(yhteistyö on voimaa) Mikä tekee Mikkelin mallista mainion Esityksemme tuskin tulee tuomaan mitään uutta ja mullistavaa, olemme kuitenkin kokeneet että riittävällä resurssoinnilla ja hyvällä yhteistyöllä olemme saaneet ammattikorkeakoulussamme opiskeluterveydenhuollon hyvin toimimaan. Tästä toiminnastamme haluamme nyt teille poimia jotain hyväksi kokemiamme käytänteitä. Taustaa: Mikkelissä Opiskeluhuolto sijaitsee Kasarmin kampuksella, oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Terveydenhoitajien lisäksi tuossa punaisessa talossa työskentelevät kuraattori ja psykologi, jotka ovat Mamk:n työntekijöitä. Myös Oppilaitospastori työhuone on kampuksella, opiskeluhuollon läheisyydessä. Lääkäri käy pitämässä vastaanottoa kahtena päivänä viikossa. Mamk:n opiskelijamäärä: n. 3000, joista nuoria 2300, (aikuiset 541, ylempi amk 227)
. (matala kynnnys. Aina ja kaikissa tilanteissa.) Meitä siis työskentelee kolme kokenutta terveydenhoitajaa. Olemme jakaneet aloittain opiskelijamme. Oma terveydenhoitaja käy pitämässä lukuvuoden alussa info-tunnin, jossa kerromme palveluistamme. Samalla opiskelijat täyttävät terveyskyselyn, jonka pohjalta teemme terveyshaastatteluja niille opiskelijoille, jotka haluavat tulla terveystapaamiseen tai joista kyselylomakkeiden vastausten perusteella herää huoli tai ilmenee jotain muita riskejä. Tarjoamme jokaiselle uudelle opiskelijalle mahdollisuutta tulla ensimmäisen lukuvuoden aikana terveystapaamiseen. Arkiaamuisin pidämme avointa, ilman ajanvarausta toimivaa, aamuvastaanottoa. Olemme kokeneet aamuvastaanoton hyvin tärkeäksi. Samanlaista palautetta on tullut myös opiskelijoiltamme. Opiskelijamme kokevat että aamuvastaanotolle on helppo tulla, ja kynnys on matala tulla selvittämään vaikeitakin asioita. Mielestämme Mikkelissä kaupunki on resursoinut opiskeluterveydenhuoltoon ja meillä on omat hyvin toimivat käytänteet. Aiemmat ja moninaiset työkokemuksemme tuovat tärkeän lisän työhömme. Me koemme, että työ opiskeluterveydenhuollossa on hyvin haasteellista; meillehän kuuluu sekä sairaanhoito että terveydenhoito. Asiat, joiden vuoksi opiskelijat ohjautuvat tai tulevat luoksemme ovatkin hyvin monenlaisia, hyvinkin vakavista päivystyksellisistä asioista pieniin naarmuihin, joten päivät ovat hyvin erilaisia.
(haasteellinen elämänvaihe) Suurin osa opiskelijoista kokee voivansa hyvin. Tutkimusten mukaan jopa joka kolmannella on jaksamisen kanssa ongelmia. Tämä on ymmärrettävää, sillä opiskelu elämänvaiheena on sangen haastava. Nuori jättää taakseen tutun ja turvallisen verkoston, kodin, ystävät, koulun ja muuttaa uudelle paikkakunnalle, jossa kaikki tavallaan on aloitettava alusta. Nuorelle tulee uusia haasteita, hän etsii elämänsä suuntaa opiskelun, parisuhteen ja kenties oman perheenkin perustamisen suhteen. Tämä kaikki käydään käydään läpi vain noin kahdenkymmenen ikävuoden elämänkokemuksella! Ei siis ihme, että elämä tuntuu välillä ahdistavalta. Ilman tukea siitä voi olla vaikea selviytyä. Tavallisimpia psyykkisiä ongelmia ovat ahdistuneisuus, masennus, paniikkihäiriöt, jännittäminen ja uniongelmat. Väsyminen näkyy puolestaan keskittymisongelmina ja vaikeuksina opiskelujen edistymisessä.
