1 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/08/1 Dnro PSY-2006-Y-162 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2008 ASIA Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne...3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP)... 7 Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen... 8 Asutus ja maankäyttö sekä toiminnan vaikutukset niihin... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä toiminnan vaikutukset niihin... 9 Vesistö ja toiminnan vaikutukset sen tilaan ja käyttöön... 9 Ympäristöriskit... 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 12 Korvaukset ja kalatalousmaksu... 12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Hakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunnot... 13 Muistutukset... 14 Hakijan vastine... 14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 16 Ympäristöluparatkaisu... 16 Lupamääräykset... 16 Päästöt vesiin... 16 Päästöt ilmaan ja melu... 16 Varastointi ja jätteet... 17 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 17 Tarkkailut... 17 Kalatalousmaksu... 18 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito...18 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Luvan myöntämisen edellytykset... 18 Lupamääräysten perustelut... 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 20 LUVAN VOIMASSAOLO, VAHINKOJEN KORVAAMISTA KOSKEVA HAKEMUS, UUDEN LUVAN HAKEMINEN JA TOIMINNAN LOPETTAMINEN... 21 Luvan voimassaolo ja vahinkojen korvaamista koskeva hakemus... 21 Uuden luvan hakeminen tai toiminnan lopettaminen... 21 Korvattava päätös... 21 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 22 KÄSITTELYMAKSU... 22 Ratkaisu... 22 Perustelut... 22 Oikeusohje... 22 MUUTOKSENHAKU... 23
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on 12.12.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Hietalahdenaavan turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 30.6.2000 antamallaan päätöksellä nro 46/00/1 Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan vesilain mukaisen luvan Hietalahdenaavan noin 61 hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen laskuojan kautta Javarusjärveen Kemijärven kaupungissa. Vaasan hallinto-oikeus on 18.1.2001 antamallaan päätöksellä nro 00/0089/4 muuttanut päätöstä kalatalouskorvausten osalta. Vapo Oy:n hallussa olevan alueen kokonaispinta-ala on 116,4 ha, josta 18 ha on vuokrattua ja loput hakijan omistamaa aluetta. Itä-Lapin vuonna 2004 vahvistetussa maakuntakaavassa Hietalahdenaapa on merkitty tuotannossa olevaksi ja osin varauksessa olevaksi turvealueeksi (EO = maa-ainesten ottoalue). Tuotantoalueen ympäristö on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle on laadittu Javarusjärven Suopunkijärven Komiojärven rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu vuonna 2003. Yleiskuvaus toiminnasta Hietalahdenaavan kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1987. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Hietalahdenaavan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 61 hehtaarin alalla. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 18 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turve toimitetaan pääasiassa Kemijärven kaupungin energialaitokselle. Hietalahdenaavalla on 1990-luvulla tuotettu myös palaturvetta. Tuotantotoiminnan nykyisillä lohkoilla arvioidaan päättyvän suunnilleen vuoteen 2020 mennessä. Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää.
4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittelyn nykytila Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (sarkaojarakenteet). Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja vähentää niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta vesistössä. Sarkaojien allassyvennykset on yleensä kaivettu turvekerrokseen, jossa niitä kunnossapidetään. Tuotantokenttien mataloituessa sarkaojia voidaan joutua kuivatuksen varmistamiseksi syventämään turvekerroksen alapuoliseen kivennäismaahan asti (ns. matalakenttäojitus). Tällöin pohjamaalajin salliessa myös sarkaojien allassyvennyksiä syvennetään vastaavasti riittävän lietetilan varmistamiseksi. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Hietalahdenaavan vedet lohkoilta 1 2 ja 4 johdetaan laskeutusaltaiden 3 4 kautta kokoojaojaa pitkin laskeutusaltaalle 1. Myös lohkon 3 vedet johdetaan lasketusaltaan 2 kautta laskeutusaltaalle 1, josta tuotantoalueen kaikki vedet pumpataan laskeutusaltaaseen 5. Siitä vedet johdetaan jakoojaan, josta vedet purkautuvat tasaisesti penkereen läpi asennettujen putkien kautta pintavalutuskentälle. Keräilyojassa olevan mittapadon kautta vedet purkautuvat laskuojaan ja siitä edelleen Javarusjärven Morkanperään. Silloin kun vesiä ei voida pumpata jäätymisen vuoksi, vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 4 kautta vesistöön. Kaikki laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy vesistöön. Pinta-alajakauma eri vesienkäsittely-yksiköiden välillä käy ilmi alla olevasta taulukosta. Loh ko Lohkoittaiset pinta-alat Sulanmaan aikainen vesienkäsittely Alkuper. pintaala Tuotann. poistunut Tuotannossa Aumaalueet Tuotannossa yhteensä Ohituksen aikainen vesienkäsittely PVK LA1 LA2 LA3-4 1 24,4 0,0 24,4 2,0 26,4 26,4 26,4 26,4 2 13,8 0,0 13,8 0,0 13,8 13,8 13,8 13,8 3 17,2 0,0 17,2 0,8 18,0 18,0 18,0 18,0 4 2,8 0,0 2,8 0,0 2,8 2,8 2,8 2,8 yht. 58,2 0,0 58,2 2,8 61,0 61,0 61,0 18,0 43,0 Vesistöön johdettavan veden laatu Hietalahdenaavalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu pintavalutuskentällä vuosina 2003 2005 (tuotantokautena). Pintavalutuskenttä on rakennettu vuonna 2001. Vuosina 1998 1999 on tarkkailtu laskeutusaltaalta lähtevän veden laatua.
