Työnjohtokoulutusselvitys kaikilla koulutusaloilla Uusien tutkintojen tarve ja olemassa olevien tutkintojen soveltuvuus työelämän työnjohto- ja

Työnjohtokoulutusselvitys kaikilla koulutusaloilla Uusien tutkintojen tarve ja olemassa olevien tutkintojen soveltuvuus työelämän työnjohto- ja lähiesimiestarpeisiin Heikki Lahtinen 17.6.2013

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMEKSIANTO... 5 2.1 Määritelmiä ja rajauksia... 6 3 SELVITYSTYÖN MENETELMÄT JA VAIHEISTUKSET... 9 4 NYKYTILANTEEN KARTOITTAMINEN... 11 4.1 Tutkintojen nykytilanne perusluokittelu... 13 4.2 Työnjohtajan tarve ja rooli organisaatiossa... 18 4.3 Sopiva johtamistyyli eri koulutusaloilla... 19 5 TUTKINTOJEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUS TYÖNJOHDOLLISISSA TEHTÄVISSÄ... 24 5.1 Tutkintojen työelämävastaavuus koulutustoimikunnittain... 24 5.2 Yleisten työnjohdollisten tutkintojen alakohtainen soveltuvuus... 26 5.3 Klusteripohjainen tarkastelu... 29 6 MUITA ESIINNOUSEITA TEEMOJA JA HAVAINTOJA... 33 6.1 Työnjohtotehtäviin soveltuva ja valmistava tausta... 33 6.2 Substanssiosaamisen merkitys työnjohdollisissa tehtävissä... 35 6.3. Työnjohto-osaamisen hankkimisen tavat... 37 6.4 Organisaation kokoluokan vaikutus työnjohdollisiin osaamistarpeisiin... 37 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 39 7.1 Yleiset ratkaisut klustereittain... 41 7.2 Muita toimenpiteitä... 42 7.3 Työnjohtotehtävien haluttavuus, koulutuksen vetovoima ja status... 42 7.4 Tasalaatuisuus ja räätälöitävyys... 43 7.5 Mahdollisten uusien tulevien työnjohdollisten tutkintojen asemoinnista... 44 TIIVISTELMÄ... 46 LÄHTEET... 47 LIITTEET... 48 LIITE 1. TUTKINTOJEN VASTAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ ESIINTYVIIN TYÖNJOHDOLLISIIN TARPEISIIN KOULUTUSTOIMIKUNNITTAIN... 48 LIITE 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN... 63 LIITE 3. KYSELYLOMAKE... 66 2

1 JOHDANTO Työelämässä nähdään useissa paikoissa tarvetta työnjohtamisen ja lähiesimiestyön kehittämiselle. Lähivuosina uskotaan syntyvän pulaa käytännön työn hallitsevista osaavista työnjohtajista. Kaikista organisaatioista ei olekaan muodostunut kovin matalia eivätkä itseohjautuvat tiimit aina toimi ilman ohjausta. Myös toimintamallien muutos verkosto- ja projektimaiseen toimintatapaan muuttavat työtä ohjaavien ja johtavien henkilöiden rooleja, ja siksi niihin valmentavaa koulutustakin on syytä tarkastella. Tällaisia työtehtäviä ovat hoitaneet tyypillisesti aikaisemmin teknikkokoulutuksen suorittaneet henkilöt. Teknikkokoulutus kuitenkin lakkautettiin 1990-luvulla, ja lähivuosina uskotaan olevan tarvetta entistä useammalle uudelle työnjohtotehtäviin rekrytoitavalle henkilölle mm. nykyisten teknikoiden eläköityessä. Työnjohtaminen ja lähiesimiestyö ovat muutenkin vilkkaan keskustelun kohteena yhteiskunnassamme: ne nähdään niin avaimina tuottavaan toimintaan, työhyvinvointiin ja jaksamiseen kuin sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteenkin. Tähän selvitykseen sisältyneen kyselytutkimuksen mukaan työnjohtotehtävissä työskentelevien määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan, mutta työnjohdon aseman ja roolin nähdään kuitenkin vahvistuvan organisaatioissa. Lisäksi alla olevasta taulukosta (Taulukko 1.1) voidaan todeta, että työnjohtotehtävissä tarvittavan osaamisen ennakoidaan kasvavan merkittävästi, kuten myös työnjohdon merkityksen taloudelliselle tulokselle ja työhyvinvoinnille. Nämä kaikkia aloja koskevat yleiset havainnot ovat samansuuntaisia myös eri aloilla toteutettujen kuulemisten kanssa, vaikka alakohtaisesti näissä saattaakin olla eroja mm. toimintamallien muuttumisen seurauksena. Eli vaikka tehtävissä työskentelevien lukumäärän ennakoidaan pysyvän samalla tasolla, nämä muut laadulliset muutokset kuvastavat myös selvityksen kohteena olevan aihepiirin kehittämisen tärkeyttä. N=156 Tehtävissä työskentelevien määrä Asema ja rooli Taulukko 1.1. Työnjohdollisissa tehtävissä työskentelevien määrän, roolin, tarvittavan osaamisen ja merkityksen muutos kaikilla koulutusaloilla (n=156) Tehtävissä tarvittava osaaminen Merkitys taloudelliselle tulokselle Merkitys työhyvinvoinnille Kasvaa merkittävästi 2 % 8 % 29 % 38 % 38 % Kasvaa hieman 21 % 37 % 54 % 39 % 42 % Pysyy ennallaan 49 % 41 % 10 % 14 % 12 % Vähenee hieman 18 % 6 % 1 % 2 % 1 % Vähenee merkittävästi 5 % 1 % 0 % 0 % 1 % Tyhjä - ei vastausta 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 3

Vastatakseen ennakoituun osaamis- ja koulutustarpeeseen, Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on käynnistänyt työnjohtokoulutuskokeilun vuonna 2009 etsiäkseen uusia koulutusväyliä työnjohtoosaamisen hankkimiseksi ja kehittämiseksi. Työnjohtokoulutuskokeilua on tässä vaiheessa toteutettu neljällä alalla (kone- ja metalliala, auto- ja kuljetusala sekä kaupan ala), ja tämä selvitys on osa sitä työtä, jonka tavoitteena on tarkastella työnjohtokoulutusta ja osaamistarpeita kaikilla toimialoilla. Kokeiluun otetaan opiskelijoita vuosina 2009-2013 siten, että kokeiluohjelmat päättyvät viimeistään 31.12.2014. Nämä ohjelmat toteutetaan Opetushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman ja sitä varten laadittujen alakohtaisten perusteiden pohjalta, jotka on laadittu eri sidosryhmät sisältävässä projektiryhmässä. Kokeilu on omalta osaltaan ollut tukemassa ja täydentämässä jo olemassa olevia ammattikorkeakoulu- ja erikoisammattitutkintoihin perustuvia työnjohto-osaamisen kehittämisväyliä. Työnjohtokoulutus on tarkoitus vakiinnuttaa tutkintojärjestelmän kehittämisen yhteydessä työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, ja se on tarkoitus kytkeä yhteen hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetun ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamiseen ja tutkintojärjestelmän kehittämiseen (TUTKE2). (www.minedu.fi). OKM:n ja OPH:n kokonaisvaltaisena tavoitteena ja tarkoituksena voidaan nähdä olevan työnjohtokoulutuksen ja sen toteuttamismuotojen vakiinnuttaminen kaikilla aloilla sekä työelämän että koulutukseen hakeutuvien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla joko 1) nykyisiä tutkintojen perusteita uudistamalla, 2) uusilla työnjohdollisilla tutkinnon osilla, 3) uusilla tutkinnoilla, 4) uusilla osaamisaloilla, ja/tai 5) mahdollisesti erilaisilla lisäkoulutuskokonaisuuksilla. Samalla on tietysti arvioitava nykyisin jo toimivia työnjohdollisia tutkintoja aloittain, kaikilla aloilla tarvittavaa yhteistä työnjohdollista osaamista sekä mahdollisia samankaltaisuuksia toisiaan lähellä olevien alojen välillä (nk. klusteritarkastelut). 4

2 TOIMEKSIANTO Tällä selvityksellä kerätään yhteen ja tuodaan lisätietoa kaikilta koulutusaloilta tukemaan koulutusjärjestelmän kehittämistyötä siten, että koulutusjärjestelmä ja erityisesti toisen asteen tutkinnot vastaavat työelämässä oleviin alakohtaisiin työnjohtotarpeisiin. Tämä selvitys täydentää koulutuskokeilussa tehtyjä havaintoja, mutta ei ota varsinaisesti kantaa niinkään koulutuskokeiluun, vaan siinä kokeiltujen käytäntöjen toteuttamiskelpoisuudesta, -tarpeesta ja vakiinnuttamismahdollisuuksista kaikilla muilla koulutusaloilla. Selvitystyö kohdentuu erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, mutta siinä otetaan soveltuvilta osin kantaa myös perustutkintoihin sekä ammattikorkeakoulun rooliin työnjohto-osaamisen kehittämisessä. OPH:n sisäinen suunnitelmaluonnos työnjohtokoulutusselvitykselle (sekä I että II osa) pitää sisällään alakohtaiset selvitykset: a) nykytilanne tutkinnoissa ja tutkintojen perusteissa tutkinnot, jotka ammattitaitovaatimuksiltaan työnjohdollisia tutkintojen osaamisalat, jotka ammattitaitovaatimuksiltaan työnjohdollisia tutkinnon osat, jotka ammattitaitovaatimuksiltaan työnjohdollisia b) työnjohdollisiin osaamisalueisiin liittyvät ammattitaitovaatimukset nykyisten tutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) perusteiden mukaisten tutkinnon osien sisällä c) vastaavatko nykyiset tutkintojen perusteet työelämän työnjohdollisten osaamisalueitten ammattitaitovaatimuksiin d) työnjohdollisia ammattitaitovaatimuksia sisältävien tutkintojen perusteiden muutostarpeet e) sellaiset työelämän työnjohdolliset osaamisalueet, jotka ovat niin selkeitä koulutuksellisia aukkopaikkoja, että koulutuksen työelämävastaavuus edellyttää työnjohdollisen koulutuksen vakinaistamista jollain uudella tutkinnolla, tutkinnon osalla tai koulutusvaihtoehdolla. Yhdessä tämä kokonaishanke tulee myös tiivistämään edelleen yllä olevat alakohtaiset selvitykset soveltuvin osin kansalliseksi työnjohdolliseksi näytettävissä olevaksi viitekehykseksi. Siinä yhdistellään 5

moduleiksi mahdolliset yleistettävissä olevat irralliset työnjohdolliset ammattitaitovaatimukset kultakin koulutusalalta siten, että näistä moduleista voitaisiin muodostaa myös työnjohdollisia tutkinnon osia, jotka soveltuisivat eri alojen työnjohdollisiin tutkintoihin. Lisäksi tällä työllä tarkennetaan työnjohdollisten tehtävien kuvausta ja erityisesti niