Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja 24.2.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 13.2.2014 klo 12:00 Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Itä-Lapin maakuntakaavan tilannekatsaus 6 Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältö 7 Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi 8 Tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostus ja Natura-arvioinnin tarve ja aikataulu 9 Koulutuspäivä tulvaryhmien jäsenille 10 Muut asiat 11 Seuraava kokous 12 Kokouksen päättäminen
1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 12:00. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin läsnäolijat ja todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Lapin liitto jäsen (pj) Hannes Manninen Lapin ELY-keskus sihteeri Niina Karjalainen Lapin liitto sihteeri Maiju Hyry Lapin ELY-keskus jäsen Timo Alaraudanjoki Lapin pelastuslaitos jäsen Timo Rantala Enontekiön kunta jäsen Kalevi Keskitalo Kemijärven kaupunki jäsen Markku Koivisto Keminmaan kunta jäsen Aapo Mäenpää Kittilän kunta jäsen Jari Kinnunen varajäsen Lauri Kurula (saapui klo 12:07) Pelkosenniemen kunta jäsen Hannu Oikarinen varajäsen Panu Leinonen Rovaniemen kaupunki jäsen Tarja Outila Sallan kunta jäsen Marita Leskinen Savukosken kunta jäsen Kari Kilpimaa Sodankylän kunta jäsen Veikko Virtanen Tervolan kunta jäsen Mika Simoska (saapui klo 12:15) pysyvä asiantuntija Kaj Hellsten Kemijoki Oy varajäsen Jussi Pyyny Kemijoen vesiensuojeluyhdistys pysyvä asiantuntija Markku Isometsä pysyvä asiantuntija Pekka Nyman Lapin luonnonsuojelupiiri varajäsen Tarja Pasma Lapin ELY-keskus asiantuntija Timo Jokelainen Lapin ELY-keskus asiantuntija Anna Kurkela Lapin liitto asiantuntija Juha Piisilä Suomen ympäristökeskus asiantuntija Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus asiantuntija Anne-Mari Rytkönen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Edellisellä kerralla on valittu tarkastajiksi Kalevi Keskitalo ja Markku Koivisto. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Panu Leinonen ja Tarja Outila.
4 Esityslistan hyväksyminen Esitys: Päätös: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin. 5 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tilannekatsaus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on valmisteilla Lapin liitossa. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Vaikutusaluetta on Rovaniemen seudun ja Itä-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta sekä naapurimaiden Venäjän, Norjan ja Ruotsin lähialueet. Maakuntakaavan aikatähtäys on 10-30 vuotta ja se on kuntien yhteisen yleiskaavan ohella ainoa kaava, joka saa lainvoiman ympäristöministeriön vahvistamana. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava jää voimaan. Tavoiteaikatauluna on, että maakuntakaava olisi marraskuussa 2015 Lapin liiton valtuustossa hyväksyttävänä. (http://www.lappi.fi/lapinliitto/rovaniemen-ja-ita-lapinmaakuntakaava) Juha Piisilä Lapin liitosta esittelee Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tilanteen. Juha Piisilä esitteli Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tilanteen liitteen 1 esityksen mukaisesti. Panu Leinonen totesi, että liittyen maakuntakaavaan on Pelkosenniemen kunnan valtuusto päättänyt kannakseen äänin 7-6 Kemihaaran monitoimialtaan alueen osalta, että säilytetään alue edelleen luontokäytössä eli suo- ja metsätalousalueena ja virkistysalueena. Pelkosenniemen valtuuston kanta on toimitettu Lapin liittoon. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. Lauri Kurula ja Mika Simoska saapuivat kokoukseen tämän käsittelyn pykälän aikana.
6 Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältö Tulvariskien hallintasuunnitelman runko on luettavissa Tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaalia -nettisivulla. Tulvariskien hallinnan suunnittelun kannalta merkittävimpiä ovat hallintasuunnitelman kappaleet 8-11. Kappaleessa 8 kuvataan tulvariskien hallinnan tavoitteet, jotka Kemijoen vesistöalueella on alustavasti päätetty seuraavasti: Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet: Ihmisten terveys ja turvallisuus Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu. Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille Välttämättömyyspalvelut Vesi- ja jätevesihuolto toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Lämmön- ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Tietoliikenneyhteydet toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Tie- ja muu liikenneinfra toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Ympäristö Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Tulvariskien hallinnan toimenpiteet pyritään sovittamaan yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a)
Kulttuuriperintö Ympäristö Välttämättömyyspalvelut Ihmisten terveys ja turvallisuus Tulvariskialuekohtaiset tavoitteet: Rovaniemen tavoitteet Kittilän tavoitteet Kemijärven tavoitteet Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten vahingoittuminen. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a) Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a) Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a) Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Ei tavoitetta tässä kategoriassa Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a) Ei tavoitetta tässä kategoriassa Kappaleessa 9 kuvataan toimenpiteiden arvioinnissa käytettävät menetelmät (mm. monitavoitearviointi tai muu arviointimenetelmä, kustannus-hyötyanalyysi, yhteensovittaminen vesienhoidon suunnitteluun).
Kappaleeseen 10 kirjataan kaikki tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Lisäksi kirjataan perustelut hallintasuunnitelmasta pois jätetyistä toimenpiteistä. Kappaleessa 11 esitetään tiivis yhteenveto toteutettaviksi valituista toimenpiteistä tai toimenpideyhdistelmistä sekä asetetaan toimenpiteet etusijajärjestykseen. Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esittelee tulvariskien hallintasuunnitelman sisältöä liitteen 2 mukaisesti. Keskusteltiin hallintasuunnitelman sisällöstä. Keskusteluissa todettiin, että hallintasuunnitelmaan on tärkeää kirjata toimenpiteiden toteuttajat ja toimenpiteeseen kiinnostuksensa osoittaneet tahot. Tarja Pasma jakoi korkeimman hallinto-oikeuden Vuotosta koskevan päätöksen tulvaryhmälle. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. 7 Tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointia on esitelty aiemmissa tulvaryhmän kokouksissa. Monitavoitearviointiin liittyen on järjestetty kaksi työpajaa sidosryhmille; 3.12.2013 Rovaniemellä ja 4.12.2013 Kemijärvellä. Tilaisuuksien esitykset ja muistiot on luettavissa Kemijoen tulvaryhmän nettisivuilta. Esitellään monitavoitearvioinnissa tarkastellut tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja sidosryhmien näkemykset niistä. Esitetään vaihtoehtoiset toimenpideyhdistelmät ja keskustellaan niistä. Päätetään monitavoitearviointityön mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja avoimista yleisötilaisuuksista. Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta esittelee monitavoitearvioinnissa mukana olevien toimenpiteiden vaikutusarvioinnit, yleisötilaisuuksista saadut palautteet sekä vaihtoehtoiset toimenpideyhdistelmät liitteen 3 mukaisesti. Timo Alaraudanjoki kertoi nykyisin käytössä olevista toimenpiteistä ja kehitettävistä toimenpiteistä. Keskustelu: Todettiin Kemijärven tilapäinen varastointitilavuuden lisäämiseen liittyen, että tulos hyvä, kun Ounasjoen ja Kemijoen tulvahuiput eri aikoihin. Jos tulvahuiput samaan aikaan, ei niin suurta vaikutusta.
Rovaniemen kaupungin edustaja totesi, että Rovaniemen kaupunki kieltäytyy osallistumasta yksinään toimenpiteiden kustannuksiin. Todettiin, että suunnittelun tässä vaiheessa on käyttää toteuttajasta muotoa mahdollinen toteuttaja, koska varmuutta toteuttajista ei ole. Todettiin, että pelastustoimi pystyy vastaamaan kerran 30-40 vuodessa toistuvaan tulvaan. Vakuutukset korvaa vasta kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvaa suuremmat tulvat. SAARENPUDAS: Liittyen Saarenputaan sulkemiseen todettiin, että putaan sulkemista pohdittiin vuonna 2006 Pato 2006-harjoituksessa. Säätiedotus määrää, milloin sulkemiseen ryhdytään. Sulkemisen aikataulu on tiukka. Todettiin, että Rovaniemen kaupunki on keskustellut Lapin ELY-keskuksen Liikenne-vastuualueen kanssa siltojen käyttämisestä Saarenputaan sulkemisesta. Keskusteluissa oli todettu, että Poikkiputaan silta ei kestä settipatorakennetta. TULVAPENKEREET: Todettiin, että kerran 250 vuodessa toistuvalta tulvalta suojaavat penkereet olisivat niin massiivisia, että ei ole kannattanut tarkastella erikseen. Penkereet, jotka ovat mitoitettu kerran 50 vuodessa ja kerran 100 vuodessa toistuvia tulvia vastaan, olisivat muiden toimenpiteiden lisänä. Todettiin, että maanomistajien suostumusten saaminen on hankalaa. Ja jos penkereet ovat asemakaava-alueella ja yksityisen maalla, on tontille hankalaa mennä ilman lupia, kunnalla ei ole pakkokeinoja käytettävissä. Todettiin, että kannattaa kirjata pengeresityksiin, kuinka paljon penkereistä on yksityisellä maalla. Todettiin, että penkereitä voidaan tutkia täydentävänä toimenpiteenä. Täytyy muistaa ottaa huomioon rannan maaperä. Myös hulevesitulvat huomioitava, ettei esim. rankkasateella vesi jää penkereiden sisälle. Pidettiin tauko klo 14:20-14:30. VAIHTOEHDOT: Aikataulullisista syistä Marttunen ehdotti tulvariskien hallinnan toimenpideyhdistelmien käsittelyyn kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: jaetaan toimenpideyhdistelmiin liittyvä kyselylomakkeet tulvaryhmälle (myös poissa oleville jäsenille) ja ne palautetaan myöhemmin, vaihtoehto 2: järjestetään ylimääräinen kokous liittyen toimenpideyhdistelmiin ja vaihtoehto 3. Monitavoitearviointi jätetään tähän ja monitavoitearvioinnissa esitetyt toimenpideyhdistelmät jäävät tulvaryhmälle hyödynnettäväksi.
Kannatettiin ylimääräistä kokousta. Esitys: Päätös: Keskustellaan vaihtoehtoisista toimenpideyhdistelmistä Päätetään monitavoitearviointityön mahdollisista jatkotoimenpiteistä Päätetään avoimien yleisötilaisuuksien ajankohdat. Päätettiin jättää asia jatkovalmisteluun ja pitää ylimääräinen kokous 10.3 klo 9:30 Rovaniemen kaupungin talolla. Yleisötilaisuuksista päätetään seuraavassa kokouksessa. 8 Tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostus ja Natura-arvioinnin tarve ja aikataulu Ympäristöselostus Tulvalain 13 :n mukaan tulvariskien hallintasuunnitelman osana esitetään ympäristöselostus. Ympäristöselostuksesta säädetään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (200/2005). Ympäristöselostuksen laatiminen tulvariskien hallintasuunnitelmaan kuuluu ELYkeskukselle. Ympäristöselostuksen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Tulvariskien hallintasuunnitelma ja Natura-arvioinnin tarve Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan on hankkeelle tai suunnitelmalle tehtävä Natura-arviointi, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Edellä mainitun perusteella, jos tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään toimenpide tai toimenpiteitä, jotka todennäköisesti merkittävästi tulevat heikentämään Natura 2000 verkoston alueen luonnonarvoja (esim. mahdollinen allashanke, joka sijoittuu Natura-alueelle), tulee tulvariskien hallintasuunnitelmasta tehdä Natura-arviointi. Luonnonsuojelulain 65 :ssä todetaan, että suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että Natura-arviointi on tehty. Maa- ja metsätalousministeriölle lähetettävän Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksen hyväksyy Kemijoen tulvaryhmä ja lopullisen tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksyy maa- ja metsätalousministeriö. Näin ollen maa- ja metsätalousministeriö ei voisi hyväksyä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa ennen kuin Natura-arviointi on tehty ja siitä on saatu lausunto (mikäli siis tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään sellaista toimenpidettä, joka todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000- verkoston alueen luonnonarvoja). Koska tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelija on Lapin ELY-keskus, tulee maa- ja metsätalousministeriön pyytää Natura-
arvioinnista lausunto ympäristöministeriöltä tai ympäristöministeriön määräämältä muulta ELY-keskukselta. Lausunto on annettava kuuden kuukauden kuluessa. Luonnonsuojelulain 66 :ssä todetaan, että viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos aiemmin mainitussa Natura-arviointi- ja lausuntomenettelyssä osoitetaan hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. 66 :ssä todetaan myös, että lupa saadaan myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Altaalle on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja (esim. tavoitetason alentaminen 1/100a tasoon, Kemijärven ja Olkkajärven säännöstelyolosuhteiden kehittäminen (sisältää järvien säännöstelyn ylärajan ylittävän hetkellisen padotuksen)), joten luonnonsuojelulain 66 :n kohta ei ole vaihtoehtoista ratkaisua ei täyty. Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta esitteli ympäristöselostuksessa huomioitavat asiat sekä taustan Natura-arvioinnin tarpeellisuuteen liitteen 4 mukaisesti Todettiin, että Natura-arviointia on tarpeen selvittää. Keskusteltiin, että Naturaarviointi teetettäisiin konsulttityönä. Työn tilaamisesta vastaisivat Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus. Todettiin, että Lapin ELY-keskuksella on tulvariskien hallinnan lisäksi vahva rooli myös luonnonsuojelullisissa asioissa, joten olisi selkeämpää, jos Natura-arvioinnin teettäjä olisi joku muu taho kuin Lapin ELY-keskus. Esitys: Päätös: a) Merkitään ympäristöselostusta koskeva osio tiedoksi. b) Tulvaryhmä päättää esitetäänkö allasta tulvariskien hallintasuunnitelmassa. c) Jos allas esitetään tulvariskien hallintasuunnitelmassa, tulvaryhmä päättää kuka vastaa Natura-arvioinnin teettämisestä. Lapin liitto selvittää jatkotoimia liittyen Natura-arviointiin 9 Koulutuspäivä tulvaryhmien jäsenille Tulvaryhmien jäseniä on vaihtunut, ja on toivottu, että tulvaryhmille järjestettäisiin yhteinen koulutustilaisuus liittyen mm. tulvaryhmien työhön ja tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Todettiin, että koulutustilaisuudessa kerrattaisiin mm. tulvaryhmän keskeiset tehtävät ja lainsäädännölliset asiat liittyen tulvaryhmän tehtäviin. Tilaisuus voitaisiin järjestää esimerkiksi ennen tulvaryhmän kokousta.
