HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Samankaltaiset tiedostot
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS. REISKONE OY/Tero Savela

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

REKITEC OY/Tero Savela

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan käyttö nurmelle

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Lietelannan separointinäytös Juvalla

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Maitotilan resurssitehokkuus

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Lannan typpi

Tukihaku Täydentävät ehdot

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Joutsan seudun biokaasulaitos

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Kaura vaatii ravinteita

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rikinpuute AK

Envor Group Hämeenlinna

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Säilörehun tuotantokustannus

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Biohiili ja ravinteet

Transkriptio:

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013

REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy Rekitec Oy:n maahantuomia sekä valmistamia laitteita Toimialue koko Suomi Motto: ei yritetä päästä lietteestä mahdollisimman edullisesti erilleen, vaan pyritään ottamaan siitä kaikki hyöty irti harmista hyödyke

VAATIMUKSIA URAKOINTI SEPAROINNILLE SEKOITETTU SÄILIÖ PERÄKÄRRY JA TRAKTORI (JOS SIIRTÄÄ KUIVA- AINETTA) EI TARVITSE KAHTA SÄILIÖTÄ JOS EI OLE KUIVALANTALAA, NIIN PATTEROINTILUPA, ELLEI LEVITETÄ VÄLITTÖMÄSTI SEPAROINTI ONNISTUU MYÖS PAKKASELLA JA JÄÄN ALTA

SEPAROINNIN PERIAATE LIETTEESTÄ EROTELLAAN KUIVA-AINE JA NESTE ERILLEEN PERUSTUU SEULAAN JA HITAASTI PYÖRIVÄÄN RUUVIIN SEULAKOOT 0,1-1MM (myös 2 mm) YLEISIN SEULATYYPPI KARTIOSEULA LIUKOISET RAVINTEET NESTEESEEN LIUENNEENA JA ORGAANISET KIINNI KUIVA-AINEEN PARTIKKELEISSA

SEPAROINNIN HYÖDYT LOGISTIIKKAHYÖTY RAVINNEHYÖDYT SÄILIÖTILAVUUS LEVITYSONGELMIEN RATKAISU REHUHYGIENIA TYÖKUORMITUKSEN JAKAMINEN RIKKAKASVIVAPAUS YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HAJUHAITTOJEN VÄHENEMINEN POHJAVESIALUEEN LÄHIALUEEN LEVITYS

LOGISTIIKKAHYÖTY VÄHEMMÄN LEVITETTÄVÄÄ LIETETTÄ LIETETTÄ VOIDAAN AJAA LÄHEMMÄS NAVETTAA ENEMMÄN HEHTAARILLE LIETTEENLEVITYS NOPEUTUU HUOMATTAVASTI KUIVA-AINE EDULLISEMPAA AJAA KAUEMMAKSI

RAVINNEHYÖDYT KUIVA-AINEESEEN JÄÄ ENEMMÄN FOSFORIA JA NESTEESEEN ENEMMÄN LIUKOISTA TYPPEÄ LIUKOISEN TYPEN LISÄÄNTYMINEN TYPEN HAIHTUMINEN VÄHÄISEMPÄÄ SATOTASON KASVU RAVINTEET OIKEAAN AIKAAN KASVIEN KÄYTÖSSÄ RAVINTEET OIKEASSA MUODOSSA

RAVINTEIDEN SIIRTYMINEN VAIHTELU TILAKOHTAISESTI TODELLA SUURTA MITÄ AIKAISEMMIN ELÄIMEN JÄLKEEN SEPAROIDAAN SEN PAREMPI LOPPUTULOS RAVINTEIDEN EROTTUMISEN KANNALTA SIANLIETTEELLÄ EROTTELUKYKY PAREMPI VANHALLA NAUDANLIETTEELLÄ NESTEOSAN N:P-SUHDE MUUTTUU 4,5:1 6:1 HETI LEHMÄN JÄLKEEN N:P-SUHDE ON NOIN 7,5:1 KUIVA-AINEESSA N:P-SUHDE ON 1 : 1 SIANLIETTEELLÄ NESTEOSAN N:P-SUHDE MUUTTUU 3:1 5:1 SIKALANNAN KUIVA-AINEESSA SUHDE ON 1:2 KUIVA-AINEESSA ENERGIAA 8 KERTAA ENEMMÄN KUUTIOSSA KUIN RAAKALIETTEESSÄ

ESIMERKKEJÄ RAVINTEIDEN SIIRTYMISESTÄ SIKA NAUTA SIKATILA vanha liete nautaseula RAVINNE Kiintoaine nesteosa Raakaliete Typpi (liukoinen) 1,4 3,3 2,4 Typpi 4,5 3,3 3,5 Fosfori 2,5 0,71 0,85 Kalium 1,1 1,2 1,2 Kuiva-aine 25,14% 2,18% 3,43% MAITOTILA jatkuva separointi RAVINNE Kiintoaine nesteosa Raakaliete Typpi (liukoinen) 0,69 1,4 1,258 Typpi 6,3 2,5 3,26 Fosfori 1,3 0,39 0,572 Kalium 4,8 1,5 2,16 Kuiva-aine 30,00% 4,10% 9,28%

REHUHYGIENIA NURMILEVITYKSESSÄ PINTAAN JÄÄVÄ KUIVA-AINE VOI KULKEUTUA REHUUN KUIVA-AINEESSA OLEVA ORGAANINEN TYPPI HAIHTUU NESTEOSA IMEYTYY NOPEASTI JA EI JÄTÄ NURMEN PINTAAN KUIVA-AINETTA EIKÄ TYPPEÄ

RIKKAKASVIVAPAUS NESTEOSASSA EI JUURIKAAN OLE RIKKAKASVIN SIEMENIÄ NURMEN RIKKAKASVIPAINE ALENEE NURMEN SADONTUOTTOKYKY JA LAATU PYSYVÄT PAREMPANA PIDEMPÄÄN KASVINSUOJELUAINEIDEN TARVE VÄHÄISEMPÄÄ

SÄILIÖTILAVUUS SEPAROIMALLA SAADAAN LISÄÄ SÄILIÖTILAVUUTTA NOIN 10-35% SÄILIÖTILAVUUDEN OLLESSA RAJALLINEN ON JÄRKEVÄMPÄÄ SEPAROIDA KUIN RAKENTAA UUSI SÄILIÖ

alku peräisen lietteen ku iva-ainep itoisuus % SEPAROINNILLA SAATAVA LISÄTILA SÄILIÖÖN % nesteosan kuiva-ainepitoisuus% % 2 3 4 5 6 4 11 6 0 0 0 5 17 12 6 0 0 6 22 18 15 9 3 7 28 24 19 13 7 8 33 29 25 20 14 9 39 35 31 27 21 10 44 41 38 33 29

FAKTOJA KARJANLANNAN RAVINTEISTA SUOMESSA Keskimäärin karjanlannan ravinteista hyödynnetään 20% Mitä suurempi eläintiheys sen heikompi typen hyödyntäminen Jos karjatila ostaa 30% rehua tilan ulkopuolelta tila on ravinteista omavarainen jo 1 ey/ha Lannan sisältämä ravinnemäärä Suomessa, jos se jaettaisiin kaikille hehtaareille tasaisesti on N 35 kg/ha ja P 6,3 kg/ha Karjatiloilla ravinnemäärä 70 kg/n ja 13 kg/p PPentti Seuri (MTT Mikkeli) luennolta

SEPAROINNIN VAIKUTUS LIETTEEN RAVINTEIDEN AJALLISUUSKUSTANNUKSEEN FAKTAA Paras levitysaika lietteelle on keväällä Osa lietteestä jää ajamatta keväällä kiireen takia Myöhemmän levityksen takia ravinteita jää hyödyntämättä ja syntyy ns. ravinteiden ajallisuuskustannus Separoinnilla vähennetään nestemäisen lietteen osuutta 15-30% keväällä ennätetään ajaa prosentuaalisesti enemmän lietettä Kuiva-aine voidaan kuljettaa ennen työhuippua

MITÄ RAVINTEIDEN AJALLISUUSKUSTANNUS VAIKUTTAA EUROISSA? TYPPIKILOJA KUUKAUDESSA RAAKA-LIETE 0,00 2516,00 629,00 0,00 629,00 1258,00 1258,00 0,00 NESTEOSA 0,00 3080,00 840,00 560,00 560,00 0,00 560,00 0,00 KUIVA-AINE 0,00 958,33 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 separoitu yhteensä 0,00 4038,33 840,00 560,00 560,00 0,00 560,00 0,00 raaka-liete yhteensä 0,00 2516,00 629,00 0,00 629,00 1258,00 1258,00 0,00 levitysosuus %/kuukausi 4 5 6 7 8 9 10 11 RAAKA-LIETE 0,00 % 40,00 % 10,00 % 0,00 % 10,00 % 20,00 % 20,00 % 0,00 % vastaa kuutioina 0 2000 500 0 500 1000 1000 0 5000 NESTEOSA 0,00 % 55,00 % 15,00 % 10,00 % 10,00 % 0,00 % 10,00 % 0,00 % vastaa kuutioina 0 2200 600 400 400 0 400 0 4000 KUIVA-AINE 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % käyttökelpoista liuk typpeä % 80,00 % 90,00 % 90,00 % 70,00 % 40,00 % 15,00 % 10,00 % 0,00 % KÄYTTÖKELPOISTA TYPPEÄ KASVUKAUDELLA yhteensä raaka-liete 0,00 2264,40 566,10 0,00 251,60 188,70 125,80 0,00 3396,6 separoitu yhteensä 0,00 3634,50 756,00 392,00 224,00 0,00 56,00 0,00 5062,5 erotus kg typpeä/vuosi -1665,9 vastaa salpietarissa (27-0-0) tn 6,17

SEPAROINNIN VAIKUTUS LEVITYSALAAN kuinka monta prosenttia enemmän voi levittää lietettä hehtaarille, jos fosfori rajoittaa levitysalaa Nesteosaa voidaan levittää 46% enemmän kuin raakalietettä Paljonko nesteosalla saadaan pellolle enemmän liukoista typpeä verrattuna raakalietteeseen Hehtaarille saadaan 62% enemmän liukoista typpeä Kuinka paljon pienemmälle pinta-alalle liete saadaan levitettyä laskennallisesti Kiintoaine levitetään 20% peltopinta-alasta (laskettu ettei fosfori rajoita tätä alaa) Nesteosa levitetään 80% peltopinta-alasta (tällä alueella fosfori rajoittaa levitysmäärää) Nesteosaa levitetään 46% enemmän 80% pelloista. Separoitaessa tilan pelloille mahtuu 37% enemmän lietettä

MIKSI NÄIN TAPAHTUU LIETE VOIDAAN LEVITTÄÄ RAJOITTAVAN RAVINTEEN MUKAISESTI LIETTEEN SISÄLTÄMÄT RAVINTEET VOIDAAN JAKAA TASAISEMMIN NESTEMÄISEN LIETTEEN MÄÄRÄ VÄHENEE

MITEN RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PARANEE TILALLA KUIVA-AINE kuiva-ainetta viedään mahdollisimman kauas tilalta etäpelloille, koska se on taloudellisesti järkevää samalla siirtyy fosforia kauemmaksi vesistöistä fosforiköyhemmille maille ravinteet siellä, missä sitä tarvitaan levitys pääsääntöisesti keväällä ja kesällä, jolloin ravinteet kasvien käytettävissä kuiva-aine mullataan melkein aina Apulannan osalta voidaan ostaa halvempia lannoitteita ja vähentää kokonaismäärää kuiva-aine kiinnostaa myös lannan vastaanottajaa, koska ravinteet liikkuvat pitkiä matkoja edullisesti

MITEN RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PARANEE TILALLA NESTEOSA Nesteosa levitetään keväällä ja kesällä nurmelle tai viljan oraille Ravinteet heti kasvin käytettävissä, silloin kun kasvi tarvitsee Imeytyy nopeasti, joten ei jää hajuja eikä altistu pintavalunnalle Nesteosan N:P- suhde lähellä optimia nurmen lannoitussuositusten kanssa nesteosa voidaan levittää typen perusteella fosforin käyttömäärä ei ylity peltoon ei jää ns. vapaata fosforia, joka voisi altistua valunnalle Nesteosassa ei rikkakasvinsiemeniä rikkakasvipaine vähenee vähemmän rikkaruiskutuksia, suurempi sato, parempilaatuinen sato tai pidempi nurmikierto

YMPÄRISTÖKYSYMYS FAKTAA vesistön kannalta ongelmallisin ravinne on fosfori maatilalla korkeimmat fosforit on navetan tai sikalan vieressä Maatilat on aina pyritty tekemään vesistön viereen juomaveden saatavuuden takia Kuormitus on alueellista Suomen mittakaavassa ja myös kuntien sisällä on keskittymiä

SEPAROINNIN MERKITYS YMPÄRISTÖN KANNALTA Nesteosassa ja kuiva-aineessa erilaiset pitoisuudet typpeä ja fosforia Lannoittaminen voidaan tehdä tarkemmin Lietettä levitetään enemmän keväällä ja kesällä Ravinteet kasville heti käyttökelpoisessa muodossa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Ravinteiden käyttö kasvukauden aikana paranee Syyslevitys vähenee Ravinteet jakautuvat tasaisemmin tilan lohkojen välillä Levitettäessä tarkemmin ravinteiden mukaan ns. vapaata fosforia tulee peltoon vähemmän Typen haihtuminen vähäisempää Muualta tulevien ravinteiden määrä vähenee Pistekuormitus vähenee

YHTEINEN TEKIJÄ SEPAROINTI= MAATILAN ETU = YMPÄRISTÖN ETU SEPAROITAESSA TOIMITAAN YMPÄRISTÖN KANNALTA EDULLISESTI, KOSKA SE ON MAATILAN KANNALTA TALOUDELLISESTI JÄRKEVÄÄ

Kiitos mielenkiinnosta YHTEYSTIEDOT REISKONE OY Tero Savela 044-2841160