Alla olevassa taulukossa on esitetty Hietalahdenaavan tuotantokauden aikainen vedenlaatu vuosina 1998 1999 (laskeutusaltaat) ja vuosina 2003 2005 (pintavalutuskenttä) sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1991 2005. 5 Vuosi n Kiintoaine Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe COD Mn mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Mg O 2 /l Laskeutusaltaat 1998 2/6 5,0 1 361 200 35 16 3 186 16 1999 3/4 9,4 590 204 44 7 3 650 15 Keskiarvo 7,2 975 202 39 11 3 418 16 Pintavalutuskenttä 2003 5 2,7 976 30 56 783 215 5 064 22 2004 6/10 4,6 1 186 33 177 341 295 3 000 24 2005 5/9 7 712 10 107 236 195 3 211 17 Keskiarvo 4,8 958 24 113 453 235 3 758 21 PPO 1991 2005 138 6,7 1 523 231 66 28 48 Pintavalutuskentältä lähtevän veden ainepitoisuudet ovat fosforia lukuun ottamatta olleet selvästi pienempiä kuin kesäaikaisilla pintavalutuskentillä keskimäärin. Erityisesti kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta lähtevän veden laatu on ollut selvästi keskimääräistä parempaa. Hietalahdenaavan pintavalutuskenttä on rakennettu peltoalueelle ja sieltä vapautuu fosforia, joka on todennäköisesti peräisin maaperään varastoituneista lannoitteista. Fosforipitoisuus on tämän vuoksi ollut huomattavasti suurempi kentältä lähtevässä kuin turvetuotantoalueelta sille tulevassa vedessä. Leville suoraan käyttökelpoisen ammoniumtypen (NH 4 -N) poiston osalta kenttä sitä vastoin on toiminut hyvin. Kesällä 2005 keskimääräinen poistuma on ollut 98 % ollen varsin tasainen koko kesän. Kokonaistyppipoistuma on ollut 50 % (21 69 %). Kenttä on poistanut hyvin myös kiintoainetta. Keskimääräinen kiintoainepoistuma oli 77 % (20 92 %). Pintavalutuskentältä lähtevän veden fosforipitoisuudessa on ollut havaittavissa selvä laskeva suuntaus vuodesta 2003 vuoteen 2005. Vuoden 2005 keväällä pintavalutuskentän toimivuutta on parannettu mm. tehostamalla veden jakautumista kentälle ja tukkimalla oikovirtauksia. Lisäksi laskeutusaltaisiin on asennettu uudet patorakenteet. Parantamistoimenpiteiden jälkeen fosforipitoisuudet ovat olleet alemmalla tasolla.
6 Vesistöön lupakaudella aiheutunut kuormitus Alla olevassa taulukossa on esitetty Hietalahdenaavan vuosittainen tuotantoaikainen bruttokuormitus vuosina 2000 2005. Tulokset on poimittu Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vuosittaisista tarkkailuraporteista. Vuosi T COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk 2005 64 11 0,12 0,5 3,8 2004 64 29 0,25 1,2 3,6 2003 62 2,6 0,07 0,1 0,3 2002 63 8,1 0,01 0,5 1,4 2001 61 20 0,02 1,5 3,3 2000 61 3 0,03 0,6 8,3 1999 12 0,04 0,5 7,6 1998 19 0,04 1,6 5,9 Keskiarvo 13,1 0,1 0,8 4,3 Hietalahdenaavan mitatut ominaiskuormitukset ovat fosforia lukuun ottamatta olleet huomattavan paljon pienempiä kuin muilla Lapin tarkkailusoilla. Tähän on osaltaan vaikuttanut lähtevän veden parempi laatu ja myös keskimääräistä pienemmät valumat. Fosforin ominaiskuormitukset ovat sen sijaan olleet noin neljä kertaa suurempia kuin muilla Lapin alueen pintavalutuskentillä. Edellisessä lupahakemuksessa vuonna 1999 Hietalahdenaavan aiheuttaman vuorokautisen ominaiskuormituksen on arvioitu olevan 50 g/ha kiintoainetta, 120 g/ha COD Mn, 0,4 g/ha fosforia ja 8 g/ha typpeä. Lupakaudella mitattu ominaiskuormitus on ollut arvioidulla tasolla kiintoaineen ja typen osalta. Sen sijaan fosforin ominaiskuormitus on ollut lupakaudella selvästi arvioitua suurempaa. Arvio tulevasta kuormituksesta Hakijan arvion mukaan tuotantokauden aikainen keskimääräinen vuorokautinen nettokuormitus Hietalahdenaavalta on 0,8 kg kiintoainetta, 0,13 kg fosforia ja 0,3 kg typpeä. Vuositasolla nettokuormituksen on arvioitu olevan 1 685 kg kiintoainetta, 20 kg fosforia ja 258 kg typpeä. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Mahdolliset pölyhaitat ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Turpeen kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Suon ympäristössä on kuusi rakennettua kiinteistöä alle 500 metrin etäisyydellä. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on suojaavaa metsää. Tur-
Varastointi ja jätteet vetuotannosta saattaa ajoittain aiheutua pölyhaittaa lähiasutukselle, mutta koska toiminta on vain ajoittaista ja pöly kulkeutuu tuulen suunnassa kuivissa olosuhteissa, haitta ei ole jatkuvaa. Epäedullisissa olosuhteissa (esim. kova myötätuuli) voi toiminnan aiheuttama melu ylittää terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot 300 metrin etäisyydelle asti. Kauempana tuotantoalueista sijaitsevissa kiinteistöissä ohjearvot eivät todennäköisesti ylity. Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Turpeen toimitusaikana, yleensä loka huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen yleensä pyörä- tai kauhakuormaajaa. Hietalahdenaavan keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 150 autokuormallista. Turvekuljetukset suuntautuvat työmaatietä pitkin tielle nro 9163 ja valtatielle 5 (E63) kohti Kemijärveä. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Hakijalle ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Vuosittainen polttoaineiden kulutus on noin 11 000 litraa ja voiteluaineiden kulutus noin 90 litraa. Siirrettävät polttoainesäiliöt pidetään tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta ei pääse ojiin eikä maaperään. Hietalahdenaavan tukikohdassa on yksi 3 000 litran polttoainesäiliö. Voiteluaineet ja jäteöljy säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta poistetaan säännöllisesti sadevedet. Toiminnasta syntyy vuosittain jäteöljyä noin 300 litraa ja muita öljyisiä jätteitä noin 25 kg sekä yhdyskuntajätteitä noin 25 kg. Muiden jätelajien määrät ovat hyvin vähäiset. Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan, sateelta suojattuun jätekatokseen. Ongelmajätteet noutaa suoraan keräyspisteistä ongelmajäteyrittäjä ja sekajätteet Kemijärven jätehuolto. 7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Hakijan arvion mukaan Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen vedet käsitellään olosuhteisiin nähden parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Sulan maan aikaan kaikki vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta vesistöön. Talvella vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta.
