Turun kaupunkistrategian seuranta KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

2029 Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kulttuurin harrastaminen Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Liikunnan harrastaminen Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Yksinäisyyden kokeminen Koettu terveys Nuorisotyöttömien osuus Koettu elämänlaatu Masentuneisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien osuus Kelan sairastavuusindeksi Alueiden eriytyminen Rikollisuuden väheneminen Liikenneturvallisuus Pienituloisten osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Meriteollisuuden liikevaihto Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Muuttoliike Alueellinen BKT/asukas Lentoasemien rahtimäärät Kouluikäisten määrä Satamien matkustajaliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Työllisyysaste Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Asukastiheys Työttömyysaste Väestönkasvu = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus Taloudellinen huoltosuhde Rautateiden tavaraliikenne Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Työikäisten määrä Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Laaja asuinkuntaindeksi KV kongressien määrä ja osallistujat Väestöllinen huoltosuhde T&K menot Toimialojen henkilöstömäärät Joukkoliikenteen matkat /asukas Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle - Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Liite 1 Kaupunkistrategian indikaattorit

Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut 2010-2014 62,4 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 100 2013-2015* 50 62 68,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan ollen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuralueiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueisiin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)

Sairastavuus on Turussa laskussa 110 105 100 Oulu % 95 90 85 80 75 Tampere Helsinki Vantaa Espoo 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman laskenut Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 6,7 7,7 5,8 7,1 10,6 10,8 12 10,4 11,9 10,6 11,3 10,6 11 10,3 9,5 11,1 13,5 13,6 15 14,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,1 10,6 2013-2015* 8,3 9,4 10,1 10,9 10 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Koko Suomeen ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa koetaan enemmän yksinäisyyttä. Koko maan keskiarvo on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2014 eniten yksinäisiä oli keskustan alueella. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut Skanssi-Uittamon asukkaiden osalta ja positiivisin kehitys on Maaria-Paattisilla ja Nummi- Halisissa. Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

Turussa esiintyy koko maata enemmän masennusta Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 5,7 7,3 11,5 12,8 11,5 10,3 10,8 9,9 9,5 10 10,3 12,2 12,2 12,3 15 16 15,2 18,1 18 15,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,3 10,5 2013-2015* 8 9,9 10,4 11,2 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu 8,4 Lähde: *= kaupunkien Alueellinen vertailuaineistossa terveys ja hyvinvointi tiedot kerätty kysely 2013-2015 ATH Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskiarvoa korkeampi. Masentuneeksi itsensä tuntevien osuus on kuitenkin laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Suuralueista Varissuo- Lausteella ja Pansio- Jyrkkälässä masentuneiksi kokevien osuus on korkeinta. Runosmäki-Raunistulassa kehitys on ollut positiivisinta verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Masentuneisuus (ATH)

Turussa liikuntaa harrastetaan maan keskitasoa enemmän Runosmäki-Raunistula 25 20 15 10 5 0 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) 16,4 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 7,9% 8,3% 17,6% 16,6% 17,3% 20,5% 19,2% 2013-2015* 20,3 18,4 17,5 22,2% 22,0% 23,7% 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 2014 22,5 18,9 20,5 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa noin joka viides harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kuuden suurimman kaupungin joukossa turkulaiset liikkuvat neljänneksi eniten. Aluekohtaisessa vertailussa Maaria-Paattisilla ja Pansio- Jyrkkälässä harrastetaan liikuntaa huomattavasti vähemmän muuhun kaupunkiin verrattuna. Liikunnan harrastaminen (ATH)

Turussa kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut Kulttuuripalvelujen käyttö 35 30 25 20 15 30,9 26,9 25 24,4 21,8 23,1 10 15,9 13,3 5 11 7,7 0 Vähän Melko vähän Keskimäärin Paljon Erittäin paljon 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Vähän = Muutaman kerran vuodessa yhtä palvelua käyttävä Melko vähän = Kuukaudessa 1-2 palvelua käyttävä Keskimäärin = Useamman kerran kuukaudessa muutamaa palvelua käyttävä Paljon = Viikoittain useaa palvelua käyttävä Erittäin paljon = Useamman kerran viikossa useita palveluja käyttävä laisten kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut vuodesta 2010. laisista n. 45 prosenttia käyttää useamman kerran kuukaudessa jotain kulttuuripalveluja. Summamuuttujassa on huomioitu seuraavat palvelut: Museo, taidenäyttely, Kirjasto, Elokuvateatteri, Liikunta/urheilutapahtuma, Teatteri, tanssi, sirkus tai muu esitettävä taide, Klassisen tai konserttimusiikin konsertti, Kevyt musiikki/rock-konsertti, Muu kulttuuritapahtuma. Kulttuurin harrastaminen (ATH)

laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 2014 (%) 2010 2014 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 41,5 46 51,8 53,9 54,8 55,2 55,7 52,6 58,3 56,8 62,5 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 80 60 40 20 0 2013-2015* 54 56 60,8 54,6 53,6 52,4 56,8 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna elämänlaatu Turussa koetaan hieman matalammaksi. Suuralueittain haastavin tilanne koetun elämänlaadun osalta on Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen suuralueilla. Korkeimmaksi elämänlaatu koetaan Hirvensalo- Kakskerran, Länsikeskuksen ja Keskustan suuralueilla. Koettu elämänlaatu (ATH)

Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2015 kuin vuonna 2000 Seuraava Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet Vuoden 2015 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Pansio It., Varissuo, Lauste, Halinen, Pansio Länt., Härkämäki-Jyrkkälä ja Assuin- Runosmäki. Vuonna 2000 järjestys oli Lauste, Pansio It., Varissuo, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2015 lopussa tällaisia olivat Pansio It., Varissuo ja Lauste. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 Varissuon ja Yo-kylän työttömyysasteiden erotus oli 25,3 prosenttiyksikköä. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Alueiden eriytyminen: Työttömyysaste Turun pienalueilla

Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Seuraava Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2016 lopussa korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Pansio It., Halinen, Pansio Länt. ja Vaala.. Varissuolla muunkielisten suhteellinen osuus on maan lähiöiden korkein. Koko Turun muunkielisten osuus oli 5,6 % vuonna 2005 ja 10,6 % vuonna 2016. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2016 lopussa 19893 henkeä. Vuoden 2017 alun ennakkotietojen mukaan muunkielisten osuus ylittää 20000 henkeä. Kaavion palkkien järjestys on vuoden 2016 tilanteen mukainen. Mukana 2016 ne pienalueet, joissa oli vähintään sata muunkielistä asukasta. Alueiden eriytyminen: Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla

Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus on noussut Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus % Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH laiset kokevat asuinalueensa yleisesti erittäin turvalliseksi ja kokemus on muuttunut hivenen positiivisemmaksi vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Asuinalueen turvallisuuden osalta merkittävin positiivinen muutos on tapahtunut Varissuo- Lausteella. Heikoin tilanne turvallisuuden kokemisen osalta on Pansio- Jyrkkälän suuralueella. FCG:n vuonna 2015 tekemässä asukaskyselyssä turvallisuuden tunne oli Turussa edelleen parantunut. Alueiden eriytyminen: Asuinalueiden turvallisuus

Koetun elämänlaadun ja terveyden osalta heikoin tilanne on iäkkäillä, yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla Seuraava Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Hyvä tai erinomainen elämänlaatu % 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Koettu terveys (Hyvä tai melko hyvä terveydentila) Väestöryhmittäisessä hyvinvointitarkastelussa elämänlaatu on parantunut voimakkaimmin yksinhuoltajilla. Kaikkiaan yksin asuvien ja myös yksinhuoltajien elämänlaatu on kuitenkin heikohko. Vain iäkkäimpien elämänlaatu on heikompi. Koetun terveyden osalta heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla, mutta melkein kaikilla väestöryhmillä koettu terveys on parantunut vuodesta 2010. Korkeasti koulutettujen ja kahden aikuisen lapsiperheiden koettu terveys ja elämänlaatu koetaan parhaimmaksi. 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet kokevat vähiten masennusta ja yksinäisyyttä Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+v 55-74 v 20-54 v Nainen Mies Masennus (osuus, joilla itseraportoitua masennusta) 0 5 10 15 20 25 2014 2010 Yksinäisyys (Osuus, jotka tuntevat itsensä toistuvasti yksinäiseksi) Masennus on yleisintä yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla, vaikkakin trendi on ollut laskeva verrattaessa vuosia 2010 ja 2014. Kaikissa väestöryhmissä tilanne masennuksen kokemisen kanssa on parantunut vuodesta 2010. Yksinäisyyttä koetaan erityisesti yksinhuoltajissa ja yksinasuvissa. Erot muihin ryhmiin ovat suuria. Paras tilanne yksinäisyyden ja masennuksen kokemisen kohdalla on pariskunnilla ja pariskunnilla, joilla on lapsia. Myös koulutustaso korreloi masennuksen kokemisen kanssa. 0 5 10 15 20 25 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin 20 18,4 15 10 16,5 15,4 12,7 11,6 8,6 8,3 Tampere Oulu Koko maa Helsinki Vantaa Espoo 5 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisia ovat ne, jotka ansaitsevat alle 60% suomalaisten mediaanitulosta. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste

1000 asukasta kohti Liikenneturvallisuus on Turussa suurten kaupunkien heikoin 1,6 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet/1000 as. 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Oulu Vantaa Tampere Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen turvallisuus on parantunut kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2010 jälkeen. Turussa laskeva kehitys on pysähtynyt vuoden 2012 jälkeen ja vuonna 2016 loukkaantuneiden määrä kasvoi selvästi (+15). Loukkaantuneiden määrä oli Turussa väkilukuun suhteutettuna vertailukaupunkien korkein vuonna 2016. Kehitys on Turussa kuitenkin ollut kuolonuhrien määrällä mitattuna myönteistä, sillä vuonna 2015 tieliikenteessä ei ollut kuolonuhreja, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan vuoden 1945 jälkeen. Vuonna 2016 kuolonuhreja oli 1. Verrokkikaupungeissa kuolonuhrien määrä oli v. 2016: Oulu 5, Helsinki 3, Vantaa ja Tampere 1 sekä Espoo 0. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

Turussa on Helsingin jälkeen toiseksi eniten henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 15 13 % 11 9 7 5 Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla 2011-2014, jonka jälkeen kehitys on vaihdellut kaupungeittain. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2015 vertailukaupunkien korkein 93 92 92 % % 91 90 89 88 87 86 Espoo Vantaa Tampere Helsinki Koko maa Oulu 85 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2015 vertailukaupunkien korkein Turussa ja matalin Oulussa. Osuus oli vertailukaupungeissa vuosina 2010-2015 yleisesti nousussa. Turussa osuus on vaihdellut tarkastelujaksolla huomattavasti: esim. vuonna 2014 se oli vertailukaupunkien matalin ja 2015 korkein. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Turussa korkea 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Oulu Koko maa Tampere Vantaa Helsinki Espoo 1 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli vuonna 2016 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa, matalin Espoossa. Osuus laski jaksolla 2011-2016 kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turussa toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina 2010-2015 12 11 10 10,8 10,4 10,0 Vantaa 9 Helsinki % 8 7 6 7,8 7,4 7,3 6,9 Tampere Espoo Koko maa Oulu 5 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli vuonna 2015 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Turussa ja Espoossa Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli varsin suuri Toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina 2010-2015 ainoastaan Turussa. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut 14 12 % 10 8 6 4 2 Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa. Turussa osuus oli vertailukaupunkien kolmanneksi matalin vuonna 2015 ja laski selvästi edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 - vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

Lastensuojelun kustannusten kasvu on Turussa taittunut 1 400 Euroa/0-20-vuotias asukas 1 200 1 000 800 600 400 1 091 1 076 1 043 1 001 959 675 697 683 650 671 871 926 920 938 948 1 137 1 199 1 244 1 243 1 245 920 874 866 887 867 649 520 500 530 551 916 894 881 870 863 200 0 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu¹ Kuusikko 2012 2013 2014 2015 2016 ¹ Oulun tiedot vuodelta 2012 kanta-oulun tiedoilla, vuodet 2013-16 uuden Oulun tiedoilla (kuntaliitos 1.1.2013 Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii) Lähde: Kuusikkokunnat.fi Kustannukset on laskettu jakamalla lastensuojelun kokonaiskustannukset kaikkien 0-20 -vuotiaiden määrällä. Turussa kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Lastensuojelun kustannukset

Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun 20 18 16 14 12 10 8 Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki 6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Vantaalla nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvussa. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa

Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskussa vertailun kaupungeissa 50 45 40 35 30 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu 25 20 15 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuoden 2017 aikana ollut nousussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Espoossa ja Vantaalla lasku on ollut nopeinta. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu tasaantui vuonna 2016 30 25 20 M 15 10 5 0 24,1 24,7 15,1 12,7 10,6 7,0 6,5 7,1 8,0 8,2 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousi 24,7 miljoonaan euroon vuonna 2016. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut 17 15 13 11 % 9 7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 5 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa. Vuoden 2015 osalta Turun kaikkien yläkoulujen oppilaista 41,5 % sai jatkokoulutuspaikan ammatillisessa peruskoulutuksessa, 53,5 % lukioissa, 2,7 % nivelvaihekoulutuksessa ja 1,5 % muussa mm. oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa. Vain kahdeksalle oppilaalle ei osoitettu jatkokoulutuspaikkaa tai he eivät ottaneet vastaan saamaansa koulupaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turun Oulun ja Helsingin suhteelliset väestönkasvut pienenivät hieman vuonna 2016 25 20 15 Vantaa Espoo Tampere Helsinki 10 Oulu 5 KOKO MAA 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Turun väestönkasvu on edelleen kuuden suurimman kaupungin pienin 2015. Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa 2006-2016, (promillea)

Turun asukastiheys on hieman kasvanut kymmenen vuoden aikana Väkiluku 31.12. Maapinta-ala km² Väestöntiheys as./ km² 2006 2016 2006 2016 2006 2016 KOKO MAA 5 276 955 5 503 297 304 086 303 912 17 18 Espoo 235 019 274 583 312 312 753 879 Helsinki 564 521 635 181 186 214 3 029 2 965 Oulu 175 286 200 526 3 028 3 032 58 66 Tampere 206 368 228 274 523 525 394 435 175 354 187 604 246 246 714 764 Vantaa 189 711 219 341 241 238 788 920 Erot asukastiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria. Luvuissa on käytetty vuoden 2016 aluerajoja. Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys

Turussa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailuryhmässä suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin 2005 2016 100 % 90 % 10,1 14,3 11,6 15,6 17,3 10,6 100 % 90 % 14,4 16,9 15,0 18,9 20,4 15,3 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70,8 72,3 69,6 70,9 69,6 71,4 60 % 50 % 40 % 67,5 70,0 66,8 68,6 67,5 68,6 30 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10,7 10,1 10,2 7,5 7,8 7,2 9,8 6,6 9,8 6,7 6,2 9,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 20 % 10 % 0 % 10,3 10,2 7,0 9,6 6,8 6,5 9,5 7,3 9,0 7,0 6,5 8,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 0-6 7-14 15-64 65-0-6 7-14 15-64 65- Tiivistetysti kaavioiden sanoma voidaan esittää väestöllisen huoltosuhteen avulla. Se kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti vuonna 2016: Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 50,7 44,5 51,2 47,8 49,5 49,0 Lähde: Tilastokeskus Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

sai kuntien välisessä muutossa viidenneksi eniten voittoa 2016 Seuraava Kuntien välinen nettomuutto 5000 4000 3000 Espoo Helsinki 2000 Oulu 1000 0 Tampere Vantaa -1000-2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Turun muuttovoitto on trendinomaisesti noussut vuodesta 2010 lähtien. Lähde: Tilastokeskus Kuntien välisen muuttoliikkeen netto kuudessa suurimmassa kaupungissa 2005-2016

Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta Seuraava 5000 4199 4000 3502 Tässä vuosien 2014 2016 nettomuutto yhteensä 3000 2000 1000 0 3 186 32 155 165 52 86 55 37 60-1000 -624-949 -232 Lähde: Tilastokeskus -2000-1619 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. saa muuttovoittoa pääosin ikäluokista 15-24 ja vähän yli 40-vuotiaista. Muuttotappiota tulee ikäluokissa 0-9 ja 25-39. Turun nettomuutto ikäluokittain

Turussa ja Espoossa tulokertymien erotus kääntyi positiiviseksi 2014 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0-20 000 000 Lähde: Tilastokeskus Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät. Oulun luvut 2009-2011 eivät ole vertailukelpoisia muiden kanssa kuntaliitosten vuoksi. Tiedot koskevat kuntien välistä muuttoa. Muuttajien tulokertymä, netto 2014-40 000 000 Helsinki Espoo 13 059 400 873 800 34 225 200-60 000 000 Vantaa Oulu -5 042 700-6 007 300-80 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tampere -18 079 800-20 000 000-5 000 000 10 000 000 25 000 000 40 000 000 Nettomuutto 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan

Turussa yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on manner-suomen korkein Tampere Lahti Helsinki Kouvola Jyväskylä Kuopio Oulu Koko maa Vantaa Espoo 51,4 49,3 48,4 48,1 45,6 45,1 44,6 43,6 42,6 39,2 36,0 31,3 8,6 8,7 32,2 9,0 9,5 31,7 9,3 10,6 30,9 10,4 10,5 33,7 9,9 10,9 33,2 Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 34,0 kymmenessä 10,0 11,5 9,8 11,8 31,7 10,3 14,3 33,2 10,7 13,5 32,4 13,0 15,4 31,8 13,5 18,7 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Tilastokeskus 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4- Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Lähde: Tilastokeskus Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen osuus kääntyi hienoiseen laskuun.

Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2016 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein 0,65 0,60 0,55 0,50 0,45 Koko maa Oulu Espoo Vantaa Tampere Helsinki 0,40 0,35 0,30 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde

Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson ajan kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 Oulu Koko maa Tampere Espoo Vantaa Helsinki 1,10 1,00 0,90 0,80 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Pääkaupunkiseudulla taloudellinen huoltosuhde on selvästi vertailukaupunkien paras. Taloudellinen huoltosuhde

Työttömyysasteet ovat kääntyneet laskuun 20 18 16 14 12 10 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 8 6 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Tampereen työttömyysasteen kehitys poikkeaa verrokkikaupungeista. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon luku on selkeästi alhaisin. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 1/2010-8/2017, %

Turun työpaikkaomavaraisuus 124,2 on Helsingin jälkeen vertailun toiseksi korkein 140 Työpaikkaomavaraisuus Helsinki Turussa työssäkäyvät 95421 henkeä työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2015 130 120 128,3 124,2 122,8 Tampere Yksityinen sektori Kunta 110 100 90 109,4 104,8 92,6 Vantaa Oulu Espoo Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy Tuntematon 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 0 20000 40000 60000 80000 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

Vantaan ja Oulun työpaikkojen määrä oli vuonna 2015 perusvuotta 2007 korkeampi 110 105 100 95 Indeksi 2007=100 Vantaa Oulu Espoo Helsinki Tampere Koko maa Työpaikkojen lkm 2015 Koko maa 2 256 459 Espoo 116 246 Helsinki 379 518 Oulu 83 938 Tampere 115 727 95 421 Vantaa 109 779 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä on kasvanut nopeimmin Vantaalla ja Oulussa. Espoossa oltiin vuonna 2015 perusvuoden tasolla, muissa kaupungeissa ja koko maan tasolla työpaikkojen määrä 2015 oli pienempi kuin vuonna 2007. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2010-2015, % Työllisyysaste kääntyi Oulussa ja Turussa kasvuun vuonna 2015 78 76 74 72 72,9 72,6 Espoo Vantaa 70 68 66 64 62 Helsinki 69,5 Koko maa 67,8 Oulu Tampere 63,6 Tampere ja 63,4 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus

Turun seutukunnan asema asukaskohtaisessa BKT-vertailussa on parantunut 160 Indeksi koko maa = 100 140 120 100 80 60 Helsingin sk Turun sk Tampereen sk Kuopion sk Oulun sk Jyväskylän sk Lahden sk Kouvolan sk 40 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 ennakkotiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli 10 suurimman kaupungin seutukuntien toiseksi korkein Helsingin seutukunnan jälkeen 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Myös Tampereen seutukunnan asema suhteessa koko maan kehitykseen on 2000-luvun alkuvuosia heikompi ja pudotus on ollut vuodesta 2011 alkaen varsin nopeaa. Vertailuseutukunnista myös Kuopion seutukunta on parantanut asemaansa. Kaupunkiseutujen BKT/as.

Kaikkien toimialojen ja meriteollisuusryhmän liikevaihdot ovat kasvussa 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 A-X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Meriteollisuusyritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) 210,1 146,7 130,8 129,9 120,9 116,2 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Liikevaihdon kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2010 3/2017

Teollisuuden henkilöstömäärä on kasvussa, mutta on edelleen vuoden 2010 tason alapuolella 150 140 130 120 110 100 90 A-X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Meriteollisuusyritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) Lähde: Tilastokeskus 113,0 109,2 106,3 104,3 101,7 96,8 80 70 60 50 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muiden palveluiden henkilöstömäärä on kasvanut kymmenisen prosenttia vuodesta 2010. Henkilöstön kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2010 3/2017

Tutkimus- ja kehittämismenot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa 40-42 %. Osuus on ollut viime vuodet nousussa. Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus oli korkeimmillaan v. 2008, josta se laskenut lähinnä IT-alojen taantumisen takia useita prosenttiyksikköjä. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille sekä korkeakoulusektorille. Yritysten osuus T&K-menoista oli seutukunnittain vuonna 2015 seuraava: Helsingin sk 66,8 %, Tampereen sk 73,0 %, Oulun sk 72,2 %, Turun sk 45,3 % ja Salon sk 100,0 %. Yrityssektorin osuus on Tampereen, Oulun ja Turun seutukunnissa laskussa. T&K-menot seutukunnittain, osuus koko maasta, %

Turussa yrityksiä aloitti vuonna 2015 selvästi enemmän kuin lopetti 1400 Aloittaneet Lopettaneet yritykset, netto 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 2011 2012 2013 2014 2015 Espoo 488 439 379-32 245 Helsinki 1342 1055 1028-388 894 Oulu 231 363 77-17 147 Tampere 430 356 172 36 126 437 157 70 24 156 Vantaa 265 260 196 82 149 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät olivat selkeässä nousussa vuonna 2015. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2015 oli Turussa 11844. Turun nettoluku oli Helsingin ja Vantaan jälkeen kolmanneksi paras suurista kaupungeista. Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina 25 20 Espoo Helsinki Tampere 15 10 Oulu Koko maa Vantaa 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Turussa Espoon ja Helsingin jälkeen vertailukaupunkien kolmanneksi korkein. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto vuoden 2016 yhteishaussa Helsingin yliopisto oli vuonna 2016 ensisijaisten hakijoiden määrällä mitaten maan suosituin yliopisto, Turun yliopisto oli toiseksi suosituin ja Tampereen yliopisto kolmanneksi suosituin. Ensisijaisten hakijoiden suhde aloittaneisiin oli vastaavasti: Helsingin yliopisto 4,37, Turun yliopisto 3,78 ja Tampereen yliopisto 4,45. Metropolia-ammattikorkeakoulu oli vuonna 2016 ensisijaisten hakijoiden määrällä mitaten maan suosituin ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu toiseksi suosituin ja Turun ammattikorkeakoulu kolmanneksi suosituin. Ensisijaisten hakijoiden suhde aloittaneisiin oli vastaavasti: Metropolia-AMK 3,65, Tampereen AMK 4,72 ja Turun AMK 3,03. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

Kaupunkien ja koko maan koulutustaso on kasvanut tasaisesti 500 450 400 350 300 250 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Espoo Helsinki Oulu Tampere KOKO MAA Vantaa Lähde: Tilastokeskus Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 347 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Vantaan koulutustaso on laskenut koko maan tason alapuolelle. Väestön koulutustasoindeksi

Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un 58,1 Muut alueet 62,0 32,0 27,5 ÅA 1) TY 7,7 Muu Varsinais-Suomi 5,1 2,2 Muu Turun seutukunta 5,4 0 20 40 60 80 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet Lähde: ao. oppilaitokset Turun yliopistossa (TY) ja Åbo akademissa (ÅA) vuonna 2014 tutkinnon suorittaneista vajaa kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Turun osuus oli molemmissa yliopistoissa laskussa vuosina 2011-2013 valmistuneisiin verrattuna Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2012 tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 48,6 %, muualla Varsinais-Suomessa 10,6 % ja muualla maassa 40,8 % valmistuneista. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

t CO2-ekv/asukas Turussa kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 9 8 7 6 5 4 3 Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt 1990 2015 2020 tavoite -30 % vuodesta 1990 Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki 2 1 Arvio viheralueiden hiilinielusta 2040 tavoite hiilineutraalius 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet nopeasti ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-30 % vuoden 1990 tasosta) tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun kasvihuonepäästöt olivat v. 2015 CO2- raportin mukaan kaupunkien keskivaiheilla. Turussa kaukolämmön tuotannon päästöt laskevat merkittävästi vuoden 2017 loppupuolelta alkaen, kun Naantalin monipolttoainevoimalaitos valmistuu. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

