Mistä saan apua? Tärkeää tietoa sosiaaliturvasta Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 17 Kirjoittajat: Päivitys: Anne Saaristo Paula Sjöblom Ari Sainio Juha Romppanen Anne Saaristo 1. painos 1999 2. täysin tarkistettu painos 2004 3. tarkistettu painos 2006 ISBN 952-9797-17-6 ISSN 1236-9047 Taitto: Hannu Koskela Paino: Priimus Paino Oy 2006
LUKIJALLE Tämä opaskirjanen on tehty MS-tautia sekä harvinaisia eteneviä pikkuaivojen ja selkäytimen sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen. Oppaassa kerrotaan, mitä palveluja ja etuuksia yhteiskunta tarjoaa sairastuneille. Lisäksi kerrotaan, miten ja mistä niitä haetaan. Tarkoituksena on, että sairastunut ja hänen omaisensa pystyisivät helpommin asioimaan viranomaisten kanssa. Jokaisen on myös hyvä tietää oikeutensa ja mahdollisuutensa. Sosiaali- ja terveysturvan sekä palvelujärjestelmän tunteminen auttaa sairastunutta oman elämän hallinnassa ja helpottaa sairauden tuomien uusien tilanteiden kohtaamisessa. Tämä opaskirja on täysin tarkistettu versio vuonna 1999 ilmestyneestä saman nimisestä oppaasta. Oppaan tiedot perustuvat vuoden 2006 tilanteeseen. Oppaan säännöllisesti päivitettävä sisältö löytyy Suomen MS-liiton internetsivuilta osoitteesta www. ms-liitto.fi. Sisällysluettelo LUKIJALLE...1 TERVEYDENHUOLTO...4 YLEISTÄ KUNTOUTUKSESTA...4 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS...4 Fysioterapia ja muu avokuntoutus...5 Laitoskuntoutus ja sopeutumisvalmennus...6 Apuvälineet...7 Kuntoutusohjaus...8 MUUT PALVELUT...8 Kotisairaanhoito...8 Ryhmäliikunta...8 Perinnöllisyysneuvonta...9 Asiakasmaksut terveydenhuollossa...9 1
2 KANSANELÄKELAITOS (KELA)...10 KELAN KUNTOUTUS...10 Kelan lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus...10 Kuka on vaikeavammainen?...12 Kuntoutuksen aikainen toimeentulo...12 Opiskelijan toimeentulo kuntoutuksen aikana...13 Opintolainan takaisinmaksu...13 KELAN VAMMAISTUKI...14 ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI...15 KORVAUKSET HOIDOSTA JA LÄÄKKEISTÄ...16 Tutkimus- ja hoitokorvaukset...16 Yksityislääkärin palkkiot...16 Lääkekorvaukset...17 Matkakustannusten korvaukset...18 PÄIVÄRAHA...19 SOSIAALIHUOLTO...20 SOSIAALINEN KUNTOUTUS...20 A. Vaikeavammaisen palvelut...20 Kuljetus- ja saattopalvelut...21 Palveluasuminen...21 Asunnonmuutostyöt...22 Tulkkipalvelut...22 Palvelu- ja hoitosuunnitelma...23 B. Harkinnanvaraiset palvelut...23 Välineet, koneet, laitteet...23 Henkilökohtainen avustaja...24 Sopeutumisvalmennus...24 Vaatteet ja ravinto...24 Kuntoutusohjaus...25 MUUT SOSIAALIPALVELUT...25 Kotipalvelut...25 Päivätoiminta...25 Omaishoidon tuki...26 Sijaisapu...26 Virkistysloma...26 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT...27 PALVELUSTA PERITTÄVÄ MAKSU...27 Maksun enimmäismäärä...27 Maksukatto...27 PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVA HENKILÖ...28 Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet...29 Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevat tulot...29 MAKSUN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA ALENTAMINEN...30
TYÖ, ELÄKKEET JA VEROTUS...30 TYÖVOIMATOIMISTO...30 Ammatinvalintapsykologin ohjaus...30 Erityistyövoimaneuvoja...31 Työpaikan muutostyöt...31 ELÄKKEET...32 VEROTUS...33 Invalidivähennys...33 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys...34 Kotitalousvähennys...34 Autoveron palautus ja huojennus...34 LIIKKUMINEN...36 MATKUSTAMINEN...36 Linja-autot...36 Junat...36 Laivat...37 Lentokoneet...37 Taksimatkat...37 Pysäköintilupa...38 LIIKKUMISVÄLINEIDEN HANKINTA...38 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUSTURVA...39 YLEISTÄ...39 LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA...39 LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA...40 MUUTOKSENHAKU PÄÄTÖKSIIN...40 KANTELUT...41 MUITA OIKEUSTURVAKEINOJA...41 Potilasvakuutus...41 Lääkevahinkovakuutus...42 JÄRJESTÖT JA MUUT TUKITAHOT...42 KUN OMAT VOIMAT EIVÄT RIITÄ...42 SUOMEN MS-LIITTO...43 Liitto palveluksessasi...44 Yhdistykset ja kerhot...44 Harnes-verkostot...44 MS-neuvolat...45 Vertaistukihenkilöt...45 Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus...45 Palvelukodit...46 Avokuntoutuskeskukset...46 MUUT JÄRJESTÖT JA YHTEISÖT...46 YHTEYSTIETOJA...48 3
