PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2005

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2005 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Kymijoen edustan merialueen kuormittajien yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2005. Merialueen kokonaiskuormitukseen vaikuttaa suoraan merialueelle tulevan kuormituksen lisäksi jokien tuoma kuormitus. Kymijoen virtaamat olivat alkuvuodesta suuria. Vuoden sademäärä oli hieman normaalia pienempi. Merialueen jätevesikuormitus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eniten on vähentynyt BOD-kuormitus, vastaavasti typpikuormitus ei juuri lainkaan. Pyhtää-Kotka- Hamina merialueen suurin BOD- ja kiintoainepistekuormittaja vuonna 2005 oli Kotkan Enso. Suurin COD- ja fosforikuormitus oli Sunila Oy:llä. Typpikuormitus oli suurinta Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Kevättalvella 2005 Pyhtään merialueella fosforipitoisuudet olivat pääasiassa melko pieniä. Myös Kotkan rannikon lähellä fosforipitoisuudet olivat melko pieniä. Haminan edustalla fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Koko tutkimusalueen korkeimmat kevättalven fosforipitoisuudet mitattiin Hillon- ja Summanlahdella. Kesällä fosforipitoisuuksissa ei ollut niin suuria alueellisia eroja kuin talvella. Haminan edustalla pitoisuudet olivat jälleen korkeimpia. Koko tutkimusalueen korkeimmat kesän fosforipitoisuudet olivat Hillon- ja Summanlahdella. Seuraavaksi korkeimpia pitoisuudet olivat Haminanlahti Hilloniemi Neuvottomanlahti alueella. Koko vuoden keskiarvoina intensiiviasemien päällysveden ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Haminan Hillonniemen asemalla ja pienimpiä Pyhtään Heinäsaaren asemalla. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,8 µg/l, Kotkan 8,7 µg/l ja Haminan 12 µg/l. Touko-heinäkuussa alueiden välillä ei ollut kovin suuria eroja pitoisuuksissa, mutta elo-syyskuussa Haminan alueen pitoisuudet kasvoivat selvästi suhteessa muihin. Ympäristöhallinnon vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan klorofyllitulosten perusteella Pyhtään ja Kotkan merialue kuuluu luokkaan tyydyttävä ja Haminan alue menee juuri välttävän puolelle. Viimeisen viiden vuoden aikana Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadussa ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia.

SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1 2 Tutkimusaineisto ja menetelmät 1 3 Taustatiedot 3 3.1 Keskilämpötila 3 3.2 Sadesummat 3 3.3 Tuuliolot 3 3.4 Meriveden korkeus 4 3.5 Merialueen jäätyminen 4 3.6 Jokien virtaamat 5 3.6.1 Summanjoki ja Vehkajoki 5 3.6.2 Kymijoki 5 4 Vesistökuormitus ja lupaehdot 6 4.1 Jokien ainevirtaamat 6 4.2 Merialueen pistekuormitus 8 4.3 Haminan merialue 9 4.3.1 Haminan kaupunki, Nuutniemen jätevedenpuhdistamo 9 4.3.2 Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Summan tehtaat 10 4.4 Kotkan merialue 10 4.4.1 Kotkan kaupungin Mussalon jätevedenpuhdistamo 10 4.4.2 Kotkan kaupungin Sunilan jätevedenpuhdistamo 12 4.4.3 Stora Enso Laminating Papers ja Stora Enso Publication Papers, Kotkan tehtaat 12 4.4.4 Sunilan Puhdistamo Oy 13 4.5 Pyhtään Siltakylänlahti 14 4.5 Ahvenkoskenlahti ja Purolanlahti 15 5 Vedenlaatutulokset 15 5.1 Talviaika meriasemilla 15 5.1.1 Haminan Summan merialue 15 5.1.2 Kotkan merialue 16 5.1.3 Pyhtään merialue 17 5.1.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta 18 5.2 Kesäaika meriasemilla 18 5.2.1 Haminan Summan merialue 18 5.2.2 Kotkan merialue 19 5.2.3 Pyhtään merialue 20 5.2.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta 20 5.3 Intensiivi- ja klorofylliasemat 21 5.4 Uimarantojen vedenlaatu 24

6 Vertailu edellisiin vuosiin 25 6.1 Talviaika meriasemilla 25 6.1.1 Haminan-Summan merialue 25 6.1.2 Kotkan merialue 26 6.1.3 Pyhtään merialue 26 6.1.4 Ulkomerialue 27 6.2 Kesäaika meriasemilla 28 6.2.1 Haminan-Summan merialue 28 6.2.2 Kotkan merialue 28 6.2.3 Pyhtään merialue 29 6.2.4 Ulkomerialue 30 7 Yhteenveto 31 Viitteet Liitteet

18.9.2006 1 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry tarkkailee veden laatua ja jätevesikuormituksen vaikutuksia Pyhtää - Kotka - Hamina -merialueella. Tarkkailussa selvitetään merialueen pistemäisen kuormituksen vaikutuksia veden laatuun. Tarkkailu on osana Kymijoen ja sen edustan merialueen yhteistarkkailua, josta raportoidaan nyt merialueen osalta vuosi 2005. Velvoitetarkkailua on tehty Kymijoen vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja Kymen vesi- ja ympäristöpiirin (kirje no Kyvy 0492A265/111, 23.12.1992) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2005: Haminan kaupunki, Nuutniemen puhdistamo, ISVO nro 73/92/2, 31.8.1992 Myllykylän puhdistamo, vesihallituksen lausunto no 3264/500 VH 1974 J.M. Huber Finland Oy, Hamina Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Summa, ISY 12.12.2003, VaHO 8.2.2005 Puolustuslaitos, Kirkonmaan linnake, Kirje no 0497Y0101, 13.2.1998, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Sunilan puhdistamo Oy, Kotka, ISVO n:o 76/96/1, 1995/228 (Hp), 19.11.1996 Kotkan kaupunki, Sunilan ja Mussalon puhdistamo, ISVO n:o 76/96/1, 1995/231 (Hp), 19.11.1996 Laminating Papers Oy ja Enso Publication Papers Oy Ltd, Kotka, Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 72/03/1, 17.10.2003 Pyhtään kunta, Siltakylän puhdistamo, ISVO 41/94/1 11.5.1994, jätevedet johdettu Mussalon puhdistamolle 12/2004 lähtien 2 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusalueet havaintoasemineen ja kuormittajien sijainnit on esitetty liitteissä 1-2, asemien koordinaatit liitteessä 3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Merialueen fysikaalis-kemialliseen veden laadun seurantaan kuuluu 42 havaintoasemaa. Näistä 4 havaintoasemaa on ns. intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan 13 kertaa vuodessa (taulukko 2). Näistä intensiiviasemista kaksi on Kotkan ja kaksi Haminan edustalla. Pyhtään edustalla on ympäristöhallinnon intensiiviasema Kyvy-1. Muista pisteistä näytteet otetaan 2 kertaa vuodessa; maaliskuussa ja heinä-elokuussa (taulukko 1). Taulukko 1. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista Kaikki asemat, näytteenotto: III, VII /VIII. Määritys PARNCC-koodi 1m 3m 5m 10m 20m p-1m Näkösyvyys Lämpötila T-WM x x x x x x Happi O2-DTB x x x x x x Happi % O2-STB x x x x x x Sameus TBY-SNT x x x x x x PH PH-L25 x x x x x x Sähkönjohtavuus CTY-25L x x x x x x Väri CNR-NC x x x x x x Kok P PTOT_NS x x x Kok N NTOT-NCA x x x Fek.strep. FS35-F2K x Taulukko 2. Intensiiviasemat, taulukon 1 analyysien lisäksi, näytteenotto: III-X, XII Määritys PARNCC-koodi 1m 10m*) p-1m Nitriitti + nitraatti NO23N-NA x x x Ammonium NH4N-NS x x x Fosfaatti PO4P-NS x x x *) näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Rehevyyden selvittämiseksi on 42 näytepaikasta valittu 24 paikkaa klorofyllitutkimukseen. Lisäksi Mussalon pohjoispuolella on yksi havaintoasema (as. 106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Näiltä asemilta otetaan näytteitä toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta kaksi kertaa kuukaudessa toukoelokuussa. Analyysitulokset on esitetty raportin lopussa liitteinä 4-6. Näytteet on analysoitu voimassa olevien standardien tai Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti Ewica laboratoriot Oy:ssä (ent. Kymen ympäristölaboratorio). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