Kuormitus on ollut selvästi pienempää kuin Lapin alueen muiden tuotantoalueiden aiheuttama kuormitus fosforikuormitusta lukuun ottamatta. Fosforipitoisuudet ovat olleet noin seitsemänkertaisia muihin pintavalutuskenttiin verrattua ja noin viisinkertaisia laskeutusaltaisiin verrattuna. Korkeat pitoisuudet johtuvat entiseltä pellolta huuhtoutuvista lannoitejäämistä. Korkeista pitoisuuksista huolimatta fosforin ominaiskuormitus on ollut vain noin neljä kertaa suurempaa kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin ja noin kolme kertaa suurempaa kuin laskeutusaltaallisilla soilla. Tämä johtuu Hietalahdenaavan muita turvetuotantoalueita pienemmästä valumasta. Itse pintavalutuskentästä huuhtoutuvaa fosforikuormitusta ei voi laittaa pelkästään turvetuotannon syyksi, sillä ajan kuluessa samainen ravinnekuormitus olisi joka tapauksessa huuhtoutunut Javarusjärveen. Pintavalutuskentälle epätyypillisen korkeat fosforipitoisuudet ovat kuitenkin lähteneet selvään laskuun, joten voidaan arvioida, että pintavalutuskentästä johtuva fosforikuormitus on vähenemässä. Jo tapahtuneeseen ravinteiden huuhtoutumiseen pintavalutuskentältä ei voida enää vaikuttaa. Vuonna 2005 fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin aikaisempina vuosina. Kyseisenä vuonna on tehty toimenpiteitä kentän toimivuuden parantamiseksi. Javarusjärvessä fosforipitoisuuksien ei havaittu nousevan Hietalahdenaavalta tulevan kuormituksen vuoksi. Pintavalutuskentän puhdistustulokset kiintoaineen ja etenkin typpipitoisuuksien osalta ovat olleet erittäin hyvät. Tämän vuoksi hakija on katsonut, että olemassa oleva pintavalutuskenttä on sopiva tuotantoalueen vesien puhdistukseen edelleenkin. Jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi järjestetään niin, että öljyn joutuminen maaperään estetään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista ja toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Hietalahdenaavan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan (vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne) ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Asutus ja maankäyttö sekä toiminnan vaikutukset niihin Hietalahdenaavan turvetuotantoalue sijaitsee Kemijärven kaupungin Javaruksen kylässä noin 26 kilometrin päässä Kemijärven kaupungista luoteeseen. Hietalahdenaavan läheisyydessä, alle 500 metrin etäisyydellä nykyisestä tuotantoalueesta, sijaitsee kuusi rakennettua kiinteistöä, joista osoitetietojen perusteella kolme on vakituisessa asuinkäytössä ja neljä on vapaaajan asuntona. Javarusjoen valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsää. Läheisyydessä on lisäksi muutamia peltoja. Tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Alue kuuluu Pyhä- Kallion paliskunnan alueeseen. 8
Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä toiminnan vaikutukset niihin Lähin luokiteltu pohjavesialue, luokkaan 3 kuuluva Morkankankaan pohjavesialue (12320127), sijaitsee Hietalahdenaavan eteläpuolella. Tuotantoalueelta on matkaa suojavyöhykkeen reunaan vähimmillään 220 m. Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän pilaantumisen vaaraa. Toiminnan ei myöskään arvioida vaikuttavan pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Vesistö ja toiminnan vaikutukset sen tilaan ja käyttöön Yleiskuvaus Hietalahdenaavan turvetuotantoalue sijaitsee Javarusjärven valumaalueella (65.353), jonka pinta-ala on 163 km 2. Javarusjärvi on Javarusjoen suurin latvajärvi pinta-alaltaan 516 ha. Javarusjärvi laskee Javarusjokeen järven pohjoispäästä. Järven valuma-alue on metsätaloustoiminnan piirissä ja soita on ojitettu runsaasti. Luonnontilaista metsää ja suota on vähän. Turvetuotantoalue vedet laskevat noin 0,5 kilometrin pituista ojaa pitkin Morkkaperään. Laskuojan ja Javarusjärven virtaamia on arvioitu Kemijoen Vanttauskosken havaintopaikan vuosien 1984 2003 kesä-syyskuun valumien perusteella. Näillä valuma-arvoilla Hietalahdenaavan laskuojan (F = 2,26 km 2 ) ylivirtaama on 0,135 m 3 /s, keskivirtaama kesällä 0,02 m 3 /s ja alivirtaama 0,007 m 3 /s. Vastaavasti Javarusjärven luusuassa (F = 163 km 2 ) ylivirtaama on 9,78 m 3 /s, keskivirtaama kesällä 1,79 m 3 /s ja alivirtaama 0,49 m 3 /s. Teoreettinen viipymä järvessä on 2,9 kuukautta. Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vuoden 2005 velvoitetarkkailuraportissa Hietalahdenaavan alapuolista vesistöä kuvataan seuraavasti: Hietalahdenaavan pintavalutuskentältä valuvassa vedessä on ollut aiempaan tapaan huomattavasti runsaammin kiintoainetta, humusaineita ja ravinteita kuin Javarusjärvessä. Syvänteen vesipatsas on ollut maaliskuussa voimakkaasti kerrostunut ja happitilanne on ollut talviajalle tyypillinen: pohjanläheisessä vedessä on ollut happea vain 2,7 mg/l ja 4 metrin syvyydessäkin alle 4 mg/l. Tilanne on ollut pohjanläheisessä vedessä kuitenkin edellistä vuotta parempi, jolloin vedessä on ollut happea vain 1 mg/l. Syvännepisteessä ainoastaan raudan osalta on ollut havaittavissa kohonneita pitoisuuksia. Suolta lähtevän veden korkeista kokonaisfosforipitoisuuksista huolimatta vesistöpisteiden fosforipitoisuudet ovat pysyneet koko tarkkailujakson kaikilla järvipisteillä hyvin tasaisina ja varsin alhaisina (keskim. 22 µg/l). Kokonaistypen kohdalla suota lähimpänä oleva Morkkaperän piste on erottunut maaliskuussa hetkellisesti muista pisteistä korkeammalla pitoisuudellaan (630 µg/l). Ammoniumtypen pitoisuuksissa Morkkaperän piste on erottunut maaliskuussa (3.3.2005) muista pisteistä 260 µg/l:n pitoisuudella, muutoin ammoniumtypen pitoisuudet ovat pysyneet alhaisina ja varsin tasaisina eri pisteiden välillä. 9 Morkkaperän lahdella ja syvänteessä ei ole ollut havaittavissa Hietalahdenaavalta tulevan kuormituksen kertymistä. Vesistövaikutukset ovat olleet muutenkin varsin vähäisiä, vaikka suolta lähtevän veden pitoisuudet ovat olleet ajoittain moninkertaisia vesistöön verrattuna.
Klorofyllipitoisuudet ovat olleet Javarusjärven molemmilla pisteillä samoissa arvoissa (keskim. 11 12 µg/l). Klorofyllin määrä kasvoi kesän kuluessa ollen korkeimmillaan heinäkuussa (17 µg/l). Arvioitaessa levien kasvua rajoittavia tekijöitä (minimiravinne) vesistöt voidaan jakaa mineraaliravinnepitoisuuksien ja niiden suhteiden mukaan kuuteen ryhmään (I VI). Vuosina 2004 ja 2005 Javarusjärvi on kuulunut lähinnä luokkaan IV yhteisrajoitteiset vesistöt. Kesällä 2003 pintaveden epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet korkeampia ja tällöin sen on katsottu kuuluvan luokkaan VI (vaihtelevasti typpi- ja fosforirajoitteiset vesistöt). 10 Arvio vaikutuksista vesistön tilaan Hakemussuunnitelmassa Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen aiheuttaman kuormituksen vaikutusta vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu laimentumis-suhteen perusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Pitoisuuslaskelma ei myöskään ota huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio Hietalahdenaavan turvetuotannon kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä laskuojan ja Javarusjärven veden laatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana. Laskentapiste Valuma Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N l/s km 2 mg/l mg/l µg/l µg/l Laskuojan suu (F = 2,3 km 2 ) Kesän keskiarvo 11,0 1,2 5,6 68 287 (brutto) Kesän keskiarvo 11,0 0,4 0,0 60 133 (netto) Kesän ylivaluma 60,0 1,4 7,4 8,9 294 Javarusjärven luusua (F = 163 km 2 ) Kesän keskiarvo 11,0 0,02 0,1 0,9 4,0 (brutto) Kesän keskiarvo 11,0 0,01 0,0 0,8 1,9 (netto) Kesän ylivaluma 60,0 0,02 0,1 0,1 4,1 Laskuojan suulla ennen laskua Javarusjärveen ravinnepitoisuudet lisääntyvät selvästi kuormituksen vaikutuksesta: typpipitoisuus nousee 133 287 µg/l ja fosforipitoisuus 9 68 µg/l virtaamatilanteesta riippuen. Tuotantoalueen vedet lisäävät kiintoaine- ja humuspitoisuuksia vain vähän: kiintoaineen osalta pitoisuuslisäys on noin 1 mg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta noin 6,5 mg/l.
Hietalahdenaapa ei juuri lisää ravinnepitoisuuksia Javarusjärven luusuassa: laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys on alle 1 µg/l ja typen noin 2 4 µg/l. Kiintoaineen ja humuksen osalta lisäys on hyvin pieni. Javarusjoen alaosalla kaikki laskennalliset pitoisuuslisäykset jäävät selvästi alle määritysrajan. Hietalahdenaavan turvetuotannon vesien vaikutukset voivat näkyä lisääntyneenä rehevyytenä laskuojassa sekä laskuojan läheisyydessä Morkkaperän lahdessa. Toisaalta lahteen kohdistuu mm. metsätalouden kuormitusta, joten yksin turvetuotannon vaikutusten erottaminen on vaikeaa. Lahden muuta järveä pienempi vesitilavuus ja huonompi veden vaihtuvuus edesauttavat lahden luontaistakin rehevöitymiskehitystä. Morkkaperän lahdella ja syvänteessä ei ole ollut tarkkailuraporttien perusteella havaittavissa Hietalahdenaavalta tulevan kuormituksen kertymistä. Muualla Javarusjärvessä turvetuotannon vaikutukset jäävät vähäisiksi parempien laimenemisolosuhteiden vuoksi. 11 Arvio vaikutuksista kalastoon ja virkistyskäyttöön Hietalahdenaavan kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtu vuonna 2003. Tarkkailu on tehty verkkokoekalastuksena Morkkaperällä ja kalastustiedusteluna lupamyyntitietojen pohjalta. Koeverkkokalastusten perusteella Morkkaperän kalasto on särki- ja ahvenvaltaista. Kalastusten yhteydessä verkkojen likaantuminen ja limoittuminen ei ole ollut merkittävää. Kalastus Javarusjärvellä on ollut aktiivisinta kesä-elokuussa. Tiedustelujoukon kokonaissaalis on ollut runsaat 1 200 kg, josta valtaosa on saatu isorysällä, katiskoilla ja verkoilla. Saalis on ollut lähinnä haukea, ahventa ja särkeä. Muikku- ja siikakanta on ilmeisen heikko, koska lajit ovat puuttuneet kokonaan kalastajien ilmoittamasta saaliista. Myöskään taimenta ei ole esiintynyt saaliissa. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Hakijan arvion mukaan Hietalahdenaavan turvetuotannon haitallisten vesistövaikutusten voidaan katsoa rajoittuvan laskuojan läheisyyteen Javarusjärven Morkkaperään. Myös hankkeen kalataloudellisten haittavaikutusten arvioidaan rajoittuvan Morkkaperään. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia laajemmalti Javarusjärvessä tai alempana vesistössä. Javarusjärven virkistyskäyttöön kuuluu normaalia ranta-asutukseen liittyvää vesistön käyttöä. Aikaisempien tietojen mukaan järven pohjoisosassa on uimaranta. Morkkaperän lahden pieni vesitilavuus jo sinällään muodostaa oman rajoitteensa virkistyskäytölle. Järven virkistyskäyttöarvoa voidaan luonnehtia hyväksi. Vesistötarkkailun perusteella kuormituksen kertymistä Morkkaperään ei ole ollut havaittavissa. Turvetuotantoalueen toiminnan jatkumisen ei arvioida vaikeuttavan vesistön tai rantojen virkistyskäyttöä. Ympäristöriskit Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset ja kalatalousmaksu tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Hietalahdenaavalla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän penkereen tai laskeutusaltaan padon pettäessä voisi päästä normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia vesistöön. Tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Turvetuotantoalueella polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön on erittäin pieni. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla siirrettävät polttoainesäiliöt tiiviille ja kantavalle alustalle niin ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Mikäli vuodon seurauksena polttoainetta kuitenkin poikkeuksellisesti pääsee maaperään, saastunut maa kerätään ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita sekä antavat ohjeita ja velvoitteita. Hietalahdenaavan turvetuotantoalueella on voimassa oleva ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen tarkkailu tehdään osana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Sitä koskeva ohjelma on voimassa vuosina 2006 2015. Ympäristökeskus on pääosin hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään 22.3.2007 muutamin täsmennyksin. Ympäristökeskus ei ole hyväksynyt Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen osalta käyttö- ja päästötarkkailua, kuntoonpanovaiheen ja jälkihoitovaiheen tarkkailua eikä tarkkailusuunnitelmaa, koska tuotantoalueen lupahakemuksen käsittely on ohjelman valmistumishetkellä ollut vielä vireillä. Työvoima- ja elinkeinokeskus on hyväksynyt kalataloustarkkailuohjelman päätöksellään 10.1.2007 muutamin tarkennuksin. Koeverkkokalastusten pyyntiöiden ja pyynnissä olevien verkkojen määrää on lisättävä. Pyyntiä on suoritettava vähintään kolmena yönä ja vähintään kahdeksalla verkolla. Hakijan maksettavaksi on voimassa olevassa vesilain mukaisessa lupapäätöksessä määrätty korvauksia Javarusjärven kalastuksen tuoton alentumisesta vuosilta 1989 2006 ja rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosilta 1989 2006. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskukselle on maksettu vuosittain kalatalousmaksua 168,19 euroa. Hakijan mukaan Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen toiminnan jatkaminen aiheuttaa haittaa Javarusjärven Morkkaperän kalastolle ja kalastukselle. Kompensaationa hakija on esittänyt 150 euron vuotuista kalatalous- 12
