1 KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle Viittomakielinen yhteisö ja paikallinen kuurojen yhdistys Pohjois-Karjalan Kuurot ry on perustettu 1942 ja yhdistyksessä on jäseniä yhteensä hieman yli 50. Joensuun kaupungissa ja sen ympäryskunnissa on arvioitu asuvan kaikkiaan noin 100 viittomakielistä. Viittomakielinen -termillä ei tarkoiteta ainoastaan kuuroa henkilöä, vaan henkilöä, jonka äidinkieli tai ensikieli on suomalainen viittomakieli tai muu viittomakieli. Tähän ryhmään voidaan laskea esimerkeiksi kuurojen vanhempien kuulevat lapset, kuurojen kuulevat sisarukset, huonokuuloiset, kuurosokeat, sisäkorvaproteesin saaneet henkilöt (= SI-henkilöt) ja viittomakieliset maahanmuuttajat. Viittomakielisessä yhteisössä on myös viittomakielen käyttäjiä, jotka käyttävät viittomakieltä toisena tai vieraana kielenä joko työssä, opiskelussa tai vapaa-ajalla kuten esimerkiksi viittomakielisen lapsen, puolison tai asiakkaan kanssa. Yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin on osallistunut myös viittomakielen käyttäjiä kuten kuurojen kuulevat ystävät, viittomakielisten lasten puhekieliset vanhemmat ja viittomakielialalla työskenteleviä. Suomalainen viittomakieli on hyväksytty Suomen perustuslaissa vähemmistökieleksi muiden Suomessa käytettävien väheministökielten, ruotsin, saameen ja romanikielen, rinnalla. Haluamme vielä korostaa, että viittomakieli ja viittomakommunikaatio ja muut puhel-ta tukevat tai korvaavat menetelmät ovat eri asioita. Suomalainen viittomakieli noudattaa omia kielioppisääntöjä eikä suomen kielen kielioppisääntöjä. Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot eivät täytä viittomakielen kriteerejä. Suomalaisilla viittomakielisillä on vaikeuksia ymmärtää viitottua suomea eli suomen kielen sanajäijestyksen mukaan viitottua. Suomalainen viittomakieli on oma kieli siinä kuin amerikkalainenkin viittomakieli (ASL). Viittomakielisten oikeuksia pyritään parantamaan myös lainsäädännöllä ja lähivuosian tullaan myös hyväksymään laki, joka koskee viittomakieltä ja sen käyttöä. Seuraavassa on perusteltu oheiseen kuntalaisaloitteeseen liittyviä asioita päätöksenteon helpottamiseksi.
2 A. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Viittomakielitietoisuus ja kualovamma-/kuulonäkövanunainyönteisyyden lisääminen perheneuvoloissa ja sairaalahenkilökunnassa A 1.1. Ongeiniatilanne: Kun ei-viittomakielisten/kuulevien vanhempien perheeseen syntyy kuuro lapsi, sairaala ja neuvola ovat heidän ensikontaktinsa. Joissaldn tapauksissa kuulevat vanhemmat eivät ole saaneet terveydenhuollon kautta tietoa paikallisen kuurojen yhdistyksen toiminnasta, kuulovainrnajärjestöjen toiminnasta tai muista viittomakielisille tarkoitetuista palveluista. Ensi töikseen korvalääkärit ovat painostaneet potilaiden vanhempia sisäkorvaproteesin leikkauksiin kertomatta muista vaihtoehdoista, vaikka vanhemmilla on oikeus tietää eri vaihtoehtoja ja päättää itse oman lapsen tulevaisuudesta. Jopa täysi-ikäisten potilaiden ja vanhempien kohdalla on sattunut myös painostuksia. A 1.2.Kehittamisehdotus: Velvoitetaan terveyden ja sosiaalihuollon henkilökuntaa kertomaan kuulovammaisten lasten vanhemmille viipymättä paikallisen kuurojen yhdistyksen, kuulo- ja