SYT/Ilmansuojeluyksikkö 1/11 Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. VUODEN 2014 MITTAUSVERKKO JA MITATTAVAT YHDISTEET 3. MITTAUKSIIN KÄYTETYT LAITTEET JA MENETELMÄT 4. MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS JA LAATUTAVOITTEET 1. Yleistä Tässä suunnitelmassa on esitetty HSY:n ilmanlaadun mittausten laatutavoitteet sekä keskeiset laadunvarmistus- ja laadunohjausmenettelyt vuodelle 2014. 2. Vuoden 2014 mittausverkko ja mitattavat yhdisteet Mannerheimintien mittausasemalla (Mannerheimintie 5) mitatut epäpuhtauspitoisuudet kuvaavat Helsingin keskustan ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä. Asemalla mitataan seuraavien epäpuhtauksien pitoisuuksia: NO, NO 2, O 3 (SO2) sekä jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5. Vallilan mittausasema (Hämeentie 84 90) on EU-luokituksen mukaan liikenneasema, ja sen tulokset kuvaavat ilmanlaatua kantakaupungin liikenneympäristössä. Vallilassa mitattavat komponentit ovat SO 2, NO, NO 2 ja jatkuvatoiminen PM 10. Kallio (Kallion urheilukenttä) on kaupunkitausta-asema, ja siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat Helsingin kantakaupungin yleistä ilmanlaatua. Kallion mittausasemalla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, O 3, SO 2 sekä jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä. Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia sekä arseenin, nikkelin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuuksia määritetään PM 10 -näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, näytteenkeruu joka 3. päivä). Vartiokylässä (Huivipolku) mittauksilla selvitetään kaukolämmön ulkopuolelle jäävän asuinalueen ilmanlaatua ja erityisesti pienpolton vaikutusta pitoisuuksiin ja se on luokiteltu esikaupunkitaustaasemaksi. Mittausasema sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella suhteessa pääkaupunkiseudun merkittävimpiin päästölähteisiin, ja asemalla tehtävillä otsonimittauksilla arvioidaan seudun omien päästöjen mahdollista vaikutusta otsonin muodostumiseen. Vartiokylän mittausasemalla mitataan NO-, NO 2 -, O 3 -, CO-, PM 10 - ja PM 2,5 -pitoisuuksia jatkuvatoimisella menetelmällä. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä sekä bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10 -näytteistä (kuukauden kokoomanäyte, näytteenkeruu joka 3. vuorokausi). Leppävaara4 sijaitsee lähellä Turuntietä osoitteessa Läkkisepänkatu 1, ja siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat vilkkaasti liikennöidyn aluekeskuksen ilmanlaatua. Leppävaaran mittausasemalla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5.
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 2/11 Tikkurila3:n (Neilikkatie) asemalla mitatut pitoisuudet kuvaavat vilkasliikenteisen aluekeskuksen ilmanlaatua. Neilikkatien mittausasemalla mitataan NO-, NO 2 -, (CO-), mustahiili- sekä PM 10 - ja PM 2,5 - pitoisuuksia jatkuvatoimisella menetelmällä. Lisäksi asemalla määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon kokoomanäytteistä. Luukin mittausasema sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä Luukintien läheisyydessä golfkentän laidalla kaukana päästölähteistä, ja se toimii pääkaupunkiseudun tausta-asemana. Luukissa mitataan SO 2 -, NO-, NO 2 -, O 3 - sekä PM 2,5 - pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan ulkoilman lämpötilaa. Pasila1 on meteorologinen asema, jonka tulokset kuvaavat säätilaa Helsingin keskustassa avoimella paikalla noin 50 m korkeudella merenpinnasta. Asemalla mitattavat parametrit ovat lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine, sadeaika, sademäärä sekä kokonais- ja nettosäteily. Sääasema uusitaan vuonna 2014 ja siihen asti mittauksiin käytetään WXT-anturia, ja sinä aikana säteilyä ei mitata. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitataan vuonna 2014 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla. Ämmässuon vanha mittausasema sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueella lähellä vuoden 2007 lopussa suljettua kaatopaikkaa. Siellä mitataan TRS -pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan erilaisia sääparametreja: lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, sademäärä, suhteellinen kosteus, ilmanpaine kokonaissäteily. Uusi mittausasema, Ämmässuo2, sijaitsee uuden kaatopaikan läheisyydessä sen itäpuolella, ja siellä mitataan TRS-, PM 10 - ja PM 2,5 -pitoisuuksia. Lohjan mittausasema sijaitsee Nahkurintoroin pysäköintialueella. Asema on kaupunkitausta-asema. Lohjalla mitataan NO-, NO 2 -, PM 10 - ja PM 2,5 - pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja: 2.1 Siirrettävät asemat vuonna 2014 Länsisatamassa mitataan ilmanlaatua Tyynenmerenkadulla matkustajaterminaalin edessä. Asemalla mitataan NO-, NO 2 -, SO 2 - ja PM 2,5 -pitoisuuksia. Mittauksilla selvitetään satamatoiminnan ja laivaliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Aseman mittaustulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat Länsisataman vaikutusalueella. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa laivojen, terminaaliin asioivien ajoneuvojen ja muun liikenteen päästöt, kaukokulkeuma sekä ajoittain myös energiantuotannon päästöt. Ympäristö on avointa ja tuulettuvaa. Katajanokan ilmanlaadun mittaukset ovat myös osa Helsingin Sataman Etelä- ja Länsisatamien ympäristöluvissa määriteltyä velvoitetarkkailua. Hämeentien ilmanlaadun mittausasema sijaitsee osoitteessa Hämeentie 7, pysäköintiruudussa. Ilmasta mitataan mm. hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2.5 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuuksia. Mittauksilla selvitetään ilmanlaatua ja pitoisuustasoja, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mittauksilla selvitetään myös ilmanlaadun kehittymistä, sillä Hämeentien aiemmissa mittauksissa on todettu hengitettävien hiukkasten (2005) ja typpidioksidin (2005 ja 2009) pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Kehä II:n mittausasema sijaitsee Kehä II:n itäpientareella Kokinkylän liittymässä. Mittausaseman ympäristö on avointa ja se tuulettuu hyvin. Mittausympäristön ilmanlaatuun vaikuttavat voimakkaimmin liikenteen päästöt ja katupöly. Mittausten tavoitteena on selvittää, kuinka korkeiksi pitoisuudet nousevat pääväylän välittömässä läheisyydessä. Asukkaat eivät altistu jatkuvasti näin korkeille pitoisuuksille. Tuloksia käytetään kehitettäessä pölyntorjuntaa pääväylillä, pölynsidonnan tarpeellisuuden arvioinnissa
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 3/11 sekä taustatietona kaupunkisuunnittelussa. Mittausasema ei ole raja-arvoa valvova asema, koska se on tutkimuskäytössä eikä altistuvia asukkaita ole näin lähellä väylää. Ruskeasannan (Ruskeasanta 2) mittausasema sijaitsee Sireenitien varrella. Mittausaseman tulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat asuessaan Vantaan pientaloalueilla. Mittauksilla selvitetään pientaloalueiden ilmanlaatua. Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja katujen pölyäminen. Asemalla mitataan NO-, NO 2 - ja PM 2,5 -pitoisuuksia. Lisäksi mitataan bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10 -näytteistä (kuukauden kokoomanäyte). Hyvinkään mittausasema sijaitsee Hyvinkään keskustassa Kauppalankadulla lähellä Hämeenkadun risteystä. Mittausaseman tulokset kuvaavat ilmanlaatua, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan tai asuessaan vilkasliikenteisillä alueilla Uudellamaalla. Asemalla mitataan NO-, NO 2 - ja PM 10 -pitoisuuksia. Taulukko1. HSY:n ilmanlaadun mittausasemat ja niillä mitatut yhdisteet vuonna 2014. EU:lle raportoitavat raja-, kynnys ja tavoitearvoa valvovat asemat ja komponentit on merkitty sinisellä. (x) = projektimittaus tms. Mittausasema PM 10 PM 2,5 NO x SO 2 O 3 VOC metallit PAH BC Hiukkasten CO Sää TRS lukumäärä Mannerheimintie x x x (x) x x x Vallila x x x x x Kallio x x x x x x x x Vartiokylä x x x x Leppävaara 4 x x x Luukki x x x x x Tikkurila 3 x x x x x (x) x Länsisatama 3 x x x x Hämeentie x x x Kehä II x x x Ruskeasanta x x x x (x) Lohja x x x x Hyvinkää x x Länsisatama2 (x) Pasila x Ämmässuo x x Ämmässuo2 x x x Loviisa x 3. Mittauksiin käytetyt laitteet ja menetelmät Mittauksiin käytetään EU:n referenssimenetelmää silloin, kun se on mahdollista. Hiukkasten jatkuvissa mittauksissa käytetään vain sellaisia hiukkasmittausmenetelmiä, joiden on osoitettu antavan ekvivalentteja tuloksia referenssimenetelmän kanssa ja joille on määritetty tarvittaessa korjauskerroin. Typenoksidien jatkuvissa mittauksissa käytetään referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14211:2012 Ambient air quality Standard method for the measurement of the concentration of nitrogen dioxide and nitrogen monoxide by chemiluminescence. Jatkuvien mittausten lisäksi HSY määrittää typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä standardin EN 16339:2013 Ambient air - Method for the determination of the concentration of nitrogen dioxide by diffusive sampling mukaisesti. Keräimenä käytetään IVL tyyppistä keräintä.
