ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö

2 Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN MITTAUSJÄRJESTELMÄ OHJEARVOVERTAILUT KUUKAUSITTAIN ILMANLAATUINDEKSI 6 5 TULOSTEN YHTEENVETO Liitteet: 1. Raportissa käytetyt ilmanlaadun raja- ja ohjearvot 2. Mittausasemien kuvaukset 3. Menetelmät ja laadunvarmennus

3 1/7 1. Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien vuoden 2016 ilmanlaadun mittaustuloksista. Ilmanlaatumittausten suorittamisesta ja tämän raportin laatimisesta on vastannut Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelun palveluyksikkö. Jyväskylän alueen päästöjen ja ilman laadun kehitystä tarkastellaan laajemmin kolmen vuoden välein tehtävissä yhteenvetoraporteissa. Ilmanlaadun tarkkailu toteutettiin vuoden 2014 joulukuussa solmitun kolmivuotisen yhteistarkkailusopimuksen ja sen liitteenä olleen suunnitelman mukaisesti. Tarkkailun kustannuksiin osallistuivat Jyväskylän kaupunki ja tietyt ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvolliset toiminnanharjoittajat. Vuonna 2016 tarkkailuun osallistuivat: Jyväskylän Energia Oy Vapo Oy Adven Oy Valmet Technologies Inc Valio Oy Jyväskylän meijeri Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki Ilmanlaadun mittauksia jatkettiin edellisen sopimusvuoden tapaan keskittyen mittauksissa kaupungin ilmanlaatuun keskeisimmin vaikuttaviin epäpuhtauksiin hiukkasiin ja typen oksideihin. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä toimi vuoden 2016 aikana erittäin hyvin ja mitattujen tuntiarvojen validiteetti oli koko vuoden ajalta pääsääntöisesti lähes 100 prosenttia. Ainoastaan keskustan mittausasemalla oli heinäkuussa neljänä päivänä ongelmia tiedonsiirrossa, joka pudotti aseman tuon kuukauden hyväksyttyjen tuntiarvojen määrän 90 prosenttiin. Vuoden 2016 aikana ilmanlaadusta tiedotettiin edelleen reaaliaikaisena kaupungin internet-sivuilla. Tämän lisäksi mittausverkon tuottamat tiedot olivat nähtävissä valtakunnallisessa ilmanlaatuportaalissa ja niistä myös tiedotettiin Ylen aamu-tv:n ilmanlaatukatsauksessa. Mittausjärjestelmä ja tulosten raportointi on kuvattu seuraavalla sivulla. Mittausasemat, mittausmenetelmät ja tulosten laadunvarmennus on kuvattu raportin liitteissä

4 2. Jyväskylän ilmanlaadun mittausjärjestelmä 2/7

5 3. Ohjearvovertailut kuukausittain 3/7 NO2 VERTAILU OHJEARVOON 2016 µg/m3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Ohjearvo 150 µg/m KESKUSTA PALOKKA tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

6 4/7 NO2 VERTAILU OHJEARVOON 2016 µg/m3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Ohjearvo 70 µg/m KESKUSTA PALOKKA tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

7 5/7 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET VERTAILU OHJEARVOON 2016 µg/m3 PM 10 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Ohjearvo: 70 ug/m Keskusta Palokka tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

8 4. Ilmanlaatuindeksi 6/7 Ilmanlaadun tuntijakauma keskustassa 2016 perustuu ilmanlaatuindeksin tuntiarvoihin 85 hyvä 877 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono

9 5. Tulosten yhteenveto 7/7 Typpidioksidi Typpidioksidin suurin 99 %:n tuntiarvo 62 µg/m3 mitattiin tammikuussa Palokan mittausasemalla. Saatu pitoisuus on 41 % ohjearvosta. Keskustan suurin arvo 57 µg/m 3 havaittiin myös huhtikuussa. Tulos on 38 % ohjearvosta. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo 44 µg/m3 mitattiin keskustassa tammikuussa. Pitoisuus on 63 % ohjearvosta. Palokan vastaava arvo oli myös tammikuussa mitattu 42 µg/m3, joka on 60 % ohjearvosta Keskustan ja Palokan vuosikeskiarvot olivat 13 µg/m3 ja 8 µg/m3. Nämä arvot ovat 33 % ja 20 % annetusta raja-arvosta. Hiukkaset Keskustassa hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) mitattiin huhtikuussa korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo 55 µg/m 3. Vuorokausiarvo on 79 % ohjearvosta. Palokan vastaava pitoisuus oli maaliskuussa saatu 43 µg/m 3, joka on 61 % ohjearvosta. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat keskustassa 12 µg/m 3 ja Palokassa 9 µg/m 3. Keskustan pitoisuus on 30 % ja Palokan 23 % raja-arvosta. Keskustassa pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvoksi mitattiin 3 µg/m 3, joka on 12 % raja-arvosta. Yhteenveto Jyväskylässä nyt mitatut kaikki typpidioksidin pitoisuudet jäivät molemmilla asemilla tuntitasolla alle puoleen ja vuorokausiarvoinakin vain runsaaseen puoleen annetuista ohjearvoista. Typen oksidien korkeat pitoisuudet ovat peräisin liikenteestä ja vaativat syntyäkseen erityiset sääolot. Vuoden 2016 kevättalvella näitä olosuhteita oli harvoin, josta syystä typpidioksidipitoisuudetkin jäivät aiempia vuosia pienemmiksi. Jokakeväinen katupölyjakso jäi sekin nyt normaalia lyhyemmäksi ja niinpä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausipitoisuudet olivat myös huomattavasti aiempia matalampia sekä keskustan että Palokan mitta-asemilla. Valtioneuvoston vuonna 2011 antaman asetuksen mukaisia hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvon numeroarvon ylityksiä mitattiin keskustassa 3 kappaletta, kun sallittu ylitysmäärä vuodessa on 35 kappaletta. Palokassa vastaavia ylityksiä esiintyi vain yhden kerran. Vuosikeskiarvona hengitettävien hiukkasten pitoisuus kohosi keskustan asemalla noin kolmannekseen ja Palokan asemalla neljännekseen raja-arvosta. Keskustassa mitattujen pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvo jäi aiempien vuosien tapaan runsaaseen kymmenesosaan raja-arvosta. Ilmanlaadun indeksillä arvioituna Jyväskylän keskustan ilmanlaatu oli vuoden 2016 aikana 7798 tuntia hyvä, 887 tuntia tyydyttävä, 85 tuntia välttävä, 22 tuntia huono ja 2 tuntia erittäin huono. Ilmanlaatuindeksissä näkyi myös ilmanlaadun suhteen edullisten sääolojen vaikutus: välttävien, huonojen ja erittäin huonojen ilmanlaatutuntien määrä oli selvästi edellisvuotta pienempi.

