Kansalaisopistoselvitys Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Maria Malin

Kansalaisopistoselvitys Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Maria Malin

Sisältö 1 Yhteenveto... 4 2 Johdanto ja taustaa... 7 3 Kansallinen katsaus... 8 Tulevaan rahoitukseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä... 8 4 Porvoon kaupungin tavoitteet... 10 5 Päätöksentekojärjestys... 11 6 Oppilaitoksen ylläpitämislupa... 12 Porvoon kaupungille kansalaisopistotoimintaa... 12 varten myönnetyt valtionosuudet 2011 2013:... 12 7 Kaksikielisen opiston malli... 13 Aikataulu... 13 Uudistunut organisaatio... 16 8 Tilakysymys... 21 9 Vaikutukset... 23 Kielelliset vaikutukset... 23 Taloudelliset näkökulmat... 25 Rehtoreiden näkemys taloudesta... 28 10 Henkilöstökysymykset... 29 Henkilöstön kuuleminen... 29 Tuntiopettajat... 31 Henkilökunnan tulevaisuutta koskevat kysymykset... 32 11 Opiskelijanäkökulma... 33 Muita opiskelijanäkökulmia... 34 Kurssimaksut... 34 Kurssijonot... 35 Toteutumattomat kurssit... 35 12 Muita näkökulmia... 36

13 Liitteet... 37 Liite 1. Porvoon kaupungin organisaatiokaavat... 38 Liite 2. Opistojen toiminnan ohjausasiakirjat... 40 Liite 3. Kielellisten vaikutusten arviointi... 41 Liite 4 Esimerkkejä muista kaksikielisistä kansalaisopistoista... 45 Liite 5. Henkilöstökokoukset selvityksen puitteissa syksyllä 2012:... 47 Liite 6. Konsultaatiot selvityksen puitteissa:... 48

4 1 Yhteenveto Miksi selvitys on tehty? Porvoon kaupungin tavoitteena on ollut selvittää kaupungin kahden kansalaisopiston mahdollisen yhdistämisen seurauksia. Ajatuksena on se, että yritetään säilyttää asukkaille tarjottavat palvelut tehostamalla opistoja ja lisäämällä toiminnan tuottavuutta.opetus- ja kulttuuriministeriö on rakenteellisen kehityksen tavoiteohjauksen ja hankerahoituksen kautta kannustanut kansalaisopistojen ylläpitäjiä varautumaan tulevaisuuteen suurempia toimintayksiköitä perustamalla. Selvityshenkilön yksityiskohtaisena tehtävänantona oli seuraavien näkökulmien selvittäminen: oppilasnäkökulma, aikataulu, tarpeelliset päätökset, taloudelliset kysymykset, kuten valtionosuudet, talousarviota koskevat kysymykset, opistojen yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, tilakysymys, henkilöstönäkökulma, muiden kaksikielisten opistojen kokemukset ja mahdolliset muut asiat. (Sivistyslautakunta 21.8.2012) Porvoon kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät päätökset a) Yhdistämistä koskevat päätökset tulee tehdä Porvoon kaupungin poliittisesti valituissa elimissä. Hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen perustamisesta tai lakkauttamisesta, mikä toteutuu valtuuston antamien strategioiden ja ohjeiden mukaisesti. b) Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö on se valtiollinen taho, joka myöntää kansalaisopiston ylläpitämislupaan tehtävät muutokset. Sama taho päättää myös niiden valtionosuuksien yhdistämisestä, jotka tähän asti on myönnetty erikseen Borgå medborgarinstitutille ja Porvoon kansalaisopistolle. Kielisuunnittelu tulee tehdä etukäteen Erillinen kielellisten vaikutusten arviointi on laadittu oikeusministeriön mallin mukaisesti. Kieli on ihmisen identiteetin kulmakivi ja tärkeä osa ammatillista osaamista. Onnistunut opistojen yhdistäminen perustuu siihen, että henkilökunta löytää yhteisen pyrkimyksen ja halun hyvän kaksikielisen toiminnan luomiseksi, vaikka heidät on palkattu yksikielisessä opistossa työskentelyä varten tarvittavan kelpoisuuden perusteella. Muutos koskee asukkaita erityisesti siirtymävaiheessa ja kaksikielisen opiston toteuttamisen aikana. Tämä vaatii sopeutumista ja ymmärrystä myös asukkailta. Tärkeimmät edellytykset sille, että opistojen yhdistäminen onnistuu kielellisesti: Tehdään yhdistymistä koskeva sopimus, joka takaa toimivan kaksikielisen toiminnan, johon kuuluu täydelliset palveluketjut kahdella kielellä. Taataan taloudelliset edellytykset ruotsinkieliseen opetukseen, joka on suhteutettu ruotsinkieliseen väestöosuuteen, ja seurataan säännöllisesti, miten kaksikielisyys toteutuu ja palvelut kehittyvät. Säädetään siitä, miten toimintaa järjestetään ja kuka vastaa mistäkin.

5 Perustetaan kaksi erillistä opetustiimiä, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen, ja joko rehtori tai apulaisrehtori on ruotsinkielinen/kaksikielinen. Muiden kaksikielisten kansalaisopistojen kokemukset osoittavat, että tarvitaan kaksi erillistä opetustiimiä siinä tapauksessa, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat eivät osaa molempia kieliä. Rutiinityön kaksikielisyyden toteutuminen vie normaalia enemmän aikaa, ja on siis tarpeen varata aikaa käännöksiä, selvennyksiä ja selityksiä varten. Aito kaksikielinen työympäristö tarkoittaa sitä, että kaikki voivat puhua sillä kielellä, johon heidän ammatti-identiteettinsä on vahvimmin juurtunut. Lisäksi muiden opistojen kokemukset osoittavat, että vähemmistökielinen opetus voi tarvita erityistä suojaklausuulia, jotta se ei huku enemmistökielen joukkoon. Yhdistäminen johtaa tehostamiseen lähinnä pidemmällä aikavälillä Vuonna 2011 käytettiin noin 1 300 000 euroa julkisista varoista kahden porvoolaisen kansalaisopiston toimintaan. Siitä Porvoon kaupungin osuus oli noin 500 000 euroa. Kokonaismenojen osalta valtion osuus oli 45 prosenttia, Porvoon kaupungin osuus oli 31 prosenttia, ja opistojen omien tulojen osuus oli 24 prosenttia. Vuonna 2011 toimitilamenot olivat noin 190 000 euroa sisäisen vuokran muodossa. Lyhyellä aikavälillä se on ainoa menoerä, jonka osalta on mahdollista saada aikaan säästöä johon opistojen yhdistämisellä ja yhteen muutolla on suora vaikutus. Vuonna 2011 suurin yksittäinen menoerä oli palkkamenot, joiden osuus oli 70 prosenttia bruttomenoista. Pidemmällä aikavälillä kyseisiin menoihin voi vaikuttaa henkilöstömuutoksia tai eläköitymisiä koskevilla strategisilla valinnoilla. Kahden kansalaisopiston yhdistäminen on vasta ensimmäinen askel kohti toiminnan tehostamista ja järkeistämistä, minkä jälkeen yhdistetyn kaksikielisen opiston toiminnan täytyy strategisella tasolla tähdätä synergioiden luomiseen ja päällekkäisyyksien vähentämiseen. Muiden kansalaisopistojen avainlukujen vertailu osoittaa, että kansalaisopistotoiminnalla ei ole automaattisia taloudellisia mittakaavaetuja siten että suurempi opisto olisi taloudellisesti tehokkaampi kuin pienempi opisto. Kyse on pikemmin siitä, miten työ on organisoitu ja millaisia synergioita kukin kunta onnistuu luomaan millä opistolla on edullisimmat avainluvut vertailussa. Kehitystyötä ajatellen suuremmasta organisaatiosta on etua, jos vain työaika ja energia kanavoidaan oikein. Opetustuntien määrää ja ruotsinkielisten sekä suomenkielisten opiskelijoiden määrää tarkastelemalla voidaan seurata yhdistymisen jälkeistä asukkaiden palveluiden tason ja talouden kehitystä. Uusi organisaatiomalli tarvitaan Selvityshenkilö esittää yhdistämistä koskevan mallin. Malli koostuu uutta organisaatiota koskevasta ehdotuksesta, jossa organisaatio koostuu yhteisestä johtoryhmästä ja yhteisestä toimistosta mutta kahdesta kielellisin perustein erotetusta opetustiimistä. Malliin kuuluu myös ehdotus aikataulusta, joka on integroitu opistojen vuosikelloon. Aikataulu mahdollistaa yhteisen kokeilulukukauden syyslukukauden 2013 aikana. Samaa mallia ja toimenpidesuunnitelmaa voi tarpeen vaatiessa käyttää myös myöhempänä ajankohtana. Muutos koskee sekä oppilaita että henkilökuntaa Oppilaiden mielenkiinto kohdistuu opistojen tarjoamiin palveluihin eli mielenkiintoisiin ja hyvin suunniteltuihin kursseihin, jotka ovat kohtuuhintaisia ja jotka järjestetään esteettömissä ja kohtuullisen välimatkan päässä sijaitsevissa tiloissa. Hyvä henkilökohtainen palvelu on tärkeä tekijä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että aikaisessa vaiheessa yh-

6 denmukaistetaan Porvoon kansalaisopiston ja Borgå medborgarinstitutin oppilaita koskevat säännöt. Toimintaa ei voi suunnitella pelkästään nykyisiä oppilaita ajatellen, vaan on tähdättävä tulevaisuuteen ja huomioitava uusia kohderyhmiä ja uusia osallistujia.opistojen vahvuus on se, että niillä on laaja kosketuspinta asiakkaisiin ja matala osallistumiskynnys. Osallistujat päättävät oma-aloitteisesti opistojen kursseille osallistumisesta. Mahdollinen yhdistyminen vaikuttaa kaikista eniten henkilökunnan päivittäiseen työhön. Nämä kaksi opistoa toimivat rinta rinnan, ja niillä on monia samanlaisia työkäytänteitä, kuten yhteinen kurssiesite ja sama tietotekninen kurssinhallintaohjelma, mutta erillisinä organisaatioina ne ovat kehittäneet myös omia toimintakulttuurejaan jo vuodesta 1946 alkaen. Jotta yhdistynyt opisto saa hyvän alun, tulee 14 työntekijästä koostuvan henkilökunnan saada riittävästi tukea ja koulutusta. Johtoryhmän tulee yhdessä henkilökunnan kanssa työskennellä visioiden ja toimintaperiaatteiden yhteensovittamiseksi. On otettava kantaa ohjausasiakirjojen ja rutiineiden eroavaisuuksiin, ja joudutaan käsittelemään uusia kysymyksiä, jotka syntyvät päivittäisessä työskentelyssä. Henkilökunnan täytyy myös saada mahdollisuus parantaa kielitaitoaan työajalla. Suomessa on kaiken kaikkiaan 189 kansalaisopistoa, joista 11 on kaksikielisiä. Uudellamaalla kaksikielisiä kansalaisopistoja on esim. Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Raaseporissa ja Sipoossa. Näiltä saadut kokemukset osoittavat, että tarvitaan kaksi erillistä opetustiimiä siinä tapauksessa, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat eivät osaa molempia kieliä. Opettajille tulee antaa mahdollisuus jatkaa opettamista ja kurssien suunnittelemista niillä kielillä, jotka sisältyvät heidän opettajan kelpoisuuteensa. Lisäksi muiden opistojen kokemukset osoittavat, että vähemmistökielellä tapahtuva opetus voi tarvita suojelua, esim. erityisklausuulien muodossa, jotta se ei huku enemmistökielen joukkoon. Kaksikielisyyden toteuttaminen rutiinityössä vie myös enemmän aikaa, ja on siis tarpeen varata työaikaa käännöksiä, selvennyksiä ja selityksiä varten. Aito kaksikielinen työympäristö tarkoittaa sitä, että kaikki työntekijät voivat puhua sillä kielellä, johon heidän ammattiidentiteettinsä on vahvimmin juurtunut. Tilakysymys Selvitystyö jatkuu kevään 2013 aikana koskien yhteisten tilojen kartoitusta. Alueen toisen asteen koulutuksen sijoittamista koskevan päätöksen jälkeen Porvoon keskustassa saattaa vapautua useita koulurakennuksia, joita voisi ajatella kansalaisopistotoimintaa varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutusta koskevat suunnitelmat pidemmällä tähtäimellä Ministeriö kannustaa perustamaan suurempia toimintayksiköitä, jotta oppilaitokset voivat rakentaa parempia laatujärjestelmiä, kehittää toimintaansa ja suunnata osan nykyisille oppilaille tarjottavasta opetuksesta uusille kohderyhmille, missä painotetaan etenkin syrjäytymisvaarassa olevia kohderyhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ota kantaa siihen, onko yksikielinen vai kaksikielinen opisto parempi ratkaisu, olettaen että opettajat saavat jatkaa opettamista aiemman kelpoisuutensa mukaisesti. Koko raportti on myöskin luettavissa osoitteessa www.porvoo.fi

7 2 Johdanto ja taustaa Tämä selvitys on tehty ajalla 1.8 31.12.2012 ja sen tavoitteena on antaa päättäjille sekä taustatietoja että eri näkökulmia niistä vaikutuksista, jotka koskevat Borgå medborgarinstitutin ja Porvoon kansalaisopiston mahdollista yhdistämistä. Selvityksen toinen osa on ollut luonteeltaan valmisteleva asiakirja, ja sen tarkoituksena on kehittää kaksikielistä opistoa koskeva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää, jos päätös opistojen yhdistämisestä tehdään. Sivistyslautakunta hyväksyi 21.8.2012 selvityshenkilön työsuunnitelman, jonka sisältö on seuraava: ylläpitäjän tavoitteet, oppilasnäkökulma, muutosaikataulu, tarpeelliset päätökset, talous, kuten valtionosuudet, talousarvio, opistojen yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, toimitilat, henkilöstönäkökulma ja henkilöstön kuuleminen, muiden kaksikielisten opistojen kokemusten hyödyntäminen ja muut mahdolliset asiat. Ensimmäisen vapaata sivistystyötä koskevan selvityksen teki Ramboll Management Consulting -yritys vuoden 2011 tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Tuolloin selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia koko Itä-Uudenmaan alueella, sekä kielellisin että alueellisin perustein. Naapurikunnat Loviisa ja Sipoo sekä Borgå folkakademi Ab päättivät tehdyn selvityksen jälkeen, etteivät ne aloita yhteistyötä, vaan jatkavat vapaan sivistystyön harjoittamista entiseen tapaan.

8 3 Kansallinen katsaus Suomen kansalaisopistotoimintaa säädellään valtion taholta 1 vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti. Kansalaisopistojen lisäksi kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot kuuluvat saman lain alaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö hallinnoi ylläpitolupia ja valtionosuuksia, joilla osarahoitetaan toimintaa. Suomessa on 189 kansalaisopistoa. Näistä kansalaisopistoista 162 on yksikielisesti suomenkielisiä, 16 on yksikielisesti ruotsinkielisiä ja 11 on kaksikielisiä. Uudenmaan paikkakunnista Espoolla, Kauniaisilla, Inkoolla, Kirkkonummella, Raaseporilla, Sipoolla ja Vantaalla on kaksikieliset kansalaisopistot. 2000-luvun aikana valtio on informaatio-, suuntaviiva- ja tavoiteohjauksella kannustanut vapaan sivistystyön oppilaitoksia varautumaan tulevaisuuteen, kehittämään toimintaansa ja tiivistämään oppilaitosverkostoaan. Porvoon osalta selvitystyötä on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön rakennekehitysohjelman (KEHO) puitteissa myöntämän 16 000 euron suuruisen rahoituksen turvin. KEHO-ohjelman yhtenä lähtökohtana on oletus siitä, että suuremmat toimintayksiköt parantavat tuottavuutta ja tehokkuutta. Yksityiskohtaisen tavoitteenasettelun avulla valtio haluaa edistää toiminnan kehittämistä. Vapaan sivistystyön yleisiä tavoitteita on edistää hyvinvointia, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä. Kansalaisopistojen erityisenä tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä siten, että aktivoidaan sitä väestön osaa, joka ei vielä osallistu aikuiskoulutukseen. Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2013 kuvaillaan vapaata sivistystyötä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia seuraavasti: "Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Vapaan sivistystyön laatua parannetaan ja sen edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin vahvistetaan kehittämällä rahoitusta ja sen kohdentamista." Kansallinen arviointineuvosto huomautti vuonna 2011 antamassaan raportissaan, että on nähtävissä ristiriita toisaalta siinä, että valtio yhä voimakkaammin kiinnittää huomiota yhteisiin kansallisiin tavoitteisiin, ja toisaalta siinä, että vapaata sivistystyötä koskevat lakimuotoilut pakottavat yksittäiset opistot kurssitarjonnallaan vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Katso kansallisen arviointineuvoston raportti: 2 Kansalaisopistojen oppilaitos ja ylläpitäjärakenteet Tulevaan rahoitukseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä KEHO- ohjelman tavoitteena oli, että osa vapaan sivistystyön rahoituksesta myönnettäisiin laatukriteerien perusteella. Toistaiseksi näitä kriteerejä ei ole määritelty, koska parhaillaan käydään keskustelua siitä, miten voidaan yksiselitteisesti mitata ja vertailla tuloksia koulutusmuodossa, jonka opetustoimintaan ei yleensä sisälly kokeita tai suoritettavia tutkintoja. 1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632 2 http://www.edev.fi/img/portal/1308/julkaisu_60.pdf?cs=1339146624