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 4/11 Rikkidioksidin mittauksissa käytetään EU:n referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14212:2012 Ambient air Standard method for the measurement of the concentration of sulphur dioxide by UV fluorescence. Otsonin mittauksissa käytetään EU:n referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14625:2012 Ambient air quality Standard method for the measurement of the concentration of ozone by ultraviolet photometry. HSY käyttää hengitettävien hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 mittauksissa jatkuvatoimisia analysaattoreita eikä keräinmenetelmää, joka on referenssimenetelmä. Mittaukset perustustuvat tekniseen ohjeeseen CEN/TS 16450:2013 Ambient air Automated measuring systems for the measurement of the concentration of particulate matter PM 10 /PM 2,5 ). PM 10 - PM 2,5 -mittausmenetelmät perustuvat värähtelevään mikrovaakaan (TEOM), ß-säteilyn vaimenemiseen (FH62-IR), valon sirontaan (Grimm) tai sekä valon sirontaan että ß-säteilyn vaimenemiseen (SHARP). Raja-arvoa valvovilla mittausasemilla HSY käyttää vain sellaisia hiukkasmittausmenetelmiä, joille on tehty EU:n edellyttämät vertailumittaukset ja määritetty mahdollinen korjauskerroin. Bentseenin ja eräiden muiden hiilivetyjen (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, propyylibentseeni, 1,3,5- trimetyylibentseeni, styreeni) pitoisuuksia määritetään passiivikeräinmenetelmällä standardin EN 14662-4 Ambient air quality - Standard method for measurement of benzene concentrations. Part 4: Diffusive sampling followed by thermal desorption and gas chromatography mukaisesti. Näytteet kerätään Perkin- Elmer-teräsputkiin, joissa adsorbenttinä on Carbograph ITD. Akkreditoitu laboratorio Metropolilab analysoi näytteet kaasukromatografisesti ja kokoaa keräimet. PM 10 -näytteistä määritetään raskasmetallien (lyijy, arseeni, kadmium, nikkeli sekä niiden lisäksi koboltti, kupari, mangaani ja vanadiini) pitoisuuksia. HSY kerää näytteet standardin FprEN12341:2014 Ambient air - Standard gravimetric method for the determination of the PM 10 or PM 2.5 mass concentration of suspended particulate matter mukaisella referenssimenetelmällä. Metropolilab määrittää metallien pitoisuudet ICP-MS-menetelmällä standardin EN 1490:2006 Ambient air quality - Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM10 fraction of suspended particulate matter mukaisesti. Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden PAH-yhdisteiden (bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, dibentso(a,h)antraseeni) pitoisuudet määritetään PM 10 - näytteistä standardin EN 15549:2008 Air quality. Standard method for the measurement of the concentration of benzo(a)pyrene in ambient air mukaisesti. Metropolilab tekee analyysit kuukauden kokoomanäytteistä. Lisäksi tehdään analyysejä valituista yksittäisistä suodattimista. 3.1 HSY:n laitekanta Mittausten sujuminen varmistetaan varalaitteilla ja riittävällä varaosavarastolla. Mittausasemilla olevien laitteiden lisäksi pidetään laitehuollossa yksi laite kullekin mitattavalle kaasulle kalibrointikaasujen vertailua varten. Yleisperiaate on, että mittauksissa käytetään parhaita käytettävissä olevia laitteita ja pysyvillä mittausasemilla pidetään varmimmat, tarkimmat ja vähiten liukuvat laitteet. Raja-, tavoite- ja kynnysarvoa valvovissa mittauksissa ja mahdollisuuksien mukaan muulloinkin käytetään tyyppihyväksyttyjä laitteita.
