Kaisa Saario LAUSUNTO 19.2.2015 Ympäristöministeriölle Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaluonnos 2050 Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Ympäristöministeriö on 9.1.2015 päivätyllä kirjeellään pyytänyt lausuntoa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaluonnoksesta. Kehityskuvan tavoitteena on luoda valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä eli vuoteen 2050 saakka. Yleistä kehityskuvan valmistelusta Valtioneuvosto on antanut ministeriöille (ympäristö-, työ- ja elinkeino-, liikenne- ja viestintä- sekä maa- ja metsätalousministeriö) tehtäväksi valmistella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan yhteistyössä asian kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa. Kehityskuvalla pyritään suuntaamaan eri hallinnonalojen ja alueiden toimia. Keskuskauppakamari pitää tavoiteltavana aluerakennetta, joka tukee elinkeinoelämälle tärkeitä globaaleja yhteyksiä, maan eri osien vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntämistä sekä toimivien työssäkäyntialueiden muodostumista. Kehityskuvassa nämä asiat ovat päälinjoittain huomioitu. Keskuskauppakamari esittää kauppakamareja ja Keskuskauppakamarin liikennevaliokuntaa kuultuaan seuraavia täydennyksiä ja korjausesityksiä kehityskuvaan. Kommentteja kehityskuvaan TEN-T-verkko Kehityskuvan kartta-aineistossa pitäisi selkeästi näkyä kaksitasoinen EU:n TEN-T verkko, jonka kehittämiseen Suomi on sitoutunut. Tämän lisäksi siinä pitäisi vahvemmin näkyä ne Suomen kannalta tärkeät väylät, jotka pitäisi olla tulevaisuudessa mukana, kun TEN-T verkkoa päivitetään. Tekstissä pitäisi mainita yhteinen vaikuttaminen Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa arktisista liikenneyhteyksistä ennen TEN-T -verkon uudelleentarkastelua vuonna 2023 Elinkeinoelämä pitää tärkeänä, että TEN-T-ydinverkossa olisi jatkossa maan länsiosan ja keskeiset satamat yhdistävä väylä (vt8). Samalla väylän pitäisi olla riittävällä tasolla, mikä tehostaisi elinkeinoelämän kuljetuksia ja lisäisi rannikon elinvoimaa.
Maan itäosan läpileikkaava viitostie (vt5) olisi matkailun ja monipuolisen elinkeinotoiminnan kannalta toinen väylä, jonka merkitys pitäisi näkyä karttaaineistossa paremmin ja olla mukana, kun TEN-T-ydinverkkoa seuraavan kerran päivitetään. Samoin pitäisi harkita pitäisikö useamman suuren sataman olla mukana ydinverkossa. Sivu 46: Nämä väylät (vt8 ja vt 5 maan läpileikkaavina valtasuonina) olisi syytä mainita kohdassa, jossa mainitaan henkilö- ja tavaraliikenteen kannalta tärkeitä kehityskäytäviä nyt ja tulevaisuudessa. Lentoliikenne (sivut 44 45) Keskuskauppakamari pitää erinomaisena, että kehityskuvissa tavoitellaan Suomelle vahvempaa asemaa globaalisti ja tunnistetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys koko maan kasvulle. Keskuskauppakamari pitää tässä tärkeänä mainittavana asiana, että maankäyttö mahdollistaa Helsinki-Vantaan lentokentän kasvun. Samalla maankäytön pitää mahdollistaa ympärivuorokautinen henkilöliikenne ja lentorahtitoiminta. Kirjausta siitä, että nopeat junayhteydet toimivat alueellisten lentoasemien liityntäyhteyksinä on ehdottomasti syytä