TERVEYDENHUOLTO YLEISTÄ KUNTOUTUKSESTA Kuntoutuksella pyritään ylläpitämään työ- ja toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Kuntoutuksella parannetaan mahdollisuuksia elää täysipainoisesti sairaudesta huolimatta. On olemassa lääkinnällistä, ammatillista, sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta. Kasvatuksellinen kuntoutus on erityisesti lasten kuntoutusta. Tämä opas on tehty aikuisille, joten kasvatuksellisesta kuntoutuksesta ei tässä yhteydessä puhuta. Kuntoutus suunnitellaan kuntoutujan oman tarpeen ja elämäntilanteen mukaan. Kuntoutusta järjestävät ja rahoittavat terveydenhuolto, sosiaalihuolto, Kansaneläkelaitos (Kela), työvoimahallinto ja opetushallinto. Kuntoutusta voi antaa yksi tai useampi taho yhtäaikaa. Kuntoutusta järjestävillä tahoilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä, jotta kuntoutus voitaisiin järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisessa kunnassa toimiikin kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä. Se käsittelee ne kuntoutustapaukset, joihin ei muulla tavoin ole löytynyt ratkaisua. Kuntoutusta rahoittavat myös Raha-automaattiyhdistys ja vakuutuslaitokset. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa ensisijaisesti oman kunnan terveydenhuolto. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat fysioterapia toimintaterapia puheterapia psykoterapia 4
neuropsykologinen kuntoutus sopeutumisvalmennus laitoskuntoutus ja apuvälineet Terveyskeskuksessa kartoitetaan ensin kuntoutujan hoidon ja kuntoutuksen tarve. Laki määrää, että vaikeavammaiselle on tehtävä kuntoutussuunnitelma. Tällainen kuntoutuksen tarvetta arvioiva suunnitelma olisi hyvä olla muillakin kuin vaikeavammaisilla. Kuntoutussuunnitelma tehdään julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä yhdessä hoidosta vastaavan lääkärin tai lääkärin ja moniammatillisen tiimin kanssa (ks. myös Kelan kuntoutus s. 10). Terveyskeskus ei aina pysty järjestämään tarvittavaa kuntoutusta, esimerkiksi fysioterapiaa tai kalliita apuvälineitä. Tällöin niitä voi tiedustella keskussairaalasta. Neurologisen sairauden tutkimukset tehdään usein keskussairaalassa. Silloin hoitovastuu on sairaalan, maksuvastuu saattaa silti olla terveyskeskuksessa. Fysioterapia ja muu avokuntoutus Lääkäri ja kuntoutuja saattavat päätyä siihen, että fysioterapia, ratsastusterapia tai muu kuntoutus on tarpeen. Tällöin lääkäri antaa lähetteen kuntoutuksen saamiseksi terveyskeskuksesta. Terveyskeskuksessa ei kuitenkaan aina ole mahdollisuuksia järjestää fysioterapiaa. Tällöin se ostaa palvelun yksityisestä fysikaalisesta hoitolaitoksesta tai yksityiseltä fysioterapeutilta. Terveyskeskus myöntää asiakkaalle maksusitoumuksen, jolla hän voi hakea kuntoutukseen. Asiakas siis käy kuntoutuksessa, ja terveyskeskus maksaa kuntoutuksen kulut. 5
i Vaikeavammaisten kuntoutus julkisen terveydenhuollon hoitava yksikkö laatii kuntoutussuunnitelman Kela maksaa kuntoutuksen kustannukset omavastuu matkoissa on 9,25 /matka, 157,25 /vuosi Muiden kuntoutus hoitava yksikkö kirjoittaa lähetteen kuntoutukseen kuntoutuksen maksaa terveydenhuolto omavastuu fysioterapiassa ja muussa avokuntoutuksessa on 6 /hoitokerta omavastuu maksetaan 45 ensimmäiseltä hoitokerralta, sen jälkeen omavastuuta ei peritä Laitoskuntoutus ja sopeutumisvalmennus Terveyskeskuksesta tai sairaalasta voi saada maksusitoumuksen myös sopeutumisvalmennukseen tai laitoskuntoutukseen. Yksi kuntoutusjakso kestää yleensä 2-3 viikkoa. MS-tautia tai harvinaisia neurologisia sairauksia sairastaville kuntoutusjaksoja järjestää esimerkiksi Suomen MS-liiton Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus. i i Vaikeavammaisten laitoskuntoutus ja sopeutumisvalmennus hoitava yksikkö laatii kuntoutussuunnitelman kustannukset maksaa Kela matkoissa omavastuu on 9,25 /matka, 157,25 /vuosi Muiden kuntoutus täytä kuntoutuslaitoksen hakulomake ja lähetä se kuntoutuslaitokseen liitä hakemukseen lääkärin lähete ja maksusitoumus 6
laitoskuntoutuksen omavastuu on 9 /vuorokausi omavastuuta ei peritä, mikäli lääkäri lähettää sopeutumisvalmennukseen Hakuohjeet Maskun Neurologiseen Kuntoutuskeskukseen saa kuntoutuskeskuksesta ja sen kotisivuilta www.kuntoutuskeskus.fi. Tulevan vuoden kurssitiedot ja hakuohjeet julkaistaan vuosittain myös MS-liiton Avain-lehdessä numero 6. Apuvälineet Terveyskeskuksen kautta voi saada apuvälineet: nilkka- ja polvituet, tukikeppi, kyynärsauvat, kävelyteline, pyörätuoli ja pienet henkilökohtaiset apuvälineet. Sieltä saa myös kuntoiluvälineet. Välineitä saa lainaksi lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Joskus terveyskeskuksessa ei ole tarvittavia apuvälineitä. Silloin siellä kirjoitetaan maksusitoumus, jonka avulla apuväline hankitaan kaupasta. Kalliit apuvälineet hankkii keskussairaala. Apuvälineiden hankkiminen terveyskeskukset ja sairaalat antavat apuvälineitä lainaksi tarvitset lääkärin suosituksen ja terveydenhuollon maksusitoumuksen i Huom! Joissakin tapauksissa päätös avokuntoutuksesta, laitoskuntoutuksesta tai apuvälineestä voidaan tehdä myös keskussairaalassa tai aluesairaalassa. Tällöin kustannuksista vastaa sairaala. Yksityislääkäri voi suositella kuntoutusta tai apuvälinettä, mutta hän ei voi tehdä maksusitoumusta. 7
Kuntoutusohjaus Keskussairaaloissa on kuntoutusohjaajia. Kuntoutusohjaaja voi käydä kotona arvioimassa, millaisia palveluja kuntoutuja tarvitsee. Kuntoutusohjaaja auttaa myös saamaan tarvittavat palvelut kunnan sosiaali- ja terveyshuollosta. MUUT PALVELUT Kotisairaanhoito Terveyskeskuksesta voi sairaanhoitaja tai lääkäri tulla tarvittaessa kotikäynnille. Kotikäynnit hoitaa terveyskeskuksen kotisairaanhoidon toimisto. Lääkärin tai hammaslääkärin tekemästä kotikäynnistä voidaan periä 11, muun henkilön kotikäynnistä 7. Toimistosta anotaan myös erilaisia kotona tarvittavia apuvälineitä, esimerkiksi vaippoja ja katetreja. Sieltä haetaan myös päiväsairaalapaikkaa. Päiväsairaalassa käydään saamassa lyhytaikaista hoitoa silloin, kun kuntoutujan tila sitä vaatii. Ryhmäliikunta Monissa terveyskeskuksissa järjestetään ohjattua voimistelua pienissä ryhmissä. Erilaisia mahdollisuuksia kuntoliikuntaan voi kysyä myös kunnan liikuntavirastosta. Useimmat MS-yhdistykset järjestävät ryhmäliikuntaa, vesivoimistelua, ratsastusta ja muuta kuntoilua. Niistä saa lisätietoja suoraan paikallisesta yhdistyksestä. 8
Perinnöllisyysneuvonta Eräät neurologiset sairaudet ovat perinnöllisiä. Sairauden mahdollinen periytyminen omiin lapsiin herättää usein epätietoisuutta ja epävarmuutta. Sairauden periytymiseen liittyvistä kysymyksistä voi keskustella oman lääkärin kanssa. Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä perinnöllisyyslääkäriin. Perinnöllisyysneuvontaa antavat yliopistosairaalat, Väestöliitto ja Folkhälsan. Yliopistosairaaloiden perinnöllisyysneuvontaan tarvitaan lääkärin lähete. Väestöliiton ja Folkhälsanin perinnöllisyysneuvontaan voi ottaa itse yhteyttä. Asiakasmaksut terveydenhuollossa Kunnallisen terveydenhuollon maksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan. Maksukatto on 590 vuodessa. Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun. Laitoshoidosta voidaan kuitenkin periä maksu palvelunkäyttäjän ylläpidosta maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Vuonna 2006 asiakasmaksut ovat seuraavat: terveyskeskuskäyntimaksu on 11, päivystysmaksu 15 (ei alle 18-vuotiaalla) ja vuosimaksu 22 sairaalan poliklinikkamaksu on 22 ja sarjahoitokäynti (esim. fysioterapia) 6, jonka saa periä 45 kerralta vuodessa kuntoutushoidonmaksu on 9, päiväkirurgiamaksu 72 ja lisäpäivästä voidaan periä 26, joka on sama kuin laitoshoidon päivämaksu laitoshoidon ylläpitomaksu, päivä- ja yöhoitomaksu sekä psykiatrian hoitopäivämaksu ovat kaikki 12 sakkomaksu käyttämättömästä ajanvarauksesta on 27 9
lääkärintodistus maksaa 27 pitkäaikaisen laitoshoidon käyttövara asukkaalle on 80. KANSANELÄKELAITOS (KELA) KELAN KUNTOUTUS Kansaneläkelaitoksen (Kela) on selvitettävä henkilön kuntoutustarve viimeistään silloin, kun hän on saanut sairausvakuutuksen mukaista päivärahaa 60 päivältä kahden viimeisen vuoden aikana. Kuntoutustarvetta voidaan selvittää myös esim. terveydenhuollossa, työvoimatoimessa, sosiaalitoimessa tai työpaikalla. Tarvittaessa voidaan tehdä kuntoutustutkimus mm. Kelan kuntoutustutkimusyksikössä tai sairaalassa. Kela voi järjestää kuntoutusta kun tarve on todettu. Kelan lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Lain mukaan kaikilla vajaakuntoisilla on oikeus hakea Kansaneläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta. Ammatillista kuntoutusta on tarvittava perus- tai ammattikoulutus, elinkeinoapu, ja työssä tai opiskelussa tarvittavat kalliit apuvälineet, esimerkiksi tietokone. Ammatillista kuntoutusta voi myöntää myös työeläkelaitos. Vuoden 2005 alusta perusteiden muuttuessa entistä useammalla on tähän oikeus. Laki määrää myös, että kaikilla vaikeavammaisilla on oikeus saada laitoskuntoutusta ja/tai avokuntoutusta, jonka Kela korvaa. 10
Myös vaikeavammaisen omaisella on mahdollisuus saada yhden viikon laitoskuntoutusjakso (omaisen ohjaava jakso) yhdessä vaikeavammaisen kanssa, jos tarve on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Tällöin Kela korvaa myös omaisen kustannukset. Vaikeavammaisen on haettava kuntoutusta hakemuksella, joka jätetään Kelan paikallistoimistoon. Hakemukseen on liitettävä kirjallinen kuntoutussuunnitelma, jonka kuntoutuja on laatinut yhdessä lääkärin ja fysioterapeutin tai muun asiantuntijan kanssa. Kuntoutussuunnitelma tehdään vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. MS-potilaille suunnitelma laaditaan yleensä vuodeksi kerrallaan, koska sairauden etenemistä on vaikea ennakoida. Kuntoutussuunnitelmassa selvitetään laajasti kuntoutuksen tarve. Se sisältää suositukset esimerkiksi fysioterapiaan, laitoskuntoutukseen tai sopeutumisvalmennukseen. Kelalla on mahdollisuus korvata ja järjestää harkintansa mukaan kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta myös muille kuin vaikeavammaisille. Tällä harkinnanvaraisella rahoituksella järjestetään mm. yksilöllistä työkykyä ylläpitävää kuntoutusta ja sopeutumisvalmennuskursseja. Näin haet Kelan kuntoutukseen, jos olet vaikeavammainen toimita Kelan oma kuntoutushakulomake sekä kuntoutussuunnitelma Kelaan kuntoutus on maksutonta matkojen osalta kuntoutujan omavastuu on 9,25 matkalta yhteen suuntaan, 157,25 /vuosi Näin haet Kelan kuntoutukseen, jos et ole vaikeavammainen toimita Kelan oma kuntoutushakulomake, kuntoutussuunnitelma (lääkärin B-lausunto) Kelaan kuntoutus on maksutonta matkojen osalta kuntoutujan omavastuu on 9,25 matkalta yhteen suuntaan, 157,25 /vuosi i i 11
Kuka on vaikeavammainen? Kelan kuntoutusjärjestelmä on erilainen vaikeavammaisille ja muille. Siksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestettäessä on syytä selvittää, kuka on vaikeavammainen. Kelan mukaan vaikeavammainen on henkilö, jolla on sairaudesta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, joka tuottaa huomattavia vaikeuksia selviytyä jokapäiväisistä toimista. Lisäksi henkilön pitää saada korotettua tai erityisvammaistukea tai työkyvyttömyyseläkettä ja eläkkeensaajan korotettua tai erityishoitotukea vammasta aiheutuvan haitan tai avuntarpeen vuoksi. 65 vuotta täyttäneellä ei ole oikeutta Kelan lakisääteiseen kuntoutukseen, vaan heidän kuntoutuksestaan vastaa kunnan terveydenhuolto. Kuntoutuksen aikainen toimeentulo Kuntoutuksen aikana voi Kelasta saada kuntoutusrahaa, ellei muuta tuloa ole. Kuntoutusraha on samansuuruinen kuin sairausvakuutuksen päiväraha (ks. sivu Sairausvakuutus). Kuntoutusraha tulee sairauspäivärahan tilalle. Eli jos kuntoutuja saa kuntoutusrahaa, hän ei saa samaan aikaan sairauspäivärahaa. Kuntoutusraha on verollista tuloa ja sitä maksetaan arkipäiviltä. Kuntoutusrahan suuruus määritetään työtulojen perusteella. Vähimmäispäiväraha on 15,20. 