EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015
Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2
EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet 1/2 Tavoitteista sovittiin Eurooppa-neuvostossa lokakuussa 2014 Vähintään -40 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta Päästökauppasektorin päästövähennys -43 % ja eipäästökauppasektorin -30 % vuoteen 2005 verrattuna EU-tason sitova tavoite uusiutuvan energian osuudelle 27 % EU-tason ohjeellinen tavoite energiatehokkuuden parantamiselle 27 % (voi kohota 30 %:iin)
EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet 2/2 Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin marras-joulukuussa pidettävän Pariisin COP21- ilmastokokouksen jälkeen. Tavoitteet voivat periaatteessa siis vielä kiristyä. Toimeenpanon konkretisointi säädöksiksi alkaa toden teolla ensi vuonna. (vrt. energiaunionitoimet)
EU:n energiapolitiikan lähtökohtia Energiapolitiikan peruslähtökohtia ovat kilpailukyky, toimitusvarmuus ja kestävyys. Unionin yhteisellä energiapolitiikalla pyritään kilpailukykyisiin energian hintoihin, energian riittävän ja häiriöttömän saatavuuden takaamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Energialähteiden valinta kuuluu perussopimusten mukaan jäsenvaltioille. Kansallinen ja unionin energiapolitiikka täydentävät toisiaan.
Energiapolitiikan uusi brändi: energiaunioni Yksi Junckerin komission prioriteetista. Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič. Painopisteet (komission energiaunionitiedonanto 3/2015): Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus Täysin yhdentyneet energian sisämarkkinat Energiatehokkuus hillitsemässä energian kysyntää Vähähiiliseen talouteen siirtyminen Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä edistävä energiaunioni
Mitä uutta? Teemat ovat samoja kuin perinteisesti unionin energiapolitiikassa. Suunnitelmallisuus on kuitenkin uudella tasolla ja kokonaisuus heijastaa globaalia energiamurrosta. Lähtökohtana oli Ukrainan sodan myötä ajankohtainen toimitusvarmuusnäkökulma, mutta lopputulos on laajaalainen. Mahdollisuus tarkastella energiapolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja keskittyä EU-tasolla olennaiseen kuten markkinoiden kehittämiseen. (Suomen hallituksen näkemys)
Komission kesäpaketti 15.7.2015 Tärkeä ensiaskel energiaunionin strategian toimeenpanemiseksi Paketti sisälsi: Ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamiseksi Ehdotuksen energiamerkintädirektiivin uudistamiseksi Tiedonannon energian vähittäismarkkinoista Tiedonannon energiamarkkinamallista (market design)
Työohjelma: Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus Kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudelleentarkastelu Q1/2016 LNG-strategia Q1/2016 (nesteytetty maakaasu) Valtioiden välisiä sopimuksia koskevan IGA-päätöksen uudelleentarkastelu Q1/2016 Kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten koordinointi
Työohjelma: Täysin yhdentyneet energian sisämarkkinat Sähkömarkkinamallitiedonanto 15.7.2015 Vähittäismarkkinatiedonanto 15.7.2015 PCI 2 lista Q4/2016 eurooppalaisen tason infrastruktuurihankkeet markkinoiden integroimiseksi Tiedonanto sähköverkkojen yhteenliittämisen 15 %:n tavoitteen tehokkaasta saavuttamisesta 2016 Sähkön toimitusvarmuusdirektiivin uudelleentarkastelu 2016
Työohjelma: Energiatehokkuus hillitsemässä energian kysyntää Energiamerkintädirektiivin uudelleentarkastelu 15.7.2015 Ekosuunniteludirektiivin uudelleentarkastelu 2016? Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU-strategia 2015-2016 Energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu 2016 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu 2016
Työohjelma: Vähähiiliseen talouteen siirtyminen Päästökauppadirektiivin uudistaminen 15.7.2015 päästökauppakausi 2021-2030 Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntöpaketti, ml. bioenergian kestävyyskriteerit Q2/2016 Tiedonanto jätteen käytöstä energian tuottamiseen 2016 Taakanjakopäätös ja LULUCF-sektorin sisällyttäminen 2030-puitteisiin Q1/2 2016 sitovat velvoitteet vähentää päästöjä ei-päästökauppasektorilla (liikenne, rakennukset, maatalous) Liikenteen vähähiilisyys 2017
Työohjelma: Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä edistävä energiaunioni SET Plan -tiedonanto 9/2015 strateginen energiateknologiasuunnitelma energiateknologian kehittämisessä painotetaan aiempaa enemmän systeemitason näkökulmaa
Energiaunionin hallinnointimalli Syksyn ajankohtainen teema EU:ssa energianeuvosto 26.11.2015 Tavoitteena yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja lisätä jäsenvaltioiden välistä keskustelua ja koordinointia Jäsenvaltioiden tulee laatia kansalliset suunnitelmat ennen kaikkea unionin 2030-tavoitteiden toteuttamiseksi. Alustavat kansalliset suunnitelmat 2017 alussa Varsinainen kansallinen suunnitelma 2020 Ainakin yksi päivitys ennen 2030 Vertaisarvioinnit
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Juha Sipilän hallitus on päättänyt laatia uuden kansallisen energiaja ilmastostrategian, taustalla kaksi lähtökohtaa Hallitusohjelman tavoitteet 2020-luvulle Uusiutuvan energian osuuden lisääminen yli 50 %:n Tuontiöljyn kotimaisen käytön puolittaminen Uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus yli 40 %:n Kivihiilen käytön lopettaminen EU:n 2030-tavoitteiden täyttäminen (kansallinen suunnitelma) Kriittisiä EU-riippuvaisia seikkoja mm.: Ei-päästökauppasektorin velvoitteet (taakanjako) EU:n kestävyyskriteerit biomassan käytölle Valtiontukipolitiikka 15
Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus 2020 luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 4/17 5/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kattava energia ja ilmastostrategia 2030 2. Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 16
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu Kokonaisvaltaisuus ja kattavuus lähtökohtina TEM, YM, MMM, LVM ja VM valmistelevat tiiviissä yhteistyössä, TEM:llä vetovastuu Biotalous- ja puhtaat ratkaisut ministerityöryhmä ohjaa, puheenjohtajana elinkeinoministeri Olli Rehn Energia- ja kasvihuonekaasuskenaarioiden valmistelu pohjatyönä Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota avoimuuteen sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistamiseen 17
Kiitos!