KIRJALLINEN KYSYMYS 320/2007 vp Koulumatkatuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Päätoimisesti lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville voidaan Kelan kautta korvata päivittäisten koulumatkojen kustannukset, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa. Opiskelijan on aina kuitenkin itse maksettava vähintään 43 euroa kuukaudessa. Näin ollen, jos em. oppilaitoksissa opiskelevat asuvat esim. 8 kilometrin päässä, ei Kela korvaa koulumatkoista mitään, vaikka julkisen kulkuneuvon käyttäminen olisi opiskelijalle välttämätöntä ja kuukausittaiset kulut esim. 83,50 euroa. Yli 10 kilometrin päässä asuville Kela siis korvaa 43 euron ylittävän osan, jos matkakustannukset ylittävät 54 euroa/kk. Tasapuolisempaan koulumatkatuen jakamiseen päästäisiin siten, että koulumatkatukea säädettäisiin maksettavaksi kaikille, joiden koulumatkakustannukset ovat yli tuon 54 euroa kuukaudessa ja jotka todella tarvitsevat koulumatkojensa kulkemiseen esim. julkista liikennettä. Onhan kuitenkin selvää, ettei voida olettaa, että esim. 8 kilometrin päässä oppilaitoksesta asuva henkilö kävelisi kyseisen matkan joka arkipäivä edestakaisin. Monin paikoin nykyään julkisen liikenteen käyttäminen koulumatkoihin tulee jo alle 10 kilometrin matkallakin selkeästi tuota 54 euron kuukausittaista summaa kalliimmaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella suunnitelmia muuttaa koulumatkatuen myöntämisperusteita siten, että myös niille opiskelijoille, jotka asuvat alle 10 kilometrin päässä oppilaitoksesta mutta joiden on kuitenkin käytettävä esimerkiksi julkista liikennettä oppilaitokselle kulkiessaan, voidaan myöntää Kelan kautta tukea silloin, kun todelliset ja tarpeeseen tulleet koulumatkakustannukset ylittävät säädetyt 54 euroa kuukaudessa? Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2007 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 320/2007 vp: Onko hallituksella suunnitelmia muuttaa koulumatkatuen myöntämisperusteita siten, että myös niille opiskelijoille, jotka asuvat alle 10 kilometrin päässä oppilaitoksesta, mutta joiden on kuitenkin käytettävä esimerkiksi julkista liikennettä oppilaitokselle kulkiessaan, voidaan myöntää Kelan kautta tukea silloin, kun todelliset ja tarpeeseen tulleet koulumatkakustannukset ylittävät säädetyt 54 euroa kuukaudessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulumatkatuesta tuli voimaan heinäkuussa 1997. Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulumatkatuesta säädettiin siksi, että lakisääteisen velvoitteen puuttumisen vuoksi ja julkisten säästötoimien seurauksena monet kunnat olivat luopuneet koulumatkojen tukemisesta. Uuden etuuden käyttöön ottaminen oli perusteltua myös siksi, että opintotuen mitoituksessa ei ole otettu huomioon päivittäisistä koulumatkoista aiheutuvia kustannuksia. Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja Suomessa asuvat ja opintojaan harjoittavat lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Tuen saamisen keskeinen edellytys on, että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja kuukausittaiset koulumatkakustannukset ylittävät 54 euroa. Maksettava tuki määräytyy joukkoliikenteen hinnan perusteella riippumatta opiskelijan matkustustavasta. Tuen kilometri- ja kustannusrajoitusten tarkoituksena on kohdentaa tuki niille, joilla on sekä pitkä koulumatka että merkittävät kustannukset. Koulumatkatukea saa vuosittain noin 51 000 opiskelijaa. Vuoden 2007 talousarviossa tukeen on varattu 28 000 000 euroa. Koulumatkatukeen varatun määrärahan puitteissa ei ole mahdollista väljentää tuen määräytymisperusteita siten, että tuki ulotettaisiin opiskelijoihin, joiden päivittäinen koulumatka on alle 10 kilometriä. Koulumatkatukeen oikeuttavan kilometrirajan alentaminen nykyisestä merkitsisi tuntuvaa saajamäärän lisääntymistä. Jos raja olisi esimerkiksi viisi kilometriä, tuen saajien määrä lisääntyisi noin 40 000 opiskelijalla. Kun keskimääräinen maksettava etuus olisi 23 euroa kuukaudessa, vuotuinen menolisäys olisi 8,3 miljoonaa euroa. Koulumatkatuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa, jonka koulumatkasta aiheutuvat kustannukset ovat tavanomaista suuremmat. Alin linja-autoliikenteen lipputaksa on määritelty enintään kuuden kilometrin matkalle. Lipun hinta on sama aina, kun matka on kuusi kilometriä tai sitä lyhyempi. Eduskunnan kirjelmässä valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon johdosta (VNS 4/2006 vp; EK 35/2006 vp) eduskunta edellytti, että koulumatkatuesta ja järjestelmän toimivuudesta tehdään kokonaisarvio ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin järjestelmän epäkohtien poistamiseksi. Opetusministeriö asetti 20 päivänä kesäkuuta työryhmän arvioimaan koulumatkatukijärjestelmän toimivuutta. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisen koulumatkatukijärjestelmän toimivuutta muuttuvassa koulutus- ja liikennepoliittisessa toimintaympäristössä ja tehdä tarvittavat esitykset järjestelmän kehittämiseksi. 2