3 TAUSTATIEDOT 3.1 KESKILÄMPÖTILA Joulukuu 2004 oli tavallista lauhempi. Tammikuussa 2005 hyvin lauha sää jatkui (kuva 1). Maaliskuu oli tavanomaista kylmempi. Talven kovimmat pakkaset olivat maaliskuussa. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä. Heinäkuun alku oli helteinen. Syys-lokakuun vaihteen keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Yli 15 asteen lämpötiloja mitattiin lähes lokakuun puoliväliin saakka. Lokakuun lopulle sattui kuitenkin talvisäinen viikko. Marraskuu oli ennätyksellisen leuto, noin 4 astetta normaalia lämpimämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli 6,2 astetta, eli 1,3 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. sademäärä mm 100 80 60 40 20 oc 25 20 15 10 5 0-5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 05 71-00 05 71-00 Kuva 1. Kuukausien sadesummat ja keskilämpötilat Kotkan Rankissa vuonna 2005 sekä vastaavat pitkänajan keskiarvot (1971-2000). Lähde: Ilmatieteenlaitos. 3.2 SADESUMMAT Tammikuun sadanta rikkoi ennätyksiä, ja poikkeuksellisen suuri osa sadannasta tuli vetenä. Helmi-huhtikuussa satoi erittäin vähän, maaliskuussa vain kuudesosa normaalista (kuva 1). Toukokuussa satoi yli kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Heinä- ja syyskuussa satoi alle puolet normaalimäärästä ja lokakuussa vain kolmasosa. Vuonna 2005 satoi noin 60 mm pitkäaikaiskeskiarvoja vähemmän. 3.3 TUULIOLOT Vuonna 2005 tuuli eniten lounaasta, noin 25 % havainnoista, ja myös länsipuolen tuulia oli runsaasti, noin 15 % (kuva 2). Vuoden 2005 kesäajan ja koko vuoden keskimääräiset tuulenvoimakkuudet olivat tasoa 4 6 m/s. Loppuvuodesta tuulet puhalsivat hieman voimakkaammin (noin 5 8 m/s) (kuva 2). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 3

tuulen voimakkuus m/s N 10 8 NW 6 4 2 W 0 NE E W NW N 30 20 10 0 tuulen suunta % NE E 2005 I-XII V-VIII IX-XII SW SE SW SE S S Kuva 2. Tuulen suunta (%) ja voimakkuus (m/s) kesällä, loppuvuodesta ja koko vuoden aikana 2005. Lähde: Ilmatieteenlaitos. 3.4 MERIVEDEN KORKEUS Merentutkimuslaitos mittaa meriveden korkeutta Haminassa sijaitsevalla mareografilla. Mareografi sijaitsee Haminanlahdessa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Merenpinnankorkeus vaihteli vuoden 2005 aikana etupäässä -25 ja +40 cm välillä. Selvimmät poikkeamat ylöspäin oli tammikuussa ja marraskuussa. Yleisen vaihtelun alapuolella meren pinta oli keväällä sekä joulukuun alussa ja lopussa (kuva 3). cm 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 1.1. 25.1. 18.2. 13.3. 6.4. 30.4. 24.5. 17.6. 11.7. 4.8. 28.8. 21.9. 15.10. 8.11. 2.12. 26.12. Kuva 3. Merivedenkorkeudet Haminassa vuonna 2005. Lähde: Merentutkimuslaitos. 3.5 MERIALUEEN JÄÄTYMINEN Jäätalvi 2004/2005 oli keskimääräinen, kun talven luokitteluna on jään pinta-ala 1. Talvi alkoi huomattavasti keskimääräistä aikaisemmin, marraskuun loppupuolella, mutta joulukuun ja tammikuun lauha sää sulatti suurelta osin syntyneen ohuen jään. Laajempi jäätyminen alkoi vasta helmikuun puolivälissä. Suomenlahden itäosassa jään 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

muodostuminen alkoi noin kaksi viikkoa keskimääräistä aiemmin. Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuussa. Jäät lähtivät Suomenlahdelta huhtikuun loppupuolella keskimääräiseen aikaan. Kiintojään suurin paksuus Suomenlahden itäosassa oli 45 55 cm, ulapan jään paksuus 20 40 cm. Suomenlahden saaristossa jäätalven kesto oli hieman keskimääräistä lyhyempi, Suomenlahden ulappa-alueilla noin kuukauden keskimääräistä lyhyempi. 3.6 JOKIEN VIRTAAMAT 3.6.1 Summanjoki ja Vehkajoki Vehkajoen simuloitu keskivirtaama vuonna 2005 oli 5,5 m 3 /s ja Summanjoen 7,8 m 3 /s (kuva 4). Virtaamat olivat suurimmillaan tammikuussa. Simuloituja arvoja tarkasteltaessa kannattaa kuitenkin olla kriittinen. Arvoja voi verrata Summanjoen alajuoksun Reitkallin vedenkorkeuksien perusteella laskettuihin virtaamiin (kuva 5). m3/s 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Summanj Vehkaj Kuva 4. Vehka- ja Summanjoen simuloidut kuukausikeskivirtaamat (m 3 /s) vuonna 2005. Lähde: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (KAS). 3.6.2 Kymijoki Kymijoen alkuvuoden virtaamat olivat suuria, huhtikuusta syyskuuhun normaalilla tasolla ja loppuvuodesta pieniä (kuva 6). Vuoden 2005 keskivirtaama oli 325 m 3 /s, joka on hieman pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 5

30 25 20 15 10 5 0 1.1. 15.1. 29.1. 12.2. 26.2. 12.3. 26.3. 9.4. 23.4. 7.5. 21.5. 4.6. 18.6. 2.7. 16.7. 30.7. 13.8. 27.8. 10.9. 24.9. 8.10. 22.10. 5.11. 19.11. 3.12. 17.12. 31.12. m3/s simuloitu mitattu Kuva 5. Summanjoen simuloitu ja Reitkallin vedenkorkeuden avulla laskettu virtaama (m 3 /s) 2005. Lähde: KAS. 600 500 m³/s 400 300 200 100 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 1971-2000 2005 Kuva 6. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella vuonna 2005 ja pitkällä ajanjaksolla 1971-2000. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 4 VESISTÖKUORMITUS JA LUPAEHDOT 4.1 JOKIEN AINEVIRTAAMAT Kymijoki on merkittävä ravinne- ja kiintoainekuormittaja Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella. Vuonna 2005 ainevirtaamat eivät olleet aivan yhtä suuria kuin 2004 (taulukko 3). Kymijoen kokonaisainevirtaamasta Kymijoen alaosan jätevesien osuus oli laskelmien mukaan vuonna 2005 kiintoaineesta 3 %, fosforista ja typestä 10 % 2. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Taulukko 3. Kymijoen kokonaisainevirtaamat tn/v vuosina 1999-2005. 1999 tn /v 2000 tn/v 2001 tn/v 2002 tn/v 2003 tn/v 2004 tn/v 2005 tn/v Kiintoaine 34 801 48 124 43 926 33 855 24 412 57 851 49 292 COD Mn 54 350 60 851 66 349 52 650 37 578 83 445 71 834 Kok N 5 077 6 240 6 453 5 029 3 882 7 631 6 795 Kok P 183 208 183 139 121 237 214 Kotkan seudun jokihaarat (Koivukosken ja Korkeakosken haarat) tuovat Kotkan alueelle Kymijoen kokonaisvirtaamasta hieman alle puolet. Kotkan alueen ainevirtaamien osuus koko joen ainevirtaamista oli vuonna 2005 40-46 % (taulukko 4). Taulukko 4. Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen ainevirtaamat sekä koko Kymijoen ainevirtaamat ilman Pyhtään osuutta. Pyhtään haaran osuus on noin 2 % koko Kymijoen ainevirtaamista. Koivukosken haara 2005 kg/vrk % Kotkan alueesta Kiintoaine 28 700 45 COD Mn 45 600 50 Kok N 4 278 54 Kok P 116 48 virtaama m3/s 77 51 Korkeakosken haara 2005 % Kiintoaine 34 500 55 COD Mn 45 800 50 Kok N 3 591 46 Kok P 125 52 virtaama m3/s 75 49 Kotkan haarat yht. 2005 % Kymijoesta Kiintoaine 63 200 46 COD Mn 91 400 45 Kok N 7 869 42 Kok P 241 40 virtaama m3/s 152 46 Ahvenkoski ja Kotka yht. 2005 Kiintoaine 130 900 COD Mn 193 000 Kok N 17 777 Kok P 571 virtaama m3/s 316 Summanjoen ja Vehkajoen kautta tuleva kuormitus on pientä Kymijoen tuomaan kuormitukseen verrattuna, mutta paikallisesti niillä on suuri merkitys (taulukko 5). Summanjoen ainevirtaamat ovat 5-7 % Kymijoen ainevirtaamista ja Vehkajoen noin 3 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 7