16-19 -vuotiaalla pitkäaikaissairaalla tai vaikeasti vajaakuntoisella nuorella on oikeus saada työkyvyttömyyseläkkeen sijasta ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi kuntoutusrahaa 16,69 /päivä. Kelan ammatillisen kuntoutuksen aikana kuntoutusraha on 75% työtulosta. Kuntoutusrahan osalta omavastuuaika on pääsääntöisesti kymmenen arkipäivää eli tältä ajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Poikkeuksellisesti omavastuu voi olla lyhyempi. Esimerkiksi kun kuntoutustarvetta selvitetään, omavastuu on yksi päivä. Sa- 12
moin omavastuuaika on yksi päivä silloin kun sopeutumisvalmennuskurssi kestää enintään 12 arkipäivää tai yksilöllinen kuntoutus enintään 18 arkipäivää. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan ole, jos kuntoutuja on välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista saanut sairaus- tai työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös omaiselle, joka osallistuu kuntoutus- tai sopeutumisvalmennusjaksolle. Jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkan kuntoutuksen ajalta, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Vuosiloman aikana kuntoutuja saa sekä palkan että kuntoutusrahan. Huomaa, että Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa, vaikka kuntoutuksen rahoittaisi jokin muu taho kuin Kela. Näin haet kuntoutusrahaa täytä Kelan kuntoutusrahahakemus liitä hakemukseen kuntoutuspäätös liitä hakemukseen todistus osallistumisesta kuntoutusjaksolle kuntoutusrahan takautuva hakuaika on 4 kuukautta i Opiskelijan toimeentulo kuntoutuksen aikana Opiskelijan toimeentulo kuntoutuksen aikana turvataan kuntoutusrahalla. Kuntoutusrahan määrittämistapoja on useita. Raha voi olla esimerkiksi sairauspäivärahan suuruinen, työkyvyttömyyseläke korotettuna, kuntoutustuki tai jokin muu. Kysy lisätietoja omasta tilanteestasi Kelasta! Opintolainan takaisinmaksu Jos henkilö on jäänyt tai jäämässä pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, hän voi anoa vapautusta opintolainan takaisinmaksusta. Ota yhteys Kelan opintotukikeskukseen asian selvittämiseksi. 13
Joissakin tilanteissa opintolainan takaisinmaksua helpottaa korkoavustus. Sitä voivat saada työttömät, äitiys- ja vanhempainrahaa saavat sekä asevelvolliset. Korkoavustuksen myöntämisehtona ovat tulorajat. Korkoavustusta ei myönnetä työttömälle, mikäli opinnot ovat kesken. Kysy lisää Kelasta! KELAN VAMMAISTUKI Kelan maksaman vammaistuen tarkoituksena on auttaa työiässä olevien ihmisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistuki koskee myös mm. osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevia. Vammaistukea maksetaan sairauden tai vamman aiheuttaman haitan mukaan, avun ja palvelujen tarpeen mukaan sekä erityiskustannusten korvaamiseksi. Vammaistuen edellytyksenä on, että hakijalla on sairaus tai vamma, jonka takia hänen toimintakykynsä on alentunut. Edellytyksenä on myös, että toimintakyvyn aleneminen on kestänyt ainakin vuoden. Tuen määrä on porrastettu kolmeen eri suuruusluokkaan vammaistuki: 78,46 /kuukausi korotettu vammaistuki: 183,09 /kuukausi erityisvammaistuki: 340,03 /kuukausi Vammaistuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Vammaistuki on verotonta tuloa. i Vammaistuen hakeminen täytä Kelan vammaistukihakemus liitä hakemukseen lääkärin C-lausunto toimita hakemus Kelan paikallistoimistoon 14
ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI Eläkkeensaajan hoitotuella tuetaan pitkäaikaissairaan tai vammaisen kotona asumista ja hoitoa. Sillä korvataan myös sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityisiä kustannuksia. Hoitotuen saamisen edellytyksenä on, että eläkkeensaajan toimintakyky on ollut alentuneena ainakin vuoden ajan. Eläkkeensaajan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään hoitotuki: 52,55 /kuukausi korotettu hoitotuki: 130,83 /kuukausi erityishoitotuki: 261,64 /kuukausi Hoitotuki voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi. Hoitotuki on verotonta tuloa. Eläkkeensaajan hoitotuen hakeminen täytä Kelan eläkkeensaajan hoitotukihakemus liitä hakemukseen lääkärin C-lausunto toimita hakemus Kelan paikallistoimistoon i Huom! Laitoskuntoutukseen voi hakeutua, vaikka kuntoutusta ei järjestettäisi terveydenhuollon tai Kelan rahoituksella. Esimerkiksi MSliitolla on käytettävänään Raha-automaattiyhdistyksen varoja kuntoutuskurssien järjestämiseksi eri puolella Suomea. Ota yhteys Maskun Neurologiseen Kuntoutuskeskukseen! 15
KORVAUKSET HOIDOSTA JA LÄÄKKEISTÄ Tutkimus- ja hoitokorvaukset Sairausvakuutus korvaa osan lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista. Niitä voivat olla esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai fysioterapeutin antama hoito tai psykologin tai laboratoriohoitajan tekemä tutkimus. Kela on vahvistanut eri hoidoista kiinteät taksat, joiden perusteella korvaus maksetaan. Asiakkaalle korvataan 75 prosenttia vahvistetun taksan siitä osuudesta, joka ylittää omavastuun. Omavastuu tutkimus- ja hoitokorvauksista on vuonna 2006 13,46 kerralta määräyskertaa kohden. Samalla kertaa määrätty tutkimus- ja hoitosarja korvataan yhtenä kokonaisuutena, jos sarja sisältää enintään 15 hoito- ja tutkimuskertaa ja hoito tapahtuu kolmen kuukauden aikana. i Tutkimus- ja hoitokorvausten hakeminen Kelasta täytä Kelan korvaushakemus liitä hakemukseen lääkärin määräys (SV-3) sekä maksukuitit hoidosta toimita hakemus liitteineen Kelaan Yksityislääkärin palkkiot Kansaneläkelaitos korvaa sairausvakuutuksen perusteella osan yksityislääkärin palkkiosta. Kela on vahvistanut yksityislääkärien palkkiotaksat, joiden perusteella korvaukset maksetaan. Koko väestö kuuluu iästä riippumatta Kelan hammashoidon korvausten piiriin. 16
Kela maksaa 60 prosenttia vahvistetun taksan mukaisesta määrästä. Jos lääkärin palkkio ylittää vahvistetun taksan, ylittävästä osasta ei saa korvausta. Korvauksen hakeminen yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkiosta täytä Kelan korvaushakemus liitä hakemukseen lääkärin palkkiokuitti toimita hakemus liitteineen Kelaan i Lääkekorvaukset Sairausvakuutus korvaa osittain tai kokonaan lääkärin määräämät lääkkeet. Peruskorvaus on 42 % lääkkeen hinnasta, ei omavastuuta. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta, ei omavastuuta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % lääkkeen hinnasta. Ylemmässä erityiskorvausluokassa on lääkekohtainen 3 euron omavastuu joka kerta lääkettä ostettaessa. Lääkekustannusten omavastuun kattosumma on 616,72 vuodessa. Kattosumman täyttymisen jälkeen lääkkeestä peritään 1,50 euron omavastuu joka kerta lääkettä ostettaessa. Eräät MS-taudin hoitoon määrättävät lääkkeet korvataan kokonaan. Tähän ryhmään kuuluvat kortisonilääkkeet (esimerkiksi Prednison) sekä spastisuuslääkkeet (esimerkiksi Lioresal/Baclon, Sirdalud). MS-sairauteen on käytössä beetainterferoni niminen lääkeaine. Tietyin edellytyksin tämä lääke kuuluu sairausvakuutuksen peruskorvattaviin lääkkeisiin eli siitä korvataan 42 %. Beetainterferonin peruskorvattavuuden edellytyksenä on erikoissairaanhoidon neurologian yksikössä todettu hoidon tarve sekä siellä aloitettu ja valvottu hoito, jotka osoitetaan yksikössä laaditulla B-lausunnolla. 17
