VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012

2 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt noin 280 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 24 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2011 oli Pohjois-Savossa poikkeuksellisen lämmin. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon. Vuoden selvästi kylmin kuukausi oli helmikuu. Kevät tuli kuitenkin hyvin nopeasti ja jo huhtikuun lopulla lämpötila kohosi +20 oc:een. Kesällä helteitä oli aiva kesäkuun alusta elokuun lopulle saakka. Myös loppuvuosi oli lämmin ja ajoittain myös varsin sateinen. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 8 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 10 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2011 Päiviönsaarella 110 μg/m 3, Pääterveysasemalla 78 μg/m 3 ja Taulumäellä 110 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2011 oli Päiviönsaarella 22 μg/m 3, Pääterveysasemalla 12 μg/m 3 ja Taulumäellä 15 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta Vuonna 2011 pitoisuudet olivat keskimäärin Päiviönsaarella ja Taulumäellä alhaisemmat kuin vuonna Pääterveysasemalla pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisenä vuotena. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat vuoden kylmimpänä kuukautena helmikuussa. Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3 ja Pääterveysasemalla μg/m 3. Ohjearvo 70 μg/m 3 ylittyi Päiviönsaarella katupölyaikaan huhtikuussa.

3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna kertaa. Pääterveysasemalla ylityksiä ei mitattu.. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna μg/m 3. Pääterveysasemalla vuosikeskiarvo oli 10 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2011 sekä Päiviönsaarella että Pääterveysasemalla alhaisempia kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2011 Päiviönsaarella <1-2 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-7 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla olivat selvästi alhaisempia kuin vuonna Myös Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet laskivat hieman vuoden 2010 tasosta.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina LIITE 4 Tunnusluvut vuoden 2011 mittauksista

5 ESIPUHE 1 Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2011 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (AMK) Juha Pulkkinen. 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun rajaarvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on

6 2 tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

7 2. MITTAUSPISTEET 3 Vuonna 2011 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 59), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Wredenkatu 6) olevalla sääasemalla. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7. Päästötiedot perustuvat

8 4 - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2010, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2010 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuodelta 2011 ei ole käytettävissä säätietoja kaupungintalon sääasemalta, koska vanha sääasema ei ollut käyttökunnossa ja sen korvaava uusi sääasema asennettiin käyttöön aivan vuoden lopulla. Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli 2,9 C. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä: pakkas- ja lumisadejaksot vuorottelivat. Tammikuussa Pohjois-Savossa satoi lunta varsin paljon. Selvästi kylmin talvikuukausi oli helmikuu, jolloin lämpötila alimmillaan kävi noin -35 o C:ssa. Maaliskuu oli lämpö- ja sadeolosuhteiltaan varsin tavanomainen alkukevään kuukausi. Huhtikuussa kevät alkoi kuitenkin edetä poikkeuksellisen nopeasti, kun lämpötila kohosi kuun lopulla +20 o C:een. Loppukeväästä toukokuussa sää oli varsin vaihtelevaa: oli hyvin lämpimiä päiviä, mutta myös yöpakkasia, sekä ajoittain myös sateista. Koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Erityisesti syyskuuta sävyttivät lämpimän sään ohella runsaat sateet. Joulukuun oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Pysyvämpi ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella.

9 5 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2011 olivat Varkaudessa noin tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuodelta 2011 on ensimmäisen kerran laskettu myös raide- ja vesiliikenteen sekä hajapäästöjen osuus. Tästä johtuen vuodelta 2011 raportoitava kokonaispäästömäärä on suurempi kuin muutamana edellisenä vuotena. Päästöt (t/a) Typen oksidien päästöt Varkaudessa v hajapäästöt työkoneet raideliikenne vesiliikenne tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2011 yhteensä 783 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2011 yhteensä 108 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2011 noin 100 t pienemmät kuin vuonna 2010.

10 6 Typenoksidipäästöjen jakauma Varkaudessa v raideliikenne työkoneet 1 % 8 % vesiliikenne 1 % tieliikenne 11 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 1 % Stora Enso Oyj 77 % Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

11 7 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2011 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot v Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo (ug/m 3 ) ja suhteessa mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Tuntikeskiarvo v Vuosikeskiarvo v Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä

12 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 8 ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Raja-arvo Vuosikeskiarvo v Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan kylmimpänä talvikuukautena helmikuussa. Pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella ja alhaisimmat Pääterveysasemalla Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

13 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaaren pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2011 pitoisuudet Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla olivat alhaisempia kuin vuonna Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 25 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 0

14 HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2011 olivat noin 280 tonnia. Vuodelta 2011 raportoidut hiukkaspäästöt olivat selvästi suuremmat kuin aiemmilta vuosilta. Tämä johtuu siitä, että vuodelta 2011 raportoidut hajapäästöt olivat selvästi suuremmat kuin vuonna Hiukkaspäästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) hajapäästöt työkoneet tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2011 yhteensä 173 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2011 yhteensä noin 95 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2011 olivat hieman pienemmät kuin vuonna Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta.

15 11 Hiukkaspäästöjen jakauma Varkaudessa v työkoneet 2 % tieliikenne Varkauden 2 % Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 34 % Stora Enso Oyj 61 % 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille.

16 12 Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on määritelty raja-arvo 25 μg/m 3. vuosikeskiarvona. Ilmanlaatuasetuksessa pienhiukkasille on lisäksi määritelty altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähentämistavoite vuosille Asetus edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus 2011 Raja-arvo Ylitysten määrä 2011 Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo

17 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 13 ja suhteessa raja-arvoihin Pääterveysasemalla PM 10 Pääterveysasema Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 35 - Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2011 huhtikuussa, jolloin myös ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi. Ylitys johtui katupölystä. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat alkusyksystä ja joulukuussa. Pääterveysasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 2011 olivat hieman alhaisempia kuin Päiviönsaarella. Katupölyepisodin aikana huhtikuussa pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat selvästi alhaisempia kuin Päiviönsaarella Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

18 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat kohonneet koko 2000-luvun. Vuoden 2003 poikkeama vuosikeskiarvossa johtuu siitä, että tältä vuodelta mittaustuloksia on vain tammikuulta ja loka-joulukuulta. Vuonna 2011 pitoisuudet kääntyivät hieman laskuun. Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat olleet tasaisia vuoteen 2007 asti, mutta vuoden 2008 pitoisuudet jäävät selvästi alle edellisten vuosien arvoja. Vuonna 2011 myös Pääterveysasemalla pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema

19 15 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2011 olivat 24 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2011 päästöt laskivat samalle tasolle kuin, mitä ne olivat vuosina Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) Stora Enso Oyj 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

20 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuonna 2011 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo Vuorokausiarvot v < Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2011 Pääterveysasemalla selvä korkeampia kuin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä ja alkukesästä. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan loppukeväästä ja kesällä. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

21 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 17 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso

22 Pitoisuus (ug/m3) 18 Oyj:n hajurikkiyh- disteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuonna 2011 pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla, mutta erityisen selvä pitoisuuksien lasku oli Pääterveysasemalla. 2,5 Haisevien rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0

23 19 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuonna 2011 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt olivat jonkin verran pienemmät kuin vuonna Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2011 jäivät selvästi alle ohje- ja raja-arvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan helmikuussa, joka oli vuoden kylmin kuukausi. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvot Päiviönsaarella huhtikuussa. Ylitykset johtuivat katupölystä. Myös Pääterveysasemalla katupölyn vaikutus näkyy keväisin, mutta selvästi alhaisempina pitoisuuksina kuin Päiviönsaarella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet kasvussa Päiviönsaarella lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2011 erityisesti Pääterveysasemalla selvästi alhaisempia kuin vuonna Myös Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2011 hieman alhaisempia kuin vuonna Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu siis selvästi taittui. Pitoisuuksien lasku on mitä ilmeisimmin yhteydessä siihen, että Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöt pienenivät neljän vuoden kasvun jälkeen. Vuonna 2011 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan talvella ja keväällä. Talvella pakkasilla ilmanlaatua heikensivät typpidioksidin kohonneet pitoisuudet. Huhtikuussa katupölyepisodin aikana koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Myös hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja alkukesästä.

24 20 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 1 Kaupungintalon mittausasema Kaupungintalon mittausaseman sijaitsee kaupungintalon katolla 98 metriä merenpinnasta, 20 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausasemalla on mitattu vuodesta 1995 lähtien sääparametrejä: ilman lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 900 metrin päässä koillisessa.

25 2 Pääterveysaseman mittausasema 21 Pääterveysaseman mittausasema sijaitsee pääterveysaseman ilmastointihuoneessa 93 metriä merenpinnasta, 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on hajurikkien osalta Thermo Environmental Instrument malli 43 A ja typenoksidien osalta Environnement S.A., malli AC32M ja hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena on TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 1600 metrin päässä ja Varkauden Aluelämpö Oy:n Hevosharjunkadun voimala sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä etelä-kaakossa. Alueella on myös useita talokohtaisia lämmityskattiloita. Aseman lounaispuolella on Savontie n. 20 metrin päässä.

26 22 3 Päiviönsaaren mittausasema Päiviönsaaren mittausasema sijaitsee VT-23:n ja Wredenkadun risteyksessä olevan parkkialueen laidalla 89 metriä merenpinnasta, n.3,5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauksia ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS), typenoksidit (NO ja NO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Thermo Environmental Instrument malli 43A, typenoksidien osalta Monitor Labs malli 9841 B sekä hengitettävän pölyn osalta TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 350 metrin päässä itä-koillisessa.

27 23 4 Taulumäen mittausasema (Taulumäen toripaviljonki) Taulumäen mittausasema sijaitsee Taulumäentorin laidalla toripaviljongissa 91 metriä merenpinnasta, n. 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu tausta-asema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Monitor Labs:n malli 9850B sekä typenoksidien osalta Monitor Labs:n malli 9841 B. Mittausasemasta koilliseen sijaitsee StoraEnso Oyj:n jätevesilammikko noin 1000 metrin etäisyydellä ja n m itään sellutehdas. Asemasta kaakkoon n 120 m:n päässä on Kauppakadun ja Osmajoentien risteys. Rakennuksen läheisyydessä on taksiasema sekä pieni pysäköintialue.

28 24 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla, johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Päiviönsaarella ja Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Pääterveysasemalla Thermo Environmental Instrument malli 42C). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tammi-maaliskuussa tietokonepohjaisella SyncAir-ohjelmistolla. Huhtikuussa mittausjärjestelmäksi vaihdettiin Enview Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

29 25 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet hajapäästöt 41 12

30 26 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne työkoneet 5 5 hajapäästöt PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj

31 27 LIITE 4 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo

32 28 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 27 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

33 29 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 24 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu * Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu * 10 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

34 30 TYPPIDIOKSIDIN KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Rajaarvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

35 31 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu * 25 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 28 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 20 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

36 32 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo 40 40

37 33 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 2 8 0,4 Huhtikuu 1 2 0,9 Toukokuu 2 4 0,9 Kesäkuu 1 2 1,9 Heinäkuu 1 1 1,4 Elokuu 2 4 1,6 Syyskuu 0 3 0,7 Lokakuu 5 1 0,8 Marraskuu 2 3 1,6 Joulukuu 6 * 1 0,4 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,3 Huhtikuu ,1 Toukokuu ,9 Kesäkuu 3 6 5,5 * Heinäkuu 5 6 1,3 Elokuu 7 7 2,6 Syyskuu ,8 Lokakuu 8 8 1,4 Marraskuu 9 1 2,9 Joulukuu 3 * 1 3,2 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

38 34 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 1 3 0,8 Toukokuu 2 3 1,7 Kesäkuu 1 2 1,2 Heinäkuu 1 3 1,4 Elokuu 1 2 1,2 Syyskuu 1 1 0,6 Lokakuu 3 1 0,6 Marraskuu 1 1 0,7 Joulukuu 3 1 0,7 Ohjearvo PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki ,4 1, ,2 2,0 1, ,5 1,0 0, ,3 0,8 0, ,7 0,9 0, ,5 1,3 0, ,6 1,2 0, ,5 1,6 0, ,7 1,6 0, ,5 1,5 0, ,7 2,1 0, ,5 1,0 0,4