täsmentää. Vuonna 2015 vain Helsinki-Vantaan lentokentälle on raideyhteys ja todennäköisesti lentokenttiä ei saada suuremmassa mittakaavassa raideyhteyden päähän. Tämän vuoksi oikeampi ja juuri valmistuneen lentoliikennestrategian mukainen kirjaus olisi maininta toimivimmista matkaketjuista, eri liikennemuotojen yhteensopivuudesta ja asiakastarpeiden mukaisista lippukäytännöistä ja - järjestelmistä. Merenkulku (sivu 46) Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että kehityskuvassa mainitaan tavoite yhdenmukaistaa väylämaksut Itämeren alueella. Asia on kuitenkin syytä sanoa selvemmin, koska Suomen lisäksi vain Ruotsilla on väylämaksu ja sekin olennaisesti pienempänä. Väylämaksu vaikuttaa suomalaisten yritysten kustannuksiin ja Suomen satamien ja meriyhteyksien kilpailukykyyn suhteessa Itämeren alueen muihin satamiin. Siksi pitkän aikavälin kehityskuvassa Suomen olisi pyrittävä kokonaan poistamaan väylämaksu. Kommentit kartta-aineistoon alueittain: Keskuskauppakamari arvioi, että prosessissa syntyneet kartta-aineistot edistävät osaltaan pitkäjänteistä liikennepoliitikkaa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kartta-aineistot on laadittu huolellisesti ja että ne eivät välitä virheellisiä päätelmiä kehityssuunnista. Sivulla 14 kuvattu kartta on erittäin havainnollinen, mutta sen sisältämä data olisi syytä päivittää ennen kehityskuvan julkaisemista. Samoin siihen pitäisi lisätä ne pääväylät Suomen ulkopuolella, joihin väylämme linkittyvät.
Kokonaisuutta esimerkiksi pohjoisessa tai idässä ei ymmärrä, jos ei näytetä, mihin tiet ja radat vievät. Keskuskauppakamari suhtautuu varauksellisesti väestöennusteisiin liikennejärjestelmän kehittämisen taustatekijänä. Elinkeinojen kehittämisen mahdollisuudet pitäisi arvioida tukeutuen maan eri osien vahvuuksiin. Väestömäärä voi kasvaa, jos elinkeinoelämän menestymismahdollisuuksista pidetään kiinni. Toisaalta ennusteet voivat missä päin Suomea tahansa toteutua rajumpanakin, jos elinkeinoelämän valtasuoniston annetaan kuihtua. Keskuskauppakamari esittää kauppakamareja kuultuaan seuraavat täydennysesitykset alueittain: Etelä-Suomi: Useimmissa kartta-aineistoissa on kuvattu Helsingin ja Turun välinen kehityskäytävä vaaleanpunaisella ja sen alapuolella oleva alue on merkitty ydinmaaseuduksi. Karttoihin pitäisi selvemmin saada esiin alueen elinkeinorakenne, satamien merkitys ja satamiin liikennevirrat satamiin ja satamista. Alueella on elinkeinoelämän kannalta merkittäviä satamia kuten kappaletavaraan keskittyvä Hanko ja polttoainelogistiikkaa palveleva ja bulktavaran käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut Inkoo. Hangon merkitystä kasvattaa kappaletavaran keskittämissuuntaus, sula satama sekä lisääntyvä ympäristösääntely, joka nostaa nopeiden yhteyksien kysyntää. Inkoon sataman ja alueen merkitys kasvaa, mikäli alueelle toteutetaan Suomenlahden LNG-terminaali ja se houkuttelee myös LNG:a hyödyntävää teollisuutta lähistölleen. Uudenmaan liiton vuonna 2014 julkaistun logistiikan kehityskuvan mukaan Uudenmaan teollisuuden uudet logistiikkakeskukset sijoittuvat Hanko-Lohja-Hyvinkää-Mäntsälä-Porvoo -käytävään eli niin kutsutun kehä V varrelle. Myös tämä kuvastaa alueen monipuolista elinkeinorakennetta. Etelä-Suomen osalta tärkeä on myös valtatie kahdeksan kehittäminen, joka on otettu esille kohdassa TEN-T-verkko. Pohjois-Suomi: Periaatteessa linjaukset ovat oikean suuntaisia. Pohjoisen mahdollisuudet on havaittu, mutta niiden painotus näyttää menevän hallinnollisten keskusten suuntaan. Yhteistyöpotentiaali pohjoisessa vuoteen 2050 on huomattavasti Perämerenkaarta pohjoisempana. Tekstissä pitäisi myös ottaa esille, että kyse ei ole vain tulevaisuuden mahdollisuuksista, vaan investointeja tehdään parhaillaan niin Ruotsin Kiirunassa kuin Suomen Lapissa. Esityksen kartoissa on epätarkkuuksia. Sivun 29 kartta rajat ylittävästä yhteistyöstä on puutteellinen Murmanskin osalta. Kuihtuvaan Kantalahteen on laitettu vihreä yhteistyövyöhyke, mutta Murmanskiin ei. Pelkästään sataman
laajentaminen ja Norilsk Nickelin uusi terminaali tekevät siitä noin sata kertaa vahvemman kuin Kantalahti. Sivulla 33 on kasvuvyöhykkeitä. Rovaniemen eteläisellä puolella olevia Suhangon ja Rompaksen kaivoksia ei ole merkitty tähän. Sivulla 35 esitetään monikerroksista aluerakennetta. Sodankylä on merkitty virheellisesti ydinmaaseutuna, vaikka siitä on tulossa globaalisti merkittävä kaivosteollisuuden keskus. Virhepäätelmä kertautuu myös väestöennusteissa. Sivulla 38 on Lappiin merkitty matkailukeskusten alueet. Pyhä-Luostoa ei ole karttaan merkitty. Sivun 42 henkilöliikenteen yhteystarpeista on jäänyt pois Kirkenes (Kirkkoniemi) ja Murmansk. Kirkenesin merkitys kasvaa itäisen Barentsin meren öljy/kaasukenttien etsinnän vuoksi jo joka vuosi. Sivu 43 Tavaraliikenne. Hammerfestiin on tulossa seuraavan 50 vuoden aikana miljardien investoinnit ja sinne menee Enontekiön kautta tavaraa Suomesta jo nyt. Tämä pitäisi merkitä karttaan. Norjan osalta suurin virhe tehdään siihen, että nostetaan hallinto- ja matkailukaupunki Tromssa tärkeimmäksi keskukseksi. Hammerfest on ylivoimainen ykkönen, sitten seuraa Kirkenes, josta huolletaan itäistä Barentsin merta. Statoilin koko Pohjois-Norjan johtokeskus on Bodö, jota ei tällä kartalla näy. Samoin Harstad on merkittävä elinkeinoelämän kannalta. Etelämpänä Mo i Ranan suunta on merkittävä. Onneksi sinne on pistetty sivun 7 kartassa heikko yhteistyövyöhyke Vaasan ja Uumajan kautta. Tämän yhteyden löytäminen on ansio. Länsi-Suomi: Länsi-Suomen kannalta kehittämislinjaukset ja kartta-aineistot olivat suurelta osin oikeasuuntaisia. Koko alueen kannalta tärkeä on valtatie kahdeksan kehittäminen, joka on otettu esille lausunnon kohdassa TEN-T-verkko. Sivun 7 karttaan pitäisi lisätä katkoviivana Pohjanmaan kannalta tärkeä yhteystarve Seinäjoki- Pietarsaari/Kokkola välille. Sivun 15 karttakuva: Karttakuvasta puuttuu epäorgaanisen kemian klusteri Kokkolassa (vahva vienti edellyttää toimivia liikenneratkaisuja) sekä elintarviketeollisuus Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Vahvan energiaklusterin merkitys pitäisi tuoda myös tekstissä esille. Vaasan seudun energiaklusteri on 30 prosenttia koko Suomen energiaklusterin viennistä. Kokkolan kemian klusteri on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä.
Sivulle 30 kursiivilla olevat tekstit lisäyksinä: Suomella on perinteiset yhteydet Ruotsiin erityisesti Vaasan seuduilta sekä Perämeren kaaren alueella ja Länsi-Lapissa. Vaasan seutu ja Merenkurkun alue kytkeytyvät tulevaisuudessakin Västerbottenin alueeseen ja alueiden välinen yhteistyö jatkuu vahvana. Perämerenkaaren kehittyminen vahvistaa Oulun asemaa Perämeren alueen osaamiskeskuksena ja edistää pohjoisten alueiden yhteistä tiivistyvää yhteistyötä Pohjois-Suomen, Norjan, Ruotsin ja tulevaisuudessa myös Luoteis-Venäjän kanssa. Kokkolan ja Pietarsaaren alueet ovat merkittäviä vientiteollisuuden keskittymiä joiden merkitys korostuu etelä-pohjoissuuntaisten liikenneyhteyksien kehittyessä ja kytkeytyvät lisäksi myös Luoteis-Venäjään ja Luoteis-Venäjältä sekä Barentsin alueeseen (mahdollistetaan transitoliikenne). Sivulle 31 kursiivilla olevat tekstit lisäyksinä: Venäjälle johtavien kuljetuskäytävien merkitys kasvaa tulevaisuudessa, koska ne ovat myös tärkeä kauttakulkureitti Aasiaan ja kasvavalle Kaukasuksen alueelle sekä Suomen satamien kautta tapahtuvalle transitoliikenteelle. Sivulle 40 kursiivilla olevat tekstit lisäyksinä: Liikennejärjestelmästä vastaavat viranomaiset, paikalliset toimijat ja alueella toimivien vientiyritysten edustajat määrittelevät tavoiteltavan palvelutason yhteistyössä. Palvelutason tulee perustua liikenteen nykyiseen ja ennakoituun kysyntään. Sivulle 44 kursiivilla olevat tekstit lisäyksinä: Lisäys lentoliikennekohtaan:. Kuitenkin alueilta, joilta vienti on kansallisesti merkittävää, tulee olla toimivat, suorat lentoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Itä-Suomi: sivu 8: Pohjois-Karjalassa on yksi Suomen neljästä 24h avoinna olevasta kansainvälisestä rajanylityspaikasta, Niiralassa rajanylittäjien määrä oli vuonna 2013 yli 1,6 miljoonaa. Kartassa pitäisi tuoda myös esille rajat ylittävä yhteistyövyöhyke Laatokan pohjoispuoliselta alueelta Pohjois-Karjalaan Niiralan raja-aseman yli. Samassa kartassa valtatie 23 Joensuusta Varkauteen on merkittävä mahdollisena kansainvälisenä yhteytenä (tämä koskee myös sivun 29 karttaa sekä kuvia 16 ja 17). Lisäksi kuvassa 6 tulisi metsäbiotalouden ja Venäjä-osaamisen keskittymien kuvata myös Pohjois-Karjalan metsäosaamista. Erityisesti tämä korostuu metsäbiotaloudessa, mikä on nostettu kärkenä maakuntaohjelmassa POKAT 2017. Pohjois-Karjalan metsäbiotalous työllistää yli 6000 henkilöä ja alan investointihankkeita on käynnissä runsaasti. Joensuun kaupungilla on kansallinen vetovastuu biotaloudesta INKA-ohjelmassa. Luonnoksessa ei ole tunnistettu Itä-Suomen läpileikkaavan viitostien merkitystä. Viitostie on erityisen tärkeää metsäteollisuuden toteutuneiden ja
toteutuvien investointien kannalta sekä matkailun kannalta. (ks. lausunnon otsikko TEN-T-verkko) Selvityksen liitekartan tavaraliikennemäärät ovat vanhaa tietoa. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen selvitys vaarallisten aineiden kuljetusmäärästä osoittaa sen, että valtatie viiden kuormitus on kasvanut voimakkaasti. Mahdollisissa uusissa kansainvälisissä yhteyksissä on otettava huomioon Parikkala-Syväoron kansainvälinen rajanylityspaikka, minkä kehittämiseen Venäjä on jo ryhtynyt tieyhteyksien osalta Karjalassa ja Leningradin oblastissa. Luonnoksessa sivulla 44 on tuotu esiin kilometripohjaisen verotuksen ottaminen käyttöön. Ylipäätänsä liikenteen hinnoittelu on avoinna oleva asia, joka vaatii lisäselvityksiä alue-, yritys- ja toimialavaikutuksista ja uutta teknologiaa. Tämä olisi hyvä mainita sivulla 44. Risto E.J.Penttilä Toimitusjohtaja