Maksalantie 9 43100 SAARIJÄRVI Hanke nro: 8702 / 23.1.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (16) Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 1.1 Yleistiedot kohteesta... 2 1.2 Lähtötiedot... 2 1.3 Tutkimuksen tarkoitus... 2 2 Tutkimukset... 2 2.1 Suoritetut tutkimukset... 2 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 3 3 Tutkimustulokset... 3 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana... 3 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot... 3 3.3 Ryömintätila, vanha rakennus... 3 3.4 Ullakko, vanha osa... 4 3.5 Yläpohja, laajennus... 5 3.6 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot... 6 3.7 RAKENTEET, VANHA OSA... 8 3.7.1 Ryömintätilallinen alapohja, ulkoseinä... 8 3.7.2 Ryömintätilallinen alapohja, väliseinä... 10 3.8 RAKENTEET, LAAJENNUS... 10 3.8.1 Alapohjan ja ulkoseinän liittymä, laajennus... 11 3.8.2 Alapohjan ja ulkoseinän liittymä, liikuntasali... 12 3.8.3 Alapohja, puukäsityö... 13 3.9 Mikrobianalyysitulokset... 13 3.10 Asbesti-, PAH- ja Pb -analyysitulokset... 14 4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 14 5 Toimenpide-ehdotukset... 15 LIITTEET Liite 1, pohjapiirros, 2 sivua Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4526/14 Liite 3, Asbestianalyysitulos, ASB8759/2014 Liite 4, Pb-analyysitulos, Pb93/2014
2 (16) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde: Tilaaja / yhteyshenkilö:, Maksalantie 9, 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Tarkastusajankohta: 01. - 02.12.2014 Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Henri Käyrä Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU Asko Karvonen puh. 040 1979 555 puh. 040 7690 340 henri.kayra@inspecta.com asko.karvonen@inspecta.com 1.2 Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on Saarijärvellä, johon kuuluvat 1920-luvulla ja vuonna 1985 valmistuneet rakennukset. Vanhalla osalla on ryömintätilallinen alapohja ja hirsirunko. Kohteessa on luokkatiloja, keittiö sekä puku ja wc-tilat. Kerrosala on noin 200 m 2. Laajennusosalla on maanvarainen teräsbetonialapohja, jossa on osin puukoolattuja puulattioita. Ulkoseinärakenteet ovat puurankarakenteiset. Laajennusosaa on laajennettu 1990-luvulla luokkatilan verran. Kerrosala on yhteensä noin 400 m 2. Molemmissa rakennuksissa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo- poisto ilmanvaihtojärjestelmä. Vanhan rakennuksen viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty arviolta laajennusosan valmistumisen aikoihin. Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyn 2014 aikana, jonka yhteydessä havaittiin lisätutkimustarvetta molempien rakennuksien osalta erityisesti alapohjarakenteiden osalta ja lisäksi laajennusosan yläpohjarakenteen osalta. Kuntoarvion perusteella seuraava laajempi peruskorjaus olisi ajankohtaista noin 10-15 vuoden kuluttua. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhan osan alapohjarakenteen sekä ulko- ja väliseinien alaosien kunto. Laajennusosalta tarkoituksena oli selvittää alapohjarakenteiden ja yläpohjan kunto korjaustarpeen selvittämiseksi. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset kohteessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 1. ja 2.12.2014. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Vanhan osan ryömintätila tarkastettiin opettajain huoneessa sijaitsevan tarkastusaukon kautta. Vanhan osan alapohjarakenteisiin sekä ulkoseinän alaosalle oli tehty yhteensä kolme rakenneavausta ja laajennusosan alapohjarakenteisiin sekä ulkoseinän alaosalle kolme kappaletta. Avaukset teki tilaaja ja niistä tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
3 (16) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta. Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Lämpökamera: Fluke TiR-32 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 Paine-eromittari: TSI VelociCalc Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana 1.12.2014 olosuhteet: sisälämpötila: + 20 +22 ºC ulkolämpötila: -2 ºC (1.12.2014) ulkoilman suhteellinen kosteus: 100 % tuuli: Etelätuuli, 9 km/h säätila: Pilvinen 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Vanha rakennus Sisäilmassa oli yleisesti aistittavissa luonnon eristeiden hajua (vanhat sammal ja purueristeet), mutta eteistilassa oli mikrobiperäistä hajua. Puku- ja pesutilassa suihkunurkan edustalla ulkoseinän jalkalistan takana lastulevyn pinnassa oli havaittavissa mikrobikasvustoon viittaavaa tummentumaa. Merkkisavulla tarkasteltaessa alapohjarakenne ja seinien liittymäkohdat eivät ole tiiviit. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameralla. Normaalitilanteessa sisäilma oli alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 5 Pascalin verran. Laajennusosa Sisäilmassa oli yleisesti aistittavissa mineraalivillaeristeen hajua. Merkkisavulla tarkasteltaessa alapohjarakenne ja seinien liittymäkohdat eivät ole tiiviit. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameralla. Tarkastushetkellä sisäilma oli alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 14 Pascalin verran. Kieltenopetustilan lattian rajassa oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. 3.3 Ryömintätila, vanha rakennus Alapohjarakenteet ovat pääosin alkuperäiset. Tilan 009 kohdalla rakennetta on uusittu. Ryömintätilan maapohjan päällä on kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puunsälettä, vanhoja alapohjaeristeitä sekä rakennusjätettä yms. orgaanista materiaalia. Opettajien huoneen (014) kohdalla LVI-koteloinnissa on akuuttiin vesivuotoon viittaavia vaurioita. Purueristeet ovat kostuneet ja kannatin lautoja on lahonnut. Rakennetta ei avattu mahdollisen vesivuotokohdan paikallistamiseksi.
4 (16) Alapohjan kannatinpalkeissa oli havaittavissa värimuutoksia, samoin alapohjalaudoituksessa. Luonnonkivisokkelin raoissa on orgaanista materiaalia. Kuva 1. Maapohjan päällä mineraalivillaa. Kuva 2. Alapohjarakenteissa värimuutoksia, matalaa tilaa. Maapohjan päällä orgaanista materiaalia. Kuva 3. Maapohjan päällä orgaanista materiaalia. Luonnonkivisokkelia. Kuva 4. Alapohjarakenteessa vesivuoto. 3.4 Ullakko, vanha osa Yläpohjan lämmöneristeenä on sahanpurua ja päällä on laudoitus. Nykyisen vesikatteen alla on vanha pärekate, jossa on monin paikoin kosteuden aiheuttamia tummentumia. Vesikattorakenteessa on monin paikoin kosteuden aiheuttamia tummentumia, erityisesti savupiipun vierustalla ja jiiritaitteiden kohdalla. Yläpohjan purueristeestä otettiin materiaalinäytteet M11 ja M12. Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viitteitä vaurioista.
5 (16) Kuva 5. Vesikattorakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 6. Vesikatteen aluslaudoituksessa kosteusjälkiä. 3.5 Yläpohja, laajennus Vesikattorakenteissa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Mineraalivillaeristeessä on ilmavuotoihin viittaavia tummentumia. IV-kanavien läpiviennit eivät ole tiiviit. Yläpohjan höyrynsulkumuovi limittyy ulkoseinän höyrynsulkumuovin kanssa ja on puristuksessa puurakenteiden välissä. Laajennusosan rajalla höyrynsulku ei ole tiivis. Yläpohjan mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäytteet M13, M14 ja M15. Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on viitteitä vaurioista. Kuva 7. Yläpohjan lämmöneristeen päällä kosteusjälkiä. Kuva 8. Mineraalivillassa monin paikoin ilmavuotoihin viittaavia tummentumia. Kuva 9. IV-kanavan läpivientiä ei ole teipattu. Kuva 10. Laajennusosan kohdalla höyrynsulku ei ole tiivis.
