1 VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA 2011 2015
2 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Väestöennuste... 6 2.1 Länsi-Suomen väestöennuste... 6 2.2 Länsi-Turunmaan väestöennuste... 6 3. Toimenpide-ehdotukset ja toteuttaminen...7 4. Arvot ja eettiset periaatteet...14 5. Asuminen ja ympäristö... 16 6. Liikenne ja viestintä... 18 7. Koulutus, kulttuuri ja harrastustoiminta... 20 8. Palvelutuotannon suuntaviivat... 24 8.1. Palvelurakenne suhteessa suosituksiin... 24 8.2. Palvelutuotanto... 26 9. Sosiaali- ja terveydenhuolto... 28 9.1. Kotona annettava hoito ja palvelut... 28 9.2. Päivähoito / päivätoiminta... 30 9.3. Vanhusten asunto- ja hoitoyksiköt... 31 9.4. Dementiapotilaiden hoito... 34 9.5. Terveydenhuolto... 35 9.5.1. Ehkäisevät toimenpiteet ja ravinto... 35 9.5.2. Intervallihoito ja kuntoutus... 36 9.5.3. Suun terveydenhuolto... 37 9.6. Teknologian käyttö... 38 9.7. Palvelu- ja asiakasmaksut... 39 10. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön osaamisen kehittäminen... 42 10.1. Avohoidon henkilöstömitoitus... 43 10.2. Avohoidon henkilöstömitoitus... 45 11. Seuranta ja arviointi... 46
3 1. JOHDANTO Vuonna 2009 asetettiin virkamiesryhmä, joka sai tehtäväkseen vanhuspoliittisen strategian laatimisen. Työryhmän jäsenet olivat hoitotyön johtaja Ewa Gerkman, sosiaali- ja terveysjohtaja Otto Ilmonen, kulttuuripäällikkö Fia Isaksson, vanhustyön ohjaaja Ramona Pettersson, vanhustyön johtaja Gun Sirén ja apulaisylilääkäri Kenneth Wilson. Sosiaali- ja terveyslautakunta valittiin ohjausryhmäksi. Ohjausryhmän jäsenet olivat puheenjohtaja Kurt Kronehag sekä lautakunnan jäsenet Bengt Backman, Eskil Engström, Siv Eriksson, Merja Fredriksson, Carita Henriksson, Kaija Hilke, Hanna Järvinen, Kyösti Kurvinen, Tapani Niemi ja Gunilla Sandelin. Länsi-Turunmaan kaupungin vanhuspoliittisessa strategiassa kuvataan kunnan vanhustenhuollon visiota sekä vahvistetaan toiminnan tavoitteet ja linjataan tie tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia kulkee rinta rinnan kaupungin yleisen strategian kanssa ja se toteuttaa osaltaan kaupungin visiota. Länsi-Turunmaan kaupungin kolme perusarvoa ovat: Kehitys ja osallisuus, kehitämme koko kuntaamme eri alueiden erityistarpeiden ja asukkaiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Huomioon ottaminen ja yhteisöllisyys, kunnassamme on avoimuuden ja vuoropuhelun kulttuuri sekä luontevasti toimiva ja elävä kaksikielisyys. Vaalimme ja vahvistamme eri kunnanosien identiteettiä ja vahvuuksia. Turvallisuus, tarjoamme turvallisen arjen antamalla hyvää palvelua lähellä asukkaita. Tälle arvopohjalle rakentuvat kuntastrategian asumista, palveluja ja ympäristöä koskevat tavoitteet. Länsi-Turunmaan kaupunki haluaa panostaa asumisen kehittämiseen kaupungin keskustassa ja kirkonkylissä ja tarjota monipuolista ja laadukasta asumista. Asumisen tulee olla turvallista, terveellistä ja ympäristöystävällistä. Länsi-Turunmaan kaupunki haluaa tarjota hyviä palveluja eri elämäntilanteissa sekä panostaa ehkäiseviin palveluihin ja palveluinnovaatioihin.
4 Länsi-Turunmaan kaupunki haluaa edistää yrittäjyyttä ja luoda työmahdollisuuksia sekä hyvän tieto- ja viestintätekniikan avulla myötävaikuttaa työmahdollisuuksien syntymiseen kaikilla kunta-alueilla. Strategian mukaisesti vanhustenhuollossa tulee tarjota erimuotoisia palveluja sekä avohuollon tukitoimien että erilaisten asumispalvelujen muodossa kaikissa kunnanosissa. Vanhustenhuollon tarve vaihtelee eri kunta-alueiden välillä; palvelut on sopeutettava paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Erikoistumalla voidaan tarjota myös erikoispalveluja sekä keskusta-alueella että syrjäseuduilla. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusten tarpeet tulee tunnistaa koko yhteiskunnassa, ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suurin osa vanhuksista asuu kotonaan, mikä on suuri haaste ympäristöosastolle, pelastuslaitokselle, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalle, kansalaisopistoille ja ennen kaikkea vapaaehtoissektorille. Vanhustenhuollon kehittämistä ohjaavat voimassa oleva lainsäädäntö sekä sosiaalija terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamat ohjeet. Näiden lisäksi kunta voi ohjata kehitystä toivottuun suuntaan talousarvionsa, paikallisesti sovellettavien periaatteiden ja maksujen sekä vanhuspoliittisen strategian avulla. Laatusuositusten (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2008:3) tavoitteena on edistää vanhusten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palveluiden laatua, ja ne on tarkoitettu käytettäviksi vanhustenhuollon palveluiden kehittämisen ja arvioinnin välineinä. Suosituksissa asetetaan tavoitteet tärkeimmille ikääntyneille suunnattaville palveluille, ja kunnat voivat asettaa niiden pohjalta omia tavoitteitaan. Ehkäisevää työtä ja kotona asumista korostetaan, kun taas laitoshoidon osuutta palveluista vähennetään tarkoituksellisesti, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi.