maksua. Tilakohtaista korvattavaa haittaa ei tulevalla lupakaudella arvioida aiheutuvan. 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa 26.3 25.4.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Kemijärven kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 26.3.2007 Lapin Kansassa. 1) Lapin ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalueen vedet johdetaan silloin, kun vesien pumppaus on mahdollista, pintavalutuksen kautta Javarusjärveen. Pintavalutuskenttä on tehty entisille pelloille. Tarkkailutulosten mukaan pintavalutuskentältä vapautuu runsaasti fosforia. Tehdyt muutokset ja parannukset vesiensuojelurakenteisiin eivät ole olennaisesti muuttaneet tilannetta. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuka hakemuksen on laatinut päästöjen ja vesistövaikutusten osalta. Vaikutusarviossa ei ole otettu huomioon, että päästöt tulevat järveen. Vaikutuksia järven fosforitasoon, rehevyyteen ja happitalouteen ei ole arvioitu. Myöskään järven sietorajaa fosforille ei ole määritelty. Järveä on käsitelty ikään kuin nopeavirtauksisena jokivesistönä ja päästöjen vaikutukset on arvioitu muutamien keskeisten kuormitteiden osalta päästöjen laimentumisena. Tarkastelutapa ei ole asianmukainen. Hietalahdenaavan nykyisillä lohkoilla tuotantotoiminnan on arvioitu päättyvän suunnilleen vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen tuotantokauden aikainen fosforipäästö vastaa noin 30 henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Ympäristökeskus on vaatinut, että alueen fosforipäästöjä tulee oleellisesti pienentää. Vaihtoehtoisia keinoja ovat uuden pintavalutuskentän rakentaminen tai vesien kemiallinen puhdistus. Lohkon 3 ja nykyisen pintavalutuskenttäalueen väliin jää luonnontilainen suoalue, jonka tuotantoon ottamiselle hakija ei saanut lupaa edellisen lupakäsittelyn aikana. Alueelle saattaisi saada paremmin toimivan pintavalutuskentän. 2) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että turvetuotanto aiheuttaa vähäisiä vesistö- ja kalastovaikutuksia Javarusjärvessä. Niiden kompensoimiseksi on syytä määrätä kalatalousmaksu. Maksun tasoon esitetään pientä korotusta nykyiseen kustannustason nousun takia ja työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hakijan on maksettava kalatalousmaksua 180 euroa vuodessa Hakemusta tulee täydentää kalataloustarkkailuohjelmalla, joka tulee hyväksyä ympäristöluvan yhteydessä. Lupaan tulee laittaa ehto, että tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakija on esittänyt Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille 2006 2015, että Hietalahdenaavan kalataloustarkkailussa tehdään kalastustiedustelu kolmen vuoden välein
(alkaen 2009) ja koeverkkokalastus vuosina 2009 ja 2015. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan tämä tarkkailun taso on riittävä. 14 Muistutukset 3) Javaruksen vesialueen osakaskunta on todennut, että se ei vastusta turvetuotantoa, mutta pitää kalatalousmaksua riittämättömänä. Osakaskunta on vaatinut korvauksen määrittämistä todellisen haitan mukaan, joka on nyt ja tulevina vuosina merkittävä, ja on viitannut 19.9.2003 julkaistuun turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeeseen. 4) AA, Hietakumpu RN:o 26:7, on ilmoittanut jo aiemmassa lupakäsittelyssä todenneensa, että turvetuotanto aiheuttaa haittaa Javarus-järveen ja siitä alavirtaan. Muistuttaja on pitänyt esitettyä maksua pienenä. Turvetuotannon vaikutukset näkyvät edelleenkin koko järven alueella. Muistuttaja on kotitarvekalastajana todennut arvokalojen määrän olevan olematon. Nykyisin saalis on pääosin haukea ja särkeä. Verkot limoittuvat ja vesistön rehevöityminen näkyy mökkirannassa ruohikon kasvamisena. Talven aikana altaat ja imeytyskentät täyttyvät ja lumen sulaessa vedet ja moska valuvat puhdistamattomina järveen. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Hakijan vastine Ympäristölupavirasto on 27.4.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastineessaan 30.5.2007 hakija on lausunut seuraavaa: 1. Lapin ympäristökeskus Hakijan käsityksen mukaan pintavalutuskentältä tulevan veden keskimääräisen fosforipitoisuuden laskua 783 µg/l:sta 236 µg/l:aan voidaan jo pitää olennaisena muutoksena, vaikka pitoisuus on edelleen suuri suhteessa muihin pintavalutuskenttiin. Suuntaus on kuitenkin ollut laskeva. Pellolta huuhtoutuva fosfori ei ole peräisin turvetuotantoalueelta, vaan fosforia huuhtoutuisi järveen myös ilman turvetuotantoalueen vaikutusta. Muutoin kuin fosforin osalta pintavalutuskenttä toimii hyvin. Hakemuksen on laatinut Vapo Oy. Hakemuksessa on käsitelty Hietalahdenaavan aiheuttaman kuormituksen vaikutusta Javarusjärveen konsultin laatiman Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuraportin pohjalta, jonka myös Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt. Koska raportti perustuu uusiin tarkkailutietoihin, eikä Hietalahdenaavan tuotantopintaalassa tapahdu muutosta, ei hakemuksessa ole katsottu tarpeelliseksi arvioida uudelleen vaikutuksia Javarusjärveen. Hakemukseen on lisätty pitoisuuslisälaskelma, koska se on vakiintunut käytäntö vaikutusarvioinnissa. Laskelmaa ei sellaisenaan voida pitää riittävänä tarkastelutapana järveen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa, mutta yhdistettynä mainittuun tarkkailuraporttiin tarkastelutapa on hakijan näkemyksen mukaan asianmukainen ja asian ratkaisemisen kannalta riittävä. Tarkennuksena kuormitusarviointiin hakija on arvioinut Javarusjärveen kohdistuvan fosforikuormituksen valuma-alueiden maankäytön perusteella. Käytetyt pinta-alat ja kuormitukset maankäyttömuodoittain perustuvat edellisen lupakäsittelyn aikana vuonna 2000 tehtyyn selvitykseen Javarusjärven kuormituksesta. Selvityksessä oli käsitelty vain nettokuormituksia, joten nyt tehtyyn arvioon on laskettu lisäksi valuma-alueilta tuleva luonnonhuuhtouma. Se on laskettu Javarusjärven valuma-alueen pinta-alalle
(16 300 ha). Ympäristöhallinnon kuormituksen arviointijärjestelmässä (VEPS) fosforin luonnonhuuhtoumana on käytetty arvoja 3 7 kg/km 2 /v. Tässä yhteydessä fosforin luonnonhuuhtouman on oletettu olevan 5 kg/km 2 /v. Hietalahdenaavan aiheuttamana fosforikuormituksena on käytetty lupahakemuksessa esitettyä, tarkkailuun perustuvaa arviota fosforikuormituksesta. Arvion perusteella turvetuotannon osuus Javarusjärveen kohdistuvasta kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1,8 %. Ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta Hietalahdenaavan osuus on 6,7 %. Asutuksen ja ilmalaskeuman aiheuttamaa kuormitusta ei ole otettu huomioon, joten turvetuotannon todellinen osuus on pienempi. Arvion perusteella Hietalahdenaavan nykyisellä fosforikuormituksella ei ole ratkaisevaa vaikutusta Javarusjärven fosforitasoon ja rehevyyteen. Vaatimus uuden pintavalutuskentän rakentamisesta tai kemiallisen puhdistuksen käyttöönotosta tulee hylätä. Kemiallisen puhdistamon rakentaminen pienelle tuotantoalueelle pohjoisiin olosuhteisiin on kohtuuttoman kallista saavutettavaan hyötyyn nähden. Kemiallinen puhdistamo tarvitsee lisäksi jatkuvaa valvontaa, joka pohjoisissa olosuhteissa on hankala järjestää. Hakija ei ole myöskään katsonut uuden pintavalutuskentän rakentamisella saavutettavan sanottavaa hyötyä Javarusjärven tilan kannalta. Siihen edellä esitetyn perusteella vaikuttavat oleellisesti muut tekijät kuin valumaalueen ainoa turvetuotantoalue. Vaikka uusi pintavalutuskenttä rakennettaisiin, se ei silti estäisi entisen peltoalueen lannoitejäämiä huuhtoutumasta edelleen Javarusjärveen. Vaikka nykyiseltä pintavalutuskentältä tuleva fosforikuormitus onkin tavanomaista suurempi, järven kokonaistilan kannalta sillä on vain vähän merkitystä. On myös otettava huomioon, että nykyinen pintavalutuskenttä toimii erinomaisesti kiintoaineen ja typen pidättäjänä. Tämän vuoksi on kohtuutonta vaatia kokonaan uuden pintavalutuskentän rakentamista. Tilanne olisi erilainen, jos pintavalutuskenttä toimisi kaiken kaikkiaan huonosti. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. 3. Javaruksen vesialueen osakaskunta Hakija on katsonut hakemuksen ja kohdassa 1 esitetyn perusteella, että hakijan esittämä kalatalousmaksu on suuruudeltaan oikea aiheutuvaan haittaan nähden. 4. AA Vaatimus luvan epäämisestä tulee hylätä. Perusteluinaan hakija on viitannut hakemukseen sekä kohdassa 1 esitettyyn. 15
16 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen, 31.12.2009 asti voimassa olevan ympäristöluvan Hietalahdenaavan turvetuotantoon Javarusjärven vesistöalueella Kemijärven kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on 61 ha. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava Javarusjärveen hakemuksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Suunnitelmakartta, vesienjohtaminen" MK 1:10 000 osoittamalla tavalla kuitenkin niin muutettuna, että vedet johdetaan Javarusjärveen laskeutusaltaiden kautta, pellolle perustetun pintavalutuskentän ohi. 2) Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Mainitut vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2009 mennessä ja niitä koskeva suunnitelma on toimitettava etukäteen Lapin ympäristökeskukselle. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotannon päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on läjitettävä siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Päästöt ilmaan ja melu 4) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.
Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 300 metrin päässä asutuksesta, kun tuuli käy asutukseen päin. Alueella on oltava asianmukainen, tuulen suunnan ja nopeuden osoittava, kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 5) Alueen turvetuotanto, kuntoonpano- ja kunnostustyöt ja varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja, ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesienjohtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Lisäksi Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vesistöntarkkailua ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus kalasto- ja kalastustarkkailua. 17
18 Kalatalousmaksu 11) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 180 euroa kalatalousmaksua Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen vaikutusalueella kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä on kuultava Javaruksen vesialueen osakaskuntaa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 12) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Luvan saajan on esitettävä Lapin ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Jos turvetuotanto lopetetaan lupakauden aikana, luvan saajan on tehtävä vuosi ennen toiminnan lopettamista ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa ja -käyttöä sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus. Lapin ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hietalahdenaavan turvetuotantoalue on ollut toiminnassa vuodesta 1987. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 30.6.2000 antamallaan päätöksellä nro 46/00/1 Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan, vesilain mukaisen luvan Hietalahdenaavan noin 61 hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen laskuojan kautta Javarusjärveen. Hakemus on hylätty noin 27 hehtaarin lisäalueen osalta. Ympäristölupavirasto on päätöksellään edellyttänyt muun muassa rakennettavaksi pintavalutuskentän. Vaasan hallinto-oikeus on 18.1.2001 antamallaan päätöksellä nro 00/0089/4 muuttanut päätöstä kalatalouskorvausten osalta. Hietalahdenaavan vedet lohkoilta 1 2 ja 4 johdetaan laskeutusaltaiden 3 4 kautta kokoojaojaa pitkin laskeutusaltaalle 1. Myös lohkon 3 vedet johdetaan lasketusaltaan 2 kautta laskeutusaltaalle 1, josta tuotantoalueen kaikki vedet pumpataan laskeutusaltaaseen 5. Siitä vedet johdetaan jakoojaan, josta ne purkautuvat penkereen läpi asennettujen putkien kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä on rakennettu pellolle. Pintavalutuskentän valuma-alue on 61 ha ja pinta-ala 4,9 ha eli 8 % valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskenttä toimii hyvin typen ja kiintoaineen osalta. Kentästä kuitenkin vapautuu fosforia, joka on peräisin maaperään varastoituneista ravinteista. Fosforipitoisuus on ollut huomattavasti suurempi kentältä lähtevässä kuin turvetuotanto-alueelta sille tulevassa vedessä.