Esitys: Päätös: Keskustellaan mahdollisen koulutuspäivän /-tilaisuuden järjestämisestä ja sisällöstä Päätetään asiasta myöhemmin. 10 Muut asiat Ei ollut muita asioita. 11 Seuraava kokous Esitys: Sovitaan seuraava kokous loppukeväälle 2014. Päätös: Sovittiin, että seuraava kokous 10.3.2014 klo 9:30 12 Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 15:39 Hannes Manninen puheenjohtaja Niina Karjalainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: Tarja Outila Panu Leinonen PÖYTÄKIRJAN LIITTEET: Liite 1. Esitys, Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavan valmistelun tilannekatsaus Liite 2. Esitys, Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältö Liite 3. Esitys, Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Liite 4. Esitys, Tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostus ja Natura-arvioinnin tarve
2/14/2014 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava TULVATYÖRYHMÄ 13.2.2014 Juha Piisilä maakuntainsinööri Suunnittelualue 1
2/14/2014 Tilannekatsaus Hallitus 11.3.2013 Kaavan vireilletulo ja OAS 3 1. Viranomaisneuvottelu 9.4.2013 Viranomaisten lähtökohdat ja tavoitteet Selvitysten kilpailutus ja konsulttien valinta 4-6/2013 Kuntakierros 13.8-16.8.2013 Kuntien tavoitteet maakuntakaavalle Sidosryhmäneuvottelut lokakuu 2013-tammikuu 2014 Sidosryhmien tavoitteet maakuntakaavalle Neuvotteluita 19 kpl, 119 osallistujaa Ohjausryhmäkokoukset 20.2.2013 järjestäytyminen ja lähtökohdat 17.9.2013 kuntien tavoitteet ja selvitysten tilanne 24.1.2014 sidosryhmien tavoitteet ja erityiskysymykset Jatkosuunnittelu 4 Hallitus 17.2.2014 Tavoitekeskustelu Ohjausryhmä 29.4.2014 Alustava luonnos Maakuntakaava seminaari 20.-21.5.2014 Selvitykset ja alustava luonnos Luonnos nähtäville loka- / marraskuu 2014 Ehdotus nähtäville kevät / kesä 2015 Ehdotus valtuustoon marraskuu 2015 2
2/14/2014 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaaraalueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Kemijoen vesistöalueen tulvatyöryhmässä arviointiin valittu toimenpiteet KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVATTAMINEN SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW1/50 JA HW 1/100 OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA KEMIHAARAN TEKOALLAS 3
2/14/2014 NEITILÄN KANAVA Luusuanjärven ja Neitilän altaan läpi kulkevan vanhan uoman eli Neitilän kanavan avaaminen vedenjohtokyvyn parantamiseksi Seitakorvan voimalaitokselle. OSOITETAAN MAAKUNTAKAAVASSA VESIALUEENA (W) KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVAT- TAMINEN Kemijärven säännöstelyn yläraja säilyy 149 metrissä. Hätä-HW eli taso, jolle vedenpinta voidaan nostaa ilman että patorakenteet murtuvat korotetaan 150,8 metriin patoja korottamalla. OSOITETAAN MAAKUNTAKAAVASSA VESIALUEENA (W) JA MAAKUNTAKAAVAMÄÄRÄYS HÄTÄ- HW TASOSTA 4
2/14/2014 TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW 1/100 OSOITETAAN MAAKUNTAKAAVASSA TULVAPENGEREIDEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI TAI ANNETAAN TAAJAMATOIMINTOJEN ALUETTA KOSKEVA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA SELVITYSALUE (se) 5
2/14/2014 KEMIHAARAN NATURA 2000- ALUE KEMIHAARAN TEKOALLAS 6
2/14/2014 KEMIHAARAN TEKOALLAS 7
Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältö Kemijoen tulvaryhmän 7. kokous 13.2.2014 Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö, Anna Kurkela ja Niina Karjalainen 6.2.2014 Hallintasuunnitelman sisältö Runko laadittu SYKE:ssä SYKE pohtinut asiaa siten, että huomioidaan vähintään tulvariskien hallinnan lain mukaiset minimivaatimukset Runko on työn pohjana, mutta sitä tarvittaessa muokataan alueelle sopivaksi Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 2 1
Hallintasuunnitelman sisältö LUVUT 1-7 1. Johdanto 2. Tulvariskien hallinnan suunnittelu 3. Yhteenveto osallistumisesta, kuulemisesta ja tiedottamisesta 4. Alueen kuvaus 5. Tulvariskien ja niiden huomioonottaminen säädösten mukaisissa hankkeissa 6. Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista 7. Tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä vahinkoarviot Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 3 Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 8 8. Tulvariskien hallinnan tavoitteet 8.1 Kuvaus tavoitteen asettamisesta 8.2 Tavoitteet Tähän lukuun kirjoitetaan: -Kuvaus tavoitteiden määrittämisestä ja -Miten tavoitteet on yhteen sovitettu vesienhoidon kanssa -Kuvaus päätetyistä tavoitteista -Kirjataan myös hylätyt tavoitteet ja poisjättämisperustelut Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 4 2
Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 9 9. Kuvaus toimenpiteiden arviointimenetelmästä 9.1 Monitavoitearviointi 9.2 Kuvaus kustannushyöty-analyysista 9.3 Yhteensovittaminen vesienhoidon suunnitteluun 9.4 Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen toimenpiteiden tarkastelussa Tähän lukuun kirjataan mm: Kuvaus menetelmistä miten toimenpiteitä on arvioitu monitavoitearviointi + muut menetelmät Kuvaus miten kustannushyöty-analyysi on tehty SYKE:stä apua Kuvaus miten toimenpiteet on yhteen sovitettu vesienhoidon kanssa mm. pitää saada vesienhoidon yhteistyöryhmän lausunto Kuvaus miten ilmastonmuutos on huomioitu toimenpiteiden tarkastelussa esim. miten on huomioitu toimenpiteiden sopeutuvuus ja muokattavuus monitavoitearvioinnista tietoa Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 5 Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 10 10. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden vaikutukset 10.1 Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet 10.2 Tulvasuojelutoimenpiteet 10.3 Valmiustoimenpiteet 10.4 Toiminta tulvatilanteessa 10.5 Jälkitoimenpiteet 10.6 Toimenpideyhdistelmät ja toimenpiteiden priorisointi Tähän lukuun kirjataan: Tarkastellut toimenpiteet ja niiden vaikutukset Kirjataan myös ne toimenpiteet, jotka jätetään pois tarkastelusta ja perustelut Tietoa saadaan mm. monitavoitearvioinnista Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 6 3
LUKU 10. Mitä eri toimenpideryhmät sisältäisivät? Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet: Maankäytön suunnittelu, rakennusmääräykset, tulvakartat yms. Tulvasuojelutoimenpiteet: Penkereet, ohitusuomat, ruoppaus, vedenpidättäminen valuma-alueella, jäänsahaus Valmiustoimenpiteet: Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat, tulvaennusteiden kehittäminen, tulvantorjunnan harjoitukset Toiminta tulvatilanteessa: Evakuointi, tilapäiset tulvasuojelutoimenpiteet, säännöstelyjen optimointi, tiedottaminen Jälkitoimenpiteet: Siivous, uudelleen rakentaminen, tulvatilanteen jälkipuinti (kokemukset), vakuutusjärjestelmä Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 7 Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 11 11. Yhteenveto ja hallintasuunnitelman täytäntöönpano 11.1 Toimenpiteiden yhteenveto ja priorisointi 11.2 Hallintasuunnitelman täytäntöönpano ja seuranta 11.3 Tulvariskien hallinnan organisaatio Tähän lukuun kirjataan: Tiivis yhteenveto toteutettavista toimenpiteistä tai toimenpideyhdistelmistä Esitys toimenpiteiden etusijajärjestyksestä ja perustelut Esitys miten suunnitelma jalkautetaan Tulvariskien hallinnan organisaation eri tahot ja vastuut Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 8 4