i Lääkekorvaukset Erityiskorvattavat (100 % ja 72 %) lääkkeet toimita lääkärin lausunto ja hakemus Kelaan, jossa tehdään merkintä Kela-korttiin apteekissa lääke annetaan ilmaiseksi tai korvaus vähennetään suoraan lääkkeen hinnasta (Kela-kortti mukaan!) omavastuu on 3 kokonaan korvattavista lääkkeistä. Muut tarpeellisiksi määritellyt reseptilääkkeet apteekissa korvausosuus vähennetään suoraan lääkkeen hinnasta (Kela-kortti mukaan!) Ilman reseptiä myytävät lääkkeet ei korvausta Matkakustannusten korvaukset Käyntimatkat terveyskeskuksessa, sairaalassa ja lääkärissä korvataan pääsääntöisesti yleisten kulkuneuvotaksojen mukaan. Myös lääkärin määräämät tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmatkat korvataan. Jos matkan tekeminen on sairauden takia perusteltua jollakin muulla kuin yleisellä kulkuneuvolla (esimerkiksi omalla autolla tai taksilla), korvataan matkan todelliset kustannukset. Oman auton käytöstä kilometrikorvaus on 0,20 /km. Matkojen omavastuu on 9,25 /matka. Jos matkojen omavastuuosuuksista kertyy kalenterivuoden aikana 157,25, loput saman vuoden aikana tehdyt matkat korvataan kokonaan. i Korvauksen hakeminen matkakustannuksista tee Kelan matkakorvaushakemus liitä hakemukseen lääkärin todistus käytetyn kulkuneuvon 18
tarpeesta sekä kuitti maksetusta matkasta toimita hakemus liitteineen Kelaan PÄIVÄRAHA Kelan maksama sairausvakuutuksen päiväraha korvaa 16 64- vuotiaille henkilöille sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Päivärahan maksaminen alkaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt omavastuuajan eli sairastumispäivän ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Päivärahan suuruus riippuu korvauksen saajan työtuloista. Vähimmäismäärä on 15,20 /päivä. Kelan päivärahan hakeminen tee Kelan päivärahahakemus liitä hakemukseen lääkärintodistus sairauslomasta Kela hankkii todistuksen viimeksi toimitetusta verotuksesta; jos tulot ovat viimeisen puolen vuoden aikana nousseet 20 prosenttia, Kelaan voi toimittaa tulotodistuksen päiväraha on verollista tuloa jos työnantaja maksaa sairausajalta palkan, päiväraha maksetaan työnantajalle i 19
SOSIAALIHUOLTO SOSIAALINEN KUNTOUTUS Pitkäaikainen sairaus aiheuttaa monenlaisia sosiaalisia ongelmia ja haittoja. Niitä voi olla kanssakäymisessä muiden kanssa, tiedonsaannissa, opiskelussa, työssä, vapaa-aikana, asumisessa ja liikkumisessa. Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään edistämään sosiaalista toimintakykyä ja lieventämään vamman tai sairauden aiheuttamia haittoja. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitetta tukevat esimerkiksi vammaispalvelulaki sekä kunnan sosiaalihuollon palvelut ja tukitoimet. A. Vaikeavammaisen palvelut Vammaispalvelulaissa on säädetty ne palvelut ja tukitoimet, joita kunta on velvollinen antamaan vaikeavammaiselle. Niitä ovat kuljetus- ja saattopalvelut palveluasuminen asunnonmuutostyöt ja tulkkipalvelut Vaikeavammaisella on oikeus saada näitä palveluja tarpeensa mukaan. Vammaispalvelulain etuuksien saaminen ei riipu varallisuudesta, vaan niiden myöntämisen edellytyksenä on sairauden tai vamman aiheuttama haitta. 20
Kuljetus- ja saattopalvelut Jos yleisten kulkuneuvojen käyttö tuottaa vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia, sosiaalitoimistosta voi saada kuljetus- ja saattopalvelua. Kuljetuspalvelut järjestetään useimmiten taksimatkoina, joita varten on useissa kunnissa käytössä taksikortti tai taksisetelit. Niitä myönnetään työ- ja opiskelumatkoille sekä lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa asioimista, virkistystä ja vapaa-aikaa varten kuukaudessa. Matkojen tulee tapahtua oman kunnan tai lähikuntien alueella. Kunta voi periä taksimatkoista maksun, jonka suuruus noudattelee yleisten kulkuneuvojen maksuja. Terveyskeskuksessa, sairaalassa, lääkärissä tai fysioterapiassa käynneistä saa korvausta Kelasta. Matkojen omavastuu on 9,25 /matka, 157,25 /vuosi. Palveluasuminen Jos henkilö tarvitsee apua asumisessa ympäri vuorokauden, hänellä on oikeus palveluasumiseen. Palveluasumista järjestetään palveluasunnoissa ja palvelutaloissa. Niissä asuva maksaa itse vuokran ja muut tavallisen elämän menot. Vamman vuoksi tarvittavat erityispalvelut korvaa kunta. Palveluasumiseen on mahdollisuus myös omassa kodissa. Tällöin esimerkiksi kotipalvelut ovat maksuttomia. Päätöstä palveluasumisesta haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Suomen MS-liiton palvelukodit Satakieli Lappeenrannassa ja Pihapihlaja Seinäjoella ottavat asukkaikseen vaikeavammaisia joka puolelta Suomea. Niissä on mahdollista asua pitkäaikaisesti tai lyhyen aikaa, esimerkiksi hoitajan loman aikana. Palvelukodeissa annetaan myös asumisvalmennusta. Kysy lisää MS-liiton palvelukodeista. 21