Pintavalutuskentältä lähtevän veden fosforipitoisuudessa on ollut havaittavissa laskeva suuntaus vuodesta 2003 vuoteen 2005. Keväällä 2005 pintavalutuskentän toimivuutta on parannettu mm. tehostamalla vesien jakautumista kentälle ja tukkimalla oikovirtauksia. Lisäksi laskeutusaltaisiin on asennettu uudet patorakenteet. Toimenpiteiden jälkeenkin pintavalutuskentästä vapautuu edelleen runsaasti fosforia. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, jollaisena ei voida pitää tarkoitukseen soveltumatonta, erityisesti fosforia runsaasti vapauttavaa, pellolle rakennettua pintavalutuskenttää. Hakemussuunnitelman mukaan turvetuotantoalueen ympäristössä on kuusi rakennettua kiinteistöä alle 500 metrin etäisyydellä. Turvetuotannosta saattaa ajoittain aiheutua pölyhaittaa lähiasutukselle. Epäedullisissa olosuhteissa (esim. kova myötätuuli) voi toiminnan aiheuttama melu ylittää terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot 300 metrin etäisyydelle asti. Kauempana tuotantoalueista sijaitsevilla kiinteistöillä ohjearvot eivät todennäköisesti ylity. Hakijan mukaan sille ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta eikä niistä ole muistutettu lupakäsittelyn aikana. Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmästä ilmenee, että kahden kiinteistön lähimmät asuinrakennukset ovat noin 100 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja sijoittuvat eri puolelle tuotantoaluetta niin, että lähes kaikilla tuulensuunnilla tuulee asutuksen suuntaan. Vuonna 1994 otetusta ilmakuvasta ilmenee, että turvetuotantoalueen ja rakennusten välisellä alueella on jonkin verran suojapuustoa. Edellä esitetyn vuoksi ja koska kyseessä on tuotannossa oleva alue eikä puutteellisesta vesienkäsittelystä aiheutuva haitta ole kohtuuton, ympäristölupavirasto on myöntänyt tuotantoalueelle määräaikaisen, 31.12.2009 saakka voimassa olevan luvan. Aiempien päätösten velvoittamana luvan saaja on maksanut korvauksia vesialueen kalastuksen tuoton alentumisesta ja rannan käytön vaikeutumisesta Javarusjärvessä vuosilta 1989 2006. Seurantatietojen mukaan turvetuotantoalueen päästöt Javarusjärveen fosforin osalta ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin edellisen lupakäsittelyn yhteydessä on arvioitu. Tästä syystä luvan saaja velvoitetaan erillisellä hakemuksella tekemään esitys vuoden 2006 jälkeen vesistön pilaantumisesta aiheutuneen ja aiheutuvan kalastuksen tuoton alentumisen sekä rannan käytön vaikeutumisen korvaamisesta Javarusjärvessä. Kun otetaan huomioon Hietalahdenaavan turvetuotantoalueen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei erityisesti luvan lyhyt voimassaoloaika huomioon ottaen aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Siitä riippumatta, aikooko luvan saaja jatkaa toimintaa vuoden 2009 jälkeen vai loppuuko toiminta, luvan saaja velvoitetaan jäljempänä olevan kohdan "Luvan voimassaolo, vahinkojen korvaamista koskevan hakemus, uuden luvan hakeminen ja toiminnan lopettaminen" mukaisesti jättämään ympäristölupavirastolle hakemus 28.11.2008 mennessä. 19
20 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi näissä olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2) ja 3). Fosforikuormituksen rajaamiseksi pintavalutuskentän käyttö ei ole perusteltua. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan lupamääräys 4) ja melun osalta lupamääräys 5). Koska lähin asutus on noin 100 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja määrätä vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätelain 6 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset lupamääräyksissä 8) ja 9). Yksityiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 10) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, haittojen arvioimiseksi, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä mahdollisen uuden luvan hakemista varten. Lupamääräys 11) on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 12) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskuksen ja 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon ympäristölupaviraston ratkaisusta ja ratkaisun perusteluista ilmenevästi. 3. Javaruksen vesialueen osakaskunnan ja 4. AA:n muistutusten ja vaatimusten osalta viitataan luvan myöntämisen edellytyksiin, lupamääräyksessä 11 määrättyyn kalatalousmaksuun ja sen perusteluihin sekä jäljempänä esitettyyn.