kuulovammajäijestöjen palveluista ja muista viittomakielisille tarkoitetuista palveluista (esiin. Kelan tulkkauspalvelut, kodin hälytyslaitteet). Intemetissä on avattu -sivu, josta saa hyviä ja ajankohtaisia tietoja kuulovammaisten lasten palveluista ja kuntoutuksesta. Muistutetaan korvalääkäreitä potilaiden ja lähiomaisten oikeudesta päättää sisäkorvaproteesin leikkauksessa eilcä heitä saa painostaa millään tavalla. A 1.3.B-ongelmatilanne: Tällä hetkellä Joensuun alueella on 5 alle kouluikäistä kuulevaa lasta (CODA-lasta). (coda=kuurojen vanhempien kuulevat lapset). Olemme huomanneet ettei terveysaseman neuvolassa osata arvioida kaksikielisen lapsen kielenkehitystä, vaan on keskitetty ainoastaan yhden äidinkielen. puhekielen, kehitykseen eikä otettu suomalaista viittomakieltä huomioon. A 1.4.Kehittämisehdotus: Viittomakielitietoisuus ja kuulovamma-ikuulonäkövammamyönteisyyden lisääminen perheneuvoloissa ja sairaalahenkilökunnassa -terveydenhuoltohenkilöstön kouluttamista kuulovammaisen/kuuron henkilön kohtaamisessa -päiväkodeissa viittomakielisten perheiden lasten viittomakielen opetus
A 2.Vittomaldelentaitoinen kotipalvelun työntekijä Palvelusäätiön tuottamaa Kotiväylä-kotipalvelua. Nyt sen RAY-rahoitus on loppunut ja Joensuun kuuroilla on tähän saakka ollut mahdollisuus anoa ja käyttää Kuurojen A 2.iOngelmatilanne: asiakkaita myös niihin 3 B. SIVISTYSTOIMI B tviittomakieli-, kuulovainma- ja kuulonäkövammatietoisuus Joensuun erityislastentarhanopettajien, puheterapeuttien ja erikoissairaanhoidon kanssa. Näille varhaiskasvatus- ja perusopetussuunlnitelmiin -neuvofan henkilökunta toimii yhteistyössä muun muassa päivähoidon, Jotta lapsesta kasvaa suvaitsevainen joensuulainen, asennekasvatus eri -Herikilöstöä muistutetaan kuurojen yhdistyksen toiminnasta, jotta he osaavat ohjata B 1.1 Ongehnatilanne: tahoille olisi ajantasainen tieto kuuroudesta ja viittomaidelisistä tarpeen työllistymisessä ja asiakaspalveluissa. Ongelman voidaan ratkoa myös pitkällä tähtäimellä eli varhaiskasvatuksesta alkaen. vammaisten, kulttuuriyhteisöjen ja maahanmuuttajien kohtaamisesta on lisättävä Mikkelin kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetussuunnitehniin. Kuuro- ja Viittomakielinen edustaja käy Joensuun seudun kunnallisissa päivähoidoissa ja viittomakielikielteisyys näkyy esimerkeiksi viittomakielisten vaikeassa B 1.2..Kehittämisehdotus: ja perusopetussuunnitelmiin niin, että tähän varataan vähintään tunti per Lisätään tietoisuus viittomakielisestä yhteisöstä Joensuun seudun varhaiskasvatus lukuvuosi (esim. esikouluryhmän, 6. ja 9. luokka-asteen opetussuunnitelznissa). työntekijää. Joensuun palveluksessa ei tiettävästi ole viittomakielentaitoista kotipalvelun viittomakieliset asiakkaiden omalla kielellä saatavat kotipalvelut tulisi turvata ostopalveluina Kuurojen Palvelusääfiöltä, jolla on pätevä ja koulutuksen saanut A 2.2.Kehittäniisehdotus: viittomakielentaito. Näin useammat asiakkaat hyötyvät Joensuun kaupungin Toivomme, että rekrytoinnissa huomioidaan uuden kuulevan työntekijän jokaisella kontaktikerralla käyttää tulkkipalvelua. Kuitenkin ensisijaisesti kotipalvelusta. Mikäli kotipalvelun henkilöstöllä ei ole viittomakielen taitoa, tulisi viittomakieltä käyttävä henkilöstö.
C 4.2.Kehittämisehdotus: ja tästä syystä toivotaan Joensuun sivistystoimen ryhtyvän etsimään C 4.1.Ongelmatilanne: C 3.4.Ongelmatilanne: C 3.Oikeus oman äidinkielen opetukseen päiväkoti- ja kouluvierailulle sekä myös suomalaisen viittomakielen opettamiseen kouluissa kertomassa miten kohdataan viittomakielinen henkilö, jota voi pyytää oppiaineena. 1-Iän voi myös kertoa näkövammaisten ja kuulonäkövanimaisten näkökulmasta. Joensuun kaupunki maksaisi päiväkoti- ja kouluvierailijan kulut. 4 C 4. KULTTUURIPALVELUT viittomakielinen teatteriryhinä eikä Joensuun Teatteri järjestä yleistulkkausta viittomakielelle. Monille viittomakielisffle teatteri ja visuaalinen taide ovat tärkeitä, mutta Joensuussa ei ole kielen opetuksen lisäksi kulttuuri- ja historiatuntemus. A 3.5.Kehittämisehdotus: Pyydetään Joensuun sivistystoimea kartoittamaan muiden viittomakielisten lasten Kun coda-lapsi siirtyy esikouluun ja halutaan hänen äidinkielen opetuksen jatkuvan äidinkielen opetustarvetta, että löytyykö muitakin lapsia viittomakielen (äidinkielenä) opetusryhmään. Kaupungin on varauduttava lapsen kuljettamiseen opetuspaikalle, jos katkeamatta. Koulussa äidinkielen opetuksessa tulisi olla pätevä opettaja eikä kuka tahansa äidinkielen opetus ei jäijesty samassa koulussa. Jyväskylän yliopistossa koulutetaan viittomakielenopettajaa hyvissä ajoissa. Äidinkielen opetukseen kuuluu luonnollisesti luokanopettajan koulutuksen saanut viittomakielinen henkilö. Myös viittomakielen tulkki, saattaa löytyä Joensuun kaupungille viittomaidelenopettaja. Tai toisena vaihtoehtona olisi joka on saanut vilttomakielen opettajan pätevyyden, voi toimia opettajana. viittomakielen maistereita ja osa heistä saa myös pedagogisen koulutuksen, joten sieltä joko tulkattuna tai ostettuna palveluna viittomakieliseltä ammattiteatteri Totilta. Viittomakielisffle tulisi turvata mahdollisuus myös teatterin tuottamaan palveluihin C 4.2.l.Yhdistyksen jäsenet valitsevat keskenään Joensuun Teatterin ohjehnistosta teatteriryhmän, Teatteri Totin, Joensuuhun ja maksaa esiintymiskulut. Tämä teatteriesityksen, mille kaupunki järjestää yleistulkkauksen. Joensuun Teatteri lisää ohjelmistoon tiedotteen, että kyseinen esitys on tulkattu viittomakielelle. Joensuun suomalaiselle viittomakielelle tulkkausta. kaupungin tiedotteissa tulisi näkyä selvästi, että ko. teatteriesityksessä on 4.2.2. Lisäksi ehdotamme, että: Joensuun kaupunki tilaa viittomakielisen
D 5.LOngehnatllanne: D 5. JOENSUUN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄT YLEISÖTILAISUUDET yhteyteen. 5 Joensuun kaupunki järjestää suomalaiselle viittomakielelle tulkkaukset suuriin yleisötapahtumiin kuten esimerkeiksi joulukadun avaukseen, kaupungin D 5.2.Kehittänilsehdotus: teatteriesftys olisi kaikille avoin ja sopisi mitä parhaiten Parafest-tapahtuman itsenäisyyspäivä- ja uudenvuodenvastaanottoon ja samankaltaisiin yleisötilaisuuksiin. Tulkkaukset tilataan suoraan kaupungin valitsemasta 4.2.3.Joensuun kaupunki tulee viittomakielisten matkakulut valtakunnallisffle