10 Liite 1 RAPORTISSA KÄYTETYT ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT Valtioneuvosto on ja antanut seuraavan taulukon mukaiset ohje-ja raja-arvot: AINE AIKA OHJEARVO RAJA-ARVO TYPPIDIOKSIDI VUOROKAUSI 70 ug/m3 - NO2 TUNTI 150 ug/m3 200 ug/m3 VUOSI - 40 ug/m3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET VUOSI - 40 ug/m3 PM 10 VUOROKAUSI 70 ug/m3 50 ug/m3 PIENHIUKKASET PM 2,5 VUOSI - 25 ug/m3 Raportissa ohjearvot on merkitty kuviin. Käsitteet tuntiarvojen 99. prosenttipiste ja kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo ovat valtioneuvoston päätöksen mukaisia tilastollisia tunnuslukuja, joita käytetään em. ohjearvoihin vertaamiseen. Raportin ilmanlaatuindeksikuvien lukuja voidaan arvioida seuraavasti: Indeksin arvo ilmanlaadun luonnehdinta Terveysvaikutukset Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Välttävä Epätodennäköisiä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä 0-50 Hyvä Ei todettuja

11 Mittausasemien kuvaukset Liite 2 KESKUSTA Osoite: Yliopistonkatu 19, JYVÄSKYLÄ Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, NOx,PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 101 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Jyväskylän keskustassa Lyseon piha-alueella, osittain korkean entisen koulurakennuksen suojaamana. Mittausaseman koillispuolella kulkee Yliopistokatu, joka on yksi keskustan läpiajokatu. Vilkkaimmin liikennöidyt keskustan kadut ja ohiajotie (Rantaväylä) sijaitsevat koillisessa ja etelässä kauempana. Mittausaseman länsi- ja luoteispuolella sijaitsee Harju, joka rajaa ruutukaavakeskustan tässä ilmansuunnassa. Mittausaseman ympäristössä sijaitsee Harjun puistomaista aluetta lukuun ottamatta keskustan liike- ja toimistokortteleita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NOx: Environnement AC32M/ kemiluminesenssi PM10 ja PM2,5: TEOM 1405D / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

12 PALOKKA Osoite: Korppumäentie 1, PALOKKA Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, NOx,PM10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 143 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Haukkamäen päiväkodin vieressä pysäköintialueen reunassa. Lähiympäristössä on päiväkodin ja sen piha-alueen lisäksi asutusta ja metsäaluetta. Hieman kauempana lännessä ja etelässä sijaitsee kauppakeskuksia ja Nelostie. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NOx: Environnement AC32M/ kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettu

13 Menetelmät ja laadunvarmennus Liite 3 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssi-ilmiöön perustuvilla analysaattoreilla (Environment ACM32). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Lyseolla ja Palokassa on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Lyseolla TEOM, malli 1405D ja Palokassa TEOM, malli 1400A). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Lyseolla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1405D). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Kaikki hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet on ilmoitettu pitoisuutena vallitsevissa olosuhteissa. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu ja raportoitu SyncAir-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. TULOSTEN LAADUNVARMENNUS Mittaustulosten laatu on varmistettu säännöllisillä laadunvarmistuskalibroinneilla, ylläpitohuolloilla ja vuosihuolloilla. Laitteiden ylläpitohuolto on tehty laitevalmistajien antamien ohjeiden ja oman huolto-ohjelman mukaisesti. Mittausten toimintaa on seurattu päivittäin Typenoksidianalysaattorien nolla- ja pitoisuustaso on tarkistettu manuaalisesti kuukausittain ja niille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkistus kolmasti vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta mittaustulokset on tarvittaessa korjattu. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten jatkuvatoimisten mittalaitteiden virtaamat ja vaakavakiot on tarkistettu kaksi kertaa vuodessa.