9 Nykyisessä hallitusohjelmassa aikuiskoulutuksen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksellisen yhdenvertaisuuden lisääminen, yleisen taitotason nostaminen sekä se, että suurempaa osuutta aikuisväestöstä aktivoidaan kehittämään itseään. Tähän liittyy myös valtion SADEdigitalisointihanke, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki koulutusta ja oppilasvalintoja koskeva tieto yhteen portaaliin: www.koulutusnetti.fi. Keväällä 2013 aloitetaan toisen asteen koulutuksen ja korkeakouluopetuksen syöttäminen portaaliin. Syksyn 2014 aikana suunnitelmissa on aikuiskoulutuksen syöttäminen verkkopalveluun. Oppilaitokset ja kunnat vastaavat itse omien tietojensa syöttämisestä tähän palveluun. Hiljattain julkaistussa henkilökohtaisia koulutustilejä koskevassa selvityksessä (marraskuu 2012) pohditaan tarvetta uudistaa valtiolta saatavaa rahoitusta, jotta hallitusohjelman tavoitteet saavutettaisiin. Vapaan sivistystyön osalta esillä on ollut, että suoraan oppilaitoksille myönnettävien valtionosuuksia alennetaan 20 prosentilla, ja tämä määräraha voitaisiin sen sijaan ohjata suoraan yksityishenkilöille henkilökohtaisten koulutustilien kautta. Henkilökohtaisia koulutustilejä koskeva malli perustuu ajatukseen, että yksilö voi itse vaikuttaa koulutusmarkkinoiden tarjontaan käyttämällä opintoseteliään ja että yksilön työantaja saadaan ehkä myös osallistumaan tietyllä summalla koulutukseen ja valtio sitten rahoittaisi loput. Mallilla on kaksi tarkoitusta: rahoituspohjan laajentaminen ja kysyntä- ja tarvelähtöisemmän aikuiskoulutuksen mallin luominen. Valtionosuuksina saatavan rahoituksen lisäksi oppilaitokset voivat saada valtionavustuksia vuosittaisten hankehakemusten perusteella. Painopisteenä on koulutuspalvelujen turvaaminen maahanmuuttajille ja niille asukkaille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka tarvitsevat opinnollista kuntoutusta. Lisäksi painopisteenä on ikärakenteen muutoksista johtuviin koulutustarpeisiin vastaaminen. Toinen opintosetelirahoituksen yhteydessä pohdittava toimenpide on se, että myönnettävästä määrärahasta 30 prosenttia sidotaan hakevaan toimintaan ja opinto-ohjaukseen nykyisen 15 prosentin sijasta. Näiden määrärahojen saamisen edellytyksenä olisi, että toimintaa varten on olemassa alueellinen verkosto, jossa oppilaitos tekee yhteistyötä sosiaaliviranomaisten, työvoimahallinnon ja muiden järjestöjen kanssa. Tällaisen verkoston etuna on, että se pystyy oppilaitosta paremmin tavoittamaan syrjäytyneitä väestöryhmiä. 28.3.2012 pidetyssä Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistys -seminaarissa opetushallituksen vapaan sivistystyön yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä totesi, että vapaan sivistystyön suurin haaste on riittävien resurssien luominen kurssitoimintaa varten. Jotta opistot voivat kehittyä ja säilyä toimivina organisaatioina, tarvitaan Nissilän mukaan enemmän johtajuuteen, projektinhallintaan ja vahvempaan talousosaamiseen perustuvaa johtamista. Taustaa: Keskustelua kansansivistyksen/vapaan sivistystyön tavoitteesta, laadusta ja vaikutuksista käydään tällä hetkellä kaikkialla Pohjolassa. Hyvin yksimielisiä siitä, että toiminnalla on harvinaisen hyvä mahdollisuus saada yhteys tavallisiin ihmisiin, jotka eivät opiskele kokoaikaisesti. Julkisella sektorilla on puolestaan uusia kohderyhmän laajentamista koskevia odotuksia. Osaksi halutaan varmistaa, että verorahoja käytetään hyväksyttävällä tavalla, osaksi halutaan löytää mittareita ja todisteita vaikutuksille.

10 4 Porvoon kaupungin tavoitteet Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta kaupungin tavoitteena on säilyttää tai jopa parantaa asukkaille tarjottavia palveluja siten, että tehostetaan etenkin hallintoa ja kansalaisopistojen toimintaa yleensä. Katso Porvoon kaupungin 3 talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015. Koska vapaata sivistystyötä koskeva alueellinen selvitys ei johtanut yhteistyön lisääntymiseen, Porvoon kaupunki käynnisti omalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueellaan sisäisen selvityksen. Selvitys perustuu tehtäväalueen yleisiin tavoitteisiin, joita ovat toiminnan yhtenäistäminen ja rakenne- ja tilamuutosten tekeminen tuottavuuden parantamiseksi. Selvityshenkilön tarkka toimeksianto koostui kahdesta osasta: Ensin selvityksessä tutkitaan, millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistämisellä on. Toiseksi siinä myös luodaan malli sille, miten Porvoon kaupungin kaksikielinen kansalaisopisto voidaan käytännössä toteuttaa. Selvitykseen sisältyy myös realistinen aikataulu talouden, henkilökunnan ja toiminnan yhdistämiselle. Tarkoituksena on, että malli voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 1.8.2013, mikäli kaupunki kevään 2013 aikana päättää opistojen yhdistämisestä. Ylläpitäjän konkreettisimpana tavoitteena on lähinnä yhdistää opistojen hallinto perustamalla yhteisen toimiston. Selvityshenkilö on laatinut mallin, joka pyrkii ajallisesti synkronoimaan yhdistämisen opistojen vuosikellon kanssa siten, että siitä ei aiheudu tarpeetonta lisätyötä. Porvoon kaupungin tavoitteet Henkilöstön kuuleminen Oppilasnäkökulma 3 http://www.porvoo.fi/easydata/customers/porvoo2/files/muut_liitetiedostot/hallinto_ja_paatoksenteko/ta lous/talousarvio/ta2013_lopullinen.pdf

11 5 Päätöksentekojärjestys Borgå medborgarinstitut ja Porvoon kansalaisopisto kuuluvat Porvoon kaupungin sivistyslautakunnan alaisuuteen. Molemmat kansalaisopistot kuuluvat sivistystoimen kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden ja opetuspalveluiden tehtäväalueeseen, ja ne ovat kulttuuri- ja vapaaaikajohtajan alaisuudessa. (Katso liite 1. Organisaatiokaavio.) Opistot ovat tehtäväalueensa ainoat yksiköt, jotka toimivat kielellisesti erillään. Porvoon kaupungin kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut sekä taidekoulu ja musiikkiopisto toimivat ennestään kaksikielisissä yksiköissä. Porvoon kaupungin 11.4.2012 julkaiseman 4 hallinto- ja toimintasäännön mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen perustamisesta ja lakkauttamisesta valtuuston hyväksymien linjausten ja talousarvion mukaisesti. Lautakunta päättää myös niistä periaatteista ja yleisistä ohjeista, joita sivistystoimessa on noudatettava. Sivistyslautakunta hyväksyy lisäksi kansalaisopistojen opetussuunnitelmat. Mahdollista kansalaisopistojen yhdistämistä koskeva päätöksentekojärjestys alkaa kaupungin päättävissä elimissä tehtävillä poliittisilla päätöksillä, minkä jälkeen tulee toimittaa kaksikielisen kansalaisopiston ylläpitämislupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön. Taustaa: Vuonna 2010 Porvoossa tehdyn organisaatiomuutoksen yhteydessä kansalaisopistot siirrettiin yksikielisten koulutusjaostojen alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen, jolloin perustettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalue. Suomessa kuntien omistamia kansalaisopistoja organisoidaan hallinnollisesti monin eri tavoin: ne voivat kuulua oman johtokunnan, jaoston, sivistyslautakunnan tai kulttuuri- ja vapaaajanlautakunnan alaisuuteen. Jotkut kansalaisopistot kuuluvat suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen. Opistojen hallintomuotojen kirjo johtuu siitä, että kansalaisopistotoiminnalla on yhtäläisyyksiä, päällekkäisyyksiä ja yhteistyötä hyvinkin toisistaan erillään olevien toimialojen kanssa. Kansalaisopistoilla ei toisin sanoen ole mitään täysin itsestään selvää sijoituspaikkaa kunnan organisaatiokaaviossa. 4 http://henksrw3/typo3wamp/

12 6 Oppilaitoksen ylläpitämislupa Ylläpitäjälle myönnetty oppilaitoksen ylläpitämislupa toimii valtionosuuksien maksamisen perusteena; kyseisessä luvassa säädetään opetustehtävistä ja opetuskielistä. Kaikki Suomen kansalaisopistot osallistuivat vuonna 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään ylläpitämislupien uudistamisprosessiin. Uudet luvat astuivat voimaan 1.1.2013. Jos Porvoon opistojen yhdistämisestä tehdään päätös, pitää ylläpitämislupaa jälleen muuttaa. Hakemuksessa on tehtävä selvitys toiminnan ammatillisista edellytyksistä, joita ovat esim. riittävien henkilöstöresurssien saatavuus, henkilökunnan kelpoisuus työhön ja toimivat toimitilat. Hakemus tulee toimittaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle heinäkuun loppuun mennessä, jotta ministeriö ehtii käsitellä asian päättäessään seuraavan vuoden valtionosuuksista (seuraavan vuoden valtionosuudet ilmoitetaan vuosittain marraskuussa) ja jotta uusi lupa voi astua voimaan 1.1.2014 alkaen. Porvoon kaupungille kansalaisopistotoimintaa varten myönnetyt valtionosuudet 2011 2013: Valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien määrä (h) Laskentaperuste /opetustunti Valtionosuus euroissa 2011 PKO 11 583 h 57 % 74,79 :sta 493 787 BMI 6 327 h 57 % 74,79 :sta 269 722 Yhteensä 2011 17 910 h 763 509 2012 PKO 10 810 h 57 % 78,26 :sta 482 215 + lisätuki 1 000 h 57 % 78,26 :sta 44 608 nuorten yhteiskuntatakuu BMI 5 536 h 57 % 78,26 :sta 246 951 Yhteensä 2012 17 346 h 773 774 2013 PKO 10 413 h 57 % 78,75 :sta 467 414 BMI 5 222 h 57 % 78,75 :sta 234 403 Yhteensä 15 636 h 701 817 2013 Vuodeksi 2013 myönnetyistä valtionosuuksista annettiin tieto 5 8.11.2012.Osana hallituksen säästötoimia maamme kansalaisopistojen yksikköhinta on jäädytetty seuraavaksi neljäksi vuodeksi ajaksi, vuosiksi 2013 2016. Opistolle myönnettävien opetustuntien määrä voi kuitenkin vaihdella, koska tuntimäärä lasketaan kahtena edellisenä vuonna toteutuneiden opetustuntien keskiarvon perusteella. Yllä olevasta taulukosta on nähtävissä, että erilaisten säästötoimien seurauksena molempien opistojen yhteenlaskettu valtionosuus on vähentynyt yli 60 000 euroa. Vuonna 2011 valtionosuudet muodostivat 47 prosenttia Borgå medborgarinstitutin toiminnan rahoituksesta ja 45 prosenttia Porvoon kansalaisopiston rahoituksesta. Valtionosuudet muodostivat 45,5 prosenttia porvoolaisten kansalaisopistojen yhteenlasketusta kokonaisrahoituksesta vuonna 2011. 5 http://vos.uta.fi/rap/vos/v13/v09yk6l13.html

13 7 Kaksikielisen opiston malli Aikataulu Turhan työn välttämiseksi on tärkeää ottaa huomioon opistojen vuosikello kansalaisopistojen yhdistämisaikataulua suunniteltaessa. Kansalaisopistojen yhdistäminen voisi alkaa yhteisellä valmistavalla koulutuksella. Helmimaaliskuussa voidaan käydä kehityskeskusteluja ja seuraavaa lukuvuotta valmistelevia suunnittelukeskusteluja ja samalla voidaan valmistella organisaatiouudistusta. Seuraavan lukuvuoden kurssien suunnittelu ajoittuu pääasiassa huhti-kesäkuulle. Porvoossa on jo ennestään ollut käytössä yhteiset painetut kurssiohjelmat, mutta opistojen toimintakaudet, loma-ajat, toimintaa ja ilmoittautumista koskevat säännöt poikkeavat toisistaan ja siksi niitä on yhdenmukaistettava. Molemmat opistot käyttävät samaa Hellewi-kurssinhallintaohjelmaa. Ohjelman kaksikieliseen versioon siirtyminen ja tietokantojen yhdistäminen voisi ajoittua esim. huhtikuulle ennen seuraavaan lukuvuoden tietojen syöttämistä ohjelmaan. Verkkosivujen yhdenmukaistamisen voisi tehdä kesä-elokuun aikana, ja ensimmäinen yhteinen ilmoittautumiskausi voisi alkaa elokuussa. Muutto yhteisiin toimitiloihin voisi ajoittua toukokuun ja elokuun väliselle ajalle, jolloin ei ole opetusta, jos vain päätös yhteisistä tiloista on tehty ennen sitä. Uutta ylläpitämislupaa koskeva hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle viimeistään heinäkuussa, jotta se yhteenlaskettuine valtionosuuksineen voisi astua voimaan 1.1.2014. Syksyä 2013 voi pitää kokeilulukukautena. Molempien opistojen talousarvion käyttösuunnitelmat kuuluvat taloudellisesti Porvoon kaupungin sivistystoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja koulutuspalveluiden talousarviota. Kesken talousarviovuotta 2013 tehtävän käyttösuunnitelmien yhdistämisen ei aiheuttane ongelmia. Organisaatiota tulee suunnitella kevään 2013 aikana, jotta organisaatiomallia voidaan testata syksyllä 2013. Opettajien työtehtäviä ja sisäistä työjakoa voidaan kartoittaa ja vertailla kevään 2013 aikana ja yhdenmukaistaa syksyn 2013 aikana, ja tällöin on otettava huomioon, että opettajien tehtävänkuvausten on astuttava voimaan viimeistään 1.1.2014.

14 Kuva: Selvitys- ja päätösaikataulu Poliittinen käsittely, tammi-huhtikuu 2013 Päätös yhteisistä tiloista, viimeistään toukokuussa 2013 Hakemus opetus- ja kulttuuriministeriölle, kesäkuu 2013 Uusi yhteinen oppilaitoksen ylläpitämislupa 1.1.2014 Henkilöstön kuuleminen, 17.9. alkaen Selvitys, elo-joulukuu 2012

15 Tavoitteet 1.1.2014 alkaen: helmi-maaliskuu 2013: suunnittelukeskustelut ja hallintohenkilökunnan haastattelut maaliskuu 2013 : yhteinen muutosta koskeva henkilöstökoulutus huhti-toukokuu 2013: päätös uudesta organisaatiosta, päätös rekrytoinnista touko-elokuu 2013: muutto yhteisiin tiloihin elokuu: kokeilulukukausi syksyllä 2013 loka-joulukuu 2013: kehityskeskustelut, opettajien työn vertailu ja yhteensovitus toimiva kaksikielinen opisto Kuva: Porvoon kansalaisopistotoiminnan yhdistämisen toteutuminen käytännössä

16 Uudistunut organisaatio Näiden kahden opiston nykyinen vakituinen henkilökunta koostuu yhteensä 14 henkilöstä. Porvoon kansalaisopiston henkilöstötilanne on tällä hetkellä vakaa, ja se koostuu 8 henkilöstä (8 henkilötyövuotta). Borgå medborgarinstitutin osalta tilanne on erilainen, sillä vuoden 2012 toukokuun ja vuoden 2013 heinäkuun välisenä aikana jää eläkkeelle peräti neljä osaaikaeläkkeellä olevaa työntekijää: 2 opettajaa ja 2 toimistosihteeriä. Vuonna 2012 palkattiin uusi kokoaikainen musiikinopettaja ja uusi kokoaikainen toimistosihteeri. BMI:n henkilökunta koostuu nyt 6 henkilöstä (5,6 henkilötyövuotta). Nykyiset organisaatiot: Porvoon kansalaisopisto rehtori toimistosihteeri opintoneuvoja yhteiskuntaaineiden opettaja, apulaisrehtori kieltenopettaja vt. liikunnanopettaja taideopettaja tekstiiliopettaja Borgå medborgarinstitut rehtori, vt. selvityshenkilö toimistosihteeri tietotekniikan opettaja musiikinopettaja tekstiiliopettaja vt. rehtori osa-aikainen kieltenopettaja, jää eläkkeelle heinäkuussa 2013

17 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 5 :ssä säädetään seuraavaa kansalaisopiston henkilökunnasta: "Vapaan sivistystyön oppilaitoksessa ja yhdistetyssä oppilaitoksessa tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella." Jos Porvoon kansalaisopistot yhdistetään, syntyy uusi suurempi opisto, jossa on 18 000 19 000 vuosittaista opetustuntia. Kummallakin porvoolaisella opistolla on tällä hetkellä rehtori. Yhdistetty kaksikielinen opisto tarvitsee jatkossa vain yhden rehtorin ja yhden apulaisrehtorin. Yli 11 000 opetustuntia vuodessa järjestävässä kansalaisopistossa sekä rehtori että apulaisrehtori voivat työskennellä voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan kokoaikaisesti. Kelpoisuusvaatimukset ovat siten samat niin vararehtoreille kuin rehtoreillekin. Kuntien yhteistoimintamenettelystä annetun lain mukaan tulee yhdistämispäätöksen jälkeen käydä henkilökunnan kanssa henkilökohtainen keskustelu muuttuneen virka-aseman, muuttuneiden tehtävänkuvausten ja kasvaneiden kielitaitovaatimusten vuoksi. Taustaa: Nykyisen henkilökunnan määrä Porvoossa on valtakunnallisesti keskitasoa, kun sitä verrataan muiden samansuuruisten kansalaisopistojen työntekijöiden määrään. Työntekijöiden määrä vaihtelee 7:stä 25:een henkilötyövuoteen. Henkilöstön määrä on useimmiten 12 16 henkilötyövuotta, ja määrä riippuu siitä, mitä erityistehtäviä kyseisellä opistolla on tavallisen kansalaisopistotoiminnan lisäksi, esim. maahanmuuttajien opetus, taiteen perusopetus, kulttuuri- ja urheilutoiminta, kansanopisto-opetus jne. Maamme opistoista 30 opistolla, eli 15 prosentilla, on yhtä paljon tai enemmän opetustunteja.

18 Uuden organisaation malli 1.8.2013 alkaen organisaatiokaavio perustuu nykyiseen henkilötyövuosien määrään. rehtori + apulaisrehtori Suomenkielinen opetustiimi, 5 henkilöä toimisto ja asiakaspalvelu: 2 toimistosihteeriä 1 opintoneuvoja Ruotsinkielinen opetustiimi, 4 henkilöä opettaja, suunnitteluvast. yhteiskunnalliset aineet kielten- opettaja tekstiili- opettaja taide- opettaja liikunnan- opettaja opettaja, tekstiilityö, musiikin- opettaja suunnitteluvast. tietotekniikan opettaja 1.8.2013 alk. uusi kieltenopettaja tai kurssisuunnittelija

19 Koko sivistyskenttä kohtaa kansallisesti haasteita tulevaisuudessa samoin kuin Porvoon yhdistetty ja suurempi opisto, minkä vuoksi selvityshenkilö ehdottaa laajempaa johtamisjärjestelmää. Uudessa opistossa on luotava yhteinen missio, yhteinäiset työrutiinit ja toiminnan ohjausasiakirjat, (katso liite 2). Johtoryhmä voisi koostua rehtorista, apulaisrehtorista ja kahdesta suunnitteluvastuullisesta opettajasta, joista toinen on ruotsinkielisestä ja toinen suomenkielisestä opetustiimistä. Tulevaisuutta ajatellen kannattaa muodostaa organisaatio, joka selviytyy arkirutiineista mutta jolla on myös "lihaksia" kehittämistyöhön. Johtoryhmän malli: rehtori apulaisrehtori Johtoryhmä suomenkielinen suunnitteluvastuullinen opettaja ruotsinkielinen suunnitteluvastuullinen opettaja

20 Johtoryhmän työtehtävät 8 000 yksittäistä oppilasta, 15 000 kurssilaista; ilmoittautumiset, maksut, asiakaspalvelu, neuvonta; tuntiopettajien, toimistohenkilökunnan ja iltavalvojien pelisäännöt hallinto, ohjausasiakirjat, talouskysymykset, vakituinen henkilökunta: talousarvio n. 1 600 000 14 vakituista työntekijää kehittämistyö uusia kohderyhmiä uusia rahoittajia, laadun kehittäminen englanninkielisen opetuksen kehittäminen suomenkielinen opetustiimi n. 12 500 tuntia 173 tuntiopettajaa, luennoitsijaa ja sijaista (vastaa 14 henkilötyövuotta) 55 kurssipaikkaa ruotsinkielinen opetustiimi, n. 6 000 tuntia 86 tuntiopettajaa, luennoitsijaa ja sijaista (vastaa 6 henkilötyövuotta) 40 kurssipaikkaa

21 8 Tilakysymys Borgå medborgarinstitutin toimisto ja henkilökunnan työpisteet sijaitsevat Lyceiparkens skolassa Laivurinkatu 9:ssä (634 m2) ja Porvoon kansalaisopiston vastaavat tilat sijaitsevat Opistotalossa (525 m2), joka sijaitsee Mannerheiminkatu 15:ssä. Molemmat opistot ovat toimineet nykyisissä tiloissaan yli 30 vuotta. Vuonna 2011 opistot maksoivat yhteensä 187 992 euroa sisäistä vuokraa. PKO maksoi 91 369 euroa ja BMI 96 624 euroa. Sittemmin on Ristolan talo siirretty pois ja Porvoon kansalaisopisto on joutunut tehostamaan omaa tilankäyttöään. Tämä on pienentänyt PKO:n sisäistä vuokraa 44 prosentilla, ja Opistotalon osalta vuoden 2013 sisäiseksi vuokraksi on vahvistettu 51 400 euroa (vastaa 9 /m2). BMI:n osalta sisäistä vuokraa korotettiin jälleen, ja vuoden 2013 sisäinen vuokra on vahvistettu 98 448 euroon (vastaa 13 /m2). Porvoon kaupungin vuoden 2013 talousarvioasiakirjojen investointiliitteessä todetaan seuraavaa siitä osasta Lyceiparkens skolaa, missä BMI:n tilat sijaitsevat: "Lyceiparkens skolan vanhimman osan talotekniikka saavuttaa elinkaarensa lopun, ja se täytyy uusia lähivuosien aikana. Kiinteistön energiatalous edellyttää myös panostamista etenkin ilmanvaihtojärjestelmään. Lisäksi sisäseinien pinnat ja kiinteät kalusteet tulee uusia. Kunnostus aloitetaan vuonna 2014." Toimitilajohtajan mukaan Mannerheiminkatu 15:ssä sijaitsevan Opistotalon suhteen ei ole olemassa ajankohtaisia toimenpidesuunnitelmia mutta pitkän aikavälin suunnitelmiin kuuluu kiinteistön myyminen. Molempien opistojen henkilökunnat ovat yhdistymisen toteutuessa ilmaisseet toiveensa muuttamisesta yhteiseen, kaikille uuteen toimipisteeseen muuttamisesta. Ajatuksena on, että toimivan yhteistyön rakentaminen on helpompaa neutraalilla maaperällä. Uusien toimivien tilojen löytäminen on haastavaa, koska tilojen sijainnin tulee olla keskeinen ja tilojen tulee olla riittävän suuret. Lisäksi tiloissa tulee olla raikas sisäilma ja ryhmäopetukseen soveltuva ilmanvaihto, mahdollisuus käyttää hissiä ja tilojen tulee myös muuten soveltua vammaisille. Esteettömyysnäkökulmasta on tärkeää, että kaikki kurssit järjestetään paikoissa, jonne pääsee riippumatta siitä, pystyykö liikkumaan portaissa tai tarvitseeko liikkumiseen pyörätuolia tai rollaattoria. Tilantarve käsittää 6-7 omaa luokkahuonetta, hallinnolliset tilat, joissa on toimisto ja työpisteet 14 henkilölle, varastohuoneita ja kaappeja, kokoustilat ja sosiaaliset tilat. Neljää viimeisintä toimintoa tarvitaan sekä vakituisen henkilökunnan että tuntiopettajien tarpeisiin. Kansalaisopistoissa opetetaan useita aineita, joiden opettajat käyttävät paljon käytännön materiaalia; useimmiten ainoastaan yhteiskunta-aineiden ja kielten opetuksessa käytettävä opettajan materiaali sijaitsee verkossa tai muistitikuilla. Porvoossa on useita suurempia koulukiinteistöjä, jotka voisivat olla tarkoituksenmukaisia ja jotka voisivat vapautua kansalaisopiston käyttöön, mutta vasta sen jälkeen kun toisen asteen rakennussuunnitelmat toteutetaan. Selvityksen puitteissa on kartoitettu seuraavat tilat: Borgå folkakademi, Campus, Grand, Taidetehdas, Linnankosken lukio, Nimbus-talo ja WSOY-talo. Kansalaisopiston toimintaan sopivien yhteisten tilojen etsiminen jatkuu. Työryhmä on toimitilajohtajan johdolla laatinut vuoden 2011 elokuun ja vuoden 2012 tammikuun välisenä aikana Porvoontalon kunnostusta koskevan hankesuunnitelman. Ajatuksena on, että taidekoulu, musiikkiopisto ja molemmat kansalaisopistot saavat sieltä tulevaisuudessa yhteiset tilat. Suunnitelma on perusteellinen ja hyvinkin yksityiskohtainen, mutta taloudellinen tilanne vaikutti siihen, että kyseinen suunnitelma siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Nykyisen investointisuunnitelman mukaan Porvoontalon kunnostus on ajoitettu vuoteen 2017.

22 Toimitilajohtaja on ehdottanut yhdeksi vaihtoehdoksi sitä, että osa Mannerheiminkatu 15:ssä sijaitsevista luokkahuoneista muutetaan BMI:n henkilökunnan työhuoneiksi. Tässä tapauksessa on kuitenkin tarpeen vuokrata jostain muualta lisää päiväopetusluokkia. Syyslukukaudella 2012 Borgå medborgarinstitutin 142 kurssista 40 kurssia (28 %) alkoi arkisin ennen klo 16:ta. Porvoon kansalaisopistossa vastaavasti 72 kurssia 310 kurssista (eli 23 %). Päiväsaikaan tapahtuvan opetuksen sijoittaminen on yleensä vaikeaa ilman riittäviä, omia toimitiloja. Jos kaupunki ottaisi käyttöön varausjärjestelmän, jossa näkyisi helpommin kouluissa päiväsaikaan vapaina olevat luokkahuoneet samaan tapaan kuin kaupungin kokoustilojen varauksessa on mahdollista, että osa tästä ongelmasta ratkeaisi ilman lisäkustannuksia. Ilta- ja viikonloppuopetusta voidaan järjestää useissa eri paikoissa, koska kaupunki omistaa keskustassa ja taajamissa useita opetustiloja, jotka ovat iltaisin tyhjiä. Erityisesti esimerkiksi tekstiilityön, keramiikan ja tietotekniikan opetuksessa tarvitaan kuitenkin erityisluokkatiloja. Muut kurssit, joiden opetus voidaan järjestää aivan tavallisissa luokissa ilman erityisvarustusta, voidaan päiväsaikaan järjestää esim. nuorisotila Zentrassa tai musiikkiopiston luokissa WSOY-talossa.

23 9 Vaikutukset Kielelliset vaikutukset Kielikysymykset on tärkeää ottaa huomioon mahdollisessa porvoolaisten kansalaisopistojen yhdistyessä. Kieli on olennainen osa ihmisen ammatillista osaamista, ja äidinkieli on ihmisen identiteetin kulmakivi. Porvoon kaupungin hallinto- ja toimintasäännön 62 :ssä on kaksikielisyyttä koskevia määräyksiä: "Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kaupungin palvelut on järjestettävä suomen ja ruotsin kielellä. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä siitä erikseen on Porvoon kaupungin viran- ja toimenhaltijoiden kielisäännössä todettu." Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja viittaa 6 Porvoon kaupungin kielisääntöön. On harkittava ja tehtävä päätös kaksikielisen opiston johtamistehtävien ja asiakaspalvelutyön vaikeusasteen luokituksesta. Jos esim. toimistotyön arvioidaan kuuluvan vaikeusasteeltaan luokkaan II, vaaditaan tällöin toisen kotimaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kotimaisen kielen hyvää suullista taitoa. Hallintohenkilökunnan osalta henkilöstöjohtaja suosittelee, että haastattelujen avulla selvitetään, kykeneekö työntekijä työskentelemään kaksikielisesti. Lisäksi henkilöstöjohtaja suosittelee, että työajalla järjestetään kielten opetusta tai että työtehtäviä järjestellään uudelleen niin, että kaksikielisyys saadaan toimivaksi. Kansalaisopistojen yhdistämisen kielelliset vaikutusten arviointi on tehty 7 oikeusministeriön mallin mukaan yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kehitysjohtajan Ulf Lindholmin ja asiantuntijan Kia Leideniuksen kanssa. (Kielellisten vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan liitteessä 3. ) Kuntaliiton asiantuntija suosittelee, että kansalaisopistojen yhdistämisessä ollaan ennakoivia ja otetaan rakentava kielellinen ote itse toiminnasta, kun palveluja mukautetaan kielellisesti. Perusedellytys kaksikieliselle opistolle on, että sekä henkilökohtainen palvelu että puhelinpalvelu suunnitellaan alusta alkaen täysin kaksikieliseksi ja että rehtori ja apulaisrehtori ovat kaksikielisiä. Ehdotuksena on, että perustetaan kaksi erillistä opetustiimiä, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen tiimi. Kun otetaan huomioon asukkaille tarjottavan palvelun kehittäminen ja oman kunnan markkinoiminen uusille asukkaille, on järkevää ottaa käyttöön vähintään kolmella kielellä tehdyt kielipolut ja palveluketjut. Tämä ottaa huomioon myös kasvavan osuuden niistä asukkaista, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Opistojen yhdistyessä on lisäksi suositeltavaa tehdä kieliohjelma tai sitoumus, joka koskee hyvän palvelun tarjoamista suomeksi, ruotsiksi ja mahdollisesti myös englanniksi. Kieliohjelmassa tulee säätää siitä, miten käytännössä työskennellään hyvän kielellisen palvelun tarjoamiseksi ja monipuolisen kurssitarjonnan takaamiseksi kaikille asukkaille, äidinkielestä riippumatta. Tehtävänkuvauksissa tulee ottaa kantaa siihen, kuka vastaa sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, käännöksistä, markkinointimateriaalista ja erikielisistä kokousasiakirjoista. Huomioimisen arvoista on se, että vähemmistökielellä tapahtuva opetus voi olla kalliimpaa oppilasta kohden kuin enemmistökielellä tapahtuva opetus, koska oppilaspohja on pienempi. itkällä aikavälillä on syytä seurata, miten yhdistämiselle asetettu tavoite saavutetaan, eli se, että asukkaille suunnatut kurssit ja palvelut säilyvät tai jopa lisääntyvät päällekkäistä hallintoa vähentämällä. 6 http://henksrw3/typo3wamp/ 7 http://www.om.fi/etusivu/perussaannoksia/kielilaki/kielisaannoksetsaadosvalmistelussa/kielellistenvai kutustenarviointi

24 Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikössä toimivan aikuiskoulutuspolitiikan yksikön opetusneuvoksen Kirsi Lähteen mukaan ministeriötasolla ei oteta virallisesti kantaa siihen, tuleeko kaksikielisellä opistolla olla kielellisesti erilliset opetustiimit vai ei, mutta ministeriö viittaa seuraaviin kelpoisuusseikkoihin: Opettajien kelpoisuus pysyy muuttumattomana opiston muuttuessa yksikielisestä kaksikieliseksi, jos vain työ organisoidaan niin, että jokainen voi jatkaa opettamista opettajan kelpoisuuteen sisältyvällä kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on täsmentänyt rehtoreista annettua asetusta, ja näiden täsmennysten mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä (Porvoon kaupunki) voi itse päättää, miten hyvin vapaan sivistystyön rehtorin tulee hallita oppilaitoksen opetuskielet. Porvoon opistojen vakituinen henkilökunta on palkattu yksikielisessä opistossa työskentelyä varten tarvittavien tietojen ja kelpoisuuden perusteella, minkä vuoksi selvityshenkilö ehdottaa että perustetaan kielellisesti erilliset opetustiimit, haastatellaan henkilökunta, järjestetään suomen ja ruotsin kielen kursseja ja tehdään toiminnan osalta mahdollisia uudelleenjärjestelyjä. Muiden kaksikielisten opistojen haastattelujen perusteella on nähtävissä kaksi erilaista tapaa järjestää toimintaa. Jos koko henkilökunta hallitsee molemmat kotimaiset kielet, organisoidaan työt useimmiten työtehtävien perusteella. Jos vakituinen henkilökunta ei ole kaksikielinen, organisoidaan työt eri osastoilla kielellisin perustein. Jotkut haastatelluiden opistojen henkilökunnasta kokivat, että kielen perusteella tehty jaottelu voi pintapuolisesti näyttää hyvältä, mutta vaikeita tilanteita syntyy silloin, kun keskustellaan oikeudenmukaisuuskysymyksistä (esimerkiksi resurssienjako tai tilankäyttö) tai rekrytoidaan uutta henkilökuntaa. Useiden opistojen mielestä oli tärkeää, että opetustunnit jaetaan etukäteen paikkakunnan väestöosuuksien mukaan, mielellään opiston yläpuoliselta tasolta. Toisten opistojen henkilökunta oli eri mieltä asiasta, ja näillä paikkakunnilla mahdollisimman moni kurssi pyrittiin järjestämään kahdella kielellä sen sijaan, että resurssit olisi jaettu ruotsin ja suomen kielen mukaisesti. Muiden opistojen henkilökunnan haastattelut toivat esiin useita erilaisia tapoja hyvän palvelun takaamiseksi (katso liite 4). Vähemmistökieliselle kurssille pienempi vähimmäisosallistujamäärä kuin enemmistökieliselle kurssille Vähemmistön kurssitoiveet etusijalla Omat palveluajat eri kielillä tapahtuvan asiakaspalvelun turvaamiseksi Kokoaikaisen opettajan palkkaamisen sijasta jotkut opistot ovat palkanneet kurssisuunnittelijan suunnittelemaan uusia kursseja. Suunnittelijan aikaa voidaan käyttää yhteistyön ja toiminnan kehittämiseen paremmin kuin päätoimisen opettajan aikaa. Kokoaikaisten opettajien etuna on pysyvyys ja opetussuunnittelun pitkäjänteisyys ja haittana se, että opiston resursseja sidotaan tiettyyn oppiaineeseen pitkäksi aikaa. Kaksikieliset opistot ovat hyötyneet siitä, että ne keskittyvät pelkän kielikysymyksen sijasta pitkän aikavälin strategioiden luomiseen, jossa otetaan huomioon erilaisia tarpeita, joihin vaikuttavat esim. paikkakunnan väestömuutos tai asutusrakenne (vastamuuttaneet, lapsiperheet, seniorit sekä haja-asutusalueet ja taajamat). Ulkomaalaissyntyisten tuntiopettajien tietoisella rekrytoinnilla voidaan uudistaa opetusta, luoda uusia verkostoja ja tarjota maahanmuuttajille pääsy suomalaisille työmarkkinoille. Jotkut opistot pyrkivät vahvasti uudistamaan kurssitarjontaansa. Niiden suurin haaste ei ole kaksikielisyys vaan se, miten rutiinityön järkeistämisessä onnistutaan niin, että sen avulla voidaan vapauttaa toiminnan kehittämiseen tarvittavia resursseja.

25 Taloudelliset näkökulmat Taulukosta käy ilmi, miten porvoolaista kansalaisopistotoimintaa rahoitettiin vuonna 2011: 2011 Bruttomenot Tulot Nettomenot Valtionosuudet Porvoon kaupungin oma osuus Porvoon kansalaisopisto, PKO Borgå medborgarinstitut, BMI 1 107 088 (66 %) 321 451 785 637 (61,5 %) 493 787 291 850 572 690 (34 %) 81 739 490 951 (38,5 %) 269 722 221 229 Yhteensä 1 679 778 403 189 1 277 756 763 599 513 079 Porvoon kansalaisopistolla on suhteellisesti suuremmat tulot kuin Borgå medborgarinstitutilla, mikä johtuu useista eri syistä: Askolan kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesta yhteistoimintakorvauksesta, laajemmasta tilauskoulutuksesta, nk. omarahoitteisesta kurseista, joita järjestetään erityisesti liikunnan osalta, ja siitä, että Porvoon kansalaisopistolla on enemmän hankkeita, joissa on ulkopuolista rahoitusta.

26 Taulukosta käy ilmi, miten resursseja käytettiin vuonna 2011: 2011 Bruttomenot - siitä palkkamenot - siitä palvelujen ostot - siitä materiaali + muut - siitä sisäinen vuokra kaupungille - siitä muut tilat PKO 1 107 088 815 512 (74 %) 145 377 (13 %) 24 671 (2,2 %) 91 368 (8,3 %) 28 659 (2,5%) BMI 572 690 416 701 (73 %) 41 521 (7,3 %) 6 870 (1,2 %) 96 624 (17 %) 9 294 (1,5%) Palvelujen osuus opiston talousarviossa ja tilinpäätöksessä on kasvanut koko ajan. Tämä johtuu siitä että esim. siivouspalvelut ostetaan nykyisin tilakeskukselta. Näin ollen osa näistä menoista palautuu takaisin Porvoon kaupungille esimerkiksi siivouksesta, keskushallinnosta ja tietopalveluista syntyvien sisäisten maksujen muodossa. Myös osa palkkakustannuksista palautuu Porvoon kaupungille kunnallisveroina. Kansalaisopisto työllistää 14 vakituisen työntekijän lisäksi tuntiopettajia, joiden määrä vastaa 20 henkilötyövuotta.

27 Taulukossa vertaillaan selvitystä varten haasteltujen opistojen ja Porvoon avainlukuja. Laskelma perustuu nettomenoihin. Lähde: Tilastokeskus 2011 /h /asukas h/asukas Tuntimäärä Asukasmäärä Opistot 2011 31.12.2011 Koko maa 67 25 0,36 1 922 492 5 401 267 Uusimaa 85 22 0,26 399 608 1 549 058 Porvoo 2 opistoa 71 27 0,38 18 757 48 833 Espoo 94 23 0,25 62 208 252 439 Kauniainen 82 54 0,64 5 633 8 807 Kemiönsaari 68 44 0,64 4 647 7 173 Mustasaari 68 46 0,67 12 581 18 868 Kristiinankaupunki 48 41 0,85 6 036 7 096 Kirkkonummi 54 17 0,32 11 774 37 192 Loviisa - 2 opistoa 72 50 0,77 12 048 15 552 Raasepori 49 34 0,7 20 411 28 959 Sipoo 58 35 0,6 11 028 18 526 Vaasa 2 opistoa 88 34 0,39 23 467 60 398 27

28 Yllä olevan taulukon avainluvut näyttävät, että mikäli toimintaa tarkastellaan taloudellisuuden tai toiminnallisuuden näkökulmasta, ei ole itsestään selvää mittakaavaetua sen suhteen, että isot opistot ovat automaattisesti halvempia asukasta tai tuntia kohden pieniin opistoihin verrattuna. Taloudellisesta näkökulmasta ratkaisevampaa on työntekijöiden määrä, työn organisointitapa ja se, millaisia synergiaetuja ja yhteistyötapoja kunnissa on onnistuttu saavuttamaan. Kansallinen arviointineuvosto totesi kuitenkin vuonna 2011 antamassaan raportissaan, että suuremmalla opistolla on paremmat valmiudet ottaa huomioon laatukysymyksiä, tehdä yhteistyötä, kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja arvioida systemaattisesti toimintaansa. Alla oleva taulukko osoittaa, kuinka Porvoon avainluvut vuonna 2011 jakautuvat kaupungin kahden opiston välillä: Opisto /h /asukas Tuntimäärä Oppilasmäärä Porvoon rahoitusosuus /asukas BMI 83 10,5 5 927 2 649 4,5 PKO 61 16,5 12 830 5 312 6 Yhteensä 27 18 757 7 961 10,5 Rehtoreiden näkemys taloudesta Porvoon kansalaisopiston rehtorin Pertti Jääskän mielestä talous voidaan saada tasapainoon lyhyellä aikavälillä pelkästään sillä, että muutetaan halvempiin tiloihin ja korotetaan tuntuvasti kurssimaksuja. Pidemmällä aikavälillä voidaan säästää tekemällä uudelleenjärjestelyjä henkilökunnan eläköitymisen tai muiden henkilökuntaa koskevien muutosten yhteydessä. Borgå medborgarinstitutin vt. rehtorin Maria Lindlöfin mielestä on mahdollista säästää lähinnä halvempiin tiloihin muuttamalla, jos palvelut halutaan säilyttää. BMI toimii yhä opistolle vuonna 1979 rakennetuissa tiloissa. Viisi vuotta sitten sisäisen vuokran osuus oli 4 prosenttia menoista, ja sisäistä vuokraa on nyt korotettu niin, että sen osuus on 17 prosenttia menoista, mikä vastaa 16,3 euroa jokaista opetustuntia kohden. Viiden vuoden jakson tarkastelu osoittaa, että uusi sisäisten vuokrien järjestelmä on supistanut toimintaa. Vuonna 2007 järjestettiin Borgå medborgarinstitutissa 8 091 opetustuntia, ja vuonna 2011 opetustuntien määrä oli laskenut 5 927 tuntiin (27 %). 28

29 10 Henkilöstökysymykset Opistoilla on jo nyt samanlaisia työkäytänteitä, kuten kurssiohjelman painamista koskevat käytänteet, sivistyslautakunnan määrittämät kurssimaksut ja verkkopohjainen Hellewi -kurssinhallintaohjelma, jota käytetään molemmissa opistoissa kurssisuunnitteluun ja ilmoittautumiseen. Henkilökunnalla on jo nyt sama työnantaja, ja se noudattaa samaa työehtosopimusta, mutta vakituisesti palkattujen opettajien työ on järjestetty eri tavoin itsenäisen opiston autonomian puitteissa. Porvoon kansalaisopiston kaikilla vakituisesti palkatuilla opettajilla on alennettu opetusvelvollisuus ja enemmän muita tehtäviä. Borgå medborgarinstitutissa opettajat noudattavat työehtosopimuksen perusmallia, johon kuuluu täysi opetusvelvollisuus ja normaali muu työvelvollisuus. Lukuvuoden 2011 2012 aikana Porvoon kansalaisopiston vakituisesti palkatut opettajat pitivät 17 prosenttia tunneista eli 2 274 tuntia 13 648 tunnista. Borgå medborgarinstitutissa vastaava luku oli 22 prosenttia eli 1 345 tuntia 6 070 tunnista. Lukuvuodeksi kerrallaan palkatut tuntiopettajat vastaavat muusta opetuksesta. Kurssien suunnitteluvastuu ja näiden tuntiopettajien kurssien seurantavastuu on jaettu vakituisesti palkattujen opettajien ja rehtoreiden kesken. Henkilöstön kuuleminen Kuntien yhteistoimintamenettelystä annetun lain mukaisia alustavia neuvotteluja ja suunnittelukeskusteluja on säännöllisesti käyty henkilökunnan kanssa selvityksen laatimisen yhteydessä 17.9.2012 alkaen.( Katso liite 5.) Molempien opistojen henkilökunta suhtautuu rakentavasti selvitykseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Kaikki suostuvat kokeilemaan sisäistä kaksikielistä viestintää siten, että jokainen voi puhua omaa äidinkieltään työskennellessään. Henkilökunta sanoo kuitenkin kokevansa, että oma kielitaito on tärkeä osa ammatillista osaamista, ja se arvelee myös, että rutiinityön tekeminen voi vaikeutua kaksikielisessä opistossa. Porvoon kaupungin toiminnan tuottavuuden tehostamista ja lisäämistä koskevia tavoitteita ajatellen on syytä käydä läpi työkäytänteitä, jotta voitaisiin havaita mahdolliset rutiinitöiden päällekkäisyydet. Näiden uudelleenjärjestelyjen kautta voitaisiin saada aikaan hallinollista säästöä, ja näin syntyvä säästö voitaisiin käyttää kurssitoiminnan ennallaan pitämiseen tai jopa lisäämiseen.. Mahdollisia muuttuneita työehtoja koskevat neuvottelut aiheuttavat helposti levottomuutta. Selvitystä tehtäessä pidettiin useita yhteistoimintamenettelyn edellyttämiä ja muita kokouksia syksyn 2012 aikana ja yhteinen koulutustilaisuus järjestetään keväällä 2013. Lisäksi opettajat pitävät kirjaa muista työtehtävistään kevätlukukauden 2013 aikana, jotta saadaan yhteinen dokumentoitu perusta, johon voi tukeutua. Mahdollisen opistojen yhdistämisen yhteydessä pidettävissä kehityskeskusteluissa on löydettävä yhteisiä visioita sekä tarkasteltava ja yhdenmukaistettava tehtävänkuvauksia ja työnjakoa oikeudenmukaisuuden tunteen ja työrauhan luomiseksi. 29

30 Alla oleva kuva osoittaa, millaista työtä vaaditaan yhteisen tahtotilan löytämiseksi. Kuvio on muokattu Kuntaliiton julkaiseman kuntaliitoksia koskevan materiaalin pohjalta. Halu oppia uutta Arvioitaessa päätoimisten opettajien suunnittelutyön määrän vertailun lähtökohtana voi olla esim. suunniteltujen tuntien määrä, oman ainealueen kurssilaisten ja tuntiopettajien määrä, yksittäisten kurssien määrä ja se, miten suuri osuus näistä on uusia kursseja ja uusia opettajia. Tarpeellinen lähtökohta muun työn arvioimiseksi on se, että työtä suunnitellaan ja dokumentoidaan yhteisten pelisääntöjen mukaan tietyn ennalta määrätyn ajanjakson ajan. Opiston opetuksen suunnittelu voidaan jakaa osaksi tekniseen suunnitteluun ja osaksi kehittävään suunnitteluun. Tekninen suunnittelu koostuu päivämääriä ja viikonpäiviä koskevista käytänteistä, tilojen ja opettajien varauksista sekä kurssiteksteistä. Kehittävä suunnittelu tähtää pedagogiseen uudistumiseen, lisääntyneeseen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja yhteiskunnan yleisen kehityksen seuraamiseen. Muiden opistojen haastatteluissa varoiteltiin varaamasta liian pieniä resursseja opetuksen suunnittelun kehittämisosuuteen, koska se voi johtaa siihen, että opisto palvelee samoja tyytyväisiä asiakkaita vuodesta toiseen eikä löydä uusia kohderyhmiä tai opetusaineita. 30

31 Tuntiopettajat Kansalaisopiston henkilökunnasta puhuttaessa on tärkeää ottaa huomioon tuntiopettajat. Vuonna 2011 tuntiopettajat pitivät 83 prosenttia Porvoon kansalaisopiston tunneista, mikä vastaa 14 henkilötyövuotta, ja Borgå medborgarinstitutissa tuntiopettajat pitivät 78 prosenttia tunneista, mikä vastaa 6 henkilötyövuotta. Toimistohenkilökunta ja iltavalvojat hoitavat tuntiopettajia koskevia käytännön asioita, kuten jakavat heille päiväkirjat, kertovat missä tiloissa opetus tapahtuu, tiedottavat kurssiohjelmaan tulevista muutoksista ja palvelevat opiston oppilaita. Tuntiopettajien henkilötyövuosia koskevan laskelman tekemisessä on käytetty apuna viiden kansalaisopiston vuonna 2011 laatimaa mallia, joka on tehty Henki ja elämä -laatuhankkeen puitteissa, ( katso 8 Henki ja elämä kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti.) Hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän rahoituksen turvin vuonna 2011. 8 http://www.suonenjoki.net/kansalaisopisto/henkijaelama25.4.2012.pdf 31

32 Henkilökunnan tulevaisuutta koskevat kysymykset Borgå medborgarinstitutin eläkkeelle jäävän kieltenopettajan mahdollinen virantäyttö on yksi esimerkki siitä, millaisia asioita joudutaan pohtimaan yhdistyneessä opistossa. Borgå medborgarinstitutin kieltenopettaja jää eläkkeelle heinäkuussa 2013. Kaavio on laadittu perustaksi päätökselle siitä, palkataanko korvaava kieltenopettaja vai palkataanko sen sijaan ammattimainen kurssisuunnittelija, joka vastaa osaksi kielikursseista, osaksi myös muiden aineiden kursseista. On syytä tutkia opistojen kielisektorin mahdollisia synergiaetuja yhteisten tuntiopettajien ja yhteisten kurssien muodossa. Monet pidemmälle edistyneiden kielikurssit toteutetaan jo ennestään yhteistyönä. Lukuvuoden 2012 2013 aikana Porvoon kansalaisopistossa suunniteltiin 79 kielikurssia ja Borgå medborgarinstitutissa34 kielikurssia. Lukuvuonna 2012 2013 suunniteltiin PKO:ssa yhteensä 2 546 kielten tuntia ja BMI:ssä suunniteltiin 1 378 kielten tuntia. PKO osallistujat BMI osallistujat PKO tunnit 2011 2010 2009 2008 2007 BMI tunnit 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 32

33 11 Opiskelijanäkökulma Porvoon molemmat kansalaisopistot palvelevat Porvoon kaupungin asukkaita, ja Porvoon kansalaisopisto palvelee myös Askolan asukkaita. Tärkeimmät kysymykset asukkaiden/opiskelijoiden näkökulmasta ovat todennäköisesti seuraavat: Mielenkiintoiset kurssit Kohtuulliset kurssimaksut Selkeä tiedotus Joustavat ja nopeat ilmoittautumis- ja maksujärjestelmät Henkilökohtainen palvelu Osaavat ja ystävälliset opettajat Viihtyisä kurssipaikka, jossa on toimiva tekniikka ja raikas sisäilma Esteetön sijainti, pysäköintimahdollisuus Opiskelijatilasto 2011 Opisto Opiskelijamäärä (fyysisiä henkilöitä) Kurssilaisten määrä Opiston palveluja käyttävän väestön osuus BMI 2 649 (33 %) 5 065 (34 %) 17,4 % Porvoon ruotsinkielisistä asukkaista PKO 5 333 (67 %) 10 044 (66 %) 15 % Porvoon ja Askolan suomenkielisistä asukkaista Yhteensä 7 982 15 109 (100 %) Väestötilasto 2011 Kunta Asukasluku Äidinkieli suomi Äidinkieli ruotsi Muut äidinkielet v. 2011 Porvoo 48 833 31 631 (64,8%) 15 091 (30,9 %) 2 111 (4,3 %) Askola 4 911 4 669 154 88 Porvoon kaupungin asukkaista 18 prosenttia on alle 15-vuotiaita, 66 prosenttia on 15 64-vuotiaita ja 16 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Vuonna 2011 oli 21 prosenttia asukkaista eläkeläisiä, 8 prosenttia työttömiä ja 29 prosenttilla asukkaista oli ylempi korkeakoulututkinto. Eläkeläisten kurssitarjonnan suunnittelua ajatellen eläkeläisten kielisuhde poikkeaa koko väestön kielisuhteesta. Porvoossa asuvista yli 65-vuotiaista 54 prosentin äidinkieli on suomi, 45 prosentin äidinkieli on ruotsi ja 1 prosentin äidinkieli on joku muu. 33

34 Jos nykyistä opintosetelijärjestelmää, hallitusohjelman hengessä, muutetaan henkilökohtaisten koulutustilien suuntaan, muuttuvat todennäköisesti myös eläkeläisten ehdot. Ehdotukseen sisältyy opintoseteliä koskevien sääntöjen kiristäminen siten, että opintosetelin saa vain jos eläkeläinen on taloudellisesti heikossa asemassa tai hänellä on matala pohjakoulutus. Tähän asti alennetun kurssimaksun saamiseksi on riittänyt se, että on eläkeläinen. Opiston palvelut koskevat vuosittain n. 8 000 henkilöä, mikä vastaa noin 15 prosenttia asukkaista. Kansalaisopiston toiminta nähdään yleisesti ottaen matalan kynnyksen palveluna ja avoimena asukkaiden omalle toiminnalle. Tätä taustaa vasten ei ole syytä turhaan horjuttaa sitä kurssitoiminnan osaa, joka toimii hyvin. Viisi vuotta sitten Porvoon kaupunki antoi FCG Efeko Oy:n tehtäväksi tutkia, mitä mieltä kaupungin asukkaat ovat kunnan palveluista. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia oli silloin sitä mieltä, että kansalaisopistojen toiminta oli hyvin organisoitua. Porvoon kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueella ainoastaan kirjasto ja uimahalli saivat parempaa palautetta. Viihtyvyyden ja jatkuvuuden puolesta ei ole esteitä sille, että iltaopetus jatkuu entiseen tapaan kaupungin omissa kouluissa. Lyceiparkens skola (LYPA) on toiminut ruotsinkielisen kansalaisopiston ns. kielellisenä olohuoneena, ja sekä Mannerheiminkatu 15:ssä sijaitseva Opistotalo että Linnankosken lukio (LILU) ovat toimineet suomenkielisen opiston kielellisinä olohuoneina. Lukuvuoden 2011 2012 aikana Porvoon kansalaisopisto järjesti 47 prosenttia opetustunneistaan Opistotalossa tai LILUssa. Borgå medborgarinstitut järjesti 70 prosenttia tunneistaan LYPAssa. Lukuvuosi 2011-2012 Pidetyt tunnit Osallistujamäärä Opistotalo 4 730 1 353 LILU 1 746 817 LYPA 4 257 2 140 Muita opiskelijanäkökulmia Kurssimaksut Seuraavassa taulukossa vertaillaan Itä-Uudenmaan kurssimaksuja. Kurssin hinta/45 minuutin Taito- ja taideaineet Kielet Liikunta ja tanssi opetus Porvoo 0,70 0,90 Voimistelu: 1,40, tanssi: 0,90 Loviisa, ohjehinta 0,68 0,80 1 Sipoo 1 1,35 2,10 Porvoossa ja Sipoossa kurssit hinnoitellaan aineen ja opetustuntien mukaan. Loviisassa maksut vaihtelevat sen mukaan, onko yksi kurssikerta yhden tunnin tai useamman tunnin mittainen. 34

35 Kurssijonot Odotuslistalla oli 26.11.2012 vielä 5 prosenttia BMI:n kursseille ilmoittautuneista ja 15,5 prosenttia PKO:n kursseille ilmoittautuneista. Opistot eivät toistaiseksi ole kirjanneet opiskelijoiden keskeyttämisprosenttia tai sitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista tosiasiassa on odotuslistalla lukuvuoden päättyessä. Toteutumattomat kurssit Alla oleva taulukko osoittaa, missä määrin suunnitellut opetustunnit toteutuvat opistoissa: Opetustunnit Lukuvuosi 2010 2011 Lukuvuosi 2011 2012 BMI, suunnitellut 6 182 6 379 BMI, toteutuneet 5 851 6 070 BMI, peruuntuneet 331 (5 %) 309 (5 %) PKO, suunnitellut 14 083 14 783 PKO, toteutuneet 13 051 13 648 PKO, peruuntuneet 1 032 (7 %) 1135 (8 %) Opiskelijanäkökulmasta kansalaisopistot poikkeavat muista oppilaitoksista. Kansalaisopistoissa ei ole mitään sisäänrakennettua mekanismia, jossa oppilaat jatkavat yhdeltä kouluasteelta seuraavalle. Osa opistojen opiskelijoita etsii tietynlaista lisäosaamista, minkä vuoksi he osallistuvat yksittäisille kursseille. Toiset pysyvät puolestaan useita vuosia opiston opiskelijoina, koska se lisää heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan ja koska he pitävät kansalaisopistojen tarjoamasta elämäntyylistä. Henkilökunnan on luonnollisesti helppoa kommunikoida opistossa jo opiskelevan sinänsä laajan ihmisjoukon kanssa. Vaarana on kuitenkin se, että unohdetaan ne henkilöt, jotka eivät vielä ole löytäneet opiston palveluja. On kuitenkin syytä tähdätä tulevaisuuteen ja panostaa voimavaroja siihen, että aiempaa paremmin tavoitetaan esim. ne kohderyhmät, joihin kaupunki panostaa kulttuuri- ja vapaa-aikastrategiassaan, tai että tavoitetaan ne aikuiskoulutuksen kohderyhmät, jotka asetetaan etusijalle hallitusohjelmassa. Taustaa: Hiljattain julkaistu tutkimus kansalaisopistojen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja toiminnalle tärkeistä oppilasnäkökulmista. 9 Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset Vapaan sivistystyön merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Jyri Manninen, Saara Luukannel 10 Henki ja elämä kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti. 11 Vapaan sivistystyön esteettömyys hiljattain Kansalaisopistojen liitossa tehty tutkimus vapaan sivistystyön esteettömyydestä. 9 http://www.vsy.fi/doc/raportti_vaikutukset.pdf 10 http://www.suonenjoki.net/kansalaisopisto/henkijaelama25.4.2012.pdf 11 http://www.kynnys.fi/vse/ 35

36 12 Muita näkökulmia Porvoon kansalaisopistojen yhteydessä toimii tällä hetkellä kaksi rekisteröityä oppilasyhdistystä, jotka haluavat jatkaa toimintaansa erillisinä yhdistyksinä kansalaisopistojen yhdistämistä koskevista päätöksistä huolimatta. Porvoon kansalaisopiston opistolaiskunta r.y. saa vuosittain 1 900 euroa avustusta toimintaansa varten ja Kamratförbundet vid Borgå medborgarinstitut r.f. saa avustusta 1 680 euroa vuodessa. Porvoon kaupunki maksaa nämä avustukset opistojen käyttösuunnitelmien kautta. Muiden kaksikielisten opistojen esimerkit osoittavat, että niillä paikkakunnilla, joilla on yhä aktiivisia kansalaisopistojen opistolaisyhdistyksiä, kyseiset yhdistykset toimivat yksikielisinä, vaikka oma opisto olisikin muuttunut kaksikieliseksi. Kansalaisopistojen liitto r.y:n toimeksiantona vuonna 2011 tehdyn 12 selvityksen mukaan pieni osa Suomen opistolaisyhdistyksistä on yhä erittäin aktiivisia. Samalla monet näistä opistolaisyhdistyksistä ovat lakkauttamassa toimintaansa kokonaan tai laittavat toimintansa tauolle, vaikka yhdistys jää yhdistysrekisteriin. 12 http://ktol.fi/doc/opistolaisyhdistykset_2011.pdf 36

37 13 Liitteet 37

38 Liite 1. Porvoon kaupungin organisaatiokaavat 38

39 39