Kaupunkiak(vismi- (etopake0 2 KAUPUNKIAKTIVISMI JA NELJÄS SEKTORI MISTÄ ON KYSYMYS?

Samankaltaiset tiedostot
NELJÄS SEKTORI VILLI JA VAPAA?

KANSALAISAKTIVISMI JA KAUPUNKISUUNNITTELU CASE LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN LAITURI

Kaupunkiak(vismi- (etopankki (etoa, välineitä ja ideoita kaupunkien kehi8äjille

Mitä annettavaa kaupunkiaktivismilla on älykkäiden kylien rakentamiseen?

Kansalaisyhteiskunta tänään ja tulevaisuudessa neljännen sektorin näkökulmasta

Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen

Kansalaisaktivismi ja vaikuttamisen muutos

Kaupunkiaktivismi visioita ja työkaluja kaupunkikehityksen suuntaajille

Kaupunkiaktivismi työkaluja ja visioita Keravalle

Kaupunkiak(vismi- (etopake0 8 TOIMINTATUTKIMUKSEN MALLI

Matkalla tee-se-itse -kaupunkiin

KAUPUNKIAKTIVISMI

Kaupunkiak(vismi- (etopake0 5 OSALLISUUDEN JA DEMOKRATIAN LAAJENTUMINEN VERTAISVERKOSTOJEN AIKAKAUDELLA

Kaupunkiaktivismi kohti hybridihallinnointia

Museoystävät digiajalla inspiraatiota kaupunkiaktivismeista

Kuntademokratiaverkosto Aktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous - mahdollisuuksia tulevaisuuden kunnille

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana

Aktivismitietopankki

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki

Kaupunkiaktivismien ja hallinnon välinen vuoropuhelu

Kaupunkiaktivismi uutena kaupunkikulttuurina

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana - tutkimushanke Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Kaupunkiaktivismi-työpaja Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Demokra/apäivä Neljäs sektori kun/en kumppanina

Kaupunkiak(vismi- (etopake0 4 YHDISTELMÄHALLINTO JA SOMEHALLINTO MITEN TOIMII AKTIVISMEIHIN JA VERTAISVERKOSTOIHIN MUKAUTUNUT HALLINTO?

KatuMetron kick-off Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana

Neljäs sektori, jakamistalous ja itseorganisoituminen suosituksia ministeriölle

Kaupunkiak(vismi- (etopake0 6 JAKAMISTALOUDEN POHJOISMAINEN MALLI

Kaupunkiaktivismi työkaluja ja visioita kaupungeille

Kaupunkitutkimuksen päivät, Tampere Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana

Itseorganisoituva kaupunki

Kohti aktivismin ja kaupungin hyvää kohtaamista!

Kaupunkiaktivismit voimavarana - uusilla suunnittelukäytännöillä kohti kestävästi uusiutuvia kaupunkiyhteisöjä

Some ja itseorganisoituva kaupunki

Osallisuus muutoksessa

Kalasatamasta jakamistalouden mallialue

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Jakamistalouden pohjoismainen malli? (tai ainakin haarukointia siihen suuntaan)

Neljäs sektori laajentaa demokratiaa

Kaupunkiaktivismi yhteiskunnan neljäs sektori

Jakamistalouden pohjoismainen malli

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille

Jakamistalouden pohjoismainen malli

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Ohjausryhmä

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä

Demokratia-ajattelusta voimavaraajatteluun. aktivismien aikakaudelle

kysely ja haastattelut, kevät 2014

Kaupunkiaktivismi-työpaja

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Järjestöt ja Satasote

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN

Taajama- ja virkistysalueiden metsien hoito Vuorovaikutteinen suunnittelu ja kansalaisyhteiskunnan muutos

Turvallisempi huominen

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Ohjausryhmä

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Haasteena lähiö-kurssi Maunulassa Kaupunkiaktivismi aluekehittämisen työkaluna

Rovaniemen Palloseura Sosiaalisen median käy4ö

Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet

Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja

MAASEUDUN HYVINVOINTI - mallina maailmalle? Maaseutuakatemia Aila- Leena Ma5hies

Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Hot session: Ti klo 13:45-14:15

Some-data kaupunkisuunnittelijan apuna - data-analyysit ja vuorovaikutus

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Helvi Sipilä seminaari

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Uutta järjestöyhteistyötä ja uusia muutostrendejä

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto

Järjestö palveluiden tarjoajana

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

SATAKUNNAN ALUE- ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN

EK:n kilpailuselvitys

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Osaamisen kehittäminen uuden ajan logistiikkakeskuksessa

Transkriptio:

Kaupunkiak(vismi- (etopake0 2 KAUPUNKIAKTIVISMI JA NELJÄS SEKTORI MISTÄ ON KYSYMYS?

Mitä on kaupunkiak(vismi? Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella on luonteeltaan aloi7eellista, proak8ivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaises8 toimintaan, ei polii:seen mielipiteenmuodostukseen tai vaiku7amiseen nojaa tee- se- itse- henkeen ja commons- aja7eluun hyödyntää interne8ä ja sosiaalista mediaa toiminnassaan ja järjestäytymisessään ja tapahtuu kaupunki8lassa tai lii7yy kaupungin oloihin.

Kansalaisak(vismia on montaa lajia demokra(a tarvitsee kaikkia! Ak8vismi voi tähdätä jonkin alueen tai asian parantamiseen tai sen varjelemiseen sitä uhkaavilta muutoksilta. Molemmille on paikkansa. Käsityksiä toiminnan luonteesta (rakentava/protestoiva) voi olla yhtä monta kuin määri7elijöitäkin. Jos toisten käsitys toiminnan luonteesta on kovin erilainen kuin toimijoiden oma käsitys, voi olla hyödyllistä poh8a, mistä se johtuu. Proak(ivisuus, rakentavuus Kaupunkiak(vismi = jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä ilman virallista järjestäytymistä. Rakentava yhdistystoiminta = järjestäytynyt jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä. Vapaamuotoinen Pitkälle järjestäytynyt Kevyes( organisoitu protestoin( sellaisia muutoksia vastaan, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Esim. vastustava mielenosoitus. Järjestäytynyt sellaisten muutosten vastustaminen, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Protestoin(a organisoiva yhdistys. Reak(ivisuus, vastustaminen

Miksi ak(vismi on lisääntynyt? Digitalisaa8o, internet ja some ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia järjestäytyä ja toimia, monenlaisissa rooleissa. Ak8vismien nousu lii7yy myös muihin samanaikaisiin ilmiöihin: Kulu7ajuus on muu7unut koh8 osallistuvaa kulutusta ja jakamista. Työ on muu7unut. Luova työ, ulkoistaminen, mikroyri7äjyys, keikkatyö, freelancerismi ja co- working- 8lat ovat yleistyneet. Ekologinen käänne: mm. kierrätystä ja lähiruokaa pidetään arvossa. Yritystoiminnassa ovat korostuneet startup- henki ja ee:nen yri7äjyys. Pe7ymys poli8ikkaan on ak8voinut suora toimintaa. 4

Miksi hallinnon tulee mukautua kaupunkiak(vismien nousuun? Julkisen hallinnon toimintakul7uuri ja käytännöt jarru7avat kansalaistoimintaa. Tällöin hallinto on vaarassa mene7ää demokraa:sen oikeutuksensa, varsinkin, kun moni on samalla pe7ynyt edustukselliseen demokra8aan. Ak8vis8t mm. kokoavat nopeita joukkoja öljyntorjuntaan öljyvahingon sa7uessa (tapaus Maunulanpuro) ja parantavat palvelujen laatua (ympäristömummot ja vaarit Lahden päiväkodeissa, kaupunkifillarit.fi kaupunkipyörien käytön helpo7ajana). Toimintakul7uurin ja käytäntöjen mukau7aminen vapau7aa merki7äväs8 voimavaroja kaupunkien ekologisen kestävyyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja elinvoimaisuuden edistymiseen. Ak8vis8t voivat hoitaa asioita tehokkaammin ja paremmin kuin perinteiset organisaa8ot yksinään.

Mihin yhteiskunta on menossa? Ak8vismien nousun myötä käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa on nähtävissä kolme kehityskulkua: 1) Julkinen valta muu7uu: kaupunkilaiset o7avat itselleen edustukselliselle järjestelmälle kuuluneita tehtäviä. 2) Markkinat muu7uvat: jakamistalous ja vertaistuotanto uudistavat hyödykkeiden tuotantoa ja jakautumista. 3) Valta, demokra8a ja kansalaisuus muu7uvat oletusarvoises8 tasaveroisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan.

Mitä ak(vis(t tekevät? Perustavat Naapuruuspiirin tai REKO- lähiruokaringin, järjestävät Block partyn, suunni7elevat yhteisöllisen kor7elin tai yleiskaavan, devaavat datasta palveluja, joukkorahoi7avat hankkeita, perustavat yrityksiä Ak8vismeja voi luokitella viiteen teemaan: yhteisöak8vismi, 8la- ak8vismi, digiak8vismi, jakamis/alustatalouspalvelut, ak8vismien tuki. Yksi7äinen ak8vismi kuuluu vähintään yhteen teemaan usein kuitenkin useampaan. Esimerkiksi vaihtoehtokaavan tekeminen voi olla 8la-, yhteisö- ja digiak8vismia. Seuraava kuva havainnollistaa ak8vismien kirjoa. Luoki7elua voi käy7ää ak8vismien kartoi7amisessa ja ideoinnissa. Mitä jokin alue kaipaisi? Mistä innostuisit itse? Luoki7elu tarkemmin julkaisussa Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiak8vismi voimavarana. Kvar: 3/2016, 16-33. h7p://www.kvar:.fi/fi/ar8kkelit/kaupunkiak8vismi- voimavarana 7

Yhteisöak(vismi Innovaa8o- ja väli7äjäyhteisöt Julkisten palvelujen parantaminen Ekoliikkeet Ak8voiva vies8ntä Sosiaalinen vertaistuki Kaupunki- tapahtumat Kaupunki- suunnni7e- luryhmät Palvelujen vaihto, vertais- vuokraus Jakamis/ alustatalous- palvelut Vertais- kauppa, ruoanvälitys ITSE- ORGANISOITUVA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehi7äminen Paikalliset liikkeet Talon tai 8lan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Ar8vismi Tila- ak(vismi Vihreällä ak8vismityypit, joihin erityises8 voi lii7yä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoak8vismit Ak(vismien tuki Hak8vismi Digiak(vismi Ak8vismien välineiden kehi7äminen Mäenpää ym., tulossa

Neljäs sektori Perinteisen järjestösektorin ulkopuolella tapahtuva kansalaisak8vismi toimijoineen muodostaa yhteiskunnan neljännen sektorin. Neljäs sektori on ennen kaikkea toiminnan tyyppi. Kansalaistoiminnan voi kärjistää kahteen ääripäähän: vahvas8 neljäs sektori - tyyppiseen toimintaan ja perinteiseen järjestötoimintaan. Neljäs sektori - tyyppistä toimintaa voi olla myös muilla kuin varsinaisilla neljännen sektorin toimijoilla.

Yhteiskunnan neljän sektorin rajat häilyvät. Yksi7äinen toimija tai toiminta ei väl7ämä7ä lukeudu selväs8 mihinkään sektoriin. Rajat liudentuvat ja sektorien suhteet muovautuvat erityises8 verkostomaisessa yhteistoiminnassa. KOLMAS SEKTORI vaikutetaan tavoi7eisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan 8etoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja JULKINEN SEKTORI NELJÄS SEKTORI Ak8vismi viriää Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI

Kansalaistoiminnan ideaalityyppien piirteitä Yksi7äisen ryhmän tai organisaa8on toiminnassa voivat paino7ua neljännen sektorin tai perinteisen järjestötoiminnan piirteet. Piirteitä voi tarkastella alla olevilla jatkumoilla. Mikä kohta jatkumossa kuvaa omaa ryhmääsi tai organisaa8otasi parhaiten? Neljäs sektori - tyyppinen toiminta Organisoituminen: esim. vain some- ryhmä Perinteinen järjestötoiminta Organisoituminen: järjestö Some keskeinen Hakkeriasenne vaiku7amiseen Tapahtumia, toimintaa, DIY Yhteisöllisyys Verkostoituminen, yritykset Avoimuus, jakaminen Näkyvyys Hetkellisyys Hiearkioiden kaihtaminen Toiminnan palo, uuden keksintä Proak8ivisuus, YIMBY Some apuna Vaiku7aminen valm. ja päätöksenteon kau7a Vaikutusvalta Kumppanina kunta Edustavuus Jatkuvuus Edunvalvonta Halli7u kokonaiskehitys Hierarkkisuus Tehdään, koska ennenkin Myös vastustamista, NIMBY

Aikapankit Systeeminen muutos Ak8vismi voi olla välitön ilon tai hyödyn lähde tai se voi tähdätä laajemmin systeemin muu7amiseen. Esimerkiksi tuunauspajatoiminta voi olla tekijöilleen keino edistää yhteiskunnan kestävyy7ä. Tee- se- itse - toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO- renkaat Hak(vismi Hävikkiruoka- ak(vismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja - vaaritoiminta Kallio- liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin - kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus VaikuUaminen valmisteluun ja päätöksen- tekoon FB- kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki- liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosa- yhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juuu

Miten voit lisätä ymmärrystä kaupunkiak(vismeista ja niiden merkityksistä? Kaikki: Levitä hyviä esimerkkejä. Kerro toisille tai jaa somessa esimerkiksi jokin kaupunkiak8vismi.fi:n tapaustarinoista. Kansalaistoimija: Kokoa lista alueesi toimijoista, joukkoista ja jaa sitä. Viranhal(ja, luouamushenkilö: Kysy kollegoilta, millaisia kansalaistoimijoita he 8etävät alueeltaan. Poh8kaa, mitä toimijat ovat saaneet ja voisivat saada aikaan. Kun alat valmistella jotain hanke7a, pyydä ak8visteja mukaan mie:mään miten kansalaistoiminta voi lii7yä hankkeeseen. Keskustele hyvistä esimerkeistä myös johdon kanssa. Oppilaitoksen edustaja: Järjestä kansalaistoiminnan kurssi yhdessä ak8vis8en kanssa. Vie opiskelijat kentälle tapaamaan ak8visteja osana opetusta.

Katso myös muut (etopake(t: Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiak(vismi ja neljäs sektori mistä on kysymys? Kaupunkiak(vismi- (etopake0 2. 14.6.2017. kaupunkiak(vismi.fi