Hallintasuunnitelman liitteet Ympäristöselostus Natura-arviointi, jos toimenpiteitä kohdistuu Natura-alueiden vaikutusalueelle Operatiivinen toiminta tulvatilanteessa Terminologia Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 9 Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen Toimenpiteisiin liittyviä selvityksiä: Kämäräinen, J. 2009. Rovaniemen taajama-alueiden tulvariskien rajoittamisen yleissuunnitelma. Lapin ympäristökeskus. Maveplan 2012. Rovaniemen alueen tulvariskien pienentäminen kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa. Uusikivi, J. & Vehviläinen, B. 2013. Selvitys Rovaniemen tulvantorjunnan vaihtoehdoista. Suomen ympäristökeskus. Kilpiö, T & Talvensaari, M. 2014. Kemijärven tulvalaskelmat, tulvamallinnukset HQ 1/100 ja HQ 1/250 suuruisilla tulvilla. Kemijoki Aquatic Technology Oy. VALMISTUMASSA. Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 10 5
Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen Kemihaaran altaaseen liittyviä selvityksiä: Lapin liitto (2008). Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvariskien hallintasuunnitelma. Visio 2015. Kemi-Ounasjoen työryhmän väliraportti (powerpoint-esitykset kokouksista vuonna 2008). FCG Finnish Consulting Group/ Jari Kärkkäinen (2010). Monikäyttöaltaan vaikutukset. Vaikutukset Suomen Natura-suojeluverkostoon ja suojeltaviin luontotyyppien ja -lajien suotuisaan suojelutasoon. 2592-D3116. Lapin liitto 26.4.2010. 28 s. FCG Finnish Consulting Group (2010). Monikäyttöaltaan vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen. Lapin liitto 22.1.2010. 38 s. Ramboll/ Veli-Matti Hilla & Hanna Peltonen (2010). Kemihaaran monikäyttöaltaan kalataloudellisen käytön edellytykset. Raportti 29 s., 25.1.2010 ja esitys 28.1.2010. Lapin liitto. Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 11 Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen Kemihaaran altaaseen liittyviä selvityksiä: Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M-L.(2009). Etelä- ja Keski-Lapin suolinnustoselvitys. Arktinen keskus, Lapin yliopisto. 18 s. Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M-L. Muuttohaukkaselvitys 12 s. Kemijoki Oy. Kemijoen monitoimiallas -Allasvaihtoehdot tulvantorjuntaan. 2011. Ylitalo, J. (2012). Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Kemihaara 35 vuotta kiistan kohteena. 69 s. Veijalainen, N, Sippel, K & Vehviläinen, B. 2012. Kemijoen monitoimialtaiden vaikutus tulviin Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Suomen ympäristökeskus. Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 12 6
Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen Kittilän tulvariskialueeseen liittyvät selvitykset: Narkilahti, H. 2006. Yleissuunnitelma Ounasjoen tulvasuojelualtaista. Kemijoki Aquatic Technology Oy. Honka, A. 2010. Kittilän tulvasuojelu. Opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Parjanne, A. 2011. Tulvariskien hallinnan suorien rakennussuojeluhyötyjen arvioinnin pilottitestaus Kittilässä. Suomen ympäristökeskus. Lapin ELY-keskus 2013. Kittilän pengersuunnittelu. Pengerlinjaukset, vaiheet 1-3. Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 13 7
14.2.2014 Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden monitavoitearviointi Kemijoen vesistössä Kemijoen tulvaryhmän kokous 13.2.2013 Monitavoitearviointi 13.2.2014 Yksittäisten toimenpiteiden esittely + kyselylomake Toimenpideyhdistelmien esittely, vaikutukset Kyselylomake toimenpideyhdistelmistä Vastausten purku + keskustelu 1
14.2.2014 Toimenpidetarkastelun vaiheet ALUSTAVA TARKASTELU vaikutus tulviin ja tulvariskeihin kustannukset toteutettavuus 1. Toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia ja toteuttamiskelpoisia 2. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin 3. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI TOIMENPIDEYHDISTELMÄT TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA 1. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, jotka ovat nykyisin käytössä 2
14.2.2014 NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOIMENPITEET Tulvavaara- ja riskikartoitus Maankäytön suunnittelu & alimmat rakentamiskorkeudet Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja järjestelyhankkeissa Tulvaennusteet ja -varoitukset Tulvaviestintä & kiinteistön omistajien omatoiminen varautuminen Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat ja evakuointi Tulvantorjunnan harjoitukset Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö + tilapäiset teiden korotukset Vesistöjen säännöstely Jäiden sahaukset 5 Kehitettäviä käytäntöjä ja toimenpiteitä Tulvantorjunnan harjoitukset Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen (mm. kosteikot, putkipadot) 3
14.2.2014 Kemijoen vesistöalue ja ojitettujen turvemaiden osuus 65.1 Ala-Kemijoen alue 3 % 65.2 Keski-Kemijoen alue 17 % 65.3 Kemijärven - Pelkosenniemen alue 14 % 65.4 Ylä-Kemijoen valuma-alue 5 % 65.5 Ala-Ounasjoen alue 14 % 65.6 Ylä-Ounasjoen valuma-alue 1 % 65.7 Raudanjoen valuma-alue 14 % 65.8 Kitisen alue 4 % 65.9 Luiron valuma-alue 3 % 65.6 65.5 65.8 65.7 65.3 65.9 65.4 Harmaat alueet ovat ojitettuja soita Tästä ojitusalasta 52 % metsähallituksen mailla 65.1 65.2 Veden pidättäminen ojitusalueilla (virtaamansäätöpadot) Kaikkiaan Kemijoen vesistöalueella pidätystilavuutta (kaltevuus < 1,0 %) 11,9 milj. m 3 josta Rovaniemen yläpuolella 8,3 milj. m 3 Voi olla pieni vaikutus kesä/syystulvissa, kevättulvassa ei merkitystä 4
14.2.2014 Maatalouden mahdolliset kosteikot 65.2 Keski-Kemijoen alue 23 kosteikkoa 24 ha kosteikkoa 65.3 Kemijärven-Pelkosenniemen alue 81 kosteikkoa 75 ha kosteikkoa 65.7 Raudanjoen valuma-alue 21 kosteikkoa 18 ha kosteikkoa Oletus, kosteikoissa tulvanpidätysvaraa 0,5 metriä Kokonaispidätystilavuus on noin 600 000 m³ Mahdolliset kosteikkopaikat VEMALAsta - Oletus: pinta-ala 2% yläpuolisesta valumaalueesta - Oletus: Peltoa valumaalueella >20 % 2. Tarkempaan arviointiin valitut toimenpiteet KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, HW1/50 JA HW 1/100 TASO OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA KEMIHAARAN TEKOALLAS 5
14.2.2014 KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI Luusuanjärven ja Neitilän altaan läpi kulkevan vanhan uoman eli Neitilän kanavan avaaminen vedenjohtokyvyn parantamiseksi Seitakorvan voimalaitokselle Mahdollistaisi nykyistä suuremmat juoksutukset Kemijärvestä ennen tulvaa, mikä viivästyttäisi järven vedenpinnan nousua Kustannukset (KAT 2014) perkaus 700 000 m 3 9,5 milj. Silta 0,9 milj. Lunastettavat rakennukset 1,3 milj. Yhteensä: noin 12 milj. 11 NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Kemijärvi: alentaisi tulvakorkeuksia Kemijärvellä noin 20 cm 1/100a tulvassa ja noin 30 cm 1/250a tulvassa (Pappilanranta)(KAT 2014) Rovaniemi: 1/100 tulva vähenee vastaamaan noin 1/20 toistuvuutta ei vahinkoja. 1/250 tulva vähenee vastaamaan 1/100 tulvaa ei yksinään riittävä (SYKE 2013) TARKENTUU! LUONTOVAIKUTUKSET Säännöstelyn vaikutuksesta vedenkorkeuden vaihtelu kasvaa Luusuanjärvessä ja Neitilän altaassa. Veden vaihtuvuus ja happitilanne +, vedenlaatu - SOSIAALISET VAIKUTUKSET Vettymishaitat Itärannan ja Tuulaniemen alueella: 55 suojattavaa tai korvattavaa rakennusta Vesimaisema muuttuu. Kulkuyhteys Kemijärvelle ja kalastusmahdollisuudet + TALOUSVAIKUTUKSET Vesivoimatuotanto (keväisin vesipinta voimalaitoksella nousee) + TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Tarvitaan vesilain mukainen lupa. Valtion, Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien ja Kemijoki Oy:n yhteishanke YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Kyllä Lähteet: KAT mallinnukset 2014, Vesistömallitarkastelut/SYKE, Martinmäki ym. 2006 12 6
14.2.2014 NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN sidosryhmien näkemykset Suhtautuminen toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida Rovaniemi 5 1 7 0 Kemijärvi 5 9 2 0 Vaikutukset Luusuan Itärannassa ja Tuulaniemessä? Säännöstelyn voimakkuutta ja järven pinnan vaihteluja pidettiin suurina Edullinen, tehokas Lupaprosessi vaikea 13 KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN Tulvavesien varastointi Kemijärveen poikkeuksellisessa tulvatilanteessa Korotetaan nykyisiä patoja (33 km) +1,0 m. Kemijärven yläraja säilyy nykytasolla (nyk 149,0), hätä-hw nousee tasolle 150,8 m (nyk 149,8). Vesi nostetaan ko. tasolle vain jos tulvatilanne sitä vaatii. Kustannusarvio noin 4,34 milj. (Kemijoki Oy). Kustannuksissa ei huomioitu mahdollisia kiinteistövahinkoja. 14 7
14.2.2014 KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: Jos Kemijärvi tasossa +150,80 m vedenkorkeus Rovaniemellä 1/250a tulvalla noin N60+77,74m, mikä vastaa 1/50a tulvan toistuvuutta Kemijärvi: Kemijärven tulvariskialue ei vahinkoja. Toimenpide voi aiheuttaa tulvavahinkoja muualla Kemijärven ympäristössä (KAT 2014) LUONTOVAIKUTUKSET Vaikutukset vedenlaadulle ja kalastolle vähäisiä ja tilapäisiä. Penkereiden vaikutusalueella uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Omaisuusvahingot Kemijärvellä (arviolta 64 asuinrakennusta vaikutusalueella, Kemijoki Oy) Maiseman muuttuminen, rakentamisaikaiset haitat, noston aikana roskaantuminen (kalastus) TALOUSVAIKUTUKSET Tilapäinen työllisyysvaikutus rakentamisen aikana. TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Tarvitaan AVIn lupa. Todennäköisesti toteutettavissa. Onnistuminen vaatii Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuippujen saamista eri aikoihin Lainaalle. Toteuttajina valtio, Kemijoki Oy, ROI kaupunki YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA Harvoin toteutettuna neutraali 15 Lähteet: KAT mallinnukset (2014), Kemijoki Oy (2011), SYKE vesistömallitarkastelut KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN - sidosryhmien näkemykset Suhtautuminen toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida Rovaniemi 9 0 4 1 Kemijärvi 4 10 2 0 Selvitettävä vaikutukset vakituisille asunnoille Kemijärvellä Toimenpiteen haittoja pidettiin suurina alueelle koituviin hyötyihin nähden. Haitat kohdistuvat Kemijärvelle ja hyödyt Rovaniemelle Toimenpiteellä varaudutaan erittäin harvinaiseen tulvaan, joten penkereiden korottamista vain sitä tarkoitusta varten pidettiin turhana. Ylipadotuksen pitäisi olla pysyvä, jotta saataisiin energiahyötyä. 16 8
14.2.2014 OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA Juoksutetaan Olkkajärvestä ennen Valajaskosken tulvaa mahdollisimman paljon. Pienennetään Olkkajärven juoksutusta heti Olkkajärven tulovirtaamamaksimin jälkeen. Vedenkorkeudet pysyvät nykyisten säännöstelyrajojen puitteissa (Hätä-HW N43+100,9 m) 17 OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: 1/100a tulvalla vähentää virtaamaa Valajaskoskella noin 150 m 3 /s, jolloin vaikutus vedenkorkeuksiin on noin 10-15 cm. 1/250a tulvalla vähentää virtaamaa Valajaskoskella noin 120 m 3 /s, jolloin vaikutus vedenkorkeuksiin on alle 10 cm. (Uusikivi 2013) LUONTOVAIKUTUKSET. Ei merkittävää vaikusta. SOSIAALISET VAIKUTUKSET. Mahdollista vahinkoa loma-asunnoille (28 kpl) ja saunarakennuksille (41 kpl). TALOUSVAIKUTUKSET. Ei juuri vaikutusta vesivoimatuotantoon TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Ei vaadi lupamuutosta, teknisesti toteutettavissa. Riskit: onnistuuko säännöstelyn ajoitus niin että voidaan leikata Rovaniemen tulvahuippua. YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali Lähteet: SYKE vesistömallitarkastelut 2013, LAPELY/Karjalainen 2014 18 9
14.2.2014 OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA sidosryhmien näkemykset Suhtautuminen toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida Rovaniemi 8 0 4 2 Kemijärvi 4 1 6 4 Helppo toteuttaa. Oikein ajoitettuna vaikuttaa. Vaikutukset vähäisiä. Mitä seurauksia syntyisi, jos Olkkajärven säännöstelyn yläraja ylittyisi? Käytetään nyt jo tehokkaasti. Ei kovin merkittävä vaikutus 19 SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA Varaudutaan sulkemaan Saarenpudas tilapäisesti maamassoilla tai settipadoilla poikkeuksellisissa tulvatilanteissa (esim. VT4 ja Kuusamontien kohdat). Kokonaiskustannukset noin 1 milj. 20 10
14.2.2014 SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: 1/50a tulvalla saadaan suojattua Saarenkylän alue Kuusamontien pohjoispuolelta. 1/100a tulvalla noin 160 asuinrakennusta saadaan suojattua Saarenkylässä. Ei vaikutusta tulvariskiin muualla. LUONTOVAIKUTUKSET. Tilapäisiä ja paikallisia. Veden samentuminen, kalojen karkottuminen. SOSIAALISET VAIKUTUKSET. Työnaikainen haitta: melu, liikenne, maisema. TALOUSVAIKUTUKSET. Vähäiset. TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Tiepengertä ei suunniteltu vedenpitäväksi. Lyhytaikaisesti luiskat voidaan tukea ja tiivistää. Edellyttää rumpujen ym. tukkimista. Vaatii AVIn luvan. Toteuttaja ROI kaupunki & ELY. Toteutusaika noin 3 vrk. Riskit: Tulvaennusteeseen liittyvä epävarmuus. YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali Lähteet: Maveplan (2012), Kämäräinen (2008), Roi kaup + ELY-L muistio (2013) 21 SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA sidosryhmien näkemykset Suhtautuminen toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida Rovaniemi 3 6 4 1 Kemijärvi 8 2 3 2 Vähäinen toimenpide, joilla voidaan suojata pieniltä tulvilta. Selvitettävä teiden/siltojen kestävyys Edullinen menetelmä, ei ehkä teknisesti toteutettavissa Ei yksin riitä, voidaan käyttää muiden toimenpiteiden lisänä. Veden padottamiseen tiepenkereen avulla sisältyy riski tien sortumisesta ja tulvavesien karkaamisesta suojattavalle alueelle 22 11
14.2.2014 TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW1/50 ja TASO HW 1/100 Suojataan Rovaniemen tulvavaara-alueen asuinrakennukset (HW 1/50 124 kpl, HW 1/100 300 kpl) kiintein tulvapenkerein tai -seinin. (myös tilapäiset penkereet mahdollisia matalilla syvyysvyöhykkeillä) Tarve 1/50a tulvalla max 4 km, penkereiden korkeus alle 1 m, kustannukset 1,6-2,4 milj. Tarve 1/100a tulvalla max 13 km, penkereiden korkeudet 0,5-2 metriin, kustannukset 7-8 milj. 23 Tulvapenkereet HW1/50a 24 12
14.2.2014 25 Tulvapenkereet HW1/100a 26 13
14.2.2014 27 TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: Jos kaikki tarkastelun penkereet toteutetaan saadaan suojattua tulvavaara-alueen kaikki asuinrakennukset mitoitusta vastaavan tulvan aiheuttamilta vahingoilta. LUONTOVAIKUTUKSET Penkereet toteutetaan pääasiassa kuivalle maalle, jolloin niillä ei ole vaikutusta vedenlaatuun. Ei vaikutusta Ounasjokisuiston Natura-alueeseen. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Penger voi rajoittaa vesimaisemaa ja piha-alueiden käyttömahdollisuuksia. Vaikutusten suuruus riippuu penkereen korkeudesta ja kuinka hyvin se on muotoiltu maisemaa sopivaksi. HW 1/50 penkereiden tarve 1/3 verrattuna HW 1/100 penkereisiin, jolloin vaikutukset ovat vähäisemmät kuin 1/100a penkereillä. Oikein toteutettuna penkereet voivat myös lisätä pihan viihtyisyyttä. TALOUSVAIKUTUKSET Ei merkittäviä hyötyjä tai haittoja. TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Vaatii maanomistajien luvat ja maisematyöluvan. Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen toteutus haasteellista: ahtaat tilat, vaihteleva maanomistus. Alueella ei ole enää vapaita tontteja ja suurin osa tonteista on yksityisten ihmisten omistuksessa. HW 1/50 penkereiden tarve 1/3 verrattuna HW 1/100 penkereisiin, joten niiden toteutumisen edellytykset paremmat. Rovaniemen kaupunki ja valtio toteuttajina? YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali. Lähteet: Maveplan 2012, Kämäräinen 2009, Kurkela 2014 28 14
14.2.2014 TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ sidosryhmien näkemykset Suhtautuminen toimenpiteeseen Mitoitus 1/50a tulva Mitoitus 1/100a tulva Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida Rovaniemi 3 9 2 0 Kemijärvi 6 4 2 2 Rovaniemi 3 8 3 0 Kemijärvi 5 4 2 3 Tulvavaikutus ok, toteutettavuus heikko. Vuotuinen huolto täytyy hoitaa. Kustannus/hyötysuhde heikko. Maisemahaitta. Maanomistustilanne. Työkoneista jäävät jäljet maastoon aiheuttavat maisemahaittoja. Rahoitus? Penkereet ylittävät tulvat? Maanomistajat vastustavat ja kaupunki jyrkästi vastaan Rovaniemeläisten kaavoitusvirheiden korjaaminen tulee tehdä Rovaniemellä 29 KEMIHAARAN TEKOALLAS Uuden tekoaltaan rakentaminen Kemihaaran alueelle. Tekojärven pääosa on Pelkosenniemen kunnassa Vuotosjoen ja sen sivujokien varsilla olevalla suo- ja metsäalueella. Kemijoen suunnassa tekojärvi ulottuisi kapeana lahtena lähelle Savukosken kirkonkylää. Altaan säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m³ ja altaan pintaalaksi 36-155 km² Kustannukset arviolta 250 milj. Lähteet: Kemijoki Oy 2011, SYKE vesistömallitarkastelut 2012, KHO katselmusasiakirja 2002, Kemi- Ounasjoen monikäyttöselvitykset 2010 Kartta: Kemijoki Oy 2011 30 15
14.2.2014 KEMIHAARAN TEKOALLAS- vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi ja Kemijärvi: ei vahinkoa 1/100 tulvassa, myös 1/250 kevättulvan vahingot jäisivät vähäisiksi TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT. Juridinen toteutettavuus huono. Natura-verkostoon kuuluvia alueita koskee heikentämiskielto. Yksityisten suojelualueiden rauhoitusmääräykset koskevat mm. vesitalouden muuttamista. KHO antanut kielteisen päätöksen Vuotoksen tekoaltaan rakentamiselle johtuen huomattavista ja laajalle ulottuvista vahingollisista muutoksista ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa (2002). Riskit: syystulvatilanteessa allas täynnä? YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Kielteinen. Luonnontilaisten vesimuodostumien muuttuminen tekojärveksi. KEMIHAARAN TEKOALLAS - palautuvat vaikutukset Alhainen happipitoisuus ensimmäisen 5 v aikana VEDENLAADUN HEIKKENEMINEN Ravinnekuormituksen lisäys alapuolisessa vesistössä n. 5-10 v, + kiintoaine Ravinnekuormituksen lisäys alapuolisessa vesistössä n. 5-10 v, + kiintoaine PETOKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS TURVELAUTAT Petokalojen käyttökielto noin 8-15 v ajan Vaikutus maisemaan ja virkistyskäyttöön noin 10 v ajan. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 16
14.2.2014 KEMIHAARAN TEKOALLAS- pysyvät vaikutukset LUONTO- VAIKUTUKSET Luonnonsuojeluarvojen menetys/heikkeneminen Vesistön muuttuminen Suojeltavat luontotyypit: Kemihaaran suot, pienvedet, virtavedet, tulvaniityt Suojeltavat lajit (linnut, kasvit) Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Virtavesikalaston menetys (harjus, taimen) Järvikalaston kehittyminen (hauki, ahven, made, särki, istutuslajit) Vedenlaadun muutokset ja muutokset hydrologiassa ja säännöstelyssä Mikroilmaston muuttuminen SOSIOEKONOMISET VAIKUTUKSET Alueen käyttömahdollisuuksien muuttuminen Vaikutukset elinkeinoihin Kalastusmahdollisuuksien muuttuminen Virkistyskäyttömahdollisuuksien muuttuminen Maiseman muuttuminen Vesivoimatuotannon kasvu Porojen laidunalueiden menetys ja pirstoutuminen Metsämaan menetys Työllisyys ja aluetalous KEMIHAARAN TEKOALLAS - sidosryhmien näkemykset Suhtautuminen toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida Rovaniemi 12 1 1 0 Kemijärvi 7 3 2 2 Altaan kalataloudelliset vaikutukset ovat erittäin negatiivisia, mm. raskasmetallit. Hauki, kuha ja ahven muuttuvat arvottomiksi, kutualueet häviävät ja kalaston rakenne muuttuu. Allashankkeen tarkastelu on tarpeetonta, koska sen rakentaminen on mahdotonta suurten haittavaikutusten vuoksi. Kallis, ristiriitainen hanke. Juridinen toteutettavuus huono. Energiataloudellisesti järkevä. Kielteiset vaikutukset vähäisiä saavutettavaan hyötyyn nähden. Rakentaminen ei vaadi ulkopuolista rahoitusta. Muiden tulvasuojelutoimenpiteiden tarve vähäinen. Altaan vaikutuksesta syntyy myös positiivisia asioita, altaasta voi tulla hyvä kalajärvi ja se voi lisätä työllisyyttä alueella ja parantaa kotitarvekalastusmahdollisuuksia. Myös maisema ja viihtyisyys paranisivat kun alueelle saadaan järvimaisema. Allas olisi tehokas vaihtoehto, mutta koska hankkeen toteuttaminen on epävarmaa ja toteuttamiseen kuluu aikaa, pitää pohtia miten tulvariskialue suojellaan siihen asti kunnes allas saataisiin rakennettua. 34 17
14.2.2014 Suojelupäätöksistä poikkeaminen Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita koskee heikentämiskielto. Valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää poikkeuksen, jos hankkeeseen 1) pakottaa erittäin tärkeä yleinen etu vain julkinen ja pitkäaikainen etu esim. kansalaisten elämän suojelua edistävien perusarvojen (terveys, turvallisuus, ympäristö) turvaaminen 2) eikä hankkeelle ole vaihtoehtoa Vaihtoehtoisen ratkaisun puuttuminen on perusteltava asianmukaisesti ja riittävästi perustellen, ettei muita vaihtoehtoja suunnitelmalle/hankkeelle ole Mikäli hanketta viedään eteenpäin, joudutaan menetettävät luontotyypit ja - lajit kompensoimaan LSL:n mukaisen suojelualueen rauhoituksen lakkauttaminen ELY-keskus voi alueen omistajan tai sen, jolla asiassa on intressi, hakemuksesta tai ympäristöministeriön esityksestä lakkauttaa yksityisen omistaman alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmääräyksiä, A) jos alueen luonnonarvot ovat oleellisesti vähentyneet TAI B) jos alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Hakemuksesta on hankittava ympäristöministeriön lausunto. TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 36 18
Vedenkorkeus Lainaalla N 60 +m Vedenkorkeus Lainaalla N 60 + m 14.2.2014 Valuma-alueen toimenpiteiden vaikutus Rovaniemellä 1/100a tulvatilanteessa 78,50 PENKEREET mitoitus 1/100a 78,00 77,50 77,00 76,50 Nykytila tulva 1/100a 78,08 m Olkkajärven säännöstely Kemijärvi tasoon 149,8 m Kemijärvi tasoon 150,8 m TARKENTUU PENKEREET mitoitus 1/50a Tulva 1993 N 60 + 77,32 m Vahinkoraja noin N 60 + 77,14 m Kemihaaran tekoallas Penkereet ei vaikuta vedenkorkeuteen, niillä saadaan suojattua mitoitusta vastaavalta tulvalta Valuma-alueen toimenpiteiden vaikutus Rovaniemellä 1/250a tulvatilanteessa 79,00 78,50 78,00 77,50 77,00 76,50 Nykytila 78,64 m Olkkajärvi Kemijärvi tasoon 150,8 m Neitilän kanavan avaaminen TARKENTUU PENKEREET mitoitus 1/100a PENKEREET mitoitus 1/50a Tulva 1993 N 60 + 77,32 m Vahinkoraja noin N 60 + 77,14 m Kemihaaran tekoallas 19
14.2.2014 Tavoite: rakennusten suojaaminen 1/100a toistuvalta tulvalta VE1 Tulvaveden pidättäminen Rovaniemen yläpuolella =Kemijärven tilavuuden lisääminen + Olkkajärven säännöstely VE2 Varautuminen tulviin Rovaniemellä =Rovaniemen penkereet + nykyinen säännöstely Kemijärvi + Olkkajärvi TOIMENPIDE VE1 VE2 Tulvaviestintä, asukkaiden omatoiminen varautuminen ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Kemijärven säännöstely nykyisten rakenteiden puitteissa (vedenkorkeus max. + 149,8 m) Kemijärven varastotilavuuden tilapäinen lisääminen (vedenkorkeus max. + 150,8 m) Olkkajärven säännöstelyn tehostaminen X X X X X X Tulvapenkereet Rovaniemellä (HW 1/50a) Pääteiden korotukset Rovaniemellä 4 km < 1 km Tavoite: rakennusten suojaaminen 1/250a toistuvalta tulvalta VE3 Toimenpiteet Rovaniemellä ja Kemijärvellä (=VE1+VE2) = Rovaniemen penkereet, Kemijärven tilavuuden lisääminen + Olkkajärven säännöstely VE4 Kemihaaran tekoallas Tulvaviestintä, asukkaiden omatoiminen varautuminen ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Kemijärven varastotilavuuden tilapäinen lisääminen (vedenkorkeus max. + 150,8m) Tulvapenkereet Rovaniemellä (1/50a) Pääteiden korotukset Rovaniemellä Olkkajärven säännöstelyn tehostaminen VE 3 X X < 4 km < 1 km X VE4 X Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen X 40 20
Toteutettavuus 14.2.2014 VAIHTOEHDOT: vaikuttavuus tulviin ja toteutettavuus Erittäin hyvä KEMIJÄRVI TASOON 149,8 m OLKKA -JÄRVI ROI PENKEREET VE1 KEMIJÄRVI TASOON max. 150,8 m OLKKA- JÄRVI VE2 KEMIJÄRVI TASOON 150,8 m OLKKA- JÄRVI ROI PENKEREET VE3 Huono KEMIHAARAN TEKOALLAS VE4 Tavoitetaso 1/20 1/50 1/100 1/250 Virtaama m 3 /s 3947 4508 4928 5482 Vedenk.N 60 +m Lainas 77 77,62 78,08 78,69 Vedenk.N 60 +m Kirkonjyrhämä 75,31 76,06 76,62 77,34 Vaihtoehtojen vertailu - kyselylomake 1/100 TULVATILANNE 1/250 TULVATILANNE VE1 VE2 VE3 VE4 Kumpi vaihtoehdoista on mielestäsi kokonaisuutena parempi, kun otat huomioon niiden hyödyt, haitat, kustannukset, toteuttamiskelpoisuuden ja riskit? Kumpi vaihtoehdoista on mielestäsi kokonaisuutena parempi, kun otat huomioon niiden hyödyt, haitat, kustannukset, toteuttamiskelpoisuuden ja riskit? VE1 VE2 VE3 VE4 Mikä on vaihtoehtojen paremmuusjärjestys, kun otat huomioon niiden hyödyt, haitat, kustannukset, toteuttamiskelpoisuuden ja riskit? 42 21
TULVASUOJELU- HYÖTY TULVASUOJELU- HYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS 14.2.2014 Vaihtoehtojen vertailu: VE1 & VE2 VE1 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI VE2 KEMIJÄRVEN JA OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Rovaniemi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Kemijärvi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Muut alueet Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Varmuus Melko varma Melko varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Ei vaikutusta Luontoarvot Ei vaikutusta Ei vaikutusta Kalastus Ei vaikutusta Ei vaikutusta Virkistys Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Vesivoima Pieni hyöty Ei vaikutusta Porotalous Ei vaikutusta Ei vaikutusta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Ei vaikutusta Toteutetta-vuus Kohtalainen Melko hyvä Rakentamis-kustannukset Kemijärven padot Roi penkereet 4 5 milj. 1,6 2,4 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy, ROI kaupunki ROI kaupunki + valtio, Kemijoki Oy 43 Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta 1-2 suunnittelukautta Vaihtoehtojen vertailu: VE1 & VE2 VE1 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI VE2 KEMIJÄRVEN JA OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Rovaniemi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Kemijärvi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Muut alueet Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Varmuus Melko varma Melko varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Ei vaikutusta Luontoarvot Ei vaikutusta Ei vaikutusta Kalastus Ei vaikutusta Ei vaikutusta Virkistys Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Vesivoima Pieni hyöty Ei vaikutusta Porotalous Ei vaikutusta Ei vaikutusta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Ei vaikutusta Toteutetta-vuus Kohtalainen Melko hyvä Rakentamis-kustannukset Kemijärven padot Roi penkereet 4 5 milj. 1,6 2,4 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy, ROI kaupunki ROI kaupunki + valtio, Kemijoki Oy 44 Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta 1-2 suunnittelukautta 22
TULVASUOJELU- HYÖTY TULVASUOJELU- HYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS 14.2.2014 Vaihtoehtojen vertailu: VE1 & VE2 VE1 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI VE2 KEMIJÄRVEN JA OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Rovaniemi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Kemijärvi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Muut alueet Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Varmuus Melko varma Melko varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Ei vaikutusta Luontoarvot Ei vaikutusta Ei vaikutusta Kalastus Ei vaikutusta Ei vaikutusta Virkistys Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Vesivoima Pieni hyöty Ei vaikutusta Porotalous Ei vaikutusta Ei vaikutusta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Ei vaikutusta Toteutetta-vuus Kohtalainen Melko hyvä Rakentamis-kustannukset Kemijärven padot Roi penkereet 4 5 milj. 1,6 2,4 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy, ROI kaupunki ROI kaupunki + valtio, Kemijoki Oy 45 Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta 1-2 suunnittelukautta Vaihtoehtojen vertailu: VE1 & VE2 VE1 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI VE2 KEMIJÄRVEN JA OLKKAJÄRVEN KÄYTÖN OPTIMOINTI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Rovaniemi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Kemijärvi Harvinainen tulva 1/100a Harvinainen tulva 1/100a Muut alueet Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ Vähentää tulvariskiä alapuolella Varmuus Melko varma Melko varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Ei vaikutusta Luontoarvot Ei vaikutusta Ei vaikutusta Kalastus Ei vaikutusta Ei vaikutusta Virkistys Tilapäinen vaikutus Tilapäinen vaikutus Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Vesivoima Pieni hyöty Ei vaikutusta Porotalous Ei vaikutusta Ei vaikutusta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Ei vaikutusta Toteutetta-vuus Kohtalainen Melko hyvä Rakentamis-kustannukset Kemijärven padot Roi penkereet 4 5 milj. 1,6 2,4 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy, ROI kaupunki ROI kaupunki + valtio, Kemijoki Oy 46 Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta 1-2 suunnittelukautta 23
TULVASUOJELUHYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS TULVASUOJELUHYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS 14.2.2014 Vaihtoehtojen vertailu: VE3 & VE4 Rovaniemi Kemijärvi Muut alueet VE 3 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ. Vähentää tulvariskiä alapuolella VE 4 KEMIHAARAN TEKOALLAS Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Vähentää tulvariskiä alapuolisella vesistöalueella Varmuus Melko varma Varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Pitkäaikainen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Luontoarvot Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Kalastus Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus jokikalastukseen Uusi järvikalastuskohde Virkistys Tilapäinen vaikutus Virkistyskäyttö muuttuu Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Maisema muuttuu Vesivoima Pieni hyöty Erittäin suuri hyöty Porotalous Ei vaikutusta Erittäin suuri paikallinen haitta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Erittäin suuri hyöty Toteutettavuus Kohtalainen Huono Kemijärven padot 4 5 milj. Roi penkereet 1,6 2,4 milj. Rakentamiskustannukset250 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy ROI kaupunki? Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta Yli 3 suunnittelukautta Vaihtoehtojen vertailu: VE3 & VE4 Rovaniemi Kemijärvi Muut alueet VE 3 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ. Vähentää tulvariskiä alapuolella VE 4 KEMIHAARAN TEKOALLAS Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Vähentää tulvariskiä alapuolisella vesistöalueella Varmuus Melko varma Varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Pitkäaikainen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Luontoarvot Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Kalastus Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus jokikalastukseen Uusi järvikalastuskohde Virkistys Tilapäinen vaikutus Virkistyskäyttö muuttuu Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Maisema muuttuu Vesivoima Pieni hyöty Erittäin suuri hyöty Porotalous Ei vaikutusta Erittäin suuri paikallinen haitta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Erittäin suuri hyöty Toteutettavuus Kohtalainen Huono Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset Kemijärven padot 4 5 milj. Roi penkereet 1,6 2,4 milj. Rakentamiskustannukset250 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy ROI kaupunki? Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta Yli 3 suunnittelukautta 24
TULVASUOJELUHYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS TULVASUOJELUHYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS 14.2.2014 Vaihtoehtojen vertailu: VE3 & VE4 Rovaniemi Kemijärvi Muut alueet VE 3 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ. Vähentää tulvariskiä alapuolella VE 4 KEMIHAARAN TEKOALLAS Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Vähentää tulvariskiä alapuolisella vesistöalueella Varmuus Melko varma Varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Pitkäaikainen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Luontoarvot Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Kalastus Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus jokikalastukseen Uusi järvikalastuskohde Virkistys Tilapäinen vaikutus Virkistyskäyttö muuttuu Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Maisema muuttuu Vesivoima Pieni hyöty Erittäin suuri hyöty Porotalous Ei vaikutusta Erittäin suuri paikallinen haitta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Erittäin suuri hyöty Toteutettavuus Kohtalainen Huono Kemijärven padot 4 5 milj. Roi penkereet 1,6 2,4 milj. Rakentamiskustannukset250 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy ROI kaupunki? Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta Yli 3 suunnittelukautta Vaihtoehtojen vertailu: VE3 & VE4 Rovaniemi Kemijärvi Muut alueet VE 3 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ. Vähentää tulvariskiä alapuolella VE 4 KEMIHAARAN TEKOALLAS Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Vähentää tulvariskiä alapuolisella vesistöalueella Varmuus Melko varma Varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Pitkäaikainen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Luontoarvot Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Kalastus Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus jokikalastukseen Uusi järvikalastuskohde Virkistys Tilapäinen vaikutus Virkistyskäyttö muuttuu Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Maisema muuttuu Vesivoima Pieni hyöty Erittäin suuri hyöty Porotalous Ei vaikutusta Erittäin suuri paikallinen haitta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Erittäin suuri hyöty Toteutettavuus Kohtalainen Huono Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset Kemijärven padot 4 5 milj. Roi penkereet 1,6 2,4 milj. Rakentamiskustannukset250 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy ROI kaupunki? Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta Yli 3 suunnittelukautta 25
TULVASUOJELUHYÖTY LUONTO SOSIAALISET TALOUS TOTEUTETTAVUUS 14.2.2014 Vaihtoehtojen vertailu: VE3 & VE4 Rovaniemi Kemijärvi Muut alueet VE 3 TULVAVESIEN VARASTOINTI KEMIJÄRVELLÄ + PADOT +1 M & OLKKAJÄRVI & TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ (1/50A) Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Tulvan leviämisalue laajenee KJÄ+OLKKAJ. Vähentää tulvariskiä alapuolella VE 4 KEMIHAARAN TEKOALLAS Erittäin harvinainen 1/250a tulva Erittäin harvinainen 1/250a tulva Vähentää tulvariskiä alapuolisella vesistöalueella Varmuus Melko varma Varma Vedenlaatu Tilapäinen vaikutus Pitkäaikainen vaikutus Kalasto Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Luontoarvot Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus Kalastus Ei vaikutusta Pysyvä kielteinen vaikutus jokikalastukseen Uusi järvikalastuskohde Virkistys Tilapäinen vaikutus Virkistyskäyttö muuttuu Maisema ja viihtyisyys Kemijärvi - - Rovaniemi - Maisema muuttuu Vesivoima Pieni hyöty Erittäin suuri hyöty Porotalous Ei vaikutusta Erittäin suuri paikallinen haitta Aluetalous ja työllisyys Lyhytaikainen työllistävyys Erittäin suuri hyöty Toteutettavuus Kohtalainen Huono Rakentamiskustannukset Kemijärven padot 4 5 milj. Roi penkereet 1,6 2,4 milj. Rakentamiskustannukset250 milj. Toteuttaja Valtio, Kemijoki Oy ROI kaupunki? Toteutusaika 2-3 suunnittelukautta Yli 3 suunnittelukautta 26
Tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostus ja Naturaarvioinnin tarve Kemijoen tulvaryhmän 7. kokous 13.2.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat 14.2.2014 Lainsäädännöllinen perusta EU:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SEA-direktiivi 2001/42/EY) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista (200/2005) Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (347/2005) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 13 Tulvariskien hallintasuunnitelman osana esitetään ympäristöselostus. Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 2 1
Mitä ympäristövaikutusten arviointi koskee? Vaikutusten arvioinnin kohde on tulvariskien hallintasuunnitelma Suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin, jos suunnitelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia (SOVA-laki, 3 ) Hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset esitetään ympäristöselostuksessa 3 Tulvariskien hallintasuunnitelma ja ympäristöselostus 4 2