5 75 vuotta täyttäneille tarkoitettujen palveluiden tavoitteet vuonna 2012 2012 2006 Asuu kotona omatoimisesti tai saaden apua 91 92 % 90,1 % Saa säännöllisesti kotiapua 13 14 % 11,5 % Saa omaishoidon tukea 5 6 % 3,7 % Asuu tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % 3,9 % On pitkäaikaishoidossa 3 % 6,5 % Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen suunnittelussa mittausvälineeksi on esitetty myös IVA-prosessia (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi), jossa arvioidaan eri väestöryhmien terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia seurauksia ennen päätösten tekemistä.
6 2. VÄESTÖENNUSTE 2.1 Länsi-Suomen väestöennuste Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestön ennustetaan ikääntyvän muuta maata nopeammin lähimmän kymmenen vuoden aikana, mikä asettaa yhä suurempia vaatimuksia palveluiden kehittämiselle. väestöennuste 75 vuotta täyttäneet %:a väestöstä, ennuste 2007 2040 (SOTKAnet, 2009) 2.2 Länsi-Turunmaan väestöennuste 2009 2010 2015 2020 2025 2030 Asukasmäärä yhteensä 15467 15531 15868 16195 16509 16771 65 74-vuotiaat 1587 1689 2210 2442 2212 2168 75 84-vuotiaat 1065 1068 1138 1359 1832 2049 Yli 85-vuotiaat 413 430 529 570 668 835 Summa 65 + 3065 3187 3877 4371 4712 5052 Summa 75 + 1478 1498 1667 1929 2500 2884 Pohjautuu vuoden 2009 väestöennusteen tietoihin Yli 85-vuotiailla hoidon ja palveluiden tarve kasvaa tuntuvasti. Taulukosta käy ilmi, että ennusteen mukaan heidän lukumääränsä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.
7 3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TOTEUTTAMINEN (Suunnitelma ja toimenpide-ehdotukset koskevat Paraisten kaupungin vanhuspoliittista ohjelmaa 2006 2010, mutta myös muissa kunnanosissa tehdyt muutokset on huomioitu) Sosiaali- ja terveysministeriön julkistamissa raporteissa korostetaan, että vanhuspolitiikka on koko kunnan asia ja se tulee ottaa huomioon kaikilla aloilla. Asuntoja ja ympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Jotta vanhukset voisivat asua kotona, tarvitaan toimivia joukkoliikenneyhteyksiä. Palvelulinjaa tulee kehittää ja kuljetuksia sovittaa yhteen siten, että keskustan ulkopuolella asuvat ikäihmiset voivat käyttää myös koululais- ja päivähoitokuljetuksia. Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asiantuntemusta tulee käyttää hyväksi nykyistä enemmän. Tennbyssä käynnistettiin vuosina 2005 ja 2009 kaksi vanhuksille tarkoitettua ryhmäasuntoa kerrostalossa. Tällä tavoin pyritään tarjoamaan kodinomainen asumismuoto vanhuksille ja samalla saattamaan palvelut lähemmäs asiakkaita sen sijaan, että siirrettäisiin asiakkaat lähemmäs palveluja. Tämä asettaa kuitenkin suuret vaatimukset asuntojen rakentamiselle ja peruskorjaamiselle. Kaupungin palveluasuntoja on sekä peruskorjattu että laajennettu. Saavutettavuuteen, sovittamiseen vammaisille soveltuvaksi sekä uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuteen on kiinnitetty huomiota, mikä lisää mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen. Koivukodon peruskorjaus 2004 2006, Aftonron laajennuksen valmistuminen keväällä 2009, Fridhemin peruskorjauksen saattaminen valmiiksi syksyllä 2010, Sateenkaaren/Nyhemin peruskorjaus 2010 2012. Sivistysosaston ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetukset kilpailutettiin ensimmäisen kerran yhteisesti keväällä 2009. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ryhdyttiin keskustelemaan joukkoliikenteestä, joka palvelisi mahdollisuuksien mu-
8 kaan kaikkia ikäryhmiä mukaan lukien henkilöt, joilla on jokin toimintarajoite. Työtä jatkoi keväällä 2010 asetettu työryhmä, joka sai tehtäväkseen pohtia mm. koululaiskuljetusten, kuljetuspalveluiden, kutsutaksiliikenteen ja palvelulinjan muodostamaa kokonaisuutta. Kuljetukset kilpailutettiin yhteisesti myös syksyllä 2010. Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asiantuntemusta ei ole hyödynnetty toivotussa laajuudessa. Vanhusten liikunta- ja kulttuuritoimintaan tulee kiinnittää huomiota yhä enemmän ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa on lisättävä. Vapaaehtoisjärjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä, mutta tällä hetkellä vapaaehtoisten kysyntä on kuitenkin tarjontaa suurempi. Vanhusten päivätoimintaa laajennetaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ottaen huomioon myös keskusta-alueen ulkopuolella asuvat vanhukset. Uusia päivätoimintamuotoja ei ole kehitetty. Aurinkoinen ja Senioritupa palvelevat myös keskustaseudun ulkopuolella asuvia vanhuksia, sillä toimintaan on järjestetty kuljetus. Muilta osin päivätoimintaa järjestetään kaupungin palvelutalolla, usein yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 80 vuotta täyttäneiden luokse tehtäviä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä jatketaan. Lisäksi ehkäiseviin toimenpiteisiin kiinnitetään huomiota yhä enemmän. Ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä 80 vuotta täyttäneiden luokse on jatkettu. Vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa on kiinnitetty huomiota kuntouttavaan työtapaan. Osallistumalla kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen, Kaste-hankkeeseen, Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012 tuetaan ennalta ehkäisevän työn kehittämistä. Vuosina 2010 2013 toteutettavan Virtu-hankkeen (Virtual Elderly Care Services on Baltic Islands) avulla pyritään kehittämään virtuaalinen palvelumalli tukemaan vanhusten kotona asumista ja palveluja saaristossa. Kotiuttamisohjaajan palkkaaminen ja fysioterapiaja toimintaterapiaresurssien lisääminen tukevat ennalta ehkäisevää työtä selvästi.
9 Omaishoitajat huomioidaan paremmin tarjoamalla omaishoitajille tuki-, koulutusja virkistystoimintaa. Erilaisia virkistys- ja koulutuspäiviä sekä keskusteluryhmiä on kehitetty yhteistoiminnassa mm. Folkhälsanin ja SPR:n kanssa molempia kieliryhmiä silmällä pitäen. Kaupungin sosiaaliohjaaja on myös tehostanut tiedottamista muista kuntoutusmahdollisuuksista (esim. Kelan tuista). Vaihtoehtoisia ratkaisuja omaishoitajien lomitustoimintaan on kokeiltu (esim. K a a - rinassa sijaitsevassa Omaishoitokeskus Visiitissä), mahdollisuudet muiden vaihtoehtojen hyödyntämiseen lisääntyvät Folkhälsanin avatessa neljä uutta intervallihoitopaikkaa syksyllä 2010. Yksityisiä ostopalveluita käytetään aiempaa enemmän (+11). Yksityisiä palveluasuntoja on käytettävissä (+20). Laatuvaatimusten on täytyttävä yksityisiä palvluita ostettaessa. Lisäksi on tuettava ja rohkaistava yrittäjiä, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta vanhustenhuoltoon liittyvien palveluiden tarjoamiseen.
10 Yksityisiä ostopalveluja käytetään aikaisempaa enemmän: tehostettua palveluasumista, laitoshoitoa (yhteensä 23 paikkaa) ja kotisairaanhoitoa (tilapäisesti) ostetaan tarvittaessa. Seniorikoti (19 palveluasuntoa) valmistui 2008. Folkhälsanin 20+4 asuntopaikkaa ja 26 asuntoa valmistuvat 1.9.2010. Osa Houtskarin Pensionärsbostadsförening-yhdistyksen palveluasunnoista peruskorjataan ja sovitetaan vammaisille soveltuviksi 2009 2010. Palvelusetelit otetaan käyttöön vaihtoehtoisten palvelumuotojen tarjonnan laajentamiseksi. Palveluseteleitä ei ole vielä otettu käyttöön, mutta niille on selkeä tavoite. Hoito- ja palvelualan yrittäjistä on laadittava luettelo. Yrittäjistä ei ole vielä laadittu luetteloa. Seutukuntaan tarvitaan nykyistä pienempiä yksiköitä vanhemmille mielenterveys kuntoutujille ja päihdehuollon asiakkaille. Kyseiset asiakkaat on integroitu palveluasuntoihin (kaupungin omana toimintana tai ostopalveluina tuotettuun). Suoritetaan hoitoisuuskartoituksia ja laadun valvontaa, minkä jälkeen tarkistetaan henkilöstöresurssien mitoitus. Rava-ohjelma (mittari vanhusten toimintakyvyn arvioimiseksi) on otettu käyttöön. Ensimmäiset kartoitukset tehtiin huhtikuussa 2010, minkä jälkeen kehitystyötä jatketaan.
11 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä parannetaan yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä dokumentointia koskevien tietokoneohjelmien avulla. Yhteinen Pegasos-ohjelma otettiin käyttöön tammikuussa 2009. Muutos oli suuri, ja siitä koitui paljon työtä henkilöstölle, mutta pikkuhiljaa ohjelma on kehittymässä tärkeäksi työvälineeksi. Malmkullaan suunnitellaan uutta dementiayksikköä sisäisten järjestelyiden avulla. Vuoden 2009 aikana toteutettiin muutostöitä siten, että osasto I voitiin jakaa kahdeksi erilliseksi toimintayksiköksi, joista toinen on tarkoitettu dementiapotilaita varten (8 hoitopaikkaa) ja toinen on tarkoitettu muille pitkäaikaishoitoa tarvitseville potilaille (10 hoitopaikkaa). Henkilöstö on kuitenkin yhteinen koko osastolle. Laitoshoitopaikkojen lukumäärä laskee noin 30 paikalla. Paikkamäärä laski suunnitelmakauden aikana 20 hoitopaikalla seuraavasti: Osasto I ennen 30 hoitopaikkaa, nyt 18 paikkaa Osasto II ennen 30 hoitopaikkaa, nyt 25 paikkaa Osasto III ennen 22 hoitopaikkaa, nyt 19 paikkaa Hoitopaikkojen määrää ei ole voitu vähentää tämän enempää, koska perusterveydenhuollossa on jatkuvasti ollut tarvetta laitoshoidolle. Laitoshoito liitettiin terveydenhuoltoyksikköön. Henkilöstöresursseja, noin 11 työntekijää, siirretään avohoitoon. Henkilöstöresurssien siirtämistä ei ole voitu toteuttaa, koska henkilöstömitoitus oli liian matalalla tasolla. Malmkullan toimintaa kesällä 2008 tarkastaneen lääninhallituksen kehotuksesta Malmkullaan voitiin palkata neljä määräaikaista lähihoitajaa. Nykyinen henkilöstömitoitus: Osasto I 0,75 Osasto II 0,73 Osasto III 0,70 Avohoitoon saatiin kuitenkin lisäresursseja.
12 Yöpartiotoiminta käynnistyy suunnitelmakauden aikana. Yöpartiotoiminta käynnistyi syksyllä 2008, minkä ansiosta öiseen aikaan on töissä myös yksi sairaanhoitaja. Hän toimii turvapäivystyksen työparina, käy etukäteen sovittujen asiakkaiden luona ja tukee Koivukodon lähihoitajia öisin. Asiakaskyselyjä toteutetaan jatkuvasti ja vanhusten myötävaikutus otetaan huomioon. Asiakaskyselyjä suoritetaan säännöllisesti Koivukodossa Laatupeliä pelaamalla. Novian ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät asiakaskyselyjä kotihoidon asiakkaiden parissa syksystä 2010 alkaen. Eri toimintayksiköissä työssä voidaan käyttää oppaina käsikirjoja Jag vill leva tills jag dör ja Så här vill jag ha det. Kehittämistyö jatkuu. Omalääkärijärjestelmään siirtymistä selvitetään. Omalääkärijärjestelmää ei ole toteutettu, uusi terveydenhuoltolaki edellyttää tilanteen uudelleenharkintaa. Vanhusten suun- ja hammashoidon parantamiseen kiinnitetään huomiota ja tätä toimintaa varten palkataan suuhygienisti. Jakson aikana vanhusten suun- ja hammashoitoa pyrittiin saamaan järjestelmällisemmäksi. Pyrkimys ei ole toteutunut jakson alussa. Hammashoitoon palkattiin 1.4.2010 lähtien suuhygienisti, joka vastaa muiden tehtävien lisäksi vanhusväestön hammashoidon järjestämisestä ja suunnittelusta. Työ on alkanut laitoshoidon ja kotihoidon hoitohenkilöstön opastamisella. Suuhygienisti on tehnyt kotikäyntejä vanhusten luo ja laitoksiin. Nauvon, Korppoon ja Houtskarin kunnanosissa on jo ennestään ollut enemmän henkilöstökapasiteettia, ja vanhusväestö on näissä kunnanosissa ollut kattavamman suun- ja hammashoidon piirissä kuluneiden vuosien aikana. Henkilökunnan pätevyyttä pidetään yllä säännönmukaisesti pidettävien koulutus tilaisuuksien avulla, jotka järjestetään alueelliselta pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun täydennyskoulutuksen on täytettävä voimassa olevat vaatimukset. Uudelleenjärjestelyjen aikana lisäkoultuksen tarpeeseen on kiinnitettävä huomiota.
13 Parhaillaan työstettävässä henkilöstöpoliittisessa toimintaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota kasvavaan vanhustenhuollon henkilöstön tarpeeseen. Vuosittain on järjestetty vanhustenhuollon ja terveydenhuollon henkilöstön yhteisiä paikallisia koulutuspäiviä (esim. lääkehoitokoulutus, dementiakoulutus, eri tietokoneohjelmien käyttökoulutus). Koulutukseen on saatu ulkoista rahoitusta, koska koulutustilaisuuksia on järjestetty mahdollisuuksien mukaan eri hankkeiden kautta. Kaupungissa on panostettu aktiiviseen oppisopimuspohjaiseen henkilöstörekrytointiin. Palvelut on voitava taata molemmilla kotimaisilla kielillä. Koska kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut, on myös molempia kotimaisia kieliä osaavan henkilöstön saatavuus heikentynyt. Vanhustenhuoltosuunnitelma päivitetään vuonna 2010.
14 4. ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Vanhuspoliittisen strategian lähtökohtana tulee olla humanistinen ihmiskäsitys, jossa vanhus nähdään subjektina eikä objektina. Vanhusten eri tarpeet on tärkeää ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa. Vanhuksilla ei ole pelkästään fyysisiä tarpeita, yhtä lailla heillä on itsensä toteuttamisen tarve, arvostuksen tarve sekä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tarpeita Maslowin tarvehierarkian mukaan (yhdysvaltalaisen psykologi Abraham Maslowin [1908 1970] teoria). Laatusuositusten mukaan seuraavat tärkeät eettiset periaatteet turvaavat ihmisarvoisen vanhuuden: Itsemääräämisoikeus Vanhusten tulee saada riittävästi tietoa ja tukea, jotta he voivat tehdä tietoisia valintoja. Tulee myös muistaa, etteivät vanhukset ja heidän omaisensa ole aina keskenään samaa mieltä siitä, mitkä palvelut soveltuvat vanhukselle parhaiten. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi tulee noudattaa yhdenmukaisia periaatteita palveluiden myöntämisessä ja palvelutarpeen arvioimisessa. Fyysiset tarpeet Arvostus Yhteenkuuluvuus Turvallisuus Itsensä toteuttaminen Osallisuus Osallisuuden tulee näkyä sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Yksilöllisellä tasolla kyse on osallisuusperiaatteen tekemisestä näkyväksi vanhuksille suunnatuissa palveluissa, yhteiskunnallisella tasolla osallisuus merkitsee sitä, että vanhuksilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehitykseen. Vanhusneuvosto on toimielin, jonka välityksellä vanhukset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Vanhusneuvosto on ollut toiminnassa vuodesta 1998 lähtien, ensin Paraisilla ja myöhemmin Länsi-Turunmaalla.
15 Vanhusneuvoston tehtävänä on: Edistää ja kehittää eläkeläisjärjestöjen ja sotaveteraanien ja sotainvalidien etujärjestöjen sekä kaupungin välistä yhteistyötä Toimia sen hyväksi, että vanhusväestö voi tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ja suosituksia vanhusten tarpeisiin liittyvissä asioissa Valvoa, että eläkeläisille tärkeät asiat otetaan huomioon kaikissa lautakunnissa ja muissa hallintoelimissä ja että vanhusväestön asiantuntemus välittyy lautakunnille ja hallintoelimille Huolehtia muista neuvostolle erikseen määrätyistä tehtävistä. Yksilöllisyys Ihminen tulee nähdä itsenäisenä yksilönä. Tämä merkitsee vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta omasta elämästä ja vastuuta lähiympäristön kanssaihmisiä ja henkilöstöä kohtaan. Turvallisuus Turvallisuus pitää sisällään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomisen. Turvallisuus merkitsee paitsi asuin- ja hoitoympäristön turvallisuutta, myös palveluntuottajan ja kuntalaisten välistä luottamusta. Tavoitteet Luoda edellytykset myötämääräämisen ja osallisuuden lisäämiselle Helposti saatavilla olevaa informaatiota vanhuksille, myös paikkakunnalle vasta muuttaneille Toimenpiteet Säännöllisten laatumittauksien ja kyselyjen toteuttaminen ja seuranta Esitteiden ja verkkosivujen säännöllinen uudistaminen ja päivittäminen ja toiminnasta tiedottaminen kaupungin tiedotuslehdessä Nyttissä ja muissa tiedotuslehdissä.
16 5. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Koska noin 92 prosenttia vanhuksista asuu kotonaan ja koska heidän tulee selvitä arjestaan suhteellisen itsenäisesti, asuntojen ja lähiympäristön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa. Vanhusten kotona asumisen kannalta selvästi ratkaisevin tekijä on helposti muunneltavien asuntojen suunnittelu niin, että asunnot tarvittaessa mahdollistavat erilaiset erikoisratkaisut. Hyvin suunniteltu ympäristö edistää fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä ja vähentää erilaisten palvelujen ja apuvälineiden tarvetta, mikä lisää samalla omatoimisuutta ja tasavertaisuutta. Hyvin suunniteltu ympäristö vähentää myös onnettomuuksia. Esteettömyys merkitsee ympäristön mukauttamista sekä liikuntaesteisille että näköja kuulovammaisille. Portaat, tasoerot, valaistus, värit ja materiaalit vaikuttavat esteettömyyteen. Riittävä määrä penkkejä niillä alueilla, joissa vanhukset liikkuvat, helpottaa arkea monien niiden osalta, jotka yrittävät hoitaa asioitaan itsenäisesti. Talvinen vuodenaika asettaa erityiset vaatimukset teiden ja katujen kunnossapidolle vanhusväestön kannalta.
17 Myös aktiivinen yhteistyö ympäristöosaston ja pelastuslaitoksen kanssa on edellytyksenä kotona asumisen edistämiselle. Asuntojen korjaus- ja muutostöiden tarve lisääntyy, mistä johtuen on oleellista, että saatavilla on riittävästi neuvontaa ja palveluja. Paloturvallisuus tulee sitä tärkeämmäksi, mitä useammat vanhukset ja toimintarajoitteiset henkilöt asuvat kotonaan. Vanhusneuvostossa ja vammaisneuvostossa on runsaasti asiantuntemusta esteettömyyttä koskevissa kysymyksissä. Monelta kalliilta erehdykseltä voidaan välttyä, jos tätä asiantuntemusta käytetään jo suunnitteluvaiheessa. Tavoitteet Kotona asumisen edistäminen luomalla esteetön ja turvallinen elinympäristö ottaen huomioon myös saariston erityisolosuhteet Vanhusten tarpeiden huomioiminen asuntojen ja asuinalueiden suunnittelussa Turvallisuuden lisääminen kotona Kaupunki tarjoaa erilaisia asumismuotoja kuntalaisille Toimenpiteet Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston asiantuntemuksen järjestelmällinen käyttäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöosaston välisen työryhmän asettaminen selvittämään asuinympäristöjen ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia Pelastuslaitoksen kanssa tehtävä säännöllinen yhteistyö
18 6. LIIKENNE JA VIESTINTÄ Toimivat yhteydet ovat perusedellytyksenä sille, että vanhukset voivat asua kotonaan ja mahdollisimman pitkään huolehtia asioistaan. Tämä on erityisen haastavaa Länsi-Turunmaan kaltaisessa kaupungissa. Autoilijoiden keski-ikä kasvaa väestön ikääntyessä. Yhä useammat vanhukset ajavat nykyään autoa, mikä pitäisi ottaa huomioon teiden, katujen ja liikenneratkaisujen suunnittelussa. Vanhukset ovat useimmiten varovaisia liikenteessä, mutta reaktiokyky, kuulo, näkö ja muisti voivat heiketä. Osallistuminen aktiviteetteihin, asioiden hoitaminen, terveyskeskuskäynnit ym. on helppoa niin pitkään kuin voi liikkua omalla autolla, mutta kun se ei enää onnistu, tarvitaan jonkinasteisia kuljetuspalveluja arjen sujuvoittamiseksi. Toimiva joukkoliikenne vähentää erityisjärjestelyjen määrää, jotka ovat kunnalle kustannuksiltaan useimmiten kalliimpi vaihtoehto. Saavutettavuus on tärkeää paitsi ajoneuvojen kohdalla, myös pysäkkien ja asemien kohdalla. Myös riittävällä valaistuksella ja riittävällä määrällä istumapaikkoja on suuri merkitys. Joukkoliikenteen aikataulut, reitit ja maksut sekä riittävä informaatio vaikuttavat joukkoliikenteen käyttämiseen. Keskustaseutujen ulkopuolella voitaisiin sekä linjataksi- että kutsutaksiliikennettä kehittää edelleen vanhusväestön tarpeet huomioiden. Myös koulu- ja päiväkotikuljetukset voisivat olla vanhusten käytettävissä. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut 1.11.2011
19 Kun joukkoliikennettä ei enää kyetä käyttämään, kyseeseen voivat tulla sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella myönnettävät kuljetuspalvelut. Nämä yksilölliset kuljetukset ovat kuitenkin aina toissijaisia, kun muut ratkaisut eivät enää ole mahdollisia. Eri osastojen edustajista koostunut työryhmä on vuoden 2010 aikana kokoontunut mm. kehittämään ja koordinoimaan joukkoliikennettä, jotta joukkoliikenteessä huomioitaisiin paremmin eri väestöryhmien tarpeet eri elämäntilanteissa. Yhteistyö jatkuu viranhaltijatasolla. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelu Tavoitteet Esteettömyys huomioidaan liikenteen, pysäkkien ja asemien suunnittelutyössä. Yhteydet ovat joustavia ja huomioivat kaikki ikäryhmät. Henkilökohtaisten kuljetusten määrä laskee. Toimenpiteet Joukkoliikenteen ja muiden kuljetusten koordinointia pohtiva työryhmä jatkaa työtään. Vastaava taho laatii yhteistyössä vanhustenhuollon kanssa liikenneyhteyksiä koskevaa tiedotusaineistoa. Koordinoinnin tehostaminen ja muiden kuljetusratkaisujen kehittäminen
20 7. KOULUTUS, KULTTUURI JA HARRASTUstoiminta Valtion uudessa kulttuuripoliittisessa strategiassa kulttuuria pidetään tärkeänä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Länsi-Turunmaan kulttuurilautakunta on keskustellut senioreille suunnatun toiminnan tarjonnasta ja todennut, että suuri ryhmä senioreita jää kulttuurilautakunnan palvelujen ulkopuolelle. Haluttaessa uusia palveluja voitaisiin kehittää kulttuuriyksikön, vanhustenhuollon, yhdistysten ja taiteilijoiden välisinä yhteistyöhankkeina. Aloite aktiivisten henkilöiden ja yhdistysten koolle kutsumiseksi Kulttuurilautakunnassa on tehty aloite aktiivisten henkilöiden ja yhdistysten koolle kutsumiseksi sen selvittämiseksi, voidaanko luoda vapaaehtoisten rinki, joka antaisi osan vapaa-ajastaan senioreille, eritoten kotonaan tai laitoksessa asuville senioreille, jotka mahdollisesti jäävät viriketoiminnan ulkopuolelle. Tämä edellyttää aktiivista ja kiinteää yhteistyötä kulttuurisektorin ja vanhustenhuollon välille. Seniorit ja kulttuuri vuoden 2011 VårKultur-tapahtuman teemana VårKultur on koko Turunmaan yhteinen hanke, jossa nostetaan eri vuosina esille eri taidelajeja ja ilmentymiä, kuten musiikki, paikallishistoria ja kerronta. Vuoden 2011 VårKultur-tapahtuman teemana ovat seniorit ja kulttuuri. Hankkeen aikana kokeillaan erilaisia taidemuotoja, joissa seniorit saavat olla aktiivisia osallistujia, eivätkä pelkästään passiivisia kuluttajia. Hankkeen aikana tarkoituksena on löytää ohjaajia ja toimintamuotoja, joita voidaan jatkaa hankkeen jälkeen ja joista tulisi osa kulttuurilautakunnan toimintaa. Yhteistyö eläkeläisyhdistysten kanssa Länsi-Turunmaan eläkeläisyhdistykset ovat aktiivisia kulttuuriyhdistyksiä. Kulttuurilautakunta voisi lisätä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Kirjasto Kirjaston henkilökunta pitää kaksi lukupiiriä, joissa keskustellaan kirjoista ja ajankohtaisista tapahtumista sekä mahdollisesti luetaan ääneen.
21 Kirjaston henkilöstö tuo tarvittaessa kirjoja eri toimintayksiköihin. Kirjaston henkilöstö oppii tuntemaan asiakkaansa ja näiden toiveet ja pystyy valitsemaan asiakkaille näitä kiinnostavat kirjat. Kirjaston henkilöstö käy joissakin yksiköissä myös sellaisten henkilöiden luona, jotka eivät itse lue. Kirjastovene on tärkeä saaristossa asuville vanhuksille. Kirjasto on kiinnostunut kehittämään uusia toimintamuotoja yhdessä vanhustenhuollon kanssa hankerahoituksen avulla. Kansalaisopistot Kansalaisopistoilla on runsaasti suoraan tai välillisesti senioreille suunnattua kurssitarjontaa. Tarjolla on mm. eläkeläisille tarkoitettuja tanssi-, kuntoilu-, kieli-, käsityö-, puutarhanhoito- ja ATK-kursseja. Tarjolla on myös ikääntyvien yliopiston puitteissa annettavia luentoja. Kansalaisopistot tekevät mielellään yhteistyötä vanhustenhuollon kanssa ja huomioivat myös toiveet mahdollisuuksiensa mukaan, sillä suurin osa kursseille osallistujista on senioreita. Yhteistyötä kansalaisopistojen kanssa voitaisiin kehittää edelleen, erityisesti voitaisiin panostaa vanhuksiin, jotka eivät pääse tulemaan kurssien järjestämispaikoille.
22 Liikuntaa senioreille Monet seniorit liikkuvat liian vähän, eivätkä he myöskään kykene menemään ohjattuun toimintaan. Tällaisille senioreille voitaisiin kehittää erilaisia sopeutettuja kuntoiluohjelmia esim. kuvasarjojen avulla. Senioreille voitaisiin myös jakaa kirjallinen opas liikunnan ja terveellisen ravinnon merkityksestä. Kaupungissa on erilaisia liikunta- ja kuntoiluryhmiä, mutta järjestäjät vaihtelevat kansalaisopistosta urheiluseuroihin ja yksityisiin liikunnanharjoittajiin. Tästä johtuen kaikki eri ryhmiä koskeva tiedottaminen tulisi koota samaan esitteeseen ja julkaista kaupungin verkkosivuilla. Kaupungilla ei ole henkilökuntaa, jonka tehtävänä olisi senioreiden eri kuntoiluryhmien ohjaaminen, mutta toiminta voitaisiin mahdollisesti järjestää ostopalveluna. Folkhälsan-talon uusi terapia-allas voi jatkossa tarjota lisämahdollisuuksia kuntoiluun ja kuntoutukseen. Tavoitteet Yhteistyön lisääminen koulutussektorin, kulttuurisektorin, yhdistysten ja muiden vapaaehtoisten kanssa Senioreiden liikuntaan suuntautuneen kohtaamispaikan perustaminen Sukupolvien rajat ylittävät kohtaamiset
Toimenpiteet Kulttuurisektori työskentelee yhdessä vanhustenhuollon kanssa saadakseen useampia vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja parantaakseen vapaaehtoisresurssien koordinointia, esim. ulkoisen rahoituksen avulla. Kulttuurisektori kannustaa vanhuksia osallistumaan erilaisiin kuntoilumuotoihin ottamalla käyttöön uudet menetelmät sekä parantamalla informaatiota tarjolla olevista kulttuurijärjestelyistä yhdessä vanhustenhuollon kanssa. Päivähoidon ja koulujen väliset yhteistyöhankkeet Kirjastojen kehittäminen vanhusten olohuoneiksi Kulttuurin tarve kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan Puistoihin perustetaan kuntopolkuja 23
24 8. PALVELUTUOTANNON SUUNTAVIIVAT 8.1. Palvelurakenne suhteessa suosituksiin Sosiaali- ja terveysministeriön vanhusten palveluja koskevissa laatusuosituksissa suosittelemien suuntaviivojen mukaisesti palveluiden tavoitteiden tulisi olla Länsi- Turunmaalla Länsi-Turunmaa kokonaisuutena ja kunta-alueittain seuraavat: Länsi-Turunmaa 75 vuotta täyttäneiden Länsi-Turunmaa palvelu- ja asumistarpeet Länsi-Turunmaa 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 lukumäärä, Todellinen 2010 2010 2015 2020 2025 2030 Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 Asuu kotona omatoimisesti tai 91 92 % lukumäärä, 2010 1371 1525 1765 2288 2639 lukumäärä, 2010 saaden Asuu kotona apua omatoimisesti tai 91 92 % 1371 1525 1765 2288 2639 Asuu kotona omatoimisesti tai 91 92 1371 1525 1765 2288 2639 Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua 13 14 % 263 (80<75-v.) 202 225 260 338 389 saaden Saa säännöllisesti apua kotiapua 13 14 263 (80<75-v.) 202 225 260 338 389 Saa omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua 13 14 5 6 % 263 64 (20< 75-v.) (80<75-v.) 202 82 225 92 106 260 138 338 159 389 Saa omaishoidon tukea 5 6 64 (20< 75-v.) 82 92 106 138 159 Asuu Saa omaishoidon tehostetussa tukea 5 6 % 117 64 (20< 75-v.) as. (6<75v) 82 92 106 138 159 palveluasumisessa Asuu tehostetussa 5 6 % 117 as. (6<75v) 82 92 106 138 159 Asuu tehostetussa 5 6 117 as. (6<75v) 82 92 106 138 159 On palveluasumisessa pitkäaikaishoidossa 3 % 91 paikkaa 45 50 58 75 87 palveluasumisessa On pitkäaikaishoidossa 3 % (10<75-v.) 91 paikkaa 45 50 58 75 87 On pitkäaikaishoidossa 3 % 91 (10<75-v.) paikkaa 45 50 58 75 87 (10<75-v.) Parainen Parainen 75 vuotta Parainen Parainen täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 lukumäärä, Todellinen 2010 2010 2015 2020 2025 2030 Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 Asuu kotona omatoimisesti tai 91 92 % lukumäärä, 2010 1022 1151 1324 1719 1984 lukumäärä, 2010 saaden Asuu kotona apua omatoimisesti tai 91 92 % 1022 1151 1324 1719 1984 Asuu kotona omatoimisesti tai 91 92 1022 1151 1324 1719 1984 Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua 13 14 % 199 (60<75-v.) 151 170 195 254 293 saaden Saa säännöllisesti apua kotiapua 13 14 199 (60<75-v.) 151 170 195 254 293 Saa omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua 13 14 5 6 % 33 199 (16<75-v.) (60<75-v.) 151 61 170 69 195 80 103 254 119 293 Saa omaishoidon tukea 5 6 33 (16<75-v.) 61 69 80 103 119 Asuu Saa omaishoidon tehostetussa tukea 5 6 % 82 33 (16<75-v.) as. (10 75-61 69 80 103 119 palveluasumisessa Asuu tehostetussa 5 6 % vuotiaita) 82 as. (10 75-61 69 80 103 119 Asuu palveluasumisessa tehostetussa 5 6 82 vuotiaita) as. (10 75-61 69 80 103 119 On pitkäaikaishoidossa 3 % 73 paikkaa (4<75-v) 34 38 43 56 65 palveluasumisessa On pitkäaikaishoidossa 3 % vuotiaita) 73 paikkaa (4<75-v) 34 38 43 56 65 On pitkäaikaishoidossa 3 % 73 paikkaa (4<75-v) 34 38 43 56 65 Nauvo Nauvo 75 vuotta täyttäneiden Nauvo 75 vuotta täyttäneiden Nauvo palvelu- ja asumistarpeet palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 lukumäärä, Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 lukumäärä, Todellinen 2010 2015 2020 2025 2030 2010 lukumäärä, Asuu kotona omatoimisesti tai 91 92 % 2010 144 153 183 250 308 Asuu kotona omatoimisesti tai 91 92 % 2010 saaden apua 144 153 183 250 308 Asuu saaden kotona apua omatoimisesti tai 91 92 144 153 183 250 308 Saa säännöllisesti kotiapua 13 14 % 21 (5<75-v.) 21 23 27 37 45 saaden Saa säännöllisesti apua kotiapua 13 14 % 21 (5<75-v.) 21 23 27 37 45 Saa omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua 13 14 5 6 %% 521 (0<75 (5<75-v.) 21 9 23 9 11 27 15 37 19 45 Saa omaishoidon tukea 5 6 5 (0<75 v.) 11 15 19 Asuu Saa omaishoidon tehostetussa tukea 5 6 % 85 as. (0<75 (kaikki v.) yli 9 9 11 15 19 palveluasumisessa Asuu tehostetussa 5 6 % 75-vuotiaita 8 as. (kaikki(* yli 9 9 11 15 19 Asuu palveluasumisessa tehostetussa 5 6 875-vuotiaita as. (kaikki (* yli 9 9 11 15 19 On pitkäaikaishoidossa 3 % 10 paikkaa 5 5 6 8 10 palveluasumisessa On pitkäaikaishoidossa 3 % 75-vuotiaita 10 paikkaa (* (0<75-v.) 5 5 6 8 10 On pitkäaikaishoidossa 3 % 10 (0<75-v.) paikkaa 5 5 6 8 10 (* yksi Folkhälsanin asunnossa, lisäksi 2 tilapäistä (* yksi Folkhälsanin asunnossa, lisäksi 2 tilapäistä (0<75-v.) asuntoa/paikkaa asuntoa/paikkaa (* yksi Folkhälsanin asunnossa, lisäksi tilapäistä asuntoa/paikkaa