Helsingissä oli suurten kaupunkien alhaisin uusiutuvien energialähteiden 1) osuus kaukolämmön tuotannosta vuonna 2016 Tampere Oulu Espoo Vantaa Helsinki 43 40 28 28 20 8 0 10 20 30 40 50 60 70 % 1 ) vuoden 2016 aineistossa tärkeimmät uusiutuvat energialähteet ovat tehtyihin päätöksiin perustuen puupohjaiset polttoaineet, lämpöpumppujen energia, hukkalämpö sekä 50 % poltetusta jätteestä. olisi käsitteellisesti selkeämpää esittää käytettyjen polttoaineiden jakautuma/ energialähteet. Lähde: ao. yhtiöt Helsingissä osuus oli vuonna 2016 edelleen alhainen, 8 %, vaikka se on maamme vauraimpia kaupunkeja ja ympäristöasioita koskeva keskustelu on vilkasta. tilanne muuttuu nopeasti tehtyjen investointien tuloksena. Turun seudun energiatuotanto Oy:n rakenteilla oleva Naantalin monipolttoainevoimalaitos nostaa osuutta laitoksen osakaskunnissa vuoden 2017 syksystä alkaen. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta

Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus on kuuden suurimman kaupungin korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Vantaa Osuus matkaluvusta, % 0 10 20 30 40 50 60 70 jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Indikaattorin taustalla oleva joukkoliikennetutkimus päivitetään viiden vuoden välein ja seuraavan tutkimuksen tuloksia saadaan vuonna 2018. Lähde: Valtakunnallinen joukkoliikennetutkimus 2011 Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

Joukkoliikenteen matkojen määrä nousi selvästi Turussa vuonna 2016 118 116 114 114,2 116,7 115,5 113,6 25,0 20,0 112 15,0 110 108,8 108,5 10,0 108 106 104 5,0 20,4 21,0 21,0 20,0 20,2 21,3 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 enn. Milj Lähde: Turun kaupunkiseudun Joukkoliikenteen matkat Turussa, milj. (oikea) Joukkoliikenteen matkat/asukas Turussa, kpl (vasen) joukkoliikenne, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) 1.7.2014 alkaen Seudullisen joukkoliikenteen matkoja oli vuonna 2016 kokonaisuudessaan 25,7 milj. ja matkoja Turussa 21,3 milj. Vuonna 2016 joukkoliikenteen suosio kasvoi, sillä matkojen määrä nousi Turussa noin 5 %. Joukkoliikenteen matkat /asukas

Yöpymisten määrä nousi Turussa vuonna 2016 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Helsinki 3,3 % Tampere Vantaa 5,0 % 6,9 % 0,9 % Oulu Rovaniemi Kuopio Kuusamo Jyväskylä Lappeenranta -4,5 % 17,6 % 4,6 % 13,2 % 3,2 % 14,0 % Vuoden 2016 palkin päässä yöpymisten muutos 2016 2015 Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Turussa yöpyi vuoden 2016 aikana 36 817 henkilöä enemmän kuin vuoden 2015 aikana. Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa

Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat nousussa 1 200 000 1 000 000 Lähde: Finavia Oulu Turun lentoaseman matkustajamäärät olivat vuonna 2016 vajaan neljän prosentin nousussa 800 000 600 000 Rovaniemi 400 000 Vaasa 200 000 Tampere 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 357 259 377 554 454 948 324 667 297 858 312 105 324 077 Tampere 617 713 657 630 570 739 466 671 412 609 357 082 208 930 Oulu 700 576 973 924 1 078 533 877 080 960 547 982 723 1 027 495 Rovaniemi 309 821 396 825 403 892 427 367 444 561 478 347 487 857 Vaasa 288 142 338 499 374 141 319 315 325 886 282 437 288 520 Tampereen matkustajamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuoden 2011 jälkeen. Kaikkiaan matkustajia oli Turussa 324 077, joista kotimaan matkustajia vajaa100 000. Laskeutumisissa oli Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Lentoasemien matkustajamäärät

Turun lentoaseman rahtimäärät laskivat vuonna 2016 Tonnia 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Finavia 7 061 7 853 8 012 5 342 3 059 4 290 3 734 Helsinki-Vantaa 158 149 170 408 192 204 190 175 189 357 177 415 182 201 Tampere 669 542 401 371 220 209 452 Oulu 1 922 2 112 2 043 1 879 1 712 1 632 1 544 Rovaniemi 174 174 144 246 105 185 181 Vaasa 26 16 15 14 19 11 10 Kuopio 39 32 110 31 20 16 15 Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Vuonna 2016 rahtimäärät laskivat Turussa 13 prosenttia. Lähde:Finavia Lentoasemien rahtimäärät

on mantereen toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama Suomen mantereen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Turun sataman koko matkustajaliikenne oli vuonna 2016 yhteensä 3,3 milj. matkustajaa. Lähde: Liikennevirasto Satamien matkustajamäärät

Turun ja Naantalin satamat olisivat yhdistettynä maan neljänneksi suurin tavarasatama Lähde: Liikennevirasto Meriliikenteessä Suomen ulkomaan tavaraliikenteen suurimmat satamat olivat v. 2016 Sköldvik (Kilpilahti), Hamina-Kotka, Helsinki, Kokkola ja Rauma. Tarkasteltaessa satamatoimintoja seudullisesta näkökulmasta Turun ja Naantalin tavaraliikenteeltään selvästi suurempi satama muodostavat merkittävän valtakunnallisen keskittymän. Tiedot yhdistettynä näiden kahden sataman tavaraliikenne oli v. 2016 Suomen satamien neljänneksi suurinta Sköldvikin, Hamina- Kotkan (jotka yhdistettiin v. 2011), ja Helsingin jälkeen. Turun ja Naantalin satamat ovat osakeyhtiöinä erillisiä organisaatioita, mutta ne sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan ja 15,3 metrin syväväylä on lyhyttä viimeistä väyläosuutta lukuun ottamatta yhteinen. Tieliikenneyhteydet kulkevat Suikkilantien perusparannuksen ja sen mahdollistamien liikennejärjestelyjen jälkeen pitkälti samoja reittejä pitkin ja rautatieyhteydet sisämaahan Turun ratapihan kautta. Satamien tavaraliikenne

Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin kaukoliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-Kouvolan-Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun-Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta; esim. - Salo -välillä se oli vain 31 000 tonnia. Rautateiden tavaraliikenne

Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Kuopio Jyväskylä Espoo Vantaa Oulu Tampere Lahti Helsinki 6,6 6,6 6,5 6,4 6,4 6,4 6,3 6,8 6,8 Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v. 2016 Edelliseen, vuoden 2014 kyselyyn verrattuna Turun sijoitus heikkeni yhdellä Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuvat tuloksissa yleisesti huonommin kuin niiden kehyskunnat Turun naapurikuntien parasta palautetta saivat Lieto (pistemäärä 8,2) ja Kaarina (8,0). Kouvola 6,2 Lähde: Suomen yrittäjät 5,8 6 6,2 6,4 6,6 6,8 7 Pistemäärä Lähde: Suomen Yrittäjät Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista toiseksi suosituin asuinpaikka Sijoitus Kunta Yleisarvosana 2016 Yleisarvosana 2014 1. Tampere 8,07 7,78 2. 7,73 7,28 3. Jyväskylä 7,64 7,32 4. Kuopio 7,50 7,06 5. Helsinki 7,42 7,35 6. Oulu 7,40 7,02 7. Naantali 7,30 6,79 8. Espoo 7,25 7,07 9. Hämeenlinna 7,22 6,92 10. Porvoo 7,22 6,83 Taloustutkimuksen vuonna 2016 tekemän kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat Turun kokonaismielikuvaltaan maan toiseksi parhaaksi asuinpaikaksi. Turun saama yleisarvosana nousi kuudesta parhaimmin sijoittuneesta kunnasta eniten verrattuna vuoteen 2014. Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Kaikkien tutkittujen kuntien keskiarvo 6,88 6,50 Lähde: Taloustutkimus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2016

laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2016 asukaskyselyn mukaan turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin laski hieman verrattuna edelliseen vuoteen. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna 2016 keskitasolla vertailukuntiin nähden. Lähde: FCG Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua

Turun kansainvälisten kongressien määrä laski vuoden 2016, mutta osallistujien määrä kasvoi Kongressien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau 350 70000 300 60000 250 Helsinki 50000 Helsinki 200 Tampere 40000 Tampere 150 Espoo Oulu 30000 Oulu 100 20000 Espoo 50 10000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Turun kv. kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä on ollut keskimäärin 6100 henkeä. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat