30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valtioneuvoston vuonna hyväksymää periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tämän työpoliittisen toimintaohjelman mukaisesti muun muassa laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palvelujen toteuttamistapojen kehittämiseksi, kehitetään työelämän laatua työelämästrategian linjausten mukaisesti, parannetaan rakennemuutostilanteiden hallintaa sekä huolehditaan koko työvoimapotentiaalin käyttöön saamisesta syrjäytymistä ehkäisemällä sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistämällä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluvalikoima uudistetaan antamalla eduskunnalle talousarvioesityksen yhteydessä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Uudistettavan palveluvalikoiman ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistoverkko uudistetaan kokoamalla hallinto 15 alueelliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa on tarpeellinen määrä toimipaikkoja. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan uudistetulla nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja tai tuetaan heidän työllistymistään palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Vuoden alusta lähtien toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) 1) arvio arvio Palkkatuettu työ 2) - Valtionhallinto 1 390 1 000 1 000 - Kunnat ja kuntayhtymät 9 130 7 060 7 200 - Yksityinen sektori 18 130 16 430 17 600 Starttiraha 2) 5 250 3 610 4 500 Työvoimakoulutus 3) 25 000 17 100 18 900 Valmennukset 4 900 2 800 4 200 Yhteensä 3 800 48 000 53 400 Työkokeilut 4) 12 720 14 000 14 000 Yhteensä 76 520 62 000 67 400 1) Vuoden lukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet. 2) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä. 3) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuosien ja luvuista on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset, johon vuonna sisältyy muutakin kuin ohjaavaa koulutusta. 4) Työkokeilut (vv. ja työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian linjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % 31 28 29 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % 20,1 18 15,5 Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % 24,3 20,3 17,9 Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä 142 605 140 000 135 000 Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 28,2 29 27 Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 16,4 14 9 Uusien yritysten määrä 8 932 8 640 9 500 Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi 7,96 8 8,1 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 163 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51 2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % 67 68 69 työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % 64 62 65 CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, % 5 30 30 työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, % 27 40 40 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 3 560 3 352 3 284 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 13,5 < 11 < 11 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 2,2 < 2,0 < 2,0 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,27 3,4 3,4 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 178 955 169 025 182 163 Bruttotulot 13 333 13 400 14 000 Nettomenot 165 622 155 625 168 163 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 715 siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 195 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -700 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -709 Toimintamenosäästö (HO) -1 300 Tasomuutos 8 331 Palkkausten tarkistukset 5 388 Siirto momentille 32.01.01 (-1 htv) -62 Tuottavuustoimet -1 210 Siirto momentilta 32.30.51 (uraohjausresurssien vahvistaminen ja pääkaupunkiseudun aiesopimus) 5 300 Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut -2 500 Yhteensä 12 538 talousarvio 168 163 000 II lisätalousarvio 3 067 000 talousarvio 155 625 000 tilinpäätös 164 102 000 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 039 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa. Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä. Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella. Kuljetustukikokeilu päättyy 31.12.. Tuella edistetään noin 350 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin 15 000 euroa. talousarvio 5 039 000 II lisätalousarvio 1 000 000 talousarvio 5 000 000 tilinpäätös 5 000 000 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen Momentille myönnetään 31 356 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen 2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään 14 678 000 euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Momentin valtuudesta osa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla. Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 950 uuden työpaikan ja 80 uuden yrityksen syntymiseen. Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden puolella. Siirto momentilta 32.50.(63) 39 Yhteensä 39 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 27 856 14 183 2 293-44 332 Vuoden sitoumukset 3 500 5 580 4 680 918 14 678 Menot yhteensä 31 356 19 763 6 973 918 59 010 Vuonna myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,3 milj. euroa. Tasomuutos -6 144 Yksinyrittäjätuen maksatukset -1 100 Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus -1 800 Yhteensä -9 044 talousarvio 31 356 000 I lisätalousarvio 700 000 talousarvio 40 400 000 tilinpäätös 29 985 491 (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.46. (48.) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.48. 50. Palkkaturva Momentille myönnetään 30 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. S e l v i t y s o s a : Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 29 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31. Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 200 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99. Palkkaturvan tunnuslukuja arvio arvio Palkkaturvaa maksettu 33 341 24 000 30 000 Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta 6 177 4 500 6 000 Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä 8 576 5 700 8 000 Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä 2 603 2 200 2 400 Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 57 45 55 Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 66 75 70 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Tasomuutos 6 000 Yhteensä 6 000 talousarvio 30 000 000 talousarvio 24 000 000 tilinpäätös 33 340 870 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 525 117 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettavan lakiesityksen mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52 6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti 10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden jälkeen enintään 92 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla kumotaan laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004). Päällekkäiset palvelut ja tuotteet yhdistetään ja palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, ehdotetaan luovuttavaksi. Osa-aikalisä ehdotetaan lakkautettavaksi. Henkilöasiakkaille maksettavia korvauksia olisivat matka- ja yöpymiskustannusten korvaus, muuttokustannusten korvaus ja kulukorvaus. Matkakustannusten korvausten määräytymisperuste muuttuu siten, että niihin tulee 9 euron omavastuu. Lisäksi korvausta maksettaisiin nykyisestä poiketen pääsääntöisesti vain työttömille. Työkokeilun ajalta maksettavasta harkinnanvaraisesta päivärahasta ehdotetaan luovuttavan. Valtionhallintoon työllistämisessä ei määriteltäisi kuukausipalkan enimmäismäärää, vaan se, kuinka paljon määrärahaa työllistettävän henkilön palkkauskustannuksiin kuukaudessa voitaisiin tältä momentilta enintään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
käyttää. Ehdotettava määrä, enintään 3 100 euroa kuukaudessa, vastaisi 2 500 euron kuukausipalkkaa työnantajakustannuksineen ja olisi siten käytännössä samansuuruinen kuin nykyisin. Työnantaja voi halutessaan maksaa korkeampaa palkkaa. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit 7 660 000 Kokeilut ja valmennukset 40 380 000 Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus 153 620 000 Kotoutumiskoulutus (sis. Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen) 39 700 000 Yhteensä 241 360 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000 Starttiraha 37 000 000 Palkkatuettu työ Valtionhallinto 32 900 000 Kunnat ja kuntayhtymät 51 000 000 Yksityinen sektori 114 100 000 Yhteensä 236 500 000 Työllisyyspoliittinen avustus 40 185 000 Korvaukset 3 885 000 Vakuutusturva 650 000 Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotusja ilmoitustoiminta 1 600 000 Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen käynnistäminen 500 000 Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000 Kaikki yhteensä 525 117 000 Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettava lakiesitys edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Venäjän lähialueiden työvoiman ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä myöntämisvaltuudesta ehdotetaan luovuttavan, koska seuraavalle vuodelle ulottuviin hankintoihin voidaan sitoutua 2-vuotisella siirtomäärärahalla. Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus arvio Vaikuttavuus 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 31,5 29 29 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 45,2 45 43 Laatu ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, % 78,3 77 79 Yrityksiin työllistäminen tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % 35,4 40 40 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 77 090 21 406 3 680-102 176 Vuoden sitoumukset - 67 000 21 000 4 000 92 000 Valtuus yhteensä 77 090 88 406 24 680 4 000 194 176 Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 89,5 milj. euroa. Kotoutumiskoulutuksen lisäys 5 000 Aktivointiasteen muutos 45 000 Tasomuutos 2 680 Menosäästö/osa-aikalisän lakk. -5 000 Siirto momentille 32.30.01-5 300 Siirto momentille 32.01.02-700 Siirto momentille 29.91.51-2 000 Yhteensä 39 680 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 525 117 000 II lisätalousarvio 4 426 000 I lisätalousarvio 24 000 000 talousarvio 485 437 000 tilinpäätös 563 338 000 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin Momentille myönnetään 10 486 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan 2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna. S e l v i t y s o s a : Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta. Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa, Kotka-Haminassa ja Äänekoskella. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden puolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2014 2015 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 9 386 900-10 286 Vuoden sitoumukset 1 100 2 000 900 4 000 Yhteensä 10 486 2 900 900 14 286 Tasomuutos -3 164 Maksatusten tarkentuminen -1 920 Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus -386 Yhteensä -5 470 talousarvio 10 486 000 II lisätalousarvio -340 000 talousarvio 15 956 000 tilinpäätös 12 803 117 (80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.80. (82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.82. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9