23.2.2011 Maiju Hyry Taustalla Eu:n direktiivt Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset vesienhoito-ohjelmat ohjelman tavoitteena on vesistöjen hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen Tulvadirektiivi (2007/60/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoteen 2015 vesipolitiikan puitedirektiivi ja tulvadirektiivi on sovitettava yhteen yhteensovittaminen tapahtuu tulvariskien hallintasuunnittelun yhteydessä
Suunnittelu käynnistyi Rovaniemen kaupungin aloitteesta Rovaniemen kaupunki esitti syyskuussa 2007 Lapin liitolle Kemi- Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun käynnistämistä Lapin liiton hallitus päätti käynnistää valmistelun Valmistelua varten nimetty työryhmä jätti syksyllä 2008 väliraportin, joka piti sisällään esityksen tarvittavista erillisselvityksistä erillisselvityksiä tehtiin vuosien 2009-2010 aikana 8 kpl laki tulvariskien hallinnasta tuli voimaan 30.6.2010 - se määrää mennessä nimeämään merkittävät tulvariski kohteet ja 22.12.2011 mennessä valmistelemaan näille alueille tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2015 mennessä kesäkuussa 2010 Lapin liiton hallitus päätti perustaa Kemi- Ounasjoen tulvasuojelun valmisteluryhmän ja pyytää Kemijoki Oy:tä tekemään monikäyttönäkökohdat huomioivia allasvaihtoehtoja lisäksi Lapin liiton hallitus päätti edistää Kemijoen kalaportaiden rakentamista Kemijoen kalaportaita rakennetaan ja suunnitellaan 1. Kalaportaisiin liittyvät selvitykset Kemi-Ounasjoen kalatien omistus- ja hallintamalli Kemijokisuun kalastus 2015 visio Selvitys lohen ja taimenen kalastusoikeuksista Kemijokisuussa 2. Aiesopimus kalaportaiden rakentamisesta ja tahtotilasta 3. Kalaporraskuntayhtymän perussopimus
Kemijoen kalaportaat valmistelu jatkuu Askel Ounasjoelle II suunnitellaan ja rakennetaan Isohaaraan toinen kalaporras tehdään emokalojen ylisiirtoja ELLY-keskus, kemijokivarren kunnat ja RKTL Askel Ounasjoelle III suunnitellaan loput neljä kalaporrasta Ounasjoelle asti Ely-keskus Kemijoen kalaportaat valmistelu jatkuu solmitaan kuntien tahtotilaa ilmaiseva aiesopimus kalaportaiden rakentamisesta ja rahoittamisesta perustetaan kuntayhtymä kalaportaiden ylläpitäjäksi selvitetään rahoitusmahdollisuudet mm. mahdollisuus muuttaa osa voimayhtiöille määrätystä istutusvelvoitteesta kalaportaiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen osoitettavaksi maksuvelvollisuudeksi ryhdytään tarvittaviin kalastuksensäätelytoimenpiteisiin
Tulvariskien hallinta Tulvavahingot Rovaniemellä 1/100 tulvassa saattavat olla jopa 70 milj. Kuva: Saarenkylä, 1973 tulva 1993 oli hieman pienempi Tulvariskien hallinta/tulvasuojelun vaihtoehdot Rovaniemellä VE 1: Kemijoen syventäminen ja pengerrykset VE 2: Sulamisvesien kiinniotto VE 3: Yhdistetty ratkaisu edellisistä
rantojen pengerrykset Saarenkylässä, Paavalniemessä ja Rantavitikalla kustannusarvio 6 7 miljoonaa? - ruopataan jokiuomaa noin 1,6 miljoonaa m3 syvemmäksi - huipputulva leikkautuisi noin 70-80 cm Rovaniemen kohdalla - Kustannukset 60-70 milj.?
Monitoimiallas Lapin liiton pyynnöstä Kemijoki Oy selvitti vaihtoehtoja monitoimialtaalle, jolla voidaan vähentää tulvariskejä Kemijoen vesistöalueella, erityisesti Rovaniemen tulvaherkillä alueilla Selvityksessä on päädytty neljään vaihtoehtoiseen hankekokonaisuuteen Hankekokonaisuuksia tarkastellaan tulvantorjunnan lisäksi erikseen myös energiantuotannon, aluetalouden ja ympäristön kannalta Säännöstelytilavuuden vaikutus vedenkorkeuteen Rovaniemen Lainaalla HQ 1/100 virtaamalla 0,00-0,20 Hankekokonaisuus 3 Vedenkorkeuden lasku m -0,40-0,60-0,80-1,00-1,20 Hankekokonaisuus 4 Hankekokonaisuus 2 Ve 1a + 2a Ve 1b + 2a -1,40-1,60 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 12.11.2011 KJP / TMK / PM Säännöstelytilavuuden lisäys milj. m³ Ve 1a + 2c Ve 1b + 2c
Allastilavuuden lisäyksellä vältettävä tulva-alue Allastilavuus ~ 900 milj. m³, tulvan toistuvuus 1/100 Tulvavahingoilta säästyvä alue Tulvavahingoilta säästyy yhteensä noin 1 350 rakennusta. Asuin- ja liikerakennuksia noin 650 kpl, muita rakennuksia noin 700 kpl. Allastilavuuden lisäyksellä vältettävä tulva-alue Allastilavuus ~ 715 milj. m³, tulvan toistuvuus 1/100 Tulvavahingoilta säästyvä alue Tulvavahingoilta säästyy yhteensä noin 1 200 rakennusta. Asuin- ja liikerakennuksia noin 590 kpl ja muita rakennuksia noin 610 kpl.
Allastilavuuden lisäyksellä vältettävä tulva-alue Allastilavuus ~ 500 milj. m³, tulvan toistuvuus 1/100 Tulvavahingoilta säästyvä alue Tulvavahingoilta säästyy yhteensä noin 1 030 rakennusta. Asuin- ja liikerakennuksia noin 510 kpl ja muita rakennuksia noin 520 kpl. Kemijoen monitoimiallasvaihtoehdot Natura-alueet Allasvaihtoehdot Savukoski Siikarinkoski Värriön allas Hankekokonaisuus 2 Säännöstelytilavuus yht. 649 milj.m³ Hankekokonaisuus 1 Säännöstelytilavuus 794 929 milj.m³ Jänkäläisenkoski 1b 1a Saija I Siekaköngäs Kemihaaran monitoimiallas 2c 2a Saija II Kemijärvi Joutsijärvi Hankekokonaisuus 3 Säännöstelytilavuus yht. 431 milj.m³ Hankekokonaisuus 4 Säännöstelytilavuus yht. 510 milj.m³
Miksi allasvaihtoehto? Estää haitat, jotka syntyisivät pahimman tulvan noustessa Rovaniemen tulvaherkimmille alueille Saarenkylässä ja Koskenkylässä. Tulvavahinkoalueelle jäisi silloin noin 1 300 rakennusta, 600 asuin- ja liikerakennusta ja noin 700 muuta rakennusta Kerran 100 vuodessa toistuvan pahan tulvan aiheuttamat vahingot ovat n. 70 milj. Ei pengerryksiä eikä ruoppauksia Ei kustannuksia kunnille eikä valtiolle Sähkötehoa 300 MW Tarvittavaa säätövoimaa lisääntyvän tuulivoiman luomaan tarpeeseen Työllisyysvaikutus 2800 htv Verotuloja kuntiin 2-3 milj. /v. Energiahyöty osakassähkönä Allasvaihtoehdolla on kielteisiäkin vaikutuksia Veden alle jäävät rakennukset ja infrastruktuuri Vaikutukset luontoon ja natura-arvoihin Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset veden laatuun Rantojen eroosio
tulvasuojelun suunnittelu jatkuu Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma Rovaniemen pengerrys- ja ruoppausvaihtoehtojen vaikutusselvitys valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä (MMM, Syke) MMM nimeää merkittävät tulvariskialueet ja tulvaryhmät 2011 lopussa (Rovaniemi, Kemijärvi, Kittilä, Ivalo, Tornio?) Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma valmistuu viimeistään 2015 loppuun mennessä esitetyt ratkaisut otetaan tarvittaessa huomioon kaavoituksessa mikäli päädytään allasvaihtoehtoon, käynnistyvät yva- ja Naturaarvioinnit Natura-ohjelmassa olevan alueen käyttötarkoituksen muuttaminen voidaan tehdä valtioneuvoston päätöksellä, jonka edellytyksenä ovat Erittäin tärkeä syy yleisen edun kannalta Toteuttamiskelpoista vaihtoehtoista ratkaisua ei ole Luontoarvojen menetykset arvioidaan, ja tarvittaessa osoitetaan tilalle luontoarvoiltaan korvaavat alueet monikäyttöaltaaseen liittyvät selvitykset 1. Selvitys monikäyttöaltaan kalataloudellisista edellytyksistä 2. Selvitys monikäyttöaltaan työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia koskeva selvitys 3. Vaikutukset Suomen Natura-suojeluverkostoon ja suojeltaviin luontotyyppien ja lajien suotuisaan suojelutasoon 4. Kemihaaran aluetta koskeva lettoselvitys 5. Etelä- ja Keski-Lapin linnustoselvitykset
Kiitos mielenkiinnosta