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 5/11 HSY:n ilmanlaadun mittauksissa käytössä olevat laitteet sekä viitteet tyyppihyväksyntä- tai ekvivalenttisuustesteihin on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. HSY:n ilmanlaadun mittauksissa käyttämä laitekanta NO x laitteet Lukumäärä Tyyppihyväksyntä Lisätietoja Horiba APNA-370 5 TUV 936/21204643/C Thermo 42i 1 TUV 936/212033248/C Horiba APNA-360 11 ei tyyppitestattu O 3 laitteet Thermo 49i 4 TUV 936/21203248/B Horiba APOA-370 3 TUV 936/21204643/A Thermo 49C (1) ei tyyppitestattu SO 2 laitteet Thermo 43i 1 TUV Report 936/21203248/D Horiba APSA-370 5 TUV Report 936/21204643/D Environnement AF22M 1 TUV Report 936/21206773/A Thermo 43C 2 ei tyyppitestattu PM laitteet Ekvivalenttisuuden osoittaminen Teom 1400 PM 10 tai PM 2,5 4 + (1) PM 2,5 kts. 1) PM 10 monitoring and intercomparison with the reference sampler in Helsinki (Sillanpää et. al Report 2002) FH 62 I-R PM 10 tai PM 2,5 9 PM 2,5 kts. 1) PM 10 monitoring and intercomparison with the reference sampler in Helsinki (Sillanpää et. al Report 2002) Grimm 180 PM 2,5 ja PM 10 4 PM 2,5 kts. 1) PM 10 LUBV nr. 21-18/2005 SHARP 5030 PM 10 tai PM 2,5 4 PM 2,5 ja PM 10 kts. 1) Teom 1405D PM 2,5 PM coarse, PM 10 1 käytetään HSY:n määrittämiä korjauskertoimia Osiris PM 2,5 ja PM 10 6 suuntaa-antavat mittaukset Mustahiilianalysaattorit MAAP 5020 + PM 1-esierotin 4 Lukumäärämittaukset Grimm 5401+ DMA 1 Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan rakennettu DMA-laitteisto Airmodus A20 1 PM keräimet MicroPNS LVS1 5 Referenssimenetelmä MicroPNS LVS-S7 2 Referenssimenetelmä MicroPNS LVS16 4 Referenssimenetelmä Säämittalaitteet Vaisala WXT-520 6 Vaisala MAWS 1 Vaisala AWS310 1 1) Demonstration of the equivalence of PM2.5 and PM10 measurement methods in Helsinki 2007 2008 http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/julkaisu/pdf/vertailulab/pm-equivalence%20report-fmi.pdf Ilmatieteen laitos on verrannut useita erityyppisiä PM 2,5 - ja PM 10 -laitteita referenssikeräimiin vuoden talvella 2007 2008 sekä keväällä ja kesällä 2008. Kaikki HSY:llä käytössä olevat PM 2,5 - ja PM 10 - mittauksiin käytetyt laitetyypit olivat mukana Ilmatieteen laitoksen vertailumittauksissa 2007-2008. PM 2,5 :n vertailujakso täyttää EU:n ohjeen vaatimukset, ja saatuja funktioita voidaan käyttää tulosten laskennassa. Osiriksella oli pienhiukkasmittauksissa liian suuri mittausepävarmuus ja se soveltuu pienhiukkasille vain suuntaa antaviin mittauksiin. Ilmatieteen laitoksen referenssivertailuissa PM 10 -mittauksia tehtiin ainoastaan syksyllä, ja jakso oli liian lyhyt ja pitoisuudet liian alhaisia, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida tulosten ekvivalenttisuutta ja laskea korjausfunktiot. HSY käyttää PM 10 -mittausten osalta tuloksia, jotka on saatu YTV:n ja Ilmatieteen laitoksen vertailumittauksissa vuosina 2000-2001. Tuolloin FH 62 I-R -laitteilla ja TEOM:lla saadut tulokset todettiin vertailukelpoisiksi referenssikeräimen tulosten kanssa (tehdasasetuksilla). Grimmin PM 10 -tuloksille käytetään saksalaisen vertailulaboratorion esittämää kerrointa 0,82, joka vastaa HSY:n omissa vertailumittauksissa saatua tulosta.