Ministerin vastaus KK 320/2007 vp Raimo Vistbacka /ps Työryhmä tulee ottamaan kantaa myös tässä kirjallisessa kysymyksessä esitettyyn ongelmaan. Työryhmän toimikausi päättyy 29. helmikuuta 2008 ja sen jälkeen opetusministeriö laatii asiasta kokonaisarvion eduskunnalle. Mahdolliset kehittämisehdotukset otetaan huomioon tarkistettaessa opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2009 2012. Määrärahoja lisääviä muutosten tarpeellisuutta arvioidaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Helsingissä 16 lokakuuta 2007 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 320/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Har regeringen planer på att ändra grunderna för beviljande av stöd för skolresor så att också studerande som bor på mindre än 10 kilometers avstånd från läroanstalten men ändå är tvungna att anlita t.ex. kollektivtrafik för skolresan kan beviljas stöd via Folkpensionsanstalten när de faktiska och nödvändiga kostnaderna för skolresorna överstiger föreskrivna 54 euro per månad? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning trädde i kraft i juli 1997. Lagen stiftades eftersom många kommuner på grund av avsaknaden av en lagstadgad skyldighet och till följd av de offentliga sparåtgärderna hade slutat understödja skolresor. Införandet av den nya förmånen var motiverat också av den anledningen att kostnaderna för de dagliga skolresorna inte hade beaktats i dimensioneringen av studiestödet. Berättigade till skolresestöd är studerande som är bosatta i Finland och bedriver studier inom gymnasieutbildning och grundläggande yrkesutbildning. En central förutsättning för att stöd skall beviljas är att den studerandes skolväg i ena riktningen är minst 10 kilometer och att skolresekostnaderna per månad överstiger 54 euro. Det stöd som betalas ut bestäms på basis av taxan inom kollektivtrafiken oberoende av vilket färdsätt den studerande anlitar. Syftet med kilometer- och kostnadsbegränsningarna är att rikta stödet till dem som har såväl långa skolresor som betydande kostnader. Ca 51 000 studerande får skolresestöd varje år. I budgeten för 2007 har 28 000 000 euro reserverats för ändamålet. Inom ramen för det anslag som reserverats för skolresestödstöd är det inte möjligt att luckra upp grunderna för hur stödet beviljas så att det utsträcks också till studerande vars dagliga skolresa understiger 10 kilometer. En sänkning av den nuvarande kilometergränsen för skolresestöd skulle medföra en betydande ökning av antalet stödtagare. Om gränsen t.ex. var fem kilometer skulle stödtagarna öka med ca 40 000 studerande. Med en genomsnittlig förmån på 23 euro i månaden skulle utgiftsökningen uppgå till 8,3 miljoner euro per år. Syftet med skolresestödet är att understödja en studerande som har högre kostnader för skolresorna än normalt. Den lägsta biljettaxan i busstrafiken gäller en resa på högst sex kilometer. Priset på biljetten är alltid densamma när resan är sex kilometer eller kortare. I riksdagens skrivelse med anledning av statsrådets utbildningspolitiska redogörelse (SRR 4/2006 rd - RSk 35/2006 rd) förutsatte riksdagen att systemet med stöd för skolresor utvärderas överlag och att behövliga åtgärder vidtas för att avhjälpa missförhållandena. Undervisningsministeriet tillsatte den 20 juni en arbetsgrupp för att utvärdera systemet med stöd för skolresor. Arbetsgruppen skall bedöma hur väl det nuvarande systemet fungerar i en föränderlig utbildningsoch trafikpolitisk miljö och lägga fram behövliga förslag till hur det kunde utvecklas. Arbetsgruppen kommer också att ta ställning till det problem som tagits upp i detta skriftliga spörsmål. Arbetsgruppens mandatperiod upphör den 29 februari 2008. Efter det sammanställer under- 4
Ministerns svar KK 320/2007 vp Raimo Vistbacka /ps visningsministeriet en helhetsutvärdering för riksdagen. Eventuella utvecklingsförslag beaktas när undervisningsministeriets verksamhetsoch ekonomiplan för 2009 2012 justeras. Behovet av ändringar som medför anslagsökningar bedöms årligen när budgeten sammanställs. Helsingfors den 16 oktober 2007 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5