7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Hämeenkyrön perusopetuksen arvopohjan ja toiminta-ajatuksen mukaisesti oppilasta tuetaan selviytymään nykyisessä ja tulevassa ympäristössä. Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen on kasvatuksen, oppimisen ja toimintakulttuurin sisään rakennettu tavoite, jonka onnistunut toteuttaminen on koulun tärkeimpiä tehtäviä. Aihekokonaisuudet sisällytetään toimintakulttuuriin ja oppiaineisiin kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla, jota täydennetään tarpeelliselta osin koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet kuvataan kunkin oppiaineen sisäötöjen ja tavoitteiden yhteydessä tai ennen niitä. 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei kuntakohtaista osuutta. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii toimimaan yhteisön jäsenenä: vuorovaikutustaidot, keskusteleminen, kuunteleminen, ilmaisuharjoitukset kehittämään itseään oppijana: lukemisen strategiat, tiedonhankintataidot ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin oman maan ja muiden maiden kulttuureihin ja oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria. Viestintä ja mediataito Oppilas oppii monipuoliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
30 Ihminen ja teknologia Oppilas oppii käyttämään tietotekniikkaa: tekstinkäsittely, tiedonhaku, kirjasto, viestintävälineet VUOSILUOKAT 1-2 TAVOITTEET: Oppilaassa herää kielellinen tietoisuus ja kielestä tietoisuus. Hän tietää, että maailmassa puhutaan erilaisia kieliä ja käytetään erilaisia kommunikointikeinoja. Hän ymmärtää kielen kulttuurisidonnaisuuden ja merkityksen sitä puhuvalle kansalle. Hän kiinnostuu muista kielistä ja kansoista oman kielensä oppimisen ohella. KESKEISET SISÄLLÖT: Ensimmäisellä luokalla painottuu mekaanisten taitojen harjoittelu niin kirjoittamisen kuin lukemisenkin osalta. Koska lasten taitotaso vaihtelee suuresti alkuopetusvaiheessa, äidinkielenopetuksessa pitää huomioida taidoissaan pidemmällä olevat oppilaat opetusta eriyttämällä. Toisen luokan opetuksessa painottuu luetun ymmärtämisen ja luovan kirjoittamisen harjoittelu, mutta opetusta eriyttämällä on huomioitava hitaammin taidoissaan edistyvät. PUKUMINEN JA KUUNTELEMINEN: Oppilas kuulee erilaisia kieliä ja osaa tehdä havaintoja niistä. Hän tutustuu erilaisiin kommunikointikeinoihin. LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN: Oppilas pystyy analysoimaan lukemaansa tekstiä ja kiinnostuu vierasperäisistä elementeistä. Tekee kysymyksiä tekstistä. Hämeenkyrössä suositelleen otettavaksi käyttöön uudet kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit, jotka ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. KIRJALLISUUS: Oppilas tutustuu sekä kansainvälisiin että suomalaisiin satuihin ja muuhun kirjallisuuteen aluksi opettajan johdolla ja myöhemmin itsenäisesti. Kiinnostuu tätä kautta eri kulttuurien ja kansojen välisistä eroista ja samankaltaisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT, VUOSILUOKAT 3-6 Vuorovaikutustaidot, 3-4 nonverbaalinen viestintä kuunteleminen; keskittyvä, eläytyvä, ymmärtävä tervehtiminen, kiittäminen, pahoittelu teitittely, sinuttelu sosiaaliset taidot ; oman yksilöllisyyden huomioiminen Vuorovaikutustaidot ja viestintä, 5-6 Esitelmät erilaisista aiheista esim. kirjallisuudesta Keskusteluharjoituksia, kokouksia, väittelyitä Kuunteleminen Esimerkiksi - Satutunnit kummiluokalle, satukasettien äänitys - Asiallinen ja kriittinen palaute luokkatoverien esitelmistä - Koulu-tv -ohjelmia viestinnästä
31 - Musiikkivideo- tai elokuva-analyysi - Haastattelut, luokkalehti Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhankintataidot, 3-4 aakkostaminen; vierasperäiset kirjaimet sisällysluettelo hakemisto sanomalehti (mm. Hämeenkyrön Sanomat) kirjasto (vierailu kirjastoon / kirjastoautoon) tv, radio, tietokirjat, internet uutinen Tiedonhankintataidot, 5-6 Kirjastonkäytön opettelu Tietosanakirjojen käyttö Internetin käyttö tiedonlähteenä Sanomalehti tiedonhankinnassa Tekstinymmärtäminen, 3-4 käsitekartta luetunymmärtämisen varmentaminen; metakognitiiviset taitojen harjoittelu (itseohjautuvuus); kappalejako Tekstinymmärtäminen, 5-6 Pääasioiden löytäminen tekstistä Tekstin pääasioiden erottaminen sivuasioista Kriittisen lukutaidon syventäminen lukemalla erilaisia tekstejä Käsitekartan laatiminen Tekstien vertailua Graafisten esitysten tulkintaa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
32 osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Puhe-esitysten laatiminen, 3-4 puheilmaisuun rohkaisu; näytelmä kertomistaito Kirjoitusten laatiminen, 3.-4. Omien kirjoitelmien laadintaan motivoiminen; päiväkirja, kirje, kortti, omat tarinat Hämeenkyrön kunnassa suositellaan käytettäväksi uusia kirjainmalleja. Oikeinkirjoitus 3. vokaalit konsonantit diftongi äng-äänne geminaatta kysymysmerkki huutomerkki piste pilkku yksikkö ja monikko erisnimet yleisnimet 4. yhdyssanat synonyymit vastakohdat homonyymit pilkku ja ja-sanan luettelossa yhdyslause pilkku yhdyslauseessa Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen, 5-6 Esitelmien pitäminen
33 Mielipiteen perustelut kirjallisesti sekä suullisesti Yleiskielen käyttö puhetilanteissa Murteen erottaminen puhekielestä sekä kirjallisessa että suullisessa informaatiossa Selkeä ja sujuva käsiala tavoitteena Fakta, fiktio Erilaisten tekstien kirjoittamisen harjoittelua, runot, omat jutut, käsikirjoitukset Oikeinkirjoitus ja kielenhuolto Kappalejako Otsikointi Tietokoneella tekstinkäsittelyn perusasiat Tekstin asemointi Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava, sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Kielen tehtävät ja rakenne 3. substantiivit adjektiivit verbit; persoonamuodot yleiskieli, puhekieli, kirjakieli 4. pronominit; persoonapronominit numeraalit; perusluvut, järjestysluvut partikkelit yhdyssanat vertailuasteet vuorosanojen käyttöön tutustuminen verbit; alustavasti aikamuodot Kielen tehtävät ja rakenne, 5-6 5.
34 sanaluokat; substantiivit, verbit, numeraalit, pronominit, partikkelit adjektiivien vertailu verbin persoonamuodot nominit yhdyssanat, lainasanat, synonyymit sanojen taivutus, nominatiivi, genetiivi verbin aikamuodot; preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti aktiivi, passiivi päälause, sivulause, eri lausetyypit lauseen pääjäsenet; subj., pred. obj. vuorosanaviiva, vuoropuhelu, lainausmerkit sanojen johtaminen, yhdistäminen, lainaaminen murteet, paikallisuus 6. Syvennetään 5. luokan rakenteita ja kielioppia sijamuodot: partitiivi ja paikallissijat sivulausetyypit adjektiivin vertailuasteet positiivi, komparatiivi ja superlatiivi lauseen pääjäsenet subjekti, predikaatti, objekti Kirjallisuus, 3-4 kiinnostus kirjoihin erilaiset tekstityypit; esim. kertomus, runot, sarjakuvat, näytelmät, fakta, fiktio juonikaavio Kirjallisuus, 5-6 Kirjallisuuden lajit Neljä, viisi luokan yhteistä kokonaisteosta (Koulutuksen järjestäjä hankkii yhteisiä kirjasarjoja koulujen käyttöön) Omat valinnaiset teokset Kirjastovierailut Oman lukukokemuksen jakaminen Kirja-analyysi luetusta teoksesta Juonikaavio, päähenkilö(t), tapahtumapaikka ja -aika, juonen kulku Faktan ja fiktion erottaminen Kertojan äänen ymmärtäminen: minä-kertoja, kaikkitietävä kertoja Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi
35 tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. KESKEISET SISÄLLÖT, VUOSILUOKAT 6-9 Äidinkielen opiskelun yleistavoitteena on, että oppilaan itseluottamus sekä ilmaisuhalu ja -rohkeus vahvistuvat ja hän kehittyy taitavaksi viestijäksi. Oppilas kehittää kielellisiä taitojaan mm. lukemalla ja osoittaa niitä puhumalla ja kirjoittamalla. Oppilas havainnoi ja tutkii kieltä, tutustuu eri tekstityyppeihin ja kehittää tekstilajituntemustaan. Myös mediatekstien käsittely kuuluu oppisisältöihin. Tietoverkkoja ja tekstinkäsittelyä käytetään apuna mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on harjaantua kriittiseksi viestien vastaanottajaksi ja tiedonhakijaksi. Kaikilla luokilla ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja harjoitellaan erilaisia puhetilanteita sekä puhujina että kuuntelijoina. Oppilaan kulttuuritietoutta lisätään tarkastelemalla aiempaa enemmän kirjallisuutta. Lukuvuodessa luetaan ainakin viisi kokonaisteosta. Lisäksi luetaan runsaasti yksittäisiä novelleja ja runoja. Paikallisuus huomioidaan (F.E. Sillanpää). 7. LUOKAN KURSSIT: 1. TULLAAN TUTUKSI verbin aikamuodot haastattelu kirjastokäynti osana kirjallisuuden opiskelua 2-3 nuortenkirjan lukeminen ja käsittely luetun sekä kuullun tekstin ymmärtäminen kirjoitelmina ohjatusti jaksotellut kertomukset luovaa ilmaisua kurssiin sisältyy koe kurssin aikana tehdään seuraavat työt: koe ja kertomus kurssiarvosanassa painottuvat tuntityöskentely ja koe omien lukustrategioiden löytäminen ja vahvistaminen tiedonhankintataitojen aktivoiminen juonellisen tekstin johdonmukainen tuottaminen verbien aikamuotojen tunteminen
36 2. TOIMIVA KIELI 2-3 (suomennetun) kaunokirjallisen teoksen lukeminen, analysoiminen, ja niistä keskusteleminen kirjoitelmina ohjatut kuvaus, näkökulmateksti ja raportti oikeakielisyys: iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, ongelmasanat, lyhenteet uutinen: ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen eri medioista, uutislähetyksen koostaminen, uutistekstin rakenne, oman uutistekstin laatiminen, ryhmätyönä omat uutiset sanaluokat kirjallisuusesitelmiä kurssiin sisältyy koe oikeakielisyydestä ja kirjallisuudesta kurssin aikana tehdään seuraavat työt: kuvauskirjoitelma, näkökulmakirjoitelma, sanaluokkaraportti, työ omavalintaisesta kirjasta, työ yhteisesti luettavasta kirjasta, koe ja tietokirjaesitelmä kurssiarvosanassa painottuvat tuntityöskentely ja koe oman lukutaidon kehittäminen kaunokirjallisuuden parissa työskentelemällä uusien tekstilajien hallinta: määrämuotoinen, lyhyt asiateksti sekä kaksi erilaista luovuutta vaativaa tekstiä keskeisten oikeinkirjoitusasioiden hallinta median hyödyntäminen osana opiskelua suullisen ilmaisutaidon virittäminen sanaluokkien tunteminen 3. AGATHA JA JUICE lyriikkaa: lukien, analysoiden ja itse kirjoittaen dekkarin lukeminen ja analysointi jännitys tv-ohjelmissa, elokuvan keinoja ryhmäkeskusteluja ja neuvotteluja ajankohtaisista aiheista palautteineen sijamuodot lauseet ja virkkeet kirjallisuusesitelmiä kurssiin sisältyy portfolion tekeminen pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon harjaantuminen tarkempi perehtyminen kahteen kirjallisuuden osa-alueeseen ryhmäviestintätaitojen kehittyminen kielen perusrakenteiden hahmottaminen: sijamuodot ja virkerakenteet 8. LUOKAN KURSSIT: 4. ELÄMÄN NÄYTTÄMÖLLÄ
37 draamaa lukien ja näytellen esitelmän pitäminen (näyttelijä, näytelmäkirjailija, ohjaaja, kääntäjä tms.) sekä toisen esitelmän kriittinen arvioiminen draama kotimaisen nykykirjan tai -draaman arvostelu pohtiva kirjoitelma tekstikatkelman työstäminen esitettäväksi draamaksi yhteistoiminnallisesti koko luokan voimin lauseenjäsenet (koe) kurssiarvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely, draamakäsikirjoitus, arvostelu, pohtiva kirjoitelma, esitelmä, koe elävän puhekielen soveltaminen käytäntöön näytelmätiedon ja -taidon lisääminen omat näkemykset osaksi kirjoitelmaa suullisen yksilöllisen ilmaisutaidon paraneminen harjoituksen ja oman arvioinnin kautta päälauseenjäsenten hallinta 5. MONENLAISTA KIRJALLISUUTTA novelleja lukien ja analysoiden lyriikka (runokielen keinot, rocklyriikka) kauhu-, scifi- ja fantasiakirjallisuus kirjoitelmina novelli ja pienoistutkielma oikeakielisyys kurssiin sisältyy portfolion tekeminen kurssin aikana tehdään seuraavat työt: novelli, pienoistutkielma ja sen esittely, koe lauseenjäsenistä ja lyriikasta oman tekstin taiteellinen sävyttyminen kaunokirjallisen tiedon soveltaminen laajahkoksi analyysiksi oikeakielisyysasioiden hallinta omissa esityksissä 6. VIESTINTÄ VAIKUTTAA väittely modukset nykyrealistiseen teokseen perehtyminen kirjoitelman rakentaminen työhakemuksen laatiminen sähköpostiviestit kirjoitelmina mielipideteksti, asiapohjainen teksti ajankohtaisesta mediatapahtumasta sekä työhakemus
38 puheen pitäminen ja vertaisarviointi ajankohtaisten maailmantapahtumien seuraaminen eri medioista alueittain mainos kurssiarvosanaan vaikuttavat: kirjallinen työ nykyrealistisesta teoksesta, mielipideteksti, asiapohjainen teksti, puhe ja koe moduksista eriävän mielipiteen perusteltu ilmaisu ryhmäkeskustelussa tekstien rakentaminen suunnitelmallisemmaksi kiinnostuksen viriäminen maailmantapahtumiin omiin töihin kohdistuvan kritiikin harjoittaminen puheen rakentamisen harjoittelu sekä omien puhujantaitojen selkeä parantaminen 9. LUOKAN KURSSIT: 7. SUOMI KIELTEN RYHMÄKUVASSA maailman kielten alkuperä, sukukielet, oman kielen synty, kehittyminen ja erityispiirteet, kielen vaihtelu nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet kirjallisuusanalyysin peruskäsitteiden kertaus tunnettuja kotimaisia nykykirjailijoita ja heidän teoksiaan: analyyseja ja arvioitava ryhmäkeskustelu kirjoitelmina pohtiva teksti ja pakina kurssiin sisältyy esseemuotoinen koe sekä testi nominaalimuodoista ja lauseenvastikkeista kurssin aikana tehdään seuraavat työt: essee-koe, pohtiva teksti, pakina, työ yhteisesti luettavasta kirjasarjasta, ja ryhmäkeskustelu kirjallisuudesta kurssiarvosanassa painottuu essee-koe lukutaito, tiedonhankintataidot, kriittinen ajattelu ja pitkäjänteisyys oman kielemme alkuperän ja ominaisten piirteiden hahmottaminen kirjallisuuden metakielen perusasioiden kertaus ja siihen pohjaavan analyysin parantuminen rohkaistuminen oman ajattelun arvostamiseen persoonallisen kirjallisen ilmaisun kautta ryhmäkeskustelutaitojen harjaantuminen vähintään kahden kotimaisen merkkiteoksen lukeminen 8. KOTIMAISTA KIRJALLISUUTTA JA KANSANPERINNETTÄ tyylisuunnat: romantiikka, realismi, modernismi suomalaista ja kyröläistä kansanperinnettä ja kulttuuria kotimaiset klassikot ja F.E. Sillanpää aineistopohjainen kirjoitelma kurssin aikana tehdään seuraavat työt: aineistokirjoitelma, referaatti, kirja-analyysi ja kulttuurityö koe tyylisuunnista, kansanperinteestä ja klassikoista
39 oman kulttuuriperintömme monipuolisuuden tajuaminen ja joidenkin nykykultuurin piirteiden oivaltaminen kotimaisten klassikoiden perustuntemus tyylisuuntien tunnistaminen aineiston referointi sekä hyödyntäminen omassa tekstissä. 9. OMAA ELÄMÄÄ VARTEN kielenhuolto ja kieliopin perusasioiden kertaus kokoustekniikka maailmankirjallisuuden klassikot päättöpuheet ja niiden kirjallinen arviointi verbaalisten ja non-verbaalisten viestintätaitojen vahvistaminen kurssin aikana laaditaan päättöpuhe, kokouspöytäkirja, kirjallinen arvio toisen puheesta, kirjallinen työ klassikosta peruskieliopin ja oikeakielisyyden hallinta maailmankirjallisuuden klassikkoon perehtyminen puhe- ja viestintätaitojen parantuminen perustiedot kokouksesta PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Päättöarvioinnin kriteerit ovat valtakunnallisten perusteiden mukaiset, ja niissä näkyvät mm. seuraavat asiat: Oppilas osaa ilmaista itseään tavoitteellisesti, monipuolisesti ja selkeästi. Hän osaa toimia ryhmässä ja ratkaista ongelmatilanteita puhumalla. Hän osaa käyttää eri tilanteissa tarkoituksenmukaisesti kieltä ja antaa myös palautetta. Tiedonhankintatavat ovat monipuoliset, esim. kirjastot ja tietoverkot. Oppilas tuntee erilaisia tekstejä ja osaa heijastaa niitä omaan elämäänsä. Hän osaa soveltaa erilaisia lukutapoja, myös mediaan. Hän tuntee faktan ja fiktiivisen tekstin keinoja, samoin runouden, ja hallitsee välineet niiden käsittelyyn. Oppilas kykenee lukemaan kokonaisia teoksia. Tuttuja ovat sekä kansanperinne että tärkeimmät klassikkoteokset eri aikakausilta. Myös kansanperinne ja paikallinen kirjallisuus ovat tuttuja. Omien kirjoitelmien laatiminen tarkoitus huomioiden on hallinnassa. Oppilas tuntee oman äidinkielen äänne-, muoto- ja lauserakennetta sekä sanastoa. Suomen kielen ominaispiirteet, kielisukulaisuus ja äidinkielen asema muiden kielten joukossa ovat tuttuja. 7.4 Toinen kotimainen kieli
40 B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa kielenkäyttötilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ja hallitsee keskeisimmän kieliopin. Oppilas ymmärtää helpohkon arkielämää käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman kielialueensa ja oman asuinalueensa keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja sekä oppii vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureita omaansa. Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja arvostamaan muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja niiden edustajia. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii tekemään kotitehtävänsä huolellisesti ja siististi sekä oppii ottamaan vastuuta opinnoistaan. Oppilas oppii erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten työskentely itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä. Oppilas oppii tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. Oppilas oppii asettamaan tavoitteita sekä arvioimaan niiden toteutumista työskentelyssään ( opintokirja). RUOTSI ( B1) 7LK 1. kurssi: Nuoria Pohjoismaissa Rakenteet: - verbien taivutus ( infinitiivi ja preesens) - substantiivit ( yksikkö) - persoonapronominit - pronominit ( den ja det) - yleisimmät prepositiot - viikonpäivät ja kuukaudet - lukusanat ja kellonajat - tavallisimmat kysymyssanat - olla-verbit ( vara, ha) Aihepiirit: - tutustuminen: nimi, ikä, ulkonäkö - oma perhe, asuinpaikka, koulu - harrastukset - sää Viestintätilanteet: - esittely - kohteliaisuusfraaseja - mieltymyksistä keskustelu 2. kurssi: Tapahtumia nuorten elämässä
41 Rakenteet: - apuverbit - substantiivien taivutus ( monikko) - adjektiivien taivutus - genetiivi ja omistuspronominit - sanajärjestys Aihepiirit: - ystävät ja vapaa-ajanvietto - matkustus Viestintätilanteet: - ostoksilla käynti - ruokailutilanteet 8 lk 3. kurssi: Nuorten elämää Rakenteet: - imperfekti - persoonapronominien objektimuodot - pronominit ( den/ det/ de här, den/ det/ de där) - järjestysluvut ja päiväys - ajanmääreet ja adverbit Aihepiirit: - vaatteet - terveys - ruokasanasto Viestintätilanteet: - tien kysyminen - onnitteleminen - voinnista keskustelu 4. kurssi: Tunne-elämää Rakenteet: - perfekti ja pluskvamperfekti - pronominit ( någon, ingen) - adjektiivien vertailu - rinnastuskonjunktioita Aihepiirit: - tunteet - talvi - matkailu Viestintätilanteet: - tunteiden ilmaisu
42 - vieraiden vastaanottaminen 9 lk 5. kurssi: Ajankäyttö Rakenteet: - imperatiivi, konditionaali - sivulauseet Aihepiirit: - ympäristö ja monikulttuurisuus - ammatinvalinta Viestintätilanteet: - asennekeskustelu ( luonto, eri kulttuurit) - tulevaisuus 6. kurssi: Pohjoismaat Rakenteet: - aikamuotojen kertausta, refleksiiviverbit - prepositioilmauksista lisää Aihepiirit: - pohjoismaat Viestintätilanteet: - matkustustilanteet - eri viestintätilanteiden kertaus