Taulukko 5. Summan- ja Vehkajoen ainevirtaamat (kg/vrk) vuonna 2005. Kg/vrk Kiintoaine Fosfori Typpi Summanjoki 8 500 40 950 Vehkajoki 4 000 20 440 Yhteensä 12 500 60 1 390 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten on vähentynyt BOD-kuormitus, joka on nyt noin neljäsosa vuoden 1996 tasosta (kuva 7). Samaan aikaan COD-kuormitus on laskenut noin 30 %, fosforikuormitus 20 %, kiintoaine ja AOX-kuormitus noin 10 %. Typpikuormitus oli nyt samaa tasoa kuin vuonna 1996. BOD-kuormitus CODcr- kuormitus 8000 50000 7000 45000 kg/d 6000 5000 4000 3000 2000 1000 kg/d 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 100 90 80 Fosforikuormitus 1400 1200 Typpikuormitus kg/d 70 60 50 40 kg/d 1000 800 600 30 20 10 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kiintoainekuormitus AOX-kuormitus kg/d 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 kg/d 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 7. Kotka-Hamina merialueen jätevesien BOD-, COD-, fosfori-, typpi-, kiintoaine- ja AOXkuormitus viimeisen 10 vuoden aikana. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin BOD- ja kiintoainepistekuormittaja vuonna 2005 oli Kotkan Enso. Suurin COD- ja fosforikuormitus oli Sunila Oy:llä. Typpikuormitus oli suurinta Mussalon jätevedenpuhdistamolla (taulukko 6). Taulukko 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen pistekuormitus vuonna 2005. Q BOD7 CODcr SS N P 2005 m3/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Enso Kotka 23711 775 5773 1558 117 17 Sunilan Puhdistamo Oy 40020 195 16798 635 70 24 Enso Summa 22027 274 7186 559 223 19 Teollisuus yht. 85758 1244 29757 2752 410 60 Kotka, Sunilan jvp 12942 435 1798 394 170 6,2 Kotka, Mussalon jvp 10966 92 680 86 362 4,3 Hamina, Nuutniemen jvp 6200 62 241 49 181 2,8 Yhdyskunnat yht. 30108 589 2719 529 713 13 Pyhtään kalankasvatus 50 6,5 Yhteensä 115866 1833 32476 3281 1173 80 Lisäksi Sunilan Puhdistamo AOX 160 kg/vrk 4.3 HAMINAN MERIALUE Haminan merialuetta kuormittaa teollisuuden ja asutuksen lisäksi Summanjoki ja Vehkajoki. Kuivina aikoina jokien virtaamat ovat pieniä, mutta tulva-aikoina ne ovat merkittäviä ravinteiden ja kiintoaineen tuojia. 4.3.1 Haminan kaupunki, Nuutniemen puhdistamo Nuutniemen puhdistamo sai marraskuussa 2005 uuden ympäristölupapäätöksen Itä- Suomen ympäristölupavirastolta, mutta puhdistustuloksia tarkastellaan tässä vanhojen, koko vuoden 2005 voimassa olleiden lupaehtojen valossa. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistustulos on seuraava: Pitoisuus Teho BOD 7 < 15 mg/l > 85 % kokonaisfosfori < 1,0 mg/l > 85 % Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, mahdolliset poikkeustilanteet sekä puhdistamolla tai muualla viemäriverkoston piirissä tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Nuutniemen puhdistamo toimi vuonna 2005 muuten lupaehtojen mukaisesti, mutta ensimmäisellä jaksolla BOD 7 :n pitoisuus ylitti niukasti ohitusten takia luparajan (taulukko 7). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 9

Taulukko 7. Nuutniemen puhdistamon jaksotiedot vuodelta 2005. Lihavoituna tulos joka ei täyttänyt luvan ehtoja. JAKSOT BOD7 P N 2005 mg/l % mg/l % mg/l % 1/4 16 93 0,57 92 21 46 2/4 5,5 98 0,26 97 33 24 3/4 13 96 0,67 93 33 40 4/4 4 98 0,27 96 30 35 koko vuosi 2005 10 96 0,44 94 31,5 36 4.3.2 Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Summan tehtaat Vaasan hallinto-oikeuden vuoden 2005 päätöksen mukaan jätevesien mukana mereen joutuvan kuormituksen lupa- ja tavoiterajat ovat: kk luparaja kk tavoite vuosi tavoite BOD 7 kgo 2 /d 1500 600 400 Kiintoaine kg/d 1000 Fosfori kg/d 25 15 10 COD Cr kgo 2 /d 5000 4000 Typpi kg/d 150 120 Summan tehtaiden jätevesipäästöt ylittivät tammikuussa kiintoaineen ja maalishuhtikuussa fosforin luparajat (kuva 8). Tavoitearvoissa oli useita ylityksiä. Jätevedenpuhdistamolla oli alkuvuodesta häiriötilanne, joka liittyi ajotapojen optimointiin. 4.4 KOTKAN MERIALUE Kotkan edustalla vaikuttavat Kymijoen tuoman kuormituksen lisäksi suoraan mereen johdettu Kotkan alueen pistekuormitus. 4.4.1 Kotkan kaupungin Mussalon jätevedenpuhdistamo Mussalon puhdistamon lupapäätöksen vaatimukset astuivat voimaan 1.1.1998 alkaen ja ovat seuraavat: BOD ATU <10 mg/l, >90 % COD Cr <125 mg/l >75 % Kiintoaine <15 mg/l >90 % Kokonaisfosfori <0,5 mg/l >90 % Mussalon puhdistamon puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Vuoden 2005 ensimmäisellä vuosineljänneksellä puhdistetun veden BOD-arvo ylittyi hieman, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat lupaehtorajalla (taulukko 8). 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

BOD kg/vrk COD kg/vrk 1500 1000 500 0 luparaja 1500 tavoitearvo 600 kg/vrk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 tavoitearvo 5000 kg/vrk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk 50 400 40 30 20 10 luparaja 25 kg/vrk, tavoitearvo 15 300 200 100 tavoitearvo 150 kg/vrk 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kiintoaine kg/vrk 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 luparaja 1000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 8. Summan Enson kuukausikuormitukset (kg/vrk) vuonna 2005. Kuviin on lisäksi merkitty kuukausikeskiarvon mukaiset kuormituksen lupa- ja/tai tavoiterajat. Taulukko 8. Mussalon jätevedenpuhdistamon vuoden 2005 jaksotiedot. Lihavoituna tulokset jotka eivät täyttäneet luvan ehtoja. BO D7 P N SS CODCr 2005 mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 1/4 12 94 0,5 93 33 23 15 93 73 84 2/4 10 95 0,4 95 32 31 8 97 65 87 3/4 6 98 0,4 96 34 38 5 98 58 91 4/4 5 98 0,3 97 33 38 3 99 52 91 koko vuosi 8 97 0,4 96 33 33 8 97 62 89 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 11

4.4.2 Kotkan kaupungin Sunilan jätevedenpuhdistamo Sunilan puhdistamon lupapäätöksen puhdistusvaatimukset ovat: BOD ATU <30 mg/l >90 % COD Cr <125 mg/l >75 % Kiintoaine <15 mg/l >90 % Kokonaisfosfori <1 mg/l >85 % Vuoden 2005 kahdella ensimmäisellä jaksolla puhdistamolla oli ongelmia BOD-, kiintoaine- ja COD-kuormituksen käsittelyssä, johtuen runsaista vuotovesistä sekä teollisuusjätevesien laadusta (taulukko 9). Myös neljännellä jaksolla kiintoaineen pitoisuus ylitti luparajan. Vain fosforinpoisto jätevesistä toimi koko vuoden lupaehtojen mukaan. Taulukko 9. Sunilan jätevedenpuhdistamon vuoden 2005 jaksotiedot. Lihavoituna tulokset jotka eivät täyttäneet luvan ehtoja. BOD7 P N SS CODCr 2005 mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 1/4 52 87 0,54 87 14 56 45 87 183 79 2/4 42 88 0,46 90 15 49 33 89 145 80 3/4 9 99 0,47 94 11 74 14 98 88 94 4/4 25 97 0,43 95 12 82 36 96 125 93 koko vuosi 34 94 0,48 92 13 69 30 94 139 89 4.4.3 Stora Enso Laminating Papers ja Stora Enso Publication Papers, Kotkan tehtaat Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuoden 2003 päätöksen mukaan tehtaiden jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään seuraava: kk keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 kg O 2 /d 2500 2000 COD Cr kg O 2 /d 12000 9000 Fosfori kg/d 40 30 Typpi kg/d 200 160 Vuonna 2005 laitos toimi lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta pientä typpikuormituksen ylitystä tammikuussa (kuva 9). 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

BOD kg/vrk COD kg/vrk 2500 2000 1500 1000 500 0 luparaja 2500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 luparaja 12000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk 40 30 20 10 luparaja 40 kg/vrk 250 200 150 100 50 luparaja 200 kg/vrk 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kiintoaine kg/vrk 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 9. Kotkan Enson kuukausikuormitukset (kg/vrk) vuonna 2005. Kuviin on lisäksi merkitty kuukausikeskiarvon mukaiset kuormituksen luparajat. 4.4.4 Sunilan Puhdistamo Oy Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan puhdistamon jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään seuraava: kk keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 kg O 2 /d 4000 2000 COD Cr kg O 2 /d 40000 25000 fosfori kg O 2 /d 60 35 AOX kg O 2 /d 600 500 kiintoaine, muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä kg O 2 /d 1500 800 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 13