kotisivuilla, Kaijalaisessa sekä Facebookissa. kuurojen kulttuuripäiville, jotka järjestetään joka toinen vuosi ympäri Suomea. tulkkifirmasta ja jäijestetystä tullckauksesta on tiedotettava laajasti kuten kaupungin F 5. VIITTOMAKIELISET TIEDOTIEET JOENSUUN KAUPUNGIN WWW-SIVUTLLA Joensuun kaupunki ei ole koskaan jäijestänyt tulkkauksia kaikille avoimissa F 5.LOngelmatilaime: yleisötilaisuuksissa. On kaivattu tulkkauksia esimerkeiksi kaupungin sivuilla. Näinä tiedot eivät tavoita viittomakielisiä kuuroja, joten tiedonsaanriissa he itsenäisyyspäivä- ja uudenvuodenvastaanotolle. Joensuun kaupunki ei ole järjestänyt vuosijuhliinsa eikä muihin tilaisuuksiin yleistulkkausta vilttomakielellä. tapahtumista on tiedotettu vain suomen kielellä sekä paikallisissa lehdissä että www Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksien päätöksistä ja muista ajankohtaisista eivät ole tasavertaisia muiden kuntalaisten rinnalla. Kaupungin www-sivuille lisätään kuukausittaiset, viittomakieliset tiedotteet ajankohtaisista tapahtumista.todetaan että MM. Vaasassa, Jyväskylässä ja Lieksassa (sos.ja terv.palvelut) on olemassa viittomakieliset sivut. F 5.2. Kehittäniisehdotus: Joensuun kaupungin www-sivuille lisätään kuukausittaiset, viittomakieliset viittomakielinen. Jyväskylän kaupunki on käyttänyt tätä viittomakielistä tiedotuskanavaa, joka on tiedotteet ajankohtaisista tapahtumista kuten esimerkiksi terveysaseniien remonteista, latujen kiinnosta ja Joensuun torilla pidettävistä markkinoista. saanut positiivisen vastaanoton. Joensuun kaupunki palkkaa viittojan, joka voi olla joko vaativaan tulkkaukseen pätevöitynyt viittomakielentulkki tai itse
Sähköpostit videotykkis ja tulostinta. Ongelmatilanne: F5.3. Laifteisto 6 muuttamiseksi. Kaupunki on aiernminkin tukenut meitä. Toivomme yhteistyön ja myönteisen suhtautumisen jatkuvan. Toivotamme menestystä myös tänä vuonna Kuurojen Liiton täyttäessä 100 vuotta kaupungille esitettiin vetoomus viittomakielisten asukkaiden tarpeiden huoniiohnisesta vuonna 2005. Sifioin luvattiin huomioida kuurojen tarpeet. Nyt tässä on konkreettiset ehdotukset asioiden 2014 kaikille luottamushenkilöffle sekä virkamiehille- ja naisille. Esimerkiksi Kuurojen Liitolla ja muifia palveluyhteisöillä on sähköiset sivut. Joensuussa tanimilcuun 26. päivänä Sähköinen viestintä mahdollistaa kuurojen viittomakielisen viestinnän keskenään loistavasti. Pohjois-Kaijalan Kuurot ry on köyhä yhdistys eikä sillä ole varaa hankkia Pohjois-Karjalan Kuurot ry Facebook Pohjois-Karjalan Kuurot ry: j2ar aanruurotnet kannettavaa tietokonetta, erillistä kameraa (tarvitaan viittomakieliseen aineistoon), Timo Jääskeläinen, pj Petri Kivistö, siht. Jakelu: Joensuun kaupunginvaltuusto Pohjois-Karjalan Kuurot ry on köyhä yhdistys. Yhdistys ei pysty hankkimaan F 5.4 Kehittämisehdotus: Kuurojen Liitto ry, toiminnanjohtaja, Itätiimi varten anotaan kaupunginhallitukselta 2000 euxoa avustusta. tarpeellisia välineitä; tietokonetta,web-kameraa, videotykkiä ja tulostirita. Näitä