulevardin kautta saapuva linja päättyy edelleen Erottajalle tai sen välittömään läheisyyteen. Perusvaihtoehdon linjastoa esitellään seuraavan aukeaman kartoissa. 5
Perusvaihtoehdon raitiolinjasto. Uudet osuudet pitkällä katkoviivalla. 6
Perusvaihtoehdon bussimuutokset. Poistuvat osuudet lyhyellä katkoviivalla. 7
Bussivaihtoehdot Merisatamaan Bussivaihtoehdoissa lähtökohtana on säännöllinen bussiliikenne Merisatamaan. Säännöllinen linja edellyttää käytännössä normaaleja 2-akselisia busseja. Pikkubussien kapasiteetti ei ole riittävä. Pikkubussien liikennöinti ei myöskään ole bussia kohden olennaisesti edullisempaa kuin täysikokoisten bussien liikennöinti, koska kaluston osuus kokonaiskustannuksista ei ole kovin suuri. Tutkittuja vaihtoehtoja ovat linjan 16 tai 24 ohjaaminen Merisatamaan tai uuden linjan 17 perustaminen Merisatamasta Postikadulle eli Sokoksen korttelin ympäri. Palvelun kannalta paras vaihtoehto on erillinen linja 17, joka kulkisi ruuhkassa ja päivällä 15 minuutin vuorovälillä. Linja saisi kohtuullisesti matkustajia, mutta olisi melko kallis ja vilkkaimmalta osaltaan päällekkäinen Kirurgin raitiotien kanssa. Erottajan ruuhkien takia linjasta on vaikeaa saada luotettavaa. Linjan liikennöinti maksaisi noin 700 000 euroa vuodessa. Linjan 16 lyhentäminen nykyiseltä päätepysäkiltään Merisatamaan Hakaniemen sijasta olisi jonkin verran edullisempi vaihtoehto. Linjan 16 vuoroväli on kuitenkin vain 20 minuuttia ja erityisesti Esplanadien ruuhkien takia liikennöinti on hyvin epäluotettavaa. Linja 24 vuoroväli on puoli tuntia, joten se ei olisi houkutteleva vaihtoehto. 8
Kartat tutkituista bussivaihtoehdoista. Lisäykset perusvaihtoehtoon on merkitty katkoviivalla. 9
Kutsuohjattu vaihtoehto Kutsuohjatussa vaihtoehdossa Merisatamaan ei kulkisi erillistä bussilinjaa. Pääpalvelu perustuisi nykyisiin raitiolinjoihin 3B, 3T ja 10. Palvelua täydentämään perustettaisiin kutsuohjattu Jouko-kaupunginosalinja, joka liikennöisi lähtökohtaisesti arkisin asiointiaikaan eli noin kello 8 16 tai 7 17.30. Kutsuohjatulla linjalla käytetään pikkubusseja ja matkat tilataan puhelinsoitolla. Samalla soitolla voi tilata sekä meno- että paluumatkan. Tilauksen voi tehdä aikaisintaan kaksi viikkoa etukäteen ja se on tehtävä viimeistään tuntia ennen toivottua lähtöaikaa. Kutsulinja noutaa matkustajia ainoastaan joukkoliikenteen pysäkeiltä. Matka kutsulinjalla maksaa saman verran kuin tavallinen bussimatka ja se maksetaan kuten joukkoliikenteessä yleensä: matkakortilla tai ostamalla lippu kuljettajalta käteisellä. Kutsualue rajattaisiin suunnilleen Lönnrotinkadusta ja Pohjoisesplanadista alkaen etelään, jolloin Kasarmitori ja Erottaja olisivat alueella. Lisäksi matkoja voisi tilata alkamaan ja päättymään Marian sairaalaan ja Ruoholahden metroasemalle. Kutsuohjatun linjan liikennöintikustannukset olisivat liikennöintiajasta riippuen noin 200 000 300 000 euroa kahdella autolla. Suhteellisen edulliset kustannukset perustuvat rajoitettuun liikennöintiaikaan. 10
Kutsuohjatun vaihtoehdon alustava palvelualue. 11
Merisataman raitiotie Vaihtoehdossa toteutettaisiin aiemmin suunniteltu raitiotie Kirurgilta Korkeavuorenkatua etelään. Vuoroväli olisi noin 10 minuuttia. Samalla linja 14 ohjattaisiin Telakkakadun päähän perusvaihtoehdon linjan 14B tavoin. Raitiolinja houkuttelisi enemmän matkustajia kuin bussivaihtoehto. Raitiolinjaksi matkustajamäärä olisi kuitenkin melko pieni. Huvilakadun lenkki on todennäköisesti ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Neitsytpolun jyrkimpiä kohtia on vaikeaa korjata. Liikennöinnin kannalta rata on hankala, joskin vastaavia osuuksia on Helsingissä nykyisinkin. Raitiotien rakentaminen maksaisi noin 7 miljoonaa euroa. Liikennöinti maksaisi noin 450 000 euroa vuodessa. Liikennöintikustannusten ero linjaan 17 verrattuna vastaa noin 4 miljoonan euron investointia. Linja 14. Perusvaihtoehtoon nähden poistuva osuus lyhyellä ja uusi osuus pitkällä katkoviivalla. 12
Merisataman raitiotien linjasto. Perusvaihtoehtoon nähden uusi linjan 2 osuus pitkällä katkoviivalla. 13
Fredrikinkadun raitiotie Fredrikinkadun joukkoliikenteellä kulkee paljon ihmisiä jo nykyisillä linjoilla 14 ja 14B. Liikennemallin perusteella raitiotie houkuttelisi runsaasti lisämatkustajia. Fredrikinkadun linja kulkisi todennäköisesti 10 minuutin vuorovälillä. Päätepysäkki olisi joko nykyisellä 1A:n päätepysäkillä tai Eiranrantaa kiertävä lenkki. Linjat 14 ja 14B päättyisivät pohjoisesta tultaessa Kamppiin. Raitiotie korvaisi huomattavasti dieselbussiliikennettä. Töölön omien kaistojen ja avorahastuksen takia raitiotie pysyi todennäköisesti paremmin aikataulussaan kuin bussit. Fredrikinkatu täytyisi kaksisuuntaistaa joko kokonaan tai vain raitiovaunuille eteläosan tapaan. Raitiotien kustannuksia ei ole vielä arvioitu. Alustavasti on tarkasteltu uutta linjaa Pasilasta. Jatkossa tutkitaan jonkin nykyisen linjan ohjaamista Töölön kautta Eiraan. Rata tarjoaisi tärkeän varayhteyden nykyiselle raitioverkolle. Tälle reitille selvitetään myös johdinautoja. Linjat 14 ja 14B. Perusvaihtoehtoon nähden poistuvat osuudet lyhyellä katkoviivalla. 14
Tutkittu alustava vaihtoehto Fredrikinkadun raitiotien linjastoksi. Perusvaihtoehtoon nähden uusi linjan 12 osuus pitkällä katkoviivalla. 15
Merisataman ja Fredrikinkadun raitioteiden yhdistelmä Merisataman ja Fredrikinkadun raitioteiden yhdistelmää on testattu yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Liikennemallin mukaan merkittäviä yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan ole. Vaihtoehdot ovat siis toisistaan riippumattomia. Linjat 14 ja 14B. Perusvaihtoehtoon nähden poistuvat osuudet lyhyellä katkoviivalla. 16
Merisataman ja Fredrikinkadun raitioteiden yhdistelmän linjasto. Perusvaihtoehtoon nähden uudet linjojen 2 ja 12 osuudet pitkällä katkoviivalla. 17
Munkkivuoren raitiotie Munkkivuoren raitiotien selvittäminen käynnistyy tänä vuonna. Tarkoituksena on suunnitella alustavasti raitiotien vaatimat liikennejärjestelyt ja arvioida raitiotien kannattavuutta. Vuonna 2009 tehdyssä raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmassa Munkkivuoren raitiotie arvioitiin alustavasti kannattavaksi. Kokonaiskehittämissuunnitelmassa esitettiin Munkkivuoreen viereisen kuvan mukaista linjaa 5. Linja korvaisi pääosan linjoista 14, 14B ja 18. Lisäksi tarvittaisiin muita järjestelyjä linjan 14 pohjoisosan korvaamiseksi. Jatkossa selvitetään lisäksi muita reitti- ja linjastovaihtoehtoja. Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmassa esitetty alustava vaihtoehto Munkkivuoren raitiolinjaksi. 18
Kysymyksiä Toivotaanko raitiotietä Kirurgilta Merisatamaan? Tarvitaanko Merisatamasta säännöllistä bussiliikennettä ydinkeskustaan? Riittäisikö kutsuohjattu palvelu arkisin asiointiaikaan? Mihin paikkoihin mahdollisella kutsuohjatulla linjalla pitäisi päästä? Tarvitaanko linjaa 16 Hakaniemen eteläpuolella Hernesaaren raitiotien toteuduttua? Onko Korkeavuorenkadulla oltava säännöllistä (aikataulutettua) liikennettä Kirurgilta etelään? Olisiko linjat 14 ja 14B Kampin eteläpuolella korvaava raitiolinja hyvä vaihtoehto? Palautetta pyydetään viimeistään 18.3.2011 Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI helsinki.kirjaamo(a)hel.fi Faksilla (09) 655 783 19