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 6/11 Eri hiukkaslaitteille käytettyjen korjausfunktioiden kulmakertoimet ja vakiotermit on esitetty taulukossa 3. Korjauskertoimet otetaan huomioon tiedonkeruujärjestelmässä kalibrointisuoran kulmakertoimena ja vakioterminä. Jos samalla mittausasemalla mitataan sekä pienhiukkasten että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, perusperiaate on, että molemmat mittaukset tehdään samantyyppisillä laitteilla. Taulukko 3 Hiukkasanalysaattoreiden korjausfunktioiden kulmakertoimet ja vakiotermit Analysaattori (A) PM 2,5 PM 10 Teom 1400 1,25 x A + 1,56 1,03 x A + 3,0 FH 62 I-R 1,35 x A 0,73 1,15 x A Grimm 180 0,75 x A 0,31 0,82 x A SHARP 5030 1,09 x A 1,0 x A Teom 1405D 1,23 x A + 1,76 1,2 x A + 0,12 (PMcoarse-kerroin) 4. Mittaustulosten laadunvarmistus ja laatutavoitteet Säännöllisillä laadunvarmistustoimenpiteillä, huolehtimalla referenssien jäljitettävyydestä ja stabiileista olosuhteista mittausasemilla varmistetaan mittaustulosten luotettavuus. Taulukossa 4 on esitetty mittausten havaintorajat ja mittaustuloksille sallitut suurimmat epävarmuudet. HSY noudattaa ilmanlaadun mittauksissa EN-standardeja ja mittaukset tehdään ja toimenpiteet dokumentoidaan standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 pohjalta laaditun laatujärjestelmän mukaisesti. EN-standardien edellyttämät ja HSY:n mittauksilleen asettamat laatutavoitteet on esitetty taulukoissa 5, 6 ja 7. 4.1 Kalibroinnit ja jäljitettävyys Mittausten laatutavoitteiden toteutuminen varmistetaan käyttämällä tarkkoja ja jäljitettäviä kalibrointireferenssejä sekä kalibroimalla ja huoltamalla laitteet säännöllisesti ja riittävän usein. Mittausten oikeellisuus varmistetaan osallistumalla vertailumittauksiin, joita kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio järjestää. Typenoksidi- ja rikkidioksidilaitteet kalibroidaan käyttämällä keskiväkevää kaasupulloa (SO 2 noin 2 ppm, tarkkuus ±2 %, NO noin 10 ppm, tarkkuus ±2 %) ja kaasulaimenninta (Horiba APMC-360). Jälki kansalliseen primääristandardiin saadaan vertaamalla kalibrointikaasuja kansallisen vertailulaboratorion eli Ilmatieteen laitoksen mittanormaaleihin. Jälki haetaan kenttäkalibroinneissa käytetyille pitoisuuksille, eli vertailussa kalibrointikaasu laimennetaan kenttäkalibrointipitoisuuksiin kaasulaimentimella. Kalibrointistandardien pitoisuutta seurataan vertaamalla kentällä käytettäviä kalibrointistandardeja huoltotiloissa säilytettävään standardiin (SO 2 noin 4 ppm, tarkkuus ±2 % ja NO noin 10 ppm, tarkkuus ±2 %, laimennin Horiba APMC-370). Jos vertailussa saatu tulos poikkeaa Ilmatieteen laitoksella saadusta pitoisuudesta yli 2 %, selvitetään poikkeaman syy ja toteutetaan vaadittavat korjaavat toimenpiteet. Jos kalibrointikaasun pitoisuus muuttuu yli 3 % pullon käyttöaikana, sille haetaan uusi jälki Ilmatieteen laitokselta. Kalibrointikaasuina voidaan käyttää myös laimeaa NO- kaasua, jos laimennin ei ole käytettävissä. Otsonilaitteiden kalibroinneissa käytetään otsonia tuottavaa UV-fotometriä (API 703 E). Otsonikalibraattorille haetaan jälki vertaamalla sitä vuosittain Ilmatieteen laitoksen NIST:n referenssifotometriin.
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 7/11 PM 10 - ja PM 2,5 -monitoreissa kalibroidaan erikseen massan ja virtauksen mittaus. Virtauksen kalibrointiin käytetään Bronchorst-massavirtamittareita (alue 5 l/min, 20 l/min ja 50 l/min), joiden tarkkuus on 0,5 % näytöstä + 0,5 % alueesta. Kalibroitavat virtaukset ovat suuruusluokkaa 3 l/min ja 14 l/min, 17 l/min ja 38,3 l/min. Virheen minimoimiseksi virtauskalibroinnissa käytetään mahdollisimman pientä virtausmittaria. Bronchorst-massavirtareferenssit (alue 5 l/min ja 20 l/min) on kalibroitu Ilmatieteen laitoksella toukokuussa 2014. Massavirtareferenssien kalibrointiväli on kaksi vuotta. TEOM:n massan määritys on kalibroitu määrittämällä jousivakion arvo tunnetun painoisella suodattimella. FH 62 I-R - laitteiden kalibrointilevyt on tarkistettu vertaamalla muiden mittaajien (IL, Lappeenranta/Imatra, Turku) vastaaviin levyihin. Levyjen arvot todettiin yhteneviksi. Vertailussa havaittiin kuitenkin, että kalibroinnissa on syytä käyttää saman sarjan nolla- ja aluelevyä. PM 2,5 - ja PM 10 -keräinten virtaukset kalibroidaan käyttämällä Bronchorst-massavirtamittaria (50 l/min). Kalibroitava virtaus on 38,3 l/min. 4.2 Huollot ja korjaukset (laitetestit) Typenoksidi-, rikkidioksidi-, otsonilaitteet huolletaan vuoden välein huolto-ohjeiden mukaisesti. Huollon yhteydessä määritetään laitteen havaintorajat, toistuvuus nolla- ja aluetasossa sekä monipistekalibroinnin avulla lineaarisuus. Typenoksidilaitteille määritetään lisäksi konvertointiaste, jota käytetään hyväksi tulosten laskennassa. Konvertteri uusitaan viiden vuoden välein tai, jos konvertointiaste on alle 97 %. Hiukkaslaitteet huolletaan kerran vuodessa. FH 62 I-R- laitteiden kammiot puhdistetaan joka kolmas vuosi. Kammion puhdistushuollon aikana huoltotilan säteilytasoa seurataan ß-säteilymittarilla. 4.3 Tulosten käsittely ja raportointi Mittaustiedot kerätään ja editoidaan ENVIDAS-tiedonkeruujärjestelmällä. Editointi tehdään EU:n mittausstandardien mukaisesti. Tulokset raportoidaan reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla ja ilmanlaatuportaalissa ja lisäksi tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportit.
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 8/11 Taulukko 4.1. Jatkuvatoimisten NO x, SO 2, O 3 -mittausten havaintorajat ja kokonaisepävarmuus Yhdiste Havaintoraja LTD=3,3 * ZStd /Slope Mittausepävarmuus tuntiraja-arvopitoisuudessa Mittausepävarmuus vuosiraja-arvopitoisuudessa Typenoksidit NO, NO 2 NO2 < 3,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % NO < 1,7 µg/m 3 Rikkidioksidi SO 2 < 2,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % Otsoni O 3 < 2,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % Taulukko 4.2. VOC-keräysten havainto- ja määritysrajat sekä kokonaisepävarmuus Yhdiste Havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonaisepävarmuus pitoisuudessa 5 µg/m3 Bentseeni < 0,20 µg/m3 < 0,30 µg/m3 < 20 % Tolueeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Etyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Ksylenit < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Propyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % 1,3,5-Trimetyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Styreeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Taulukko 4.3. PAH-yhdisteiden havainto- ja määritysrajat sekä suhteellinen kokonaisepävarmuus Yhdiste havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonaisepävarmuus Bentso(a)pyreeni < 0,07 < 0,1 < 25 % Bentso(b)fluoranteeni < 0,07 < 0,1 < 25 % Bentso(k)fluoranteeni < 0,07 < 0,1 < 25 % Ideno(1,2,3-cd)pyreeni < 0,07 < 0,1 < 25 % Dibentso(a,h)antraseeni < 0,14 < 0,2 < 25 % Taulukko 4.4. Metallianalyysien havainto- ja määritysrajat sekä kokonaisepävarmuus Metalli Havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonaisepävarmuus Lyijy (Pb) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Arseeni (As) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Nikkeli (Ni) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Kadmium (Cd) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Koboltti (Co) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Kupari (Cu) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Mangaani (Mn) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Vanadiini (V) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 %
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 9/11 Taulukko 5. SO 2 -mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN 14212 Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteerit EN 14212 Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet/toimenpideraja Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei käytössä: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Std 1,0 nmol/mol (2,66 µg/m 3 ) Tihennetty kalibrointi (manuaalinen): - nollaliukuma > 2 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 - nollatarkistus > 3 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % Std 0,6 µg/m 3 Havaintoraja 2,0 µg/m 3 (0,75 ppb) aluetarkistus kaasujen verifiointi aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus Joka 6. kuukausi Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi Std 1,5 % pitoisuudesta (160 ppb) (2,4 ppb = 6,4 µg/m 3 ) nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol (13 µg/m 3 ) Std 3,0 µg/m 3 Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 3,0 tai 3,0 µg/m 3 alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 1,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein painevaikutus a) a) vaikutus 1,0 % keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto b) vaikutus 2,0 % vähintään joka 3. Suodattimen vaikutus < 3 % Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo kuukausi Suodattimen vaihto vähintään 3 kk puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. välein Suodinkotelon puhdistus 6 kk välein Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 10/11 Taulukko 6. O 3 mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN 14625 Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteerit EN 14625 Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet/toimenpideraja Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei käytössä: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Tihennetty kalibrointiväli: - nollaliukuma > 2 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 - nollatarkistus > 3 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Std 1,5 nmol/mol (3,0 µg/m 3 ) Std 0,6 µg/m 3 Havaintoraja 2,0 µg/m 3 (1,0 ppb) aluetarkistus kaasujen verifiointi aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus Joka 3. kuukausi Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi Std 2,0 % pitoisuudesta (160 ppb) (3,2 ppb = 6,4 µg/m 3 ) nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol (10 µg/m 3 ) Std 3,0 µg/m 3 Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 3,0 tai 3,0 µg/m 3 alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 1,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein painevaikutus a) a) vaikutus 1,0 % keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto b) vaikutus 2,0 % vähintään joka 3. Suodattimen vaikutus < 3 % Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo kuukausi Suodattimen vaihto vähintään 3 kk puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. välein Suodinkotelon puhdistu 6 kk välein Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 11/11 Taulukko 7. NO x mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN 14211 Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteeri EN 14211 Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei käytössä: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Tihennetty kalibrointiväli (NO/NOx): - nollaliukuma > 2,5/4,0 µg/m 3 (~ 2 ppb) - alueliukuma > 3 % - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 (NO, NO2) - nollatarkistus > 3 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Std 1,5 nmol/mol (1,87/2,87 µg/m 3 ) Std 0,75/0,9 µg/m 3 (NO/NOx) Havaintoraja 2,5/3,0 µg/m 3 (2,0 /1,6 ppb) Std 0,75 % pitoisuudesta (800 ppb) Std 3,0 µg/m 3 aluetarkistus kaasujen verifiointi aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus Joka 3. kuukausi Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol (10 µg/m 3 ) Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 3,0 tai 3,0 µg/m 3 alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 1,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein painevaikutus a) a) vaikutus 1,0 % keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto b) vaikutus 2,0 % vähintään joka 3. Suodattimen vaikutus < 3 % Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo kuukausi Suodattimen vaihto vähintään 3 kk puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. välein Suodinkotelon puhdistu 6 kk välein Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa