ASIAKASLEHTI RAY:N YHTEISTYÖYRITYKSILLE Hyväntekeväisyydestä vastapainoa ravintolayrittäjän arkeen 02 10 SIVU 8 SIVU 10 SIVU 16 SIVU 20 Ole hereillä: Rautaista Löydä oma tapasi estä skimmaus kumppanuutta auttaa
02 10 Pääkirjoitus Muutoksen vesissä Oikeastaan on aikamoinen sattuma, että kirjoitan nyt teille, hyvät kumppanimme. En voi sanoa olevani rahapelaamisen harrastaja, saati asiantuntija. Sen sijaan murros, jota rahapelialalla eletään, on minulle hyvin tuttu. Olen uinut muutoksen vesissä monta kertaa aiemminkin. Mediamaailmassa eri jakelukanavien keskinäistä synergiaa on haettu ja hyödynnetty jo vuosia. Monikanavaisuus tukee myös nykyistä rahapelitoimintaa. Sähköiset kanavat sisältävä rahapelien jakelu on tie, jota RAY:nkin on menestyäkseen kuljettava. Sähköisiin kanaviin lähdetään ray.fipelisivuston myötä loppuvuoden 2010 aikana. Asiakas pelaa siellä, missä se hänelle kulloinkin parhaiten sopii. Meidän on siis oltava siellä, missä asiakkaamme liikkuvat: parhailla liikepaikoilla ja sähköisissä kanavissa. En usko, että netti korvaa nopeasti nykyistä fyysistä ja sosiaalista peli- ja palvelukokemusta. Netti palvelee silloin, kun asiakkaalla ei ole mahdollisuutta piipahtaa pelipisteessä, -salissa tai kasinolla. Luotan siihen, että uudet sähköiset kanavat voivat lisätä pelaamista myös liikepaikoissa, kun osaamme kuljettaa pelaajia eri jakelukanavissa. Yrityskumppanien tiloissa tapahtuva pelaaminen säilyy pitkään pääasiallisena pelaamisen muotona. Panostamme siihen myös jatkossa ja syvennämme entisestään kumppaniyhteistyötämme. Tästä esimerkkinä olemme paraikaa käynnistämässä useampivuotista projektia, jonka tavoitteena on uudistaa pelipistekonseptiamme. Myös uusia tulokkaita pelivalikoimaan on luvassa. Tavoitteemme on onnistua yhdessä myös jatkossa. Seuraava yhteinen iso ponnistuksemme teidän kumppanien kanssa liittyy uuteen 18 vuoden ikä rajaan, joka astuu raha-automaattien osalta voimaan heinäkuun 2011 alussa. Ikärajojen yhtenäistyminen selkeyttää valvontaa, mikä on hyvä asia. Vaikka meillä on yhdessä pelien tarjoajina vastuumme, muistetaan, että pelit ovat ennen kaikkea ajanvietettä. Niiden parissa on jokaisella lupa viihtyä! Hyvää syksyä! Timo Kiiskinen Jakelujohtaja Numerot jonoon Maksa millä maksat Kolikoilla voi maksaa lähes 20 000 rahaauto maatilla. Käypiä ovat 10*, 20 ja 50 senttiset sekä 1 ja 2 euron kolikot. Kortilla voi maksaa noin 6 000 raha-automaatilla, määrä kasvaa koko ajan. Korttina käy useimpien pankkien sirulliset debit-kortit sekä Visa Electron. Seteleillä voi maksaa yhä useammin, nyt noin 600 raha-automaatilla. Maksaa voi 5, 10, 20 ja 50* euron seteleillä. Pelitililtä voi maksaa loppuvuonna avautu - vassa nettipalvelussa. * vain pelisaleissa. 2
Sisältö 4 Pieni uutishetki 8 Hyväntekeväisyydestä vastapainoa yrittäjän arkeen Ravintolayrittäjä Manjit Manu Singh on paitsi yrittäjä myös hyväntekijä. Hän pyörittää pääkaupunkiseudulla toimivaa yhdeksän ravintolan yhtiötä. Tasapainoa hektiseen arkeen antaa hyväntekeväisyystyö Intiassa. 10 Tiedätkö mitä on skimmaus? Skimmaus on maksukorttien magneettijuovien kopiointia korttiautomaattiin liitettävän laitteen avulla. Skimmausta harjoittavat kansainvälisesti järjestäytyneet rikolliset. Yrityskumppanit ovat avainasemassa ilmiön torjumisessa, kun he toimivat kentällä silminä ja korvina. 12 Apua, peliautomaattini nilkuttaa! 14 Pelaamisen tarve säilyy muodot muuttuvat 16 R-kioskeissa panostetaan pelaamiseen RAY:n ja Rautakirjan yhteistyöllä on pitkä historia, raha-automaateilla on pelattu Ärrillä jo neljännesvuosisata. 19 Maria Lund viihdytti lukijakilpailun voittajia kasinolla 20 Jokaiselle on paikka vapaaehtoistyössä 22 RAY:n asiakaspalvelu vastaa lukijoiden kysymyksiin 23 Kohti palvelevaa kumppanuutta 24 Lukijakilpailu julkaisija: Raha-automaattiyhdistys päätoimittaja: Jouni Kempas toimitus: Perfecto Oy Taitto: Riikka Sulkamo kirjapaino: Erweko, 2010 Pieni Hetki -lehti kertoo RAY:n yhteistyöyrityksille hyödyllistä tietoa raha-automaateista ja ravintolakasinopeleistä. www.ray.fi/yrittajayhteistyo Euroopan ympäristömerkki Pienessä Hetkessä käytetylle paperille on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki FI/11/1. Paperin valmistuksessa on minimoitu energiankulutuksen, vedenkäytön ja jätteen määrä, suosittu uusiutuvia luonnonvaroja sekä vältetty luontoa kuormittavia raaka aineita. 3
02 10 Pieni uutishetki Koonnut: Henna Norberg Tutut automaatit myös netissä RAY avaa nettipelipalvelunsa loppuvuoden aikana. Pelivalikoima lisääntyy heti yli sadalla uudella pelillä, mutta mukana ovat totta kai myös kivijalasta tutut klassikot JokeriPokeri, Mansikka, Tähti ja Tuplapotti. Suosikkipeleille on luotu identtiset nettiversiot, joten uusia peliohjeita ei tarvitse heti uudessa ympäristössä opetella. Panos tasot netissä ovat erilaiset kuin kulma kioskilla, mutta muuten peli näyttää ja toimii samalla tavalla kuin fyysinen tuttu automaatti. Olemme lisänneet peleihin joitakin ominaisuuksia. Esimerkiksi Tuplapotissa pelaaja pystyy valitsemaan linjakohtaisen panoksen, kertoo pelituottaja Jussi Ronkainen. Ravintoloista tutuista pöytäpeleistä mukana ovat tunnetuimmat Black Jack ja ruletti. Uutuuksia ovat mm. tunnetuista elokuvista johdetut Gladiator- ja X-Men -pelit. Netti mahdollistaa myös reaali- ja virtuaalimaailman yhdistymisen esimerkiksi erilaisissa turnauksissa. Pelipalveluun on asetettu rajoituksia pelaajan suojelemiseksi. Pelaajan on oltava 18 vuotta täyttänyt, rahansiirtoja on rajoitettu, pelitilillä on 5 000 euron maksimisaldo, päivittäiselle pelaa miselle asetetaan 500 euron rajat pois lukien pokeri. RAY ei salli myöskään luottokorttien käyttöä. Asiakkaat voivat tarkkailla omaa pelaamistaan ja hyödyntää analysointityökalua. Se kertoo pelaajalle, miten hän pelaa ja onko pelaamisessa mahdollisia riskitekijöitä. Esimerkiksi Ruotsissa samaa palvelua käyttää yli 40 000 pelaajaa. Pelaajan käyttöön tuleva pelianalyysi pohjautuu paitsi pelaajan omaan dataan myös koko työ kalun tietokantaan. Kotimaista palvelua Pelaaminen RAY:n palvelussa on turvallista. Rekisteröitymisen yhteydessä asiakas varmentaa henkilöllisyytensä käyttämällä pankkitunnuksia. Suomalaiset viranomaiset valvovat toimintaa, ja RAY:n oma valvontahenkilöstö valvoo pelaamista. Kumppaneiden asiakaspalvelu säilyy ennallaan RAY avaa uuden asiakaspalvelun kuluttaja-asiakkaille internet-pelipalvelun myötä. Koska nettipelaaminen ei ole sidottu aikaan, auttaa myös asiakaspalvelu reaaliaikaisesti puhelimella, sähköpostilla ja live-chatillä. RAY:n kumppanien tuttu palvelunumero 0800 157 509 ja oma asiakaspalvelu säilyvät ennallaan. Palvelu on auki maanantaista perjantaihin klo 8 18 ja lauantaisin klo 8 16. Voit lähettää myös sähköpostia yrityspalvelu@ray.fi Yrittäjien asiakaspalvelu tekee syksyllä kumppaniyhteistyöhön liittyvää selvitystä ja pyytää asiakaspalveluun soittavia osallistumaan lyhyeen haastatteluun. Selvitys on osa Palveleva kumppanuus -hanketta. Hankkeesta ja selvityksen tuloksista kerrotaan tarkemmin ensi vuoden Pieni Hetki -lehdissä. Lue myös s. 23 Kohti palvelevaa kumppanuutta 4
Pidetään huolta, myös prinsessoista RAY:lle tärkeät teemat suomalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ovat olleet kuluvana syksynä väkevästi esillä myös elokuvateattereissa. Arto Halosen ohjaama Prinsessa kertoo Kellokosken mielisairaalassa elämästään valtaosan viettäneen Anna Lappalaisen karun kauniin tarinan. Elokuva keräsi jo muutaman ensimmäisen esitysviikon aikana yli 170 000 katsojaa. Elokuvan nähneet pysähtyvät varmasti pohtimaan elämän monimuotoisuutta, kertoo elokuvayhteistyöstä RAY:ssa vastaava viestintäpäällikkö Jouni Kempas. RAY:lle ja toiselle elokuvan kumppanille Mielenterveyden keskusliitolle elokuva antoi mahdollisuuden nostaa keskusteluun erilaisuuden, yhteisöllisyyden ja ihmisarvon kunnioittamisen tärkeyttä myös nyky-yhteiskunnassamme. Elokuvassa hienon roolisuorituksen prinsessakuvitelmissa elävänä Lappalaisena tekevä Katja Kütner (os. Kukkola) muistuttaa, ettei ihmisiä pidä jakaa heihin ja meihin, sillä kaikki tarvitsevat apua joskus. www.prinsessakampanja.fi www.prinsessaelokuva.fi Kulta-Jaska niittää mainetta Yksi RAY n tämänvuotisista uutuuspeleistä, Kulta- Jaska, on saavuttanut pelaajien keskuudessa nimensä veroista suosiota. Ikiklassikot Tuplapotti ja JokeriPokeri ovat siis saaneet haastajan. Kullanhuuhdonnan maailmasta ideansa ammentava peli on kaikissa Monipeli- ja Palettiautomaateissa, joita on eri puolilla Suomea noin 4000. Näillä automaateilla jo lähes joka toinen kerta peliksi valitaan Kulta-Jaska. Kulta-Jaskan erilaisten bonus- ja vapaapelien ansioista pelaaja pääsee seikkailemaan pelin eri osiin. Aikaa kuluu mukavasti jo pienellä panoksella. Pelin äärellä viihdytään, kertoo pelituottaja Jari Orkola. Naispelaajia on miellyttänyt myös kultaa huuhtovan Jaskan komeus. Visuaalisuus onkin peleissä yhä tärkeämpää, ja siihen satsataan myös parhaillaan suunnittelussa olevissa peliuutuuksissa. Paavon puoti 5
02 10 Pieni uutishetki K18 voimaan automaateilla ensi heinäkuun alussa Uuden ikärajan teippaukset alkavat alkuvuodesta Lokakuun alusta voimaan astunut uusi arpajaislaki nosti rahapelaamisen ikärajan 18 vuoteen. RAY:n automaattien osalta ikäraja astuu voimaan 1.7.2011, kun kaikki ikärajoista kertovat teippaukset, materiaalit ja automaattien lasien sisäpuolella olevat tarrat on vaihdettu pelipisteisiin. Uuden ikärajan lisäksi laki laajentaa ikärajan valvomisen vastuuta. Valvonta kuuluu lain mukaan 1.7.2011 lähtien RAY:n lisäksi myös raha-automaatin käyttöä varten tilan luovuttaneen elinkeinon harjoittajan tehtäviin. Valvonnan laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lakiuudistus tehostaa rahapelaamisen sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyä ja torjuu rikollisuutta. Ikärajamuutoksen lisäksi lain ensimmäinen vaihe tiukentaa pelien markkinointia ja laventaa viranomaisen toimivaltuuksia puuttua laittoman pelitoiminnan edistämiseen Suomessa. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiyte - tään entisestään lain toisessa vaiheessa, joka tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Näin Suomessa luovuttaisiin lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa. Lakiehdotuksen mukaan yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen annettaisiin Veikkaus Oy:lle, RAY:lle ja Fintoto Oy:lle. Suomessa osa hevospeleistä on kuulunut Veikkauksen pelivalikoimaan, mutta uusi laki piirtää selvän rajan tähänkin: kavioveikkaaminen on jatkossa luvallista vain Fintoton järjestämänä. Tavoitteena on saada arpajaislaki kokonaisuudessaan voimaan viimeistään vuoden 2012 alussa, kun rahapeliyhteisöjen nykyiset toimiluvat päättyvät. Suomalaiset peliyhtiöt RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5 ja V75 ravipelit Veikkauk selta Fintotolle. 6
Peliklinikalta keskitetysti apua peliongelmaan Peliongelmaisten ja heidän läheistensä neuvonta- ja tukipalvelut on keskitetty kesällä avatulle Peliklinikalle. Helsingin ydinkeskustassa toimivan klinikan palvelut ovat käyttäjille maksuttomia. Tuttu auttava puhelin Peluuri ja netissä toimiva Peli poikki -hoito-ohjelma saivat rinnalleen avohoidon ja syksyllä avatun infoja tukipiste Tiltin. Palvelujen lisäksi klinikka satsaa tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteemme on paitsi tiedottaa ja hoitaa myös kehittää ja levittää hyviä tuki- ja hoitokäytäntöjä eri puolilla Suomea, kertoo kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola. Klinikan tarjoamaa avohoitoa voivat ensi va heessa saada vähintään 18-vuotiaat Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukkaat. Meille pitää olla helppoa tulla ja olla. Täällä voi avoimesti jutella pelien kiehtovasta ja kietovasta maailmasta, sanoo projektipäällikkö Jenni Kämppi. Avoimien ovien lisäksi Tiltissä järjestetään ammattilaisiltoja, joissa peliongelmaisten parissa työskentelevät saavat uutta tietoa ja voivat va htaa kokemuksia. Syksyn aikana Tiltissä käynnistyy vertaistukiryhmiä pelaajille ja myöhemmin myös läheisille. Ryhmät ovat tärkeä tukimuoto, joihin ihmiset aktiivisesti hakeutuvat. Kuva: Timo Wright Tiltissä kohdataan Syksyllä avattu info- ja tukipiste Tiltti on ensimmäinen avoin kohtaamispaikka rahapeliongelmista kärsiville tai niistä kiinnostuneille. Olohuonemainen paikka tarjoaa ammattitaitoista juttuseuraa. Keskeinen sijainti Helsingin ytimessä on tärkeää. Nuorille tietoa rahapelaamisen riskeistä Nuorena aloitetulla rahapelaamisella on tutkimusten mukaan yhteys peliriippuvuuteen. Nuorten on hyvä ymmärtää, mistä rahapelaamisessa on kyse ja mitä riskejä pelaamiseen liittyy. RAY on lukukaudella 2010 2011 mukana Nuorten Akatemian kouluvierailuissa, joissa teemana on nuorten rahankäyttö ja velkaantuminen. Kouluvierailut ovat valmiita koulutyössä hyödynnettäviä oppimispaketteja, joita järjestö rakentaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Lainat, vipit ja lifestyle -kouluvierailun aikana nuoret pohtivat omaa suhtautumistaan rahan käyttöön, pelaamiseen ja velkaantumiseen. Kannattaako esimerkiksi pikavippi tai rahapelaaminen, jos lompakko ammottaa tyhjyyttään? Nuorten Akatemia toteuttaa kouluvierailut yhteistyössä RAY:n ja Kuluttajaviraston kanssa. Kouluvierailut on suunnattu yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille. Kuva: Nuorten Akatemia Kouluille maksuttomat vierailut ovat kysyttyjä. Lainat, vipit ja lifestyle -tilaisuuksia on tilattu jo noin 70, ja suurin osa niistä saadaan vietyä läpi syksyn aikana, kertoo Niclas Kourula Nuorten Akatemiasta. Vierailuja toteutetaan pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. 7
02 10 Ravintolayrittäjä Manjit Manu Singh on paitsi yrittäjä myös hyväntekijä. Hän pyörittää pääkaupunkiseudulla toimivaa yhdeksän ravintolan yhtiötä. Tasapainoa hektiseen arkeen antaa hyväntekeväisyystyö Intiassa. 8
Hyväntekeväisyydestä vastapainoa yrittäjän arkeen Manu Singh lähti kotikylästään Kharar Achharwalista maailmalle 1970-luvun lopulla. Päättäväinen nuori mies halusi tienata rahaa. Matka kulki Nepalin kautta Thaimaahan ja sieltä Eurooppaan. Ensimmäinen työpaikka löytyi kreikkalaisen laivan keittiöstä. Suomeen Manu muutti 1982. Myös Suomessa työskentelin aluksi kokkina. Lisäksi siivosin iltaisin mm. kauppoja ja kirjapainoja. Se oli kovaa aikaa, mutta kaiken kaikkiaan ajasta on vain hyvät muistot. Olen niistä ylpeä, Singh muistelee. Ravintolayrittäjällä ei ole työaikaa Ensimmäisen ravintolan Singh perusti 1987. Nyt, 23 vuotta myöhemmin, mies on Suomen Viihderavintoloiden toimitusjohtaja. Ravintolayrittäjän ura ei ole vähentänyt työnteon tahtia päinvastoin, päivät venyvät usein yön pikkutunneille. Suomen Viihderavintolat on yksityinen yhtiö, jolla on yhdeksän ruoka- ja seurusteluravintolaa pääkaupunkiseudulla. Niistä tunnetuimpia ovat Milliklubi, Lady Moon ja Fever. Asiakaskuntamme on laaja, sillä kaikki ravintolamme ovat erityylisiä. Milliklubi on suurin, uusin ravintola on kolme kuukautta sitten avattu Classic Hollywood Helsingin Malmilla. Kaikissa Viihderavintoloiden toimipisteissä on RAY:n pelipisteet. Pienemmissä paikoissa on automaatteja, yökerhoissa myös pelipöydät. Yhteistyö RAY:n kanssa toimii hyvin, ja Viihderavintoloissa otetaan innolla vastaan myös uudet ideat. Esimerkiksi pelipöydässä on kokeiltu korttimaksamista. Yhteistyö RAY:n kanssa on sujuvaa. Asiakkaamme tykkäävät pelata, ja siksi kehitämmekin aktiivisesti uusia juttuja viihtyvyyden parantamiseksi, Singh kertoo. Kotikylänsä hyväntekijä Kiireinen yrittäjä panostaa täysipainoisesti myös hyväntekeväisyyteen. Kipinä auttamiseen syntyi, kun Manu Singh vieraili kotikylässään seitsemän vuotta sitten ja huomasi kylän elinvoimaisuuden kadonneen. Ennen nuoret pelasivat intohimoisesti jalkapalloa. Aikanaan 11 oman kylän poikaa edusti Intian maajoukkueessa, mikä oli kova saavutus. Nyt heillä ei enää ollut mahdollisuutta pelata, joten nuoret viettivät aikaa kaduilla ja pikkurikollisuus kukoisti. Sen nähdessäni päätin, että jotain on tehtävä. Hyväntekeväisyysyhdistys Welfare and Cultural Societyn kautta kerätyillä rahoilla kylässä organisoidaan näöntarkastuksia ja silmäleikkauksia vanhuksille sekä jalkapalloturnauksia nuorille. Lisäksi järjestön rahoilla ostetaan lapsille vaatteita ja muita tarvikkeita sekä palkataan opettajia kouluihin. Hyväntekeväisyystoimintaa tukee iso joukko tuttujani ympäri maailmaa. Osan tunnen lapsuudesta, osa on tuttuja työni kautta. Ihmiset lähtevät helposti mukaan auttamaan, kun tietävät, että rahat menevät lyhentämättöminä ja suoraan hyvään tarkoitukseen. Rahaa lahjoitetaan vuoden aikana noin 20 30 tuhatta euroa. Yrittäjä tekee vuosittain tammi helmikuussa noin kuukauden mittaisen matkan kotikyläänsä, joka on toiminnan tukikohta. Siellä tehtävää koordinoi tiimi, joka organisoi näöntarkastukset, silmäleikkaukset, jalkapalloturnaukset sekä vaate- ja tavarahankinnat. Paras kiitos on hyvä mieli Welfare and Cultural Society on otettu kylässä kiitollisena vastaan ja tulokset ovat vaikuttavia. Nykyään kylässä pelaa jalkapalloa pari sataa nuorta päivittäin. Nuoret lupaukset saavat valmennusta ja voivat kehittyä rauhassa. Osavaltiotasolla on tullut jo menestystä, Singh iloitsee. Suurin kiitos toiminnan pyörittämisestä tulee Manun mukaan siitä, kun saa auttaa apua tarvitsevia. Tästä, jos jostain, saa hyvän mielen. Sellaisen tunteen saa vain auttamalla toisia, hyväntekijä hymyilee. Teksti: Eeva Rinta-Kanto Kuva: Timo Wright 9
02 10 Tiedätkö mitä on skimmaus? Skimmaus on maksukorttien magneettijuovien kopiointia korttiautomaattiin liitettävän laitteen avulla. Skimmausta harjoittavat kansainvälisesti järjestäytyneet rikolliset. Yrityskumppanit ovat avainasemassa ilmiön torjunnassa, kun he toimivat kentällä silminä ja korvina. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota, sillä korttimaksupääte on pian kaikissa RAY:n automaateissa. On tärkeää, että kumppaneiden henkilökunta tietää, miltä maksupäätteet oikeasti näyttävät. Tavallisen kansalaisen tehtävä on puolestaan pitää kortin tunnusluku omana tietonaan. Skimmaajat nimittäin tarvitsevat sekä magneettijuovan tiedot että tunnusluvun, jotta hyötyvät rahallisesti. Magneettijuovan kopiointi tapahtuu käytännössä asentamalla korttiautomaattiin erillinen laite, joka kopioi kortin tiedot. Ylimääräiset laitteet on suhteellisen helppo huomata, kun henkilökunta tietää millainen oikea maksupääte on, maksukorttirikoksiin erikoistunut ylikonstaapeli Tero Toivonen Keskusrikospoliisista sanoo. Suomessa pieni ilmiö Suomessa skimmausta on esiintynyt varsin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. Toivosen mukaan kiinnijäämisriski on niin korkea, että rikolliset toimivat mieluummin helpommissa maissa. Suomessa kohteena ovat olleet sekä käteisautomaatit että öljy-yhtiöiden kylmäasemien korttiautomaatit. Skimmaus todennäköisesti vähenee edelleen, kun Eurooppa siirtyy kovaa vauhtia erittäin turvallisina pidettyihin sirukortteihin. RAY:ssä skimmaukseen on haluttu kiinnittää muiden turvallisuusasioiden lisäksi huomiota, sillä korttimaksaminen peliautomaateilla lisääntyy. Nyt käytössä on 6 000 maksupäätettä, mutta niitä lisätään jatkuvasti. Pian korttimaksupääte on lähes kaikissa automaateissa. Meidän automaateillamme skimmausta ei ole tapahtunut, mutta haluamme aktivoida yrittäjiä seuraamaan ja ehkäisemään tilanteita. Olemme jo jonkin verran kouluttaneet asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna murrot toimipaikkoihin ovat lisääntyneet, joten on syytä olla valppaana joka suhteessa, kehityspäällikkö Markus Mäkinen RAY:stä muistuttaa. RAY lupaa pitää kumppanit turvallisuusasioista ajan tasalla. Erityishuomiota tulisi kiinnittää pelialueen sijainnin valintaan, automaattien sijoittamiseen ja muuhun sisustukseen, jotta näköyhteys pelialueelle olisi mahdollisimman hyvä ja valvonta siten helppoa. Huomio myös shoulder-surfingiin Skimmausta harjoittavat rikolliset tarvitsevat siis kortin tunnusluvun hyötyäkseen kopioiduista korttitiedoista. Vaikka sirukorttien tietoja ei pystytä skimmaamalla kopioimaan, myös niiden turvallisuus perustuu lopulta käyttäjien huolellisuuteen. Poliisi kehottaa pitämään entistä parempaa huolta tunnusluvusta, kun sitä nykyisin joutuu näpyttelemään aiempaa useammin myös kaupan kassalla. Myös laki velvoittaa huolellisuuteen kortin ja tunnusluvun säilyttämisessä. Huolimattomuuden seurauksena voi joutua itse vastuuseen väärinkäyttötilanteissa. Tunnusluvun kurkkiminen eli eurooppalaisittain shoulder-surfing on nouseva ilmiö. Korttia käytettäessä saattaa takana seistä joku, joka kurkkii tunnusluvun ja hetkeä myöhemmin näpistää lompakon. Tämän jälkeen varkaan on helppo mennä käteisautomaatille ja tyhjentää tili. Käytännössä tunnusluku suojataan vierailta katseilta peittämällä näppäimet kunnolla toisella kämmenellä. Asiakkaita voi myös maksupäätteen luona ystävällisesti muistuttaa tästä. Suosittelisin ihmisiä säätämään kortilleen päivittäisen käteisnostorajan. Kuinka moni tarvitsee yli 100 euroa käteistä päivässä?, Toivonen kysyy. Teksti: Anitta Pirnes Kuva: Wilma Hurskainen 10
Mitä yrityskumppani voi tehdä korttimaksamisen turvallisuutta parantaakseen? Ohjeista työntekijöitäsi korttimaksamisen valvonta- ja tietoturva-asioissa. Jos tiloissasi on korttimaksupäätteen sisältäviä peliautomaatteja, ohjeista työntekijöitä valvomaan myös niiden turvallisuutta esim. skimmauksen osalta. Tee tiedote asiakkaillesi tunnusluvun turvaamisesta peli- ja kassa-alueilla. Sijoita peliautomaatit ja käynti pelialueelle siten, että esteetön näköyhteys kassalle säilyy. Asenna tai suuntaa kameravalvonta mahdollisuuksien mukaan kattamaan myös peliautomaatit. Sijoita kassan maksupääte niin, että maksaja pystyy itse asettamaan kortin ja turvaamaan tunnusluvun. Testauta tietoturvajärjestelmät ja -prosessit säännöllisesti. Lähteet: RAY sekä Keskusrikospoliisin, Kaupan liiton ja Finanssialan Keskusliiton ohjeet korttimaksamisen sujuvuudesta (2010) 11
02 10 X-RAY Apua, peliautomaattini nilkuttaa! Rahapeliautomaattien huolto on nykyään pitkälle automatisoitua. Usein käy niin, että pelipaikassa ei ole ehditty edes huomata automaatin olevan rikki, kun se on jo korjattu. Pian käyttöön tuleva uusi järjestelmä tehostaa toimintaa entisestään. RAY:llä on kumppaneiden tiloissa eri puolilla Suomea noin 17 000 peliautomaattia, jotka vaativat vuosittain 100 000 erilaista huolto- ja asennus toimenpidettä. Määrä voi tuntua hurjalta, mutta nopea laskutoimitus kertoo homman olevan hallussa: RAY:n palkkalistoilla on noin 125 huoltoedustajaa, joten jokainen tekee 800 keikkaa vuodessa eli noin 3 keikkaa päivässä. Maanantaiaamu ja automaatti jumissa Viikonloppuisin pelataan paljon, ja maanantaiaamut valkenevatkin huoltoedustajille usein ruuhkaisina. Viikonloppuna työssä ovat olleet vain päivystäjät, ja toimimattomia automaatteja voi olla parikin sataa. Automaattinen vikailmoitusjärjestelmä onkin monen maanantain pelastus. Tavallinen pelaaja ei ehkä tule ajatelleeksi, että jo lähes kaikki RAY:n peliautomaatit on liitetty laajakaistaverkkoon ja sitä kautta toiminnanohjausjärjestelmään. Järjestelmän pääasiallinen tarkoitus on kerätä automaatin laskintietoja, joiden perusteella osataan tehdä oikeat rahatilitykset RAY:n ja kumppanin välillä. Toiminnanohjausjärjestelmä toimii viestinvälittäjänä myös vikatilanteissa. Vikatieto menee laaja kaistaa pitkin verkkovalvomoon, joka välittää samalla sekunnilla tiedon toiminnanohjausjärjestelmään. Järjestelmä puolestaan luo automaattisesti tiedon viasta kyseisen automaatin huollosta vastaavan mukana kulkevalle päätelaitteelle. Lähes puolet automaattien vioista tulee edelleen tietoon RAY:n kumppanien ilmoituksesta. Tällöin asiakaspalvelu luo huoltopyynnön oikealle vastuuhenkilölle. Kiireellisyyden huoltoedustaja määrittää lennosta täysin seisovat automaatit huolletaan saman tien, jotta tuottojen menetys minimoidaan. Onko siellä raharuuhka? Huoltoedustajan slangissa puhutaan nilkuttavista automaateista silloin, jos automaatti toimii, mutta tarvitsee syystä tai toisesta virittämistä. Tieto nilkuttavista automaateista tulee yleensä automaattisesti, ja vika on usein korjattu ennen kuin kukaan on huomannut mitään. Mekaaninen rahanliikuttelu automaatissa on yleisin korjauskäynnin aiheuttaja. Raharuuhkia eli kolikkojen kasaantumista tapahtuu myös verrattain usein. Vieraat valuutat aiheuttivat ennen ongelmia, mutta nykyään rahavalitsimet ovat erittäin tarkkoja. Ongelmia aiheuttavat rahaaukkoon työnnetyt vieraat esineet sekä yleinen ilkivalta. Joskus automaatin sisään on kaadettu jopa juoma kelpoisia drinkkejä. RAY:ssä pyritään siihen, että automaattien käytettävyys on mahdollisimman korkea. Vuo- 12
Huoltoa vikaantuneelle automaatille den 2011 alusta otetaan käyttöön uusi järjestelmä, jolla töitä saadaan tehostettua ja verkon kautta tulevaa tietoa paremmin jalostettua. Näin tietoa pystytään hyödyntämään ja analysoimaan entistä tehokkaammin ja resursseja jakamaan oikein. Ja tästähän hyötyvät kaikki: RAY:n kumppanit ja pelaajat. Kumppanin peliautomaatit Teksti: Anitta Pirnes Artikkeli perustuu RAY:n kunnossapidon kehityspääl likkö Kalevi Peltokukan ja projektipäällikkö Rauno Saarelan haastatteluun. Näinkin voi käydä 40 % vika ilmoituksista puhelimitse Asiakas palvelu keskus Laajakaista Verkkovalvomo Kirkasta palvelua Huoltoedustaja oli korjaamassa ravintolassa ollutta Pajatsoa. Vähän ajan päästä portsari soitti perään, että huollettuun Pajatsoon on unohdettu laittaa etulasi takaisin paikalleen. Kun edustaja lähti tarkistamaan tilannetta, kävi ilmi, että lasi oli puhdistettu niin hyvin, että portsari ei vain nähnyt sitä. Luodaan keikka järjestelmään Manuaalisti Toiminnan ohjausjärjestelmä Automaattisesti Ilmoitus huoltoedustajan mobiilipäätelaitteeseen Lempiautomaattia ei jätetä Huoltoedustaja osui paikalle pelipisteeseen, jossa pelaajat olivat harvinaisen innokkaita. Edustaja avasi automaatin etupaneelin ja ryhtyi hommiin. Ei aikaakaan, kun joku halusikin pelata juuri kyseistä automaattia, eikä huomannut, että huolto oli käynnissä. Pelaaja laittoi rahan sisään tosin sillä seurauksella, että se osui huoltoedustajaa nenään eikä tuottanut sen kummempaa voittoa. 13
02 10 Pelaamisen tarve säilyy muodot muuttuvat Vuoden päätteeksi eläkkeelle siirtyvä RAY:n jakelujohtaja Risto Lehtinen on nähnyt ja kokenut aitiopaikalta raha-automaatti- ja kasinopelibisneksen muutoksen Suomessa. 1970- ja 80-luvuilla RAY:n tuotannossa lähes kaikki rahapelibisnekseen liittyvät asiat tehtiin itse. Tehdas edusti keskisuurta teollisuutta täällä Leppävaarassa; tuotesuunnittelu, mekaniikka, elektroniikka ja kokoonpano, kaikki omissa käsissä, Lehtinen muistelee. Rahkeita riitti myös vientiin, ja tärkein automaatteja ostanut kumppani oli Norjan Punainen Risti. Viennistä kuitenkin luovuttiin 90-luvun puolivälissä, kun ensisijaisesti haluttiin keskittyä kotimaan toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Lehtisen matkalle mahtuvat myös viihdepelibisneksen vuodet, jolloin erilaiset rahavoitottomat pelit kuten flipperit olivat osa RAY:tä. Viihdeautomaatteja operoitiin lähes 25 vuotta. 1990-luvulla käänteentekevää oli, kun automaattien rahastusvastuu siirrettiin yrittäjäkumppaneille. Toiminta tehostui valtavasti. Olihan se jo kansantaloudellisestikin järkevää, ettei rahoja kuljetettu edestakaisin maakuntapankkien ja Suomen Pankin välillä. Myös rahaliikenteen luotettavuus ja turvallisuus kohenivat, Lehtinen sanoo. Kumppanuutta sijoituspaikkayrittäjien kanssa lähdettiin määrätietoisesti kehittämään jo 90-luvulla. Haasteet yhteistyössä ovat eri aikakausina olleet erilaisia. Tavoitteena on päästä kumppanuudessa tasolle, jossa molemmat näkevät hyödyt ja sitoutuvat kehittämiseen. Käynnistämme parhaillaan hanketta, jossa palvelun merkitys myös kumppanuuksien hoitamisessa korostuu. 14
Missä pelaaja, siellä RAY Lehtisen uraan on mahtunut kaksi kolikkouudistusta, ensin uudet markan kolikot vuonna 1993 ja myöhemmin eurot 2002. Viime vuosina RAY on kehittänyt määrätietoisesti eri maksutapoja, kortilla voi nykyisin maksaa jo 6 000 raha-automaatilla ja seteleillä noin 600 paikassa. Erilaiset maksutavat ovat osa asiakaspalvelua. RAY:n jakelun kattavuus laajenee tuoreen internet-pelipalvelun myötä merkittävästi. RAY:n on oltava siellä missä pelaajatkin ovat. Lehtinen näkee uuden kanavan ennen kaikkea tukevan nykyisiä jakelukanavia. Netti tarjoaa mm. kokeilualustan peli-ideoille, joita voidaan myöhemmin tuoda kivijalkaan. Tuote- ja palvelukehitys on tiemme menestymiseen, ja siihen tarvitsemme kumppaneitamme. Pelaajien toiveisiin on reagoitava nopeasti, sillä korjausliikettä ei voida enää tehdä lisäämällä automaattien määrää, Lehtinen sanoo. Hyvillä mielin muille pelikentille Joulun jälkeen RAY-talon oven suljettuaan Lehtinen aikoo avata useammin ainakin kirjoja ja urheilukassiaan, jossa pelivehkeet kulkevat mukana urheilukentille. Konkari siirtyy uuteen elämänvaiheeseen hyvillä mielin. RAY:llä on mahtava tulevaisuus edessään, osaava henkilöstö ja hyvät kumppanit. Kaikki valttikortit omissa käsissä. Teksti: Henna Norberg Kuva: Wilma Hurskainen Vastuullista kasvua Parasta RAY-vuosissa? Olen saanut olla mukana kehittämässä sekä teknologioita että toimintoja. Ala on muutoksessa ja muutostahti nopeutunut valtavasti viime vuosina. Vaikeinta RAY-vuosissa? Sellaisen asennoitumisen niin talossa kuin talon ulkopuolella kitkeminen, että me yksinoikeustoimijana pärjäisimme ympäristön muutoksista huolimatta. Se ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan tuntosarvet on oltava pystyssä koko ajan, ja muutoksiin on reagoitava yhä nopeammin. RAY on kuluvana vuonna uudistanut jakelunsa organisointia. Risto Lehtisen seuraaja Timo Kiiskinen sai elokuun alusta johdettavakseen kolme tulosyksikköä: liikepaikat, kasino ja internet-pelitoiminta. Tavoitteena on kasvaa vastuullisesti. Timo Kiiskinen on kokenut monikanavaosaaja. Hän on vastannut mm. MTV3:n maksu-tv:n kehityksestä ja liike toiminnan käynnistämisestä. RAY:lle mies siirtyi tietoliikenne verkkoja operoivasta Digitasta. Olen innoissani päästessäni oppimaan uutta toimialaa ja siirtymisestä takaisin kuluttajaliiketoiminnan pariin. RAY:n kehitysnäkymät ovat loistavat. Pääsen työskentelemään osaavien asiantuntijoiden ja hyvien kumppanien kanssa, Kiiskinen toteaa. Aiemmin myynnistä vastannut Jari Kivelä vetää uutta liikepaikat-yksikköä, joka vastaa niin yrittäjäkumppanien tiloissa sijaitsevien raha-automaattien ja ravintolakasinopelien kuin RAY:n omien pelisalien toiminnasta. Muutoksia organisointiin on luvassa: uusi palvelupelityksikkö hoitaa jatkossa palvelujen tuottamisen niin RAY:n pelisaleissa kuin yrittäjäkumppanien ravintoloissa, ja myynti yksikkö keskittyy kaikkien pelituotteiden myyntiin. Haluamme tarjota yrittäjäkumppaneille palvelut yhdellä kertaa, olipa paikassa raha-automaatteja, pöytäpelejä tai molempia. Palvelupeleissä tehostamme henkilöstöresurssiemme käyttöä, kertoo Kivelä. 15
02 10 Kioskiesimies Jaana Hakala kertoo, että asiakkaat viihtyvät pelien parissa nyt pidempään, kioskilla tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. 16
Keravan tori yksi uudistujista R-kioskeissa panostetaan pelaamiseen Satavuotias Rautakirja laittoi synttärinsä kunniaksi kioskikonseptinsa uusiksi. R-kioskeja uudistetaan asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Keravan torin Ärrä sai uuden pelaamiseen ja deli-tuotteisiin erikoistuneen ilmeen viime vuoden marraskuussa. Uudistunut Ärrä näyttää ensi silmäyksellä avaralta, modernilta ja siistiltä. Asiointi tuntuu entistäkin helpommalta: tuotteiden asetteluun on panostettu ja kioskissa on selkeät osastot. Keravan torin R-kioskin takaosassa on Toto-nurkkaus, jonka vieressä sijaitsevat peliautomaatit Las Vegas -hengessä. Kahvi ja pikkupurtava on helppo napata mukaan; kiireettömämpi voi nauttia ne kioskin pystypöydässä tai peliautomaatin ääressä. Keravan torin Ärrä oli kaikista kioskeistamme ensimmäisten joukossa, jossa uudistimme konseptin noin vuosi sitten. Palaute asiakkailta ja henkilökunnalta on ollut pelkästään positiivista. Uudistuneessa kioskissa on mukava työskennellä ja asioida, R-kioskin aluemyyntipäällikkö Ritva Rauha kertoo. Aikaisemmin pelit sijaitsivat ulko-oven vieressä, nyt ne on sijoitettu omaan rauhaansa. Se helpottaa myös valvontaa. Kioskiesimies Jaana Hakala kertoo, että asiakkaat viihtyvät pelien parissa nyt pidempään, kioskilla tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Asiakaskuntamme on miesvoittoista. Meille tullaan pelaamaan ja veikkaamaan. Lisäksi meillä käy viereisen koulun oppilaita, kahvittelijoita työpaikoilta ja kiireisiä ohikulkijoita nappaamassa nopeasti mukaansa tarvitsemansa, Hakala luettelee. Vastuullisuuteen panostetaan R-kioskeilla vastuullisuuteen suhtaudutaan tosissaan. Kaikilla Ärrillä on käytössä pelinestolaitteet, ja henkilökunta ohjeistetaan ikärajavalvontaan tulokoulutuksissa. Aluemyyntipäällikkö Ritva Rauhan mukaan ikärajavalvonta on pääkaupunkiseudulla muuta maata haastavampaa. Pienemmillä paikkakunnilla asiakkaisiin on henkilökohtaisempi suhde, joten alaikäiset eivät tule niin helposti kokeilemaan, onnistuuko pelaaminen. Tiivis yhteistyö on hedelmällistä ja uusia ehdotuksia esitetään puolin ja toisin. Keravan torin Ärrällä Jaana ja Ritva ehdottavat RAY:n myyntipäällikkö Risto Rintalalle, että valvontalaite voisi olla sellainen, että siihen voisi merkata jokaisen valvontatapahtuman seurantaa helpottamaan. Uudistetut myymälät, tarjonta ja ilme R-kioskeja lähdettiin uudistamaan ottamalla asiakasvirrat ja paikalliset tarpeet huomioon. Kioskeissa, joissa pelaaminen on suosittua, panostetaan pelitarjonnan laajentamiseen ja automaattien sijoitteluun. Deli-painotus suosii asiakkaita, 17
02 10 R -kioskeissa kirjataan noin 300 000 asiakastapahtumaa päivässä. Asiakkaiden kuuntelu on palvelun sujuvuuden lähtökohta. Esimerkiksi ruuhkaisilla asemilla asiakaskäynnit ovat nopeita, kun taas pienemmällä paikkakunnalla kioskiin tullaan usein viihtymään. Kioskin sijainti vaikuttaa peliautomaattien valintaan. Nopean palvelun kioskeissa myös pelien on oltava nopeita, Rintala kertoo. jotka haluavat ostaa mukaansa nopeasti kahvin, välipalan tai vaikka lounassalaatin. Peli- ja delipainotusten lisäksi joissakin R-kioskeissa panostetaan herkutteluun tai normaalia kattavampiin palveluihin. Kioskeilla rahapelejä on pelattu neljännesvuosisata RAY:n ja Rautakirjan yhteistyöllä on jo pitkä historia. Ei aivan satavuotias, mutta rahapelejä on pelattu Ärrillä 1980-luvun puolivälistä. Rautakirja onkin yksi RAY:n merkittävimmistä yhteistyökumppaneista. Nykyään kumppanuudelta vaaditaan joustavampia muotoja, sillä toiminta on hektisempää ja kehityssykli nopea. Myyntipäälliköt kehittävät pelitoimintaa tiiviissä yhteistyössä. Käymme alueemme paikat pari kertaa vuodessa läpi ja mietimme yhdessä, ovatko oikeat automaatit oikeissa kioskeissa, tarvitaanko lisää koneita ja onko niiden asettelu kunnossa, Rintala kuvailee. Keravan torin Ärrällä näyttää olevan kaikki kohdallaan. Ovi käy ahkerasti, asiakkaat saavat ystävällistä palvelua. Se on suosittu pelikioski, ja täälläkin sovittiin pelipisteen kehittämisestä. Teksti: Eeva Rinta-Kanto Kuvat: Wilma Hurskainen Rautakirja täytti 100 vuotta Rautakirjan tarina lähti liikkeelle 100 vuotta sitten lehtiä myyvistä junapojista Helsingin rautatieasemalla. Sinne perustettiin aikoinaan myös ensimmäiset kioskit. Nykyään Rautakirja on monipuolinen elämysten ja arkea helpottavien palveluiden tuottaja. Sata vuotta sitten, tarkalleen 10.9.1910 perustettiin Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiö, jonka liiketoiminnan ideana oli myydä lehtiä ja kirjoja erityisesti rautatieasemilla. Vuosien saatossa yrityksen nimi on lyhentynyt Rautakirjaksi ja liiketoiminta on laajentunut kattamaan kioskikaupan, kaupan palvelut, kirjakaupan ja elokuvatoiminnot. Vuonna 2009 kioskikauppa toi Rautakirjan liikevaihdosta lähes puolet, lehtijakelu neljänneksen ja loppu jakaantui kirjakaupan ja elokuvatoimintojen kesken. Asiakaspalvelu vilkkailla liikepaikoilla vakiintui Rautakirjassa jo ensimmäisen toimintavuoden aikana, jolloin avattiin 30 kioskia. Nykyään Rautakirjan toimintaa kaikilla toimialoilla leimaa palvelukonseptien ohella valtakunnallisuus, vahvat brändit ja markkina johtajuus. 1990-luvun alkupuolelta lähtien Rautakirja on laajentunut myös ulkomaille ja toimii nykyään kaikkiaan kahdeksassa maassa. 18
Maria Lund viihdytti lukijakilpailun voittajia kasinolla Edellisessä Pieni Hetki -lehdessä kysyimme lukijoiden kokemuksia nettipelaamisesta. Kysymyksiin vastanneista puolet kertoi pelanneensa netissä. Nettipelaamisen hyvinä puolina nostettiin esiin, että netissä voi pelata silloin kun itse haluaa ja juuri niitä pelejä, jotka kiinnostavat. Vastanneet totesivat myös, että kotona on helpompi harjoitella uusia pelejä rauhassa ja muiden katseilta suojassa. Jonkin verran vastaajia arvelutti nettipelaamisen turvallisuus, vaikka kotimaisia pelisivustoja pidettiinkin turvallisina ja luotettavina. Lukijakilpailun palkinnon, Show & Dinner -illan Grand Casino Helsingissä, voittivat Mervi Puolitaival (Pirttipuoti, Nivala), Tapio Jokinen (Kerava) ja Outi Pellikka (Pirkanmaan Osuuskauppa). Voittajat seuralaisineen viettivät mukavan illan kasinolla toukokuussa. Illan kruunasi Maria Lundin upea show It s a Man s World. Kuulimme tuttuja lauluja vuosien varrelta, joita Maria Lund tulkitsi hienosti. Yleisö sai myös pohdittavaa onkohan tämä kuitenkaan miesten maailma... Teksti: Laura Hautalampi Kuva: Pirjo Ilves Lukijapalautetta kaivataan! Mikä ihastutti tai vihastutti, kun luit tätä lehteä? Kurkkaa uusi lukijakilpailu takakannesta. Kuvassa vasemmalta lukijakilpailun voittajat seuralaisineen: Mervi ja Jukka Puolitaival, Tapio Jokinen ja Saija Väyrynen sekä Outi Pellikka ja Isto Mäkilä. 19
02 10 Hyvä kiertää Teemavuosi Euroopassa 2011 Jokaiselle on paikka vapaaehtoistyössä Vapaaehtoistyö on hauskaa ja hyödyllistä. Yhä useammat haluavat auttaa, mutta ensimmäisen askeleen ottaminen tuntuu hankalalta minne apunsa antaisi? Useat järjestöt ammentavat voimansa vapaaehtoisista ja tarjoavat erilaisia toiminnan muotoja, joiden kautta voi tehdä hyvää toisille ja saada hyvän mielen itselle. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin kautta voi auttaa lukuisin eri tavoin, ja järjestö tarjoaa apua oman auttamistavan löytämiseen nettisivuillaan. Tunnetuimmat SPR:n toiminnan muodot ovat syksyinen Operaatio Nälkäpäivä, avustustyö kriisikohteissa sekä verenluovutus. Myös monien muiden järjestöjen vapaaehtoistoiminnan muotoihin pääsee kätevästi tutustumaan järjestöjen nettisivuilla, ja esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien koordinoima Suurella Sydämellä -nettipalvelu on valtakunnallinen vapaaehtoisen auttamisen kanava. EU on nimennyt ensi vuoden vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi, joka toteutetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästään merkittävästä työstä. Suomessa teemavuotta koordinoi Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE. Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa. Teemavuoden kansalliset internetsivut aukeavat joulukuussa 2010. Teksti: Henna Norberg Kuvat: SPR ja MLL/Raisa Kyllikki Karjalainen Liikkeelle vaikkapa näiltä nettisivuilta www.redcross.fi/tulemukaan/ www.unicef.fi/vapaaehtoistyo www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ senioritoiminta/vapaaehtoistoiminta/ www.mll.fi/tue/vapaaehtoiseksi/ www.suurellasydamella.fi 20