Asunnonmuutostyöt Kunta korvaa vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä muutostöitä asunnossa ja sen välittömässä lähiympäristössä sekä asuntoon kiinteästi asennettavia laitteita. Niitä ovat esimerkiksi kylpyhuoneen ja keittiön muutostyöt, kynnysten poistot, ovien levennykset, porrasluiskat, tukikahvat, nostolaitteet ja hissit. Kunnan korvausvelvollisuus koskee myös muutostöiden suunnittelua. Muihin kuin vaikeavammaisen henkilön sairauden tai vamman takia välttämättömiin muutostöihin voi saada taloudellista tukea sosiaalitoimistosta tai valtion varoista myönnettävistä korjausavustuksista ja korkotukilainoista i Asunnossa tarvittavat muutostyöt Vammaispalvelulain nojalla tehtäviin asunnonmuutostöihin haetaan avustus kotikunnan sosiaalitoimistosta. Korjaussuunnitelmat tehdään yhdessä fysioterapeutin tai toimintaterapeutin sekä sosiaalityöntekijän ja kunnanrakennusinsinöörin kanssa. Valtion varoista myönnettäviä korjausavustuksia ja korkotukea haetaan kotikunnan teknisestä toimistosta tai kiinteistötoimistosta. Asiaa hoitaa yleensä kunnan oma korjausneuvoja. Tulkkipalvelut Ilmaisia tulkkipalveluja saavat vaikeasti kuulovammaiset, kuurosokeat ja puhevammaiset. Tulkkia voi käyttää työssä, opiskelussa, asioiden hoidossa ja tavanomaisen elämän toiminnoissa. 22
Palvelu- ja hoitosuunnitelma Sosiaalitoimen asiakkaalle järjestämistä palveluista ja tukitoimista on laadittava sosiaalitoimistossa kirjallinen palvelu- ja hoitosuunnitelma, poikkeuksena tilapäinen ohjaus ja neuvonta. Sitä laadittaessa auttaa kuntoutussuunnitelma (ks. s. 5). Palvelu- ja hoitosuunnitelma on tehtävä yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Palvelusuunnitelmassa arvioidaan palvelujen tarve nyt ja tulevaisuudessa, jasitä on tarkistettava tarpeen mukaan. B. Harkinnanvaraiset palvelut Vaikeavammaisille tarkoitettujen palvelujen lisäksi on olemassa kaikille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille tarkoitettuja palveluja, joita kunta myöntää harkintansa mukaan. Niitä ovat kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus henkilökohtainen avustaja päivittäisissä toimissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset erityisravintokustannukset muut tarpeelliset palvelut Välineet, koneet, laitteet Sosiaalitoimistosta voi hakea avustusta esimerkiksi auton ostoon tai vamman takia tarpeellisen kodinkoneen hankintaan. Autoon tehtävät muutostyöt ja lisälaitteet korvataan yleensä kokonaan. 23
Vamman takia tarpeellisen laitteen hinnasta kunta voi korvata puolet. Kunta voi antaa laitteen myös lainaksi vammaisen henkilön käyttöön. Henkilökohtainen avustaja Vammainen henkilö voi palkata itselleen henkilökohtaisen avustajan kotiin, opiskeluun, työhön ja harrastuksiin. Vammainen henkilö toimii avustajan työnantajana ja maksaa tälle palkan. Henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen voi saada korvauksen kunnalta. Siksi avustajan palkkaamisesta pitää sopia etukäteen sosiaalitoimiston kanssa. Sopeutumisvalmennus Myös kunnan sosiaalitoimisto voi myöntää rahoitusta sopeutumisvalmennukseen! Näin on esimerkiksi silloin, kun omaisen osallistuminen kurssille on välttämätöntä. Rahoitusta voi saada myös kursseille, jotka painottuvat erityisteemoihin, kuten ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen, henkilökohtaisen avustajan käyttämiseen tai harrastusten tukemiseen. Vaatteet ja ravinto Kunta voi korvata vammaiselle henkilölle vaatekustannuksia, jos hän ei voi ostaa valmiita vaatteita tai vaatteet kuluvat tavallista nopeammin. Kunta voi korvata myös erityisravinnon kustannukset, jos vammainen ei voi sairauden vuoksi syödä tavallista ruokaa. Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy esimerkiksi nielemishäiriöitä, joiden vuoksi on syötävä erityisravintoa. 24