Jokainen meistä kolmesta terveydenhoitajasta tapaa nuoria, joilla on haasteellinen elämäntilanne. Minulla on kuitenkin mahdollisuus käyttää noin puolet työajastani mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tapaamiseen. Työnrajaaminen on joskus vaikeaa ja psykiatrinen/mielenterveystyö veisi helposti mennessään. Minulla on terveydenhoitaja-koulutuksen lisäksi psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus ja parhaillaan käyn työn ohella perheterapiakoulutusta.yksilötapaamisten lisäksi luonani luona käy opiskelijoita pareina ja perheinä. Opiskeluterveydenhuollossa olemme kokeilleet myös vertaistukiryhmää masentuneille nuorille. Ryhmästä saatu palaute oli kannustavaa. Työnantaja suhtautuu myönteisesti koulutuksiimme ja lisäksi meille on järjestetty työnohjaus, jonka olemme kokeneet myös tärkeäksi työssä jaksamisen ja työyhteisön hyvinvoinnin kannalta. pysyvyys, jatkuvuus ja yhteistyön sujuvuus on tärkeää! Lääkärimme Eeva-Leena Korpijärvi on innostunut ja sitoutunut työhönsä. Hän siis pitää kaksi kertaa viikossa vastaanottoa kampuksellamme, Kaksi päivää viikosta hän työskentelee toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa. Silloin kun Eeva-Leena ei ole paikalla, saamme häneen yhteyden puhelimitse tai Effica- viestipiikin kautta. Eeva-Leena on kokenut lääkäri, hänen vastaanotollaan hoituvat niin somaattiset kuin psyykkisetkin ongelmat. Meistä pysyvyys on tärkeää! Sama lääkäri on ollut meillä viiden vuoden ajan. Hän tuntee asiakkaat opiskeluterveydenhuollon toiminnan ja yhteistyökuviot ammattikorkeakoulun
kanssa. Koemme myös tuttuuden puolin ja toisin lisäävän luottamusta ja helpotusta myös asioiden sujuvaan hoitoon. Meillä siis toimii erittäin hyvin hoitaja-lääkäri työparityöskentely. tukea ja apua niin pitkään kuin vain mahdollista Mielestämme tiivis yhteistyö ja asioiden sujuva hoito sekä yhden hoitajan työpanoksen lisäys nimenomaan mielenterveys asiakkaisiin näkyy siinä, että psyykeltään oireilevia opiskelijoita ei tarvitse läheskään aina laittaa F-talosta eteenpäin. Ohjataan eteenpäin kun tarve Opiskelijat ovat kokeneet helpommaksi tulla luoksemme ja meiltä lähtee lähetteitä aika vähän muihin mielenterveyspalveluihin. Toki vakavammat psyykeongelmat ja hankalaa vaihetta sairastavat syömishäiriöiset ohjautuvat eteenpäin. Samoin ohjautuvat esim. psykiatrian vastaanotolle nuoret, joille on suunnitteilla Kelan kustantama pitkäaikainen terapia. Osa opiskelijoista haluaa myös käydä muualla. Viestipiikki-käytäntö on kätevä ja nopea tapa konsultoida asiantuntijaa mielenterveystoimistosta ja erikoissairaanhoidosta, myös puhelinkonsultaatioajat ovat hyvin toimivia. Mikkelin kaupunki on sen lisäksi suhteellisen pieni paikka ja tuttuus helpottaayhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Ja lopuksi vielä meillä on tapana myös äidillisesti soittaa perään, mikäli opiskelija ei sovitusti saavu tapaamiseen. Tämä on mielestämme tärkeää huolenpitoa! Opiskelijat ovat asiasta mielissään, että välitämme ja huolehdimme.
samassa talossa myös oppilatospsykologi, -kuraattori ja pastori. Ohjaus oikealle ovelle helppoa ja sen voi tehdä heti. Sitten opiskeluhuollon yhteistyöstä: Mamk:ssa on oppilaitoskuraattori, Kirsi Kämäräinen. Mainittakoon, että Suomessa on vain kuudessa ammattikorkeakoulussa kuraattori. Oppilaitoskuraattori Kirsi Kämäräisen kuten myös oppilaitospastori Jaana Pietiläisen kanssa yhteistyömme on sujunut jo pitempään. Helmikuun alussa saimme opiskeluhuoltoon opintopsykologi Mari Rauhalan. Hänen kanssaan yhteistyö etsii vielä muotoaan. Mari on ensi syksynä aloittamassa ryhmien vedon yksilövastaanoton lisäksi. Suunnitteilla on mm. stressin hallintaan liittyvä ryhmä, mindfulness-ryhmä sekä jännittäjien ryhmä, jossa terveydenhoitaja on työparina. Meillä on pyrkimys siihen, että opiskelija ohjataan parhaan avun piiriin. Pyrimme siihen, että emme hoida päällekkäin opiskelijoiden asioita. Se, että palvelut ovat saman katon alla mahdollistaa tämän. Esimerkiksi, jos vastaanotollani on opiskelija, joka selvästi tarvitsee kuraattorin apua, opiskelijan luvalla otan yhteyttä kuraattoriin ja ohjaan opiskelijan hänen vastaanotolleen. Lisäksi Mamk:ssa toimii Hyvinvointityöryhmä ja Terveysalalla myös Opiskelijahuoltotyöryhmä (OHR). HAASTEITA, meillä kuten varmaan monessa muussakin paikassa on Sora-lakiin liittyvät asiat, esim. alalle soveltumattomuus. Meillä sosiaali- ja hoito-alalla tilanne parempi nyt, kun hakumenettelyyn alettiin kiinnittää huomiota muutama vuosi sitten.
Ulkomaalaisia opiskelijoita on paljon, sekätutkinto- ja vaihto-opiskelijoita. Kulttuuri ja nimenomaan terveyskulttuuri eri kansallisuuksissa aiheuttaa joskus isojakin haasteita. Yhteistyö oppilaitoksen eri koulutusalojen kanssa on vaihtelevaa. Osalla aloista opiskelijoiden kokonaishyvinvointi huomioidaan hyvin, osalla ei. Ajatellaan, että tällä asteella opiskelijoiden pitäisi jo pärjätä. Lääkäriresurssi opiskelijamäärään nähden ei vastaa suosituksia. Eeva-Leenalle riittäisi suositusten mukaan meillä työtä koko viikoksi. Opiskelijoiden päihteiden käyttö on toki myös ongelma. Ongelmat kasaantuvat ja usein jolla on muuta ongelmaa, on myös päihdeongelmaa. Olemme pyrkineet saamaan mamk:n tapahtumia päihteettömiksi. Lisäksi päihdetyöntekijä jalkautuu opiskeluterveydenhuoltoon tarvittaessa. Hammashoito, kuten varmaan aika monessa kaupungissa on ongelmallinen. Opiskelijoilla ei ole omaa hammashuoltoa ja he valittavat, etteivät he pääse hammaslääkärille. Kunnallinen hammashuolto on käytettävissä, toki jonot sinne on pitkät, kuten varmaan kaikkialla. Päivystävän hammaslääkärin vastaanotolle pääsee tarvittaessa saman päivän aikana. Meillä Mikkelissä on tehty sopimus, että opiskelijoilla on oikeus kerran opiskelujen aikana käydä suuhygienistin vastaanotolle ja tätä palvelua opiskelijat käyttävät hyvin hyödykseen. Loppuun haluamme toivottaa kaikille hyvää kesää seuraavin sanoi. Olen oppinut, että täytyy ottaa vastaan, mitä tulee. Ei voi aina muuttaa elämän kulkua, vaan täytyy sopeutua siihen, mitä tulee eteen ja pärjätä jollain tavoin. Pitää myös olla suhteellisen inhimillinen, siisti ja mukava ihminen, jos vain voi. anna.partti-hamalainen@mikkeli.fi sirpa.pirskanen@mikkeli.fi -Bo Carpelan