6 (16) 3.6 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot Vanhalla osalla oli tarkastushetkellä noin 5 Pascalin ja laajennusosalla noin 14 alipaine ulkoilmaan nähden, mitä voidaan pitää suurena. Alipaineistuksen yhteydessä tehtiin merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen seuraavia havaintoja: Vanha osa Lämpökameralla sekä merkkisavulla oli paikoin havaittavissa selkeitä ilma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien sekä väliseinien/alapohjien liittymäkohdissa sekä nurkkien kohdilla. Lisäksi ilmavuotoa oli havaittavissa kotelorakenteiden kohdilla. Laajennusosa Lämpökameralla sekä merkkisavulla oli paikoin havaittavissa selkeitä ilma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien sekä ulkoseinien/yläpohjien liittymäkohdissa sekä nurkkien kohdilla. Pukuhuoneen katossa ulkoseinän vierustalla oli lämpökuvan perusteella kosteusvaurio tai eristevika. Liikuntasalin ulkoseinän yläosan lämpötilaerot viittaavat rakenteen sisäiseen ilmavuotoon tai eristevikaan. Lämpökamerakuvien kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen. Ohessa pistokeluontoisesti otettuja kuvia ilmavuodoista (kaikkia kuvia ei ole esitetty raportissa): Kuva 11. LK1, vanha osa, ilmavuotoa lattialiittymästä nurkan kohdalta. Vastaavat havainnot toistuvat useassa kohdassa. Kuva 12. LK2, vanha osa, ilmavuotoa lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa. Kuva 13. LK3, vanha osa, ilmavuotoa väliseinän kohdalla. Vastaavat havainnot toistuivat muissakin kohdissa. Kuva 14. LK4, vanha osa, ilmavuotoa kohdalta, jossa väliseinän toisella puolella ilmanvaihtokone.
7 (16) Kuva 15. LK5, vanha osa, ilmavuotoa lattialiittymästä pukuja pesuhuonetilassa. Kuva 16. LK6, uusi osa, ilmavuotoa ulkoseinien nurkkakohdassa. Kuva 17. LK7, laajennusosan laajennus, ilmavuotoa väliseinän (entinen ulkoseinä) ja yläpohjan liittymästä. Kuva 18. LK8, laajennusosan laajennus, ilmavuotoa lattialiittymästä ja pistorasiasta. Toistuu useassa kohdassa, myös nurkkakohdissa. Kuva 19. LK9, laajennusosa. Viileä kohta yläpohjassa ulkoseinän vierustalla. Viittaa rakenteen kosteusvaurioon tai eristevikaan. Kuva 20. LK10, laajennusosa, ilmavuotoa iv-kanavan ja kattovalaisimen sähkörasian läpiviennistä.
8 (16) 3.7 RAKENTEET, VANHA OSA Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. 3.7.1 Ryömintätilallinen alapohja, ulkoseinä Rakenneavaus RA2, tila 009 Kuva 21. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA2 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla oli havaittavissa rossipohjan hajua (luonnon eristeet). Ulkoseinän alaosalla ei havaittu lahovaurioita. Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta ei ole tiivis. Avauskohdalta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten sammaleristeestä (M4) ja mineraalivillaeristeestä (M5). Mikrobianalyysin perusteella sammaleesta otetussa näytteessä on vahva viite vauriosta ja mineraalivillaeristeestä otetussa näytteessä viite vauriosta. Rakenneavaus RA3, tila 006 Havainnot: Avauskohdalla oli aistittavissa lievä, maan omainen haju, joka todennäköisesti tulee ryömintätilasta. Ulkoseinän ja alapohjan liittymä ei ole tiivis. Ulkoseinän alaosalla kahdessa alimmassa hirsikerrassa oli tummentumia ja lahovaurioita. Lahovaurion kohdalla puun kosteus 17 p-%, oli lähellä kostean puun alarajaa 18 p- %. Kannatinpalkeissa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä. Alapohjassa on vanhan eristeen päällä 100 mm mineraalivillaeristys.
9 (16) Avauskohdalta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten sammaleristeestä (M4) ja mineraalivillaeristeestä (M5). Mikrobianalyysin perusteella sammaleesta otetussa näytteessä on vahva viite vauriosta ja mineraalivillaeristeestä otetussa näytteessä viite vauriosta. Kuva 22. RA3 alapohjan ja ulkoseinän liittymään. Kuva 23. Kahden alimman hirsikerran pinnat tummuneet. Kuva 24. Tummuneella alueella hirsissä lahovaurioita. Kuva 25. Kannatin palkeissa kosteusjälkiä.
10 (16) 3.7.2 Ryömintätilallinen alapohja, väliseinä Kuva 26. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA1 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla oli aistittavissa lievä, maan omainen haju. Haju tulee todennäköisesti ryömintätilasta. Alimmissa hirsikerroissa oli lahovaurioita, samoin kannatinlaudoituksessa. Rakenteen kautta tulee ilmavirtauksia sisälle. Avauksesta otettiin materiaalinäytteet mineraalivillasta (M1) alapohjan eristetilan alapinnasta, hirrestä (M2) sekä mineraalivillasta (M3) alapohjan eristetilan yläpinnasta. Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viitteitä vauriosta. 3.8 RAKENTEET, LAAJENNUS Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.
11 (16) 3.8.1 Alapohjan ja ulkoseinän liittymä, laajennus Kuva 27. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA4 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla seinän alaosalla oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Sisäverhouskipsilevyssä on kosteuden aiheuttamia tummentumia. Seinän höyrynsulkumuovi taittuu alapohjan lämmöneristeiden väliin, jolloin rakenne on suhteellisen tiivis. Alaohjauspuun kosteus oli 13 p-% vastaten ulkokuivan puun kosteutta. Alapohjan täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, mutta löyhää. Julkisivun rimalomalautaverhouksen tausta ei pääse tuulettumaan. Avauksesta otettiin materiaalinäytteet kipsilevystä (M9) ja mineraalivillasta (M10). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viitteitä vauriosta.
12 (16) 3.8.2 Alapohjan ja ulkoseinän liittymä, liikuntasali Kuva 28. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA6 kohdalta. Havainnot: Seinän höyrynsulkumuovi taittuu alapohjan lämmöneristeiden väliin, jolloin rakenne on suhteellisen tiivis. Avauskohdalla muovi oli kuitenkin liitoskohdalla rikki. Alapohjan täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna märkää. Hiekassa oli mikrobiperäinen haju. Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna alapohjalaatan pintakosteuden vertailuarvo oli kuivaa rakennetta vastaava. Avauksesta ei otettu materiaalinäytteitä.
13 (16) 3.8.3 Alapohja, puukäsityö Kuva 29. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA5 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla ei havaittu vaurioita. Täyttöhiekka oli märkää. Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna alapohjalaatan pintakosteuden vertailuarvo oli kuivaa rakennetta vastaava. Avauskohdasta ei otettu materiaalinäytteitä. 3.9 Mikrobianalyysitulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 min.villa alapohja, eristetilan alaosa M2 RA1 puu hirsiseinä, 10 cm lattiapinnan alapuolelta 009 Vahva viite vauriosta 009 Vahva viite vauriosta M3 RA1 min.villa alapohja, eristetilan yläpinta, väliseinän vierustalta (uusittu eriste) M4 RA2 sammal alapohja, ulkoseinän vierus M5 RA2 min.villa ulkoseinän alaosa (lisälämmöneristys) M6 RA3 min.villa alapohja, eristeen yläpinta ulkoseinän vierustalta M7 RA3 sammal alapohja, eristeen alaosa, ulkoseinän vierustalta M8 RA3 Puu hirsiseinän alaosa, 10 cm lattiapinnan alapuolelta 009 Viite vauriosta 009 Vahva viite vauriosta 009 Viite vauriosta 006 Viite vauriosta 006 Vahva viite vauriosta 006 Viite vauriosta
14 (16) M9 RA4 kipsilevy ulkoseinän alaosa, lattian rajasta M10 RA4 min.villa Ulkoseinän alaosa, alajuoksupuun päältä. Kielten luokka Kielten luokka Vahva viite vauriosta Viite vauriosta M11 puru yläpohja, keskiosa 009 Vahva viite vauriosta M12 puru yläpohja, us vierus 007 Heikko viite vauriosta M13 min.villa yläpohja puutyö Heikko viite vauriosta M14 min.villa yläpohja kieltenopetusluokka Heikko viite vauriosta M15 min.villa yläpohja eteistilan kohdalta Viite vauriosta Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista, MIK4526/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 2. 3.10 Asbesti-, PAH- ja Pb -analyysitulokset Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja ei ole: Vanhan osan Ikkunamaalista otettiin näyte lyijyanalysointia varten. Näytteen lyijypitoisuus 3 900 mg/kg ylittää vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon 1 500 mg/kg, joten kyseinen maali on lyijyn suhteen vaarallista jätettä. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto Tehtyjen tutkimuksien perusteella vanhan osan rakenteissa on useita kosteusteknisiä riskitekijöitä. Rakenteissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenteissa on myös mikrobivaurioita ja niistä saattaa aiheutua sisäilmahaittaa, sillä rakenteiden ilmatiiveys on heikko. Laajennusosalla sisäilman laatua heikentää ulkoseinien alaosien ja yläpohjarakenteiden heikko ilmatiiveys. Otettujen materiaalinäytteiden perusteella mikrobivaurioita on yläpohjarakenteessa ja paikoin ulkoseinärakenteiden alaosilla. VANHA RAKENNUS Ryömintätilallinen alapohja Ryömintätilallinen alapohja on pääosin lähes alkuperäisessä kunnossa ja kyseessä on lähes 100 vuotta vaha rakenne, joten se alkaa olla jo selkeästi tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Alapohjaeristeinä on käytetty luonnoneristeitä kuten sammalta ja turvetta, joissa on jo lähtökohtaisesti usein mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua. Ryömintätilallisessa alapohjassa kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pitkällä aikavälillä rakenteisiin on muodostunut paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita. Lisäksi alapohjan ryömintätilassa on orgaanista aineista, mikä maatuessaan saattaa aiheuttaa hajua. Alapohjarakenteet eivät ole toteutustavasta johtuen ilmatiiviit ja epäpuhtauksia ja hajuja saattaa kulkeutua myös sisäilmaan. Alapohjarakennetta on paikoin uusittu ja lämmöneristettä on vaihdettu. Otettujen materiaalinäytteen perusteella myös uusittu eriste on vaurioitunut viitaten rakenteissa tapahtuviin ilmavirtauksiin ja rakenteen heikkoon kosteustekniseen toimivuuteen. Ulko- ja väliseinät Ulko- ja väliseinärakenteiden alaosilla on lahovaurioita, joilla on sisäilman laatua heikentävä vaikutus varsinkin, kun rakenteiden ilmatiiveys on heikko. On todennäköistä, että vaurioita esiin-
15 (16) tyy myös muissa kosteudelle riskialttiissa rakennusosassa, kuten räystäiden läheisyydessä, nurkka-alueilla sekä koristelaudoituksien kohdilla. Yläpohja Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella yläpohjarakenteissa on vaurioita, jotka ovat seurausta kattovuodoista sekä osin yläpohjarakenteen heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta johtuen. LAAJENNUSOSA Perustusrakenne ja ulkoseinän alaosa Tehtyjen tutkimuksien perusteella alapohjan ja ulkoseinän liittymä on lähtökohtaisesti tiivis, koska höyrynsulkumuovi on käännetty alapohjarakenteeseen. Alapohjan ja ulkoseinän liittymissä havaittiin kuitenkin ilmavuotoja monin paikoin, jolloin ilmavirtauksien mukana mahdolliset epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. Lisäksi liittymän kautta voi olla yhteys myös alapohjan täyttökerrokseen, jossa jo lähtökohtaisesti esiintyy mikrobikasvustoja, mutta niistä ei saa aiheutua sisäilmahaittaa. Mikrobien kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet pääsevät pienenkin reiän kautta sisäilmaan erityisesti tilojen ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden. Alapohja Alapohjarakenne on kosteusteknisesti toimiva, mutta täyttöhiekka on monin paikoin märkää. Maakosteus ei kuitenkaan ole päässyt nousemaan betonilaattaan, mutta riskit mahdollisille myöhemmin ilmeneville vaurioille ovat olemassa, ellei kosteusolosuhteita saada pienemmäksi salaojituksella ja maanpintojen muotoiluja parantamalla. Yläpohja Otettujen näytteiden perusteella yläpohjarakenteessa on mikrobivaurioita, jotka ovat seurausta kattovuodoista. Yläpohjarakenne ei myöskään ole kaikilta osin tiivis, jolloin yläpohjarakenteen läpi pääsevä sisäilman kosteus voi olosuhteista riippuen tiivistyä kylmille pinnoille edesauttaen rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioitumista. Rakenteen epätiiveyskohdista ilmavirtauksien mukana mikrobien itiöillä ja kaasumaisilla aineenvaihduntatuotteilla on mahdollista päästä sisäilmaan. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vanha rakennus Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömäksi vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten. Käytännössä rakenteiden korjaustyö tarkoittaa: Alapohjarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Ryömintätilan tuuletusta parannetaan ja tarvittaessa asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Ryömintätilasta poistetaan rakennusjäte sekä kosteus- ja mikrobivaurioituneet materiaalit. Maapohjaa poistetaan mahdollisten mikrobikasvustojen takia vähintään 200 mm ja paikoin siten, että maapohjan päälle saadaan asennettua suodatinkangas ja kevytsora tai vaihtoehtoisesti pesty sepeli, huomioiden riittävä ryömintätilan korkeus ( 800 mm). Uuden pintakerroksen tulee olla vähintään 200 mm vahvuinen maasta kapillaarisesti nousevan kosteuden estämiseksi. Piha-alueiden pintavesien poisohjauksen tarkastaminen ja pintavesisuunnitelma. Lisäksi sadevesijärjestelmän tarkastus. Seinärakenteiden lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen/ uusiminen. Yläpohjaeristeiden uusiminen ja jäävien kantavien rakenteiden puhdistus, tarvittaessa kantavien rakenteiden vaurioiden korjaaminen. Vesikattorakenteiden uusiminen vaurioiden esiintymisen osoittamassa laajuudessa erityisesti jiiritaitteiden kohdissa. Sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen ja rakenteiden epätiiviiden kohtien tiivistäminen siten, että ulkovaipasta saadaan ilmatiivis ja ettei rakenteiden kautta tapahdu ilmavirtauksia sisätiloihin.
16 (16) Rakenteiden uusimisen ja korjaamisen perusperiaate on, että vauriot tulee korjattua ja rakenteet tiivistettyä siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin. Laajennusosa Laajennusosan alapohjan ja ulkoseinän liittymät tiivistyskorjataan rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavirtauksien estämiseksi. Kielten luokan osalta seinän alaosasta sisäverhouskipsilevyä ja mineraalivillaeristettä korvataan uusilla. Samassa yhteydessä tarkastetaan alaohjauspuun ja puurungon kunto. Yläpohjan korjaaminen riskittömäksi vaatii mineraalivillaeristeen korvaamisen uusilla ja ilmavirtauksien pääsy sisätiloihin tulisi estää. Käytännössä tiivistystyö on haastavaa suorittaa ilman sisäpuolisten verhousmateriaalien purkamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää eri rakennusosien liittymien tiiveyteen. Vesikaton uusimisen yhteydessä mahdollisesti kosteusvaurioituneet kattorakenteet uusitaan ja rakenteita joita ei voida vaihtaa, puhdistetaan mekaanisesti. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi säätää lähelle tasapainotilaa rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen hillitsemiseksi. Riippumatta korjaustavasta korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla, valvojalla ja työn toteuttajalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja ongelmajätteelle asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa 23.1.2015 Henri Käyrä, RI Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
1 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4526/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 Saarijärvi Kohde:, Saarijärvi. Hanke 8702. Näytteenottaja: Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 1.12.2014 Näytteet vastaanotettu: 4.12.2014 Analysointi aloitettu: 5.12.2014 Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 min.villa alapohja, eristetilan alaosa 009 Vahva viite vauriosta M2 RA1 puu hirsiseinä, 10 cm lattiapinnan alapuolelta M3 RA1 min.villa alapohja, eristetilan yläpinta, väliseinän vierustalta (uusittu eriste) 009 Vahva viite vauriosta 009 Viite vauriosta M4 RA2 sammal alapohja, ulkoseinän vierus 009 Vahva viite vauriosta M5 RA2 min.villa ulkoseinän alaosa (lisälämmöneristys) M6 RA3 min.villa alapohja, eristeen yläpinta ulkoseinän vierustalta M7 RA3 sammal alapohja, eristeen alaosa, ulkoseinän vierustalta 009 Viite vauriosta 006 Viite vauriosta 006 Vahva viite vauriosta Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4526/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 M8 RA3 Puu hirsiseinän alaosa, 10 cm lattiapinnan alapuolelta M9 RA4 kipsilevy ulkoseinän alaosa, lattian rajasta M10 RA4 min.villa Ulkoseinän alaosa, alajuoksupuun päältä. 006 Viite vauriosta Kielten luokka Kielten luokka Vahva viite vauriosta Viite vauriosta M11 puru yläpohja, keskiosa 009 Vahva viite vauriosta M12 puru yläpohja, us vierus 007 Heikko viite vauriosta M13 min.villa yläpohja puutyö Heikko viite vauriosta M14 min.villa yläpohja kieltenopetusluokka M15 min.villa yläpohja eteistilan kohdalta Heikko viite vauriosta Viite vauriosta Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 Yhteensä ++ A. versicolor* 1 + + Stachybotrys* 1 + mustat hiivat + vaaleat hiivat + muut sienet + M2 Yhteensä +++ A. versicolor* 2 + ++ M3 Yhteensä + Alternaria + Stachybotrys* 1 + M4 Yhteensä ++ + M5 Yhteensä + A. fumigatus* 1 + Paecilomyces* 2 + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä +++ A. restricti* +++ A. versicolor* 5 + + Eurotium* 1 + + Yhteensä +++ A. restricti* +++ A. versicolor* 5 + + Yhteensä ++ A. restricti* 1 + + Yhteensä +++ A. restricti* +++ Eurotium* 1 + + Yhteensä ++ A. restricti* 10 + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä ++ aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit ++ Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä ++ Yhteensä ++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4526/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M6 Yhteensä ++ + Phoma* 7 + M7 Yhteensä +++ Aureobasidium + Phoma* 3 + hiivat ++ M8 Yhteensä ++ Aureobasidium + Mucor + hiivat + M9 Yhteensä +++ Stachybotrys* +++ M10 Yhteensä + Stachybotrys* 1 + M11 Yhteensä +++ Aureobasidium +++ ++ Ulocladium* 2 + M12 Yhteensä + Stachybotrys* 1 + M13 Yhteensä + Stachybotrys* 1 + Ulocladium* 1 + hiivat + muut sienet + M14 Yhteensä ++ Aureobasidium + hiivat + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä ++ Yhteensä +++ A. restricti* 9 + + Eurotium* 2 + Yhteensä +++ + Eurotium* 10 + Yhteensä +++ A. versicolor* 1 + ++ Stachybotrys* +++ Yhteensä ++ A. restricti* 4 + + Eurotium* 1 + Yhteensä +++ Eurotium* 1 + ++ Yhteensä ++ A. restricti* 3 + Eurotium* 1 + Sporothrix + Yhteensä + Yhteensä ++ + Eurotium* 2 + Sporothrix + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä +++ aktinobakteerit* 12 + muut bakteerit +++ Yhteensä ++ aktinobakteerit* 4 + muut bakteerit ++ Yhteensä ++++ aktinobakteerit* 4 + muut bakteerit ++++ Yhteensä + Yhteensä +++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit ++ Yhteensä ++++ Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4526/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M15 Yhteensä +++ Aureobasidium + Chaetomium* 4 + Paecilomyces* 1 + ++ hiivat + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä +++ ++ hiivat + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin ---------------------------------------------- KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4526/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362. Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342. Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1 / 1 Asbestianalyysi ASB8759/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Maksalantie 9 43100 Saarijärvi Analyysitulokset: Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM) Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Lattiatasoite, luokka 007, 1. kerros, vanha osa (VM) Ei sisällä asbestia. - 2. Lattiatasoite, eteinen, 1. kerros, uusi osa (VM) Ei sisällä asbestia. - Inspecta KiraLab Antti Soini geologi, FM Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com
1 / 1 Lyijyanalyysi Pb93/2014 Inspecta KiraLab, 16.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Maksalantie 9 43100 Saarijärvi Tehtävät: Tutkimuskohteesta otetusta maalinäytteestä määritettiin lyijypitoisuus. Tutkimusmenetelmä: Näytteen analysointi suoritettiin Kemian tutkimuspalvelut Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkittavan näytteen lyijypitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti eli mg/kg. Tutkitun näytteen lyijypitoisuus oli seuraava: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Lyijypitoisuus 1. Ikkunamaali, vanha osa 3900 mg/kg Yhteenveto: Näytteen lyijypitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon (lyijylle 1500 mg/kg), joten kyseinen maali on lyijyn suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com