Typpikuormituksen tavoitearvo on 370 kg/d kuukausikeskiarvona ja 310 kg/d vuosikeskiarvona laskettuna. Sunilan Puhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti vuonna 2005 (kuva 10). BOD kg/vrk COD kg/vrk 4000 40000 3000 luparaja 4000 30000 luparaja 40000 2000 20000 1000 10000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk 60 50 40 30 20 10 luparaja 60 kg/vrk 400 300 200 100 tavoiteraja 370 kg/vrk 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 AOX kg/vrk Kiintoaine kg/vrk 600 500 luparaja 600 kg/vrk 1500 luparaja 1500 kg/vrk, muu kuin biopuhd. 400 1000 300 200 500 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 10. Sunilan Puhdistamo Oy:n kuukausikuormitukset (kg/vrk) vuonna 2005. Kuviin on lisäksi merkitty kuukausikeskiarvon mukaiset kuormituksen lupa- tai tavoiterajat. 4.5 PYHTÄÄN SILTAKYLÄNLAHTI Siltakylänlahtea ja Äyspäänselkää kuormitti aiemmin sekä Siltakylän puhdistamo että Siltakylänjoki. Siltakylän puhdistamon jätevedet on johdettu Mussalon puhdistamolle 12/2004 lähtien. Lisäksi ulompana Äyspäänselän tuntumassa on ollut kalankasvatuslaitos. Nykyisin Äyspäänselälle ei kohdistu pistemäistä kuormitusta. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

4.5 AHVENKOSKENLAHTI JA PUROLANLAHTI Pyhtään edustan merialueelle kohdistuvaa kuormitusta voidaan tarkastella sekä suoran kuormituksen että Kymijoen ainevirtaamien avulla. Pääosa Kymijoen läntisten haarojen vesistä purkautuu Ahvenkoskenlahdelle (95-97 %) ja vain vähäinen osa Purolanlahdelle. Ahvenkoskenlahden ja Purolanlahden osalta riittää Kymijoen kautta tulevan kuormituksen tarkastelu, koska suoraa kuormitusta ei ole. Ahvenkosken- ja Purolanlahden ainevirtaamat olivat vuonna 2005 tarkasteluparametrista riippuen 54-60 % koko Kymijoen ainevirtaamista. Purolanlahden edustalle sijoittuvan viiden kalankasvatuslaitoksen yhteinen lisäkasvu oli vuonna 2005 276 t/v. Laitosten aiheuttama ravinnekuormitus kasvatuskaudella (180 d) oli 13,3 kg/d fosforia sekä 103 kg/d typpeä. Määrällisesti kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus Kymijokeen verrattuna on vähäistä, mutta ravinteet ovat paremmin levien hyödynnettävissä. 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 TALVIAIKA MERIASEMILLA 5.1.1 Haminan Summan merialue Haminan-Summan merialue on asemien KYVY-13, 212 ja 179 pohjoispuolelleen rajaama alue. Talvella 2005 pintavesi oli selvästi alusvettä ruskeampaa, typpipitoisempaa ja siinä oli pienempi sähkönjohtavuus (taulukko 10). Pintavesi oli myös alusvettä sameampaa. Vehka- ja Summanjoen makean veden vaikutus näkyy mm. kohonneina typpipitoisuuksina ja pienempänä sähkönjohtavuutena alusveteen verrattuna. Pintaveden hapen kyllästyksen keskiarvo oli 78 %. Heikoimmat happitilanteet oli Haminanlahden näyteasemalla 231 ja Haminan edustan Vilniemen asemalla 225: 59 & 58 %. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 38 µg/l. Alhaisimmat fosforipitoisuudet 23 ja 24 µg/l olivat Kuutingin asemilla 179 ja 181. Pintaveden korkein fosforipitoisuus 74 µg/l oli Summanlahden asemalla 205. Haminan ja Summan edustan meriveden typpipitoisuus on pintavedessä keskimäärin 868 µg/l. Arvo on itäisen Suomenlahden keskiarvotyppipitoisuutta (alle 400 µg/l) selvästi korkeampi. Lähimpänä itäisen Suomenlahden keskiarvoa ovat asemien 182, 225, 346 ja KYVY-13, joilla pitoisuudet vaihtelivat 560-590 µg/l välillä. Erityisen korkea typpipitoisuus oli Summanlahden pohjalla asemalla 205 ja Hillonlahden asemalla 216, joissa pitoisuudeksi mitattiin 1300-1700 µg/l. Alueen keskimääräisestä väriarvosta 56 mgpt/l poikkesi eniten Summanlahden asema 205 ja Hillonlahden asema 216, joiden väriarvot olivat 125 ja 120 mgpt/l. Vesi oli kyseisillä asemilla, ja myös Haminanlahden asemalla 236, keskimääräistä sameampaa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 15

Välivesi oli enemmän alusveden kaltaista kuin päällysveden. Kaikilla asemilla näkyy välivedessä selvästi makean veden vaikutus. Selvimmin se on kuitenkin nähtävissä asemilla 181, 205 ja 189 kolmen metrin syvyydessä. Tasalämpöisen vesimassan alusveden hapen kyllästysaste vaihteli 53 % ja 84 %:n välillä ollen pienimmillään sataman edustalla Pieni-Mustan itäpuolella olevalla laivaväylällä asemalla 225 14 metrin syvyydessä. Alusvedessä oli eniten fosforia sataman ja Vilniemen välissä olevalla asemalla 230 ja Summan tehtaiden edessä olevalla asemalla 198, 51 µg/l ja 49 µg/l. Taulukko 10. Keskimääräinen veden laatu (keskiarvot ja keskihajonnat) Haminan edustalla talvella 2005. Talvi 2005 pintavesi välivesi alusvesi ka sd ka sd ka sd Happi % 78 12,2 74 9,2 70 9,6 Sameus FTU 2,5 1,5 1,8 1,5 1,6 1,5 Sähkönjoht. ms/m 353 157 606 36 625 21,2 ph 7,2 0,2 7,6 0,1 7,3 0,0 Väri mgpt/l 56 31 24 6,3 19 3,2 Kok N µg/l 868 296 522 41 Kok P µg/l 38 12,8 46 3,0 näytemäärä 17 30 15 5.1.2 Kotkan merialue Talvella 2005 päällysvesi oli Kotkan merialueella väli- ja alusvettä makeampaa ja hieman ruskeampaa (taulukko 11). Päällysvesi oli myös hieman muita vesikerroksia hapekkaampaa. Typpipitoisuus oli alusvettä suurempi ja fosforipitoisuus alusvettä pienempi. Päällysvesi on Kotkan merialueen asemilla jokiveden vaikutuksen alaista, joka näkyy mm. alhaisena sähkönjohtavuutena. Eri asemilla sähkönjohtavuus vaihteli välillä 8-400 ms/m. Kotkan merialueen päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus talvella 2005 oli 22 µg/l. Lellerien intensiiviasemalla 123 päällysveden fosforipitoisuus oli selvästi muita korkeampi, 46 µg/l. Typpeä päällysvedessä oli keskimäärin 600 µg/l. Eniten typpeä, 1 100 µg/l, oli asemalla 160 Kuutsalon pohjoispuolella. Väliveden happikyllästys vaihteli välillä 67-90 %. Alhaisin arvo mitattiin Tiutisen lähellä asemalla 156. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli keskimäärin 82 %. Heikoin happitilanne oli myös asemalla 156, 65 %. Mussalon vedenlaaduntarkkailupisteellä 100 ja Hovinsaaren pisteellä 104 väliveden sähkönjohtokyky oli erittäin alhainen. Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 46 µg/l. Korkein alusveden fosfori- ja pienin typpipitoisuus mitattiin Mussalo-Lehmäsaari välillä (as 96). Samalla asemalla vesi oli myös suolaisinta. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Taulukko 11. Keskimääräinen veden laatu Kotkan edustalla talvella 2005. Talvi 2005 pintavesi välivesi alusvesi ka sd ka sd ka sd Happi % 90 2,7 85 5,4 82 6 Sameus 1,9 0,6 1,4 0,7 0,7 0,3 Sähkönjoht. 147 142 491 215 708 30,4 ph 7,2 0,1 7,6 0,2 7,7 0,1 Väri 28 2,5 22 4 14,7 1,3 KokN 605 172 448 30,6 KokP 22 10,9 46 2,8 näytemäärä 11 21 15 5.1.3 Pyhtään merialue Pyhtään merialueen päällysvesi oli vuonna 2005 hieman alusvettä ruskeampaa ja huomattavasti makeampaa (taulukko 12). Päällysvesi sisälsi huomattavasti enemmän typpeä ja huomattavasti vähemmän fosforia kuin alusvesi. Alhaiseen sähkönjohtokykyyn vaikuttaa joista laskeva makea vesi. Erityisen selvästi makean veden vaikutus on näkyvillä asemien 32, KYVY-9 ja 18 vedenlaadussa. Näillä asemilla veden sähkönjohtavuus oli välillä 9-18 ms/m. Päällysveden happikyllästys vaihteli Pyhtään merialueella välillä 76-106 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus päällysvedessä oli 15 µg/l. Siltakylänlahdella (as 84) vesi oli ruskeinta, ja siinä oli eniten typpeä ja fosforia. Välivesi oli alueella melko tasalaatuista. Ahvenkoskenlahden asemalla 32 vesi oli selvästi makeampaa kuin muualla. Väliveden keskimääräinen hapen kyllästysaste alueella oli 83 %. Alusvesi sisälsi fosforia keskimäärin 57 µg/l. Selvästi korkein fosforipitoisuus (130 µg/l) oli Ahvenkoskenlahden aseman KYVY-9 alusvedessä. Hapen kyllästysaste vaihteli välillä 67-89 %. Huonoin happitilanne oli näyteaseman 77 alusvedessä Äyspäänselällä. Alusveden sähkönjohtavuus oli Pyhtään alueella 560-780 ms/m. Taulukko 12. Keskimääräinen veden laatu Pyhtään edustalla talvella 2005. Talvi 2005 pintavesi välivesi alusvesi ka SD ka SD ka SD Happi % 84 10,5 83 6,0 76 8,2 Sameus 1,6 0,9 0,9 0,2 1,1 0,9 Sähkönjoht. 98 112 460 231 692 64 ph 7 0,1 7,5 0,3 7,7 0,1 Väri 34 11,7 22 2,5 17 4,6 KokN 689 126 506 51 KokP 15 6,2 57 32 näytemäärä 7 11 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 17

5.1.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta Ulkomerialueen päällysveden laatua koskevia havaintoja on ainoastaan neljältä asemalta (K2, KYVY-4, KYVY-5 ja KYVY-12). Keskimääräinen fosforipitoisuus alueen pintavedessä oli 35 µg/l (taulukko 13). Vähiten fosforia (21 µg/l) oli Kirkonmaan aseman KYVY-5 päällysvedessä. Päällysvedessä oli alusvettä pienempi sähkönjohtavuus ja enemmän typpeä. Ulkomerialueen välivesi oli mittauspisteiden välillä tasalaatuista. Alusveden happikyllästys oli 69-89 %. Vähiten happea oli Einonkarin aseman KYVY-4 alusvedessä. Alusvedessä oli vähemmän typpeä ja enemmän fosforia kuin päällysvedessä. Keskimäärin alusvesi sisälsi fosforia 45 µg/l. Talvella 2005 alusveden fosforipitoisuudessa ei ollut suuria eroja eri mittauspisteiden välillä. Taulukko 13. Keskimääräinen veden laatu ulkomerialueella talvella 2005. Talvi 2005 pintavesi välivesi alusvesi ka S D ka S D ka S D Happi % 95 7,2 83 9,6 83 7,2 Sameus 0,9 0,3 1,0 0,5 0,5 0,2 Sähkönjoht. 542 83 640 25 738 55,7 ph 7,6 0,1 7,7 0,1 7,8 0,0 Väri 22 2,9 17,5 2,7 11 3,2 KokN 530 41 441 13,5 KokP 35 9,4 45 2,9 näytemäärä 4 7 11 5.2 KESÄAIKA MERIASEMILLA 5.2.1 Haminan Summan merialue Kesällä 2005 päällysveden sähkönjohtokyky oli melko korkea eli makean veden vaikutus oli vähäinen (taulukko 14). Keskimäärin päällysvedessä oli typpeä 465 µg/l ja fosforia 35 µg/l. Keskimääräistä fosforipitoisuutta huomattavasti korkeampi arvo mitattiin Hillonlahden asemalla 216 ja Summanlahden asemalla 198, joissa fosforia oli 52 µg/l. Summanlahdella myös typpipitoisuus oli kohonnut. Vesi oli sameinta Hillonlahdella. Fekaalisia streptokokkeja alueella oli 0-5 kpl/100 ml. Välivesi oli päällysveden kaltaista ja tasalaatuista koko alueella. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste oli ainoastaan 63 %. Asemien välillä oli huomattavia eroja alusveden happipitoisuudessa. Haminanlahden aseman 231 alusveden hapen kyllästysaste oli 102 % (vesi tasalämpöistä, kokonaissyvyys 9 m), kun taas Kuuttingissa (as 179 & 181) ainoastaan 41-44 % (pinnan ja pohjan lämpötilaero 11 C). Kyseisillä Kuuttingin asemilla myös alusveden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat muita suurempia. Myös läheisen Varvion intensiiviaseman 212 alusveden fosforipitoisuus oli yhtä korkea, 110 µg/l. Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 56 µg/l. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Taulukko 14. Keskimääräinen veden laatu (keskiarvot ja keskihajonnat) kesällä 2005. Kesä 2005 pintavesi välivesi Alusvesi ka SD ka SD ka SD Happi % 101 6,1 99 6,4 63 17 Sameus FTU 2,4 2,4 1,5 0,9 3,1 1,1 Sähkönjoht. ms/m 663 16 662 18 703 32 ph 8,5 0,2 8,5 0,1 7,8 0,4 Väri mgpt/l 24 4,4 21 2,4 22 2,5 Kok N µg/l 465 62 448 47 Kok P µg/l 35 9,0 56 31 näytemäärä 17 27 16 Haminan edustalla 5.2.2 Kotkan meri alue Kotkan merialueen päällysveden hapen kyllästysaste vaihteli kesällä 2005 välillä 85-101 %. Keskimääräinen hapen kyllästysaste päällysvedessä oli 95 % (taulukko 15). Keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus oli 25 µg/l. Päällysveden fosforipitoisuus oli alusveden vastaavaa pitoisuutta selvästi alhaisempi. Keskimääräistä huomattavasti pienempi sähkönjohtavuus oli Hovinsaaren asemalla 104, jossa Kymijoen vaikutus oli selvästi havaittavissa myös korkeampana typpipitoisuutena. Fekaalisia streptokokkeja päällysvedessä oli 0-9 kpl/100 ml. Välivedessä oli päällysvettä korkeampi sähkönjohtavuus. Hallan asemalla 139 se oli tosin vain 332 ms/m. Alusvedessä happea oli 47-79 %. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste oli ainoastaan 62 %. Huonoin happitilanne oli Mussalon asemalla 100. Samalla asemalla myös alusveden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, 130 ja 650 µg/l. Alusvedessä oli ylempiä vesikerroksia suurempi sähkönjohtavuus. Suurin sähkönjohtavuus oli Lellerin intensiiviasemalla 123, 855 ms/m. Taulukko 15. Keskimääräinen veden laatu Kotkan edustalla kesällä 2005. Kesä 2005 pintavesi välivesi Alusvesi ka SD ka SD ka SD Happi % 95 5,3 87 11 62 9,9 Sameus 1,8 0,8 1,8 1,3 2,8 2,3 Sähkönj. 384 200 600 83 731 57 ph 8,0 0,4 8,1 0,3 7,6 0,2 Väri 26 3,2 23 3,1 21 2,5 KokN 442 45 468 98 KokP 25 3,0 66 31 näytemäärä 11 17 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 19

5.2.3 Pyhtään merialue Kesällä 2005 jokiveden vaikutus päällysvedessä näkyi lähempänä rannikkoa olevalla Ahvenkoskenlahden asemalla 32. Siellä vesi oli myös muita asemia sameampaa ja typpipitoisempaa. Päällysveden keskimääräinen hapen kyllästysaste kesällä 2005 oli 98 % (taulukko 16). Keskimääräinen fosforipitoisuus Pyhtään merialueella oli 24 µg/l. Fekaalisia streptokokkeja oli 0-2 kpl/100 ml. Aseman 32 välivedessä jokiveden vaikutus näkyi vielä lievästi. Purolanlahden asemalla 46 väliveden hapen kyllästysaste oli ainoastaan 65 %. Muutoin välivesi Pyhtään merialueella oli varsin tasalaatuista. Alusveden happipitoisuudessa oli suuria eroja. Veden kyllästysaste vaihteli välillä 10-77 %. Keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 60 %. Heikoin happitilanne oli Purolanlahdella (as 46), myös Ahvenkoskenlahden asemalla KYVY-9 happitilanne oli melko heikko. Näillä asemilla myös alusveden sameus oli muita suurempaa. Alusveden fosforipitoisuudessa oli huomattavia eroja. Suurin fosfori- ja typpipitoisuus (120 & 540 µg/l) oli aseman KYVY-9 vähähappisessa vedessä. Taulukko 16. Keskimääräinen veden laatu Pyhtään edustalla kesällä 2005. Kesä 2005 pintavesi välivesi alusvesi ka SD ka SD ka SD Happi % 98 4,6 86 24 60 16 Sameus 1,5 1,1 1,8 1,6 2,0 2,2 Sähkönj. 469 239 640 64 805 90 ph 8,1 0,4 8,1 0,4 7,6 0,2 Väri 23 3,8 21 2,7 18 4,4 KokN 398 45 396 81 KokP 24 4,9 47 35 näytemäärä 8 16 13 5.2.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta Kesällä 2005 päällysvesi oli alueella erittäin tasalaatuista. Suuria eroavuuksia ei ollut havaittavissa myöskään päällysveden ja väliveden välillä (taulukko 17). Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 24 µg/l. Välivesi oli mitattujen parametrien suhteen erittäin tasalaatuista eri asemien välillä. Alusvedessä oli keskimäärin 67 %:n happikyllästys. Keskimäärin alusveden fosforipitoisuus oli 51 µg/l. Korkein pitoisuus, 130 µg/l oli Kirkonmaan aseman KYVY-5 alusvedessä 40 metrissä, jossa hapen kyllästysaste oli 51 %. Myös muilla asemilla alusveden korkeat fosforipitoisuudet esiintyivät samaan aikaan alentuneen happitilanteen kanssa. Korkein alusveden typpipitoisuus oli myös asemalla KYVY-5, 640 µg/l. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Taulukko 17. Keskimääräinen veden laatu ulkomerialueella kesällä 2005. Kesä 2005 pintavesi välivesi alusvesi ka SD ka SD ka SD Happi % 103 1,8 101 3,6 67 8,9 Sameus 0,8 0,3 0,9 0,3 0,7 0,6 Sähkönj. 680 27 686 26 853 125 ph 8,5 0,0 8,5 0,1 7,6 0,2 Väri 20 0,0 20 0,0 15 3,9 KokN 407 14 409 97 KokP 24 4,1 51 39 näytemäärä 7 13 21 5.3 INTENSIIVI- JA KLOROFYLLIASEMAT Haminan merialueen Varvion ja Hillonniemen intensiiviasemilla 212 ja 218 sekä Kotkan edustan Lellerin ja Varissaaren intensiiviasemilla 123 ja 128 otetaan näytteet 13 kertaa vuodessa, lisäksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ottaa Pyhtään edustalta näytteitä Heinäsaaren Kyvy-1 asemalta 14 kertaa vuodessa. Maalis-huhtikuussa päällysveden hapen kyllästysaste oli intensiiviasemilla noin 90 %, paitsi huhtikuun lopulla Heinäsaaren luona 135 %. Tuolloin levätuotanto oli siellä kohottanut myös ph-arvoa sekä kuluttanut nitriitti-nitraattitypen ja fosfaattifosforin lähes loppuun. Hillonniemen asema erottui suuremmalla typpipitoisuudellaan ja väriarvollaan. Fosforipitoisuus oli intensiiviasemilla noin 37 µg/l ja typpipitoisuus 590 µg/l (kuvat 11 & 12). Alusvedessä happikyllästys oli noin 82 %. Alusvesi oli kirkkaampaa ja sähkönjohtavuus oli suurempi kuin päällysvedessä. Typpeä oli alusvedessä vähemmän kuin ylemmissä vesikerroksissa, mutta fosforia vastaavasti enemmän. Keskimäärin alusvesi sisälsi fosforia 47 µg/l. Touko-kesäkuussa intensiiviasemilla päällysveden sähkönjohtavuus oli noussut ja typpi- ja fosforipitoisuus laskenut kevään tilanteesta (kuvat 11 & 12). Alueen päällysvedessä oli typpeä keskimäärin 420 µg/l. Eniten typpeä oli Varissaaressa ja Varviossa 520-530 µg/l, vähiten Heinäsaaressa, 320 µg/l. Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 27 µg/l. Fosforia oli eniten Haminan suunnalla toukokuun alussa, noin 40 µg/l. Fekaalisia streptokokkeja oli 0-9 kpl/100ml. Alusvedessä oli happea keskimäärin 79 %. Pienin happikyllästys oli kesäkuussa Varviossa, 51 %. Tuolloin myös alusveden fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus oli koholla. Eniten typpeä oli toukokuun alussa Hillonniemessä, 530 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 21

Typpi µg/l 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 123 128 212 218 Kyvy1 maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marrasjoulu Kuva 11. Päällysveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2005. Touko-elokuun tulokset ovat kukin kahden näytteenottokerran keskiarvoja, muut yksittäisiä tuloksia. Kyvy-1:ltä on toukokuulta neljät tulokset. Fosfori µg/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 123 128 212 218 Kyvy1 maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marrasjoulu Kuva 12. Päällysveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2005. Touko-elokuun tulokset ovat kukin kahden näytteenottokerran keskiarvoja, muut yksittäisiä tuloksia. Kyvy-1:ltä on toukokuulta neljät tulokset. Heinä-elokuussa päällysveden hapen kyllästysaste oli noin 100 %. Typpi- ja fosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin touko-kesäkuussa (kuvat 11 & 12). Eniten typpeä ja fosforia oli Hillonniemessä elokuun lopulla. Fekaalisia streptokokkeja oli 0-2 kpl/100ml. Alusvedessä keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 64 %. Vähiten happea (noin 50 %) oli Heinäsaaressa heinäkuussa, Varviossa heinä-elokuussa ja Varissaaressa elokuussa. Heinäsaaressa ja Varviossa oli tuolloin myös ravinnepitoisuudet korkeita. Keskimäärin fosforia oli alusvedessä 55 µg/l ja typpeä 420 µg/l. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Loppuvuoden päällysveden tuloksista erottuu Hillonniemen joulukuun näytekerta: sameus oli 9 FTU, väriarvo 50 mgpt/l ja ravinteita oli runsaasti (kuvat 11 & 12). Keskimäärin päällysvedessä oli typpeä 470 µg/l ja fosforia 36 µg/l. Alusveden happikyllästys oli loppuvuodesta noin 85 %, heikoimmillaan Heinäsaaressa syyskuussa 66 %. Joulukuussa alusvedessä oli runsaasti nitriittinitraattityppeä, noin 140 µg/l. Intensiiviasemien ravinnepitoisuudet päällysvedessä vuonna 2005 olivat suurimpia Haminan Hillonniemen asemalla ja pienimpiä Pyhtään Heinäsaaren asemalla. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä (kuva 13). Enimmillään näkösyvyyttä oli noin 4,5 m lokakuun lopulla Heinäsaaressa ja Lellerissä. Näkösyvyys m 5 4 3 2 1 0 m 05 h 05 t 05 t 05 k 05 k 05 h 05 h 05 e 05 e 05 s 05 l 05 j 05 Ängsön Kyvy-1 Lelleri 123 Varissaari 128 Varvio 212 Hillonniemi 218 Kuva 13. Intensiiviasemien näkösyvyydet (m) vuonna 2005. Klorofyllituloksia on intensiiviasemien lisäksi 21 muulta asemalta. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,8 µg/l, Kotkan 8,7 µg/l ja Haminan 12 µg/l (kuva 14). Touko-heinäkuussa alueiden välillä ei ollut kovin suurta eroa pitoisuuksissa, mutta elo-syyskuussa Haminan alueen pitoisuudet kasvoivat selvästi suhteessa muihin (kuva 15). Suurimmat koko kesän keskiarvopitoisuudet mitattiin Summanlahdella (as 205) 16,5 µg/l ja Haminanlahdella (as 236) 16,3 µg/l (kuva 14). Pienimmät keskiarvopitoisuudet (6,4-6,8 µg/l) saatiin Pyhtään Kaunissaaren ympäristöstä (as Kyvy1, 66 & Kyvy2). Suurimmat yksittäiset klorofyllitulokset olivat Haminan intensiiviasemien toukokuun alun tulokset 45 & 36 µg/l. Toukokuun lopulla samojen asemien tulokset olivat jo laskeneet alle neljäsosaan maksimistaan. Haminanlahden rehevyyttä on verrattu muuhun Haminan merialueeseen, jotta nähtäisiin missä määrin Vehkajoen ja alueelle tulevan Nuutniemen puhdistamon vedet rehevöittävät Haminanlahtea. Haminanlahden klorofylliasemilla 230 ja 236 kesän keskiarvopitoisuus oli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 23

15,3 µg/l. Haminanlahdella klorofylli-a -pitoisuus oli siis 3,3 µg/l suurempi kuin muualla Haminan alueella. Klorofylli µg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pyhtää Kyvy9 46 77 Kyvy1 66 Kyvy2 Kyvy10 Kotka 106 104 139 152 156 96 128 123 Hamina 189 205 198 216 236 179 218 230 212 346 Kyvy4 Kuva 14. Klorofyllitulosten (µg/l) kunta- ja asemakohtaiset keskiarvot touko-syyskuulta 2005. Kultakin asemalta on 5-9 tulosta. Klorofylli µg/l 20 15 10 5 0 touko kesä heinä elo syys Pyhtää Kotka Hamina Kuva 15. Klorofyllitulosten (µg/l) kuukausittaiset keskiarvot Pyhtään, Kotkan ja Hamina merialueilla 2005. Pyhtäältä tuloksia on 7-14 kpl/kk, Kotkasta 6-21 ja Haminasta 9-30. 5.4 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen vedenlaatu oli kesällä 2005 hyvä 3. Kotkan kaupunki tutki vesistä touko-elokuussa fekaalisia streptokokkeja, fekaalisia koliformisia 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

bakteereja, koliformisia bakteereja ja ph:ta. Enimmillään fekaalisia streptokokkeja oli 38 pmy/100 ml (uimaveden laatuvaatimus alle 200 pmy/100 ml) Mansikkalahdella kesäkuussa, fekaalisia koliformisia bakteereja 230 pmy/100 ml (alle 500 pmy/100 ml) ja koliformisia bakteereja 3 000 pmy/100 ml (alle 10 000 pmy/100 ml) Mansikkalahdella heinäkuussa. Uimavesien ph oli noin 8, vaihdellen välillä 7,4-8,7 (laatuvaatimus 6-9). 6 VERTAILU EDELLISIIN VUOSIIN 6.1 TALVIAIKA MERIASEMILLA 6.1.1 Haminan - Summan merialue Päällysveden typpipitoisuus on Hamina-Summan merialueella ollut jo pitkään korkealla tasolla (taulukko 18). Päällysveden fosforipitoisuus oli nyt hieman pienempi kuin kahtena edellisenä talvena. Tuloksissa on vaihtelua vuosittain ja selvää trendiä ei vedenlaadun kehityksessä ole nähtävissä. Taulukko 18. Talvien 2001-2005 keskimääräinen veden laatu Haminan merialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 75 76 75 82 78 Sameus FTU 2,2 5,4 1,5 3,8 2,5 Sähkönjoht. ms/m 533 295 565 489 353 ph 7,1 7 7,3 7,2 7,2 Väri mgpt/l 31 78 27 50 56 Kok N µg/l 769 937 854 827 868 Kok P µg/l 34 35 51 44 38 näytemäärä 15 13 15 15 17 Alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 74 80 70 79 70 Sameus 0,9 1,6 1,2 1,8 1,6 Sähkönj. 742 743 900 762 625 ph 7,5 7,7 7,5 7,6 7,3 Väri 10 17 10 15 19 Kok N 549 547 566 533 522 Kok P 41 46 48 52 46 näytemäärä 13 13 13 13 15 Alusveden sähkönjohtavuusarvo oli aiempia vuosia pienempi, ja typpeä oli hieman vähemmän (taulukko 18). Alusveden nouseva fosforipitoisuustrendi oli taittunut. Talvella 2005 alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 46 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 25

6.1.2 Kotkan merialue Kotkan merialueen päällysvesi oli talvella 2005 edellisiä vuosia hapekkaampaa (taulukko 19). Fosforipitoisuus oli päällysvedessä edellisvuotta korkeampi, mutta aiempien vuosien tasolla. Alueella on havaittavissa selvä makean veden vaikutus, joka näkyy vedenlaadussa mm. alhaisena sähkönjohtavuutena. Taulukko 19. Talvien 2001-2005 keskimääräinen veden laatu Kotkan merialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 82 81 78 86 90 Sameus 1,5 1,2 2,1 1,2 1,9 Sähkönj. 151 282 105 130 147 ph 7,1 7,2 7,1 7,2 7,2 Väri 22 19 27 21 28 Kok N 597 639 891 568 605 Kok P 17 22 23 15 22 näytemäärä 9 9 9 8 11 Alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 74 79 67 74 82 Sameus 0,9 0,8 0,7 1,1 0,7 Sähkönj. 766 679 916 802 708 ph 7,5 7,6 7,5 7,7 7,7 Väri 11 12 10 10 15 Kok N 508 496 515 518 448 Kok P 39 43 58 55 46 näytemäärä 13 13 11 10 15 Myös alusvedessä oli edellisvuosia parempi happitilanne (taulukko 19). Alusvedessä oli talvella 2005 aiempaa vähemmän typpeä. Fosforipitoisuuskin oli paria edellistä vuotta pienempi. Keskimäärin alusvedessä oli talvella 2005 fosforia 46 µg/l, saman verran kuin Summan-Haminan alueella. 6.1.3 Pyhtään merialue Talvella 2005 Pyhtään merialueen päällysvesi oli pääpiirteiltään edellisten vuosien kaltaista (taulukko 20). Sähkönjohtavuus oli aiempia vuosia selvästi pienempi. Väriarvo oli hieman aiempaa suurempi. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Taulukko 20. Talvien 2001-2005 keskimääräinen veden laatu Pyhtään merialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 84 72 75 73 84 Sameus 1,2 2,7 2,5 1,2 1,6 Sähkönj. 191 354 191 178 98 ph 7 7,1 7,1 7,0 7,0 Väri 22 27 24 20 34 Kok N 596 650 821 600 689 Kok P 16 25 20 16 15 näytemäärä 8 8 8 8 7 Alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 76 73 63 74 76 Sameus 0,6 1,2 0,5 0,7 1,1 Sähkönj. 704 805 959 836 692 ph 7,6 7,7 7,6 7,6 7,7 Väri 12 11 10 10 17 Kok N 469 503 517 459 506 Kok P 33 48 66 56 57 näytemäärä 11 11 10 11 8 Myös alusveden sähkönjohtavuus oli edellisvuosia pienempi (taulukko 20). Alusveden fosforipitoisuus on kolmena viimeisenä vuotena ollut korkeampi kuin aiemmin. Talvella 2005 alusvesi sisälsi fosforia keskimäärin 57 µg/l. 6.1.4 Ulkomerialue Koko vesipatsaasta määritettyjen pitoisuuksien mukaan ulkomerialueen vedessä oli talvella 2005 edellisvuosia pienempi sähkönjohtavuus ja typpipitoisuus (taulukko 21). Keskimääräinen fosforipitoisuus alueella talvella 2005 oli 42 µg/l. Taulukko 21. Talvien 2001-2005 keskimääräinen veden laatu ulkomerialueella. koko patsas 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 71 85 73 83 85 Sameus 0,4 0,7 1,1 1,2 0,7 Sähkönj. 790 824 830 738 671 ph 7,6 7,8 7,5 7,7 7,8 Väri 11 10 12 14 15 Kok N 489 463 905 552 474 Kok P 38 47 55 47 42 näytemäärä 41 41 22 23 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 27

6.2 KESÄAIKA MERIASEMILLA 6.2.1 Haminan- Summan merialue Kesällä 2005 päällysvesi oli edellisvuosien kaltaista (taulukko 22). Veden sameus on vähentynyt vuosi vuodelta. Taulukko 22. Kesien 2001-2005 keskimääräinen vedenlaatu Haminan merialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 99 94 112 101 101 Sameus FTU 4,2 3,5 3,0 2,6 2,3 Sähkönjoht. ms/m 614 674 702 656 662 ph 8,2 8,1 8,5 8,2 8,5 Väri mgpt/l 17 18 20 27 24 Kok N µg/l 452 379 495 453 464 Kok P µg/l 33 38 27 32 34 näytemäärä 15 15 17 18 18 alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 57 69 56 77 63 Sameus 3,5 5,1 4,4 2,9 3,1 Sähkönjoht. 667 708 762 700 703 ph 7,5 7,8 7,7 7,9 7,8 Väri 15 15 18 22 22 Kok N 504 419 521 434 448 Kok P 56 69 87 44 56 näytemäärä 13 13 13 13 16 Merkittäviä muutoksia alusveden laadussa ei ole havaittavissa vuosien 2001-2005 välisenä aikana Hamina-Summan merialueella. Kesän 2004 hieman parempi happitilanne ja pienempi fosforipitoisuus palasivat kesällä 2005 aiempien vuosien tasolle. 6.2.2 Kotkan merialue Vedenlaatu on päällysveden osalta pysynyt viiden viimeisen vuoden aikana melko muuttumattomana (taulukko 23). Typpipitoisuus oli nyt hieman aiempaa alempi. Myös sameus oli hieman edellisvuosia pienempää. Fosforipitoisuus on selvästi pienempi kuin Haminan alueella. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Taulukko 23. Kesien 2001-2005 keskimääräinen vedenlaatu Kotkan merialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 98 90 106 96 95 Sameus 3,1 2,0 2,9 2,9 1,8 Sähkönj. 278 361 357 311 384 ph 7,6 7,7 8,2 7,8 8,0 Väri 24 21 25 29 26 Kok N 459 507 471 484 442 Kok P 25 27 28 27 25 näytemäärä 9 9 11 11 11 alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 61 67 61 66 62 Sameus 6,6 4,2 2,7 2,9 2,8 Sähkönj. 704 687 822 669 731 ph 7,6 7,6 7,9 7,6 7,6 Väri 16 16 13 22 21 Kok N 495 465 471 496 468 Kok P 62 52 85 65 66 näytemäärä 13 13 12 13 16 Alusveden happikyllästys on viime vuosina ollut reilut 60 %. Alusveden fosfori- ja typpipitoisuudessa ei viime vuosina ole tapahtunut muutoksia. 6.2.3 Pyhtään merialue Pyhtään merialueella päällysvedenlaatu on pysynyt samanlaisena viimeisen viiden vuoden aikana. Päällysveden hapen kyllästysaste alueella on ollut keskimäärin 100 % (taulukko 24). Kesällä 2005 päällysvedessä oli fosforia 24 µg/l. Taulukko 24. Kesien 2001-2005 keskimääräinen vedenlaatu Pyhtään merialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 100 98 106 101 99 Sameus 3,1 1,7 2,6 2,3 1,5 Sähkönj. 343 480 500 457 489 ph 7,8 8,1 8,3 8,0 8,1 Väri 24 21 21 26 22 Kok N 483 389 458 435 396 Kok P 27 25 24 22 24 näytemäärä 8 8 9 10 9 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 29

alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 63 63 65 64 60 Sameus 2,8 3,2 2,0 2,4 2,0 Sähkönj. 760 790 839 798 805 ph 7,6 7,6 7,8 7,6 7,6 Väri 13 14 13 18 18 Kok N 421 412 479 439 396 Kok P 46 55 58 53 47 näytemäärä 11 11 11 11 13 Alusvesi oli laadultaan lähes täysin samanlaista kuin aikaisempina vuosinakin. Happitilanne oli yhtä heikko kuin edellisinä vuosinakin. Alusveden keskimääräinen typpi- ja fosforipitoisuus oli hieman aiempia vuosia alhaisempi. 6.2.4 Ulkomerialue Myöskään ulkomerialueen vedenlaadussa ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut suuria muutoksia. Parina viime vuotena ulkomerialueen päällysvesi on ollut hieman aiempia vuosia ruskeampaa (taulukko 25). Hapen kyllästysaste päällysvedessä on pysytellyt lähellä 100 %:a. Taulukko 25. Kesien 2001-2005 keskimääräinen vedenlaatu ulkomerialueella. 1 m ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 97 101 105 103 103 Sameus 0,7 0,8 0,9 2,0 0,8 Sähkönj. 688 716 741 691 680 ph 8,2 8,4 8,6 8,4 8,5 Väri 11 12 12 21 20 Kok N 393 392 424 444 407 Kok P 26 30 18 25 24 näytemäärä 7 6 7 7 7 alusvesi ka 2001 2002 2003 2004 2005 Happi % 63 70 68 69 67 Sameus 0,6 1,1 0,6 1,3 0,7 Sähkönj. 881 838 940 846 853 ph 7,7 7,8 7,8 7,7 7,6 Väri 9 10 9 16 15 Kok N 417 381 448 422 408 Kok P 56 56 51 56 51 näytemäärä 21 20 21 21 21 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

Alusvesi on lähes tasalaatuista aiempiin vuosiin verrattuna. Myös alusvedessä väriarvo on parina viime kesänä ollut hieman aiempaa suurempi. Alusveden fosforipitoisuus on kesäisin hieman päälle 50 µg/l. 7 YHTEENVETO Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2005 vedenlaatutulokset Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen jätevesikuormitus on eniten vähentynyt BOD:n osalta, noin neljäsosaan. Samaan aikaan COD-kuormitus on laskenut noin 30 %, fosforikuormitus 20 %, kiintoaine ja AOX-kuormitus noin 10 %. Typpikuormitus oli nyt samaa tasoa kuin vuonna 1996. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin BOD- ja kiintoainepistekuormittaja vuonna 2005 oli Kotkan Enso. Suurin COD- ja fosforikuormitus oli Sunila Oy:llä. Typpikuormitus oli suurinta Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Ympäristöhallinnon vesien käyttökelpoisuusluokituksessa yhtenä tärkeänä kriteerinä on fosforipitoisuus 4. Erinomaisessa luokassa pitoisuus on merellä alle 12 µg/l, hyvässä 13-20 µg/l, tyydyttävässä 20-40 µg/l, välttävässä 40-80 µg/l ja huonossa yli 80 µg/l. Kevättalvella 2005 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella pienimmät fosforipitoisuudet (10 µg/l) mitattiin Pyhtään Ahvenkoskenlahdella (kuva 16). Pyhtään merialueella fosforipitoisuudet olivat pääasiassa melko pieniä lukuun ottamatta Siltakylänlahtea, jossa pitoisuudet olivat noin 24 µg/l. Myös Kotkan rannikon lähellä fosforipitoisuudet olivat melko pieniä, poikkeuksena asemat 133 ja 91 (noin 33 µg/l) sekä Lellerin asema (46 µg/l). Haminan edustalla fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Koko tutkimusalueen korkeimmat kevättalven fosforipitoisuudet olivat Hillon- ja Summanlahdella (61 & 74 µg/l). Kesällä fosforipitoisuuksissa ei ollut niin suuria alueellisia eroja kuin talvella (kuva 17). Pienimmillään pitoisuudet olivat Pyhtään Purolanlahdella ja hieman kauempana merellä Pyhtään edustalla 20 µg/l. Suurimmalla osalla asemista pitoisuus oli 21-30 µg/l. Haminan edustalla pitoisuudet olivat jälleen korkeimpia. Koko tutkimusalueen korkeimmat kesän fosforipitoisuudet olivat taas Hillon- ja Summanlahdella (52 µg/l). Seuraavaksi korkeimpia pitoisuudet olivat Haminanlahti Hilloniemi Neuvottomanlahti alueella, 31-39 µg/l. Koko vuoden keskiarvoina intensiiviasemien päällysveden ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Haminan Hillonniemen asemalla ja pienimpiä Pyhtään Heinäsaaren asemalla. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä. Enimmillään näkösyvyyttä oli noin 4,5 m lokakuun lopulla Heinäsaaressa ja Lellerissä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006 31

Klorofyllituloksia on intensiiviasemien lisäksi 21 muulta asemalta. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,8 µg/l, Kotkan 8,7 µg/l ja Haminan 12 µg/l. Touko-heinäkuussa alueiden välillä ei ollut kovin suurta eroa pitoisuuksissa, mutta elosyyskuussa Haminan alueen pitoisuudet kasvoivat selvästi suhteessa muihin. Viimeisen viiden vuoden aikana Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadussa ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin 5 perusteella alue on rannikkoalueistamme eniten altis hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Leveä saaristovyöhyke ja lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Pitkät, säännöllisesti kerrostuneisuuskausina esiintyvät hapettomat ja sisäisesti kuormittavat kaudet ovat yleisiä alueen kraaterimaisissa syvänteissä. Saariston sisäosissakin ajoittaista, sääolosuhteista riippuvaa hapettomuutta ja sisäistä kuormitusta esiintyy. Kuormitus ja varsinkin hapettomuutta ja sisäistä kuormitusta suosiva geomorfologia ovat aikaansaaneet sen, että alue on pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Geomorfologisesti voimakkaasti lokeroituneilla alueilla kuormitusvaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan vaikutukset tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. VIITTEET 1 Merentutkimuslaitos 2005. Jäätalvi 2004/2005. Merentutkimuslaitoksen internet-sivut www.fimr.fi/fi/palvelut/jaapalvelu/jaatalvi/2005.html 2 Åkerberg, A. 2006. Kymijoen alaosan yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2005. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 142/2006. 34 s + liitteet. 3 Kotkan kaupunki, ympäristökeskus, elintarvike- ja ympäristölaboratorio 2005. Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen vesien laatu. Projektitodistukset. 4 Suomen ympäristökeskus 2005. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. - Ympäristöhallinnon internetsivut, www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu. 5 Henriksson, M. & Myllyvirta, T. 2006. Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 83 s. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 137/2006

205 236 198 216 231 139 152 186 189 192 182 181 179 230 218 225 346 Kyvy-13 84 104 133 156 160 212 32 Kyvy 9 46 81 100 128 77 96 91 123 Kyvy-4 66 Kyvy-12 18 Kyvy-1 Kyvy-2 Kyvy-5 Kyvy-10-10 µgp/l 11-20 µgp/l 21-30 µgp/l 31-40 µgp/l 41 - µgp/l Kyvy-3 VELVOITETARKKAILUN HAVAINTOASEMA Värjäämättömistä pisteistä ei näytettä ole saatu KAS:IN HAVAINTOASEMA KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Kuva 16. Merialueen päällysveden fosforipitoisuus kevättalvella 2005.

205 198 236 216 186 189 192 182 152 139 84 46 32 133 156 104 81 179 230 225 181 Kyvy-13 346 212 160 128 100 218 231 77 Kyvy-4 96 91 123 Kyvy 9 Kyvy-12 66 18 Kyvy-2 Kyvy-5 Kyvy-1 Kyvy-10 Kyvy-3-10 µgp/l 11-20 µgp/l 21-30 µgp/l 31-40 µgp/l 41 - µgp/l VELVOITETARKKAILUN HAVAINTOASEMA KAS:IN HAVAINTOASEMA Kuva 17. Merialueen päällysveden fosforipitoisuus kesällä 2005. KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY

LIITTEET 1 Kotka-Hamina merialueen jätevesikuormittajat 2 Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen velvoitetarkkailupisteet 3 Havaintoasemien koordinaatit 4 Meriasemien vedenlaatutulokset kevättalvi 2005 5 Meriasemien vedenlaatutulokset kesä 2005 6 Intensiiviasemien vedenlaatutulokset 2005

Kymijoki Enso Publication Papers Oy Ltd J.M. Huber Oy Summa HAMINA Nuutniemen puhdistamo, Haminan kaupunki Sunilan puhdistamo, Kotkan kaupunki Stora Enso, Kotkan tehtaat Sunila Puhdistamo Oy -Sunila Oy -Keräyskuitu Oy KOTKA Mussalo Mussalon puhdistamo, Kotkan kaupunki -Danisco Sweeteners Oy Merialueen Kotka - Hamina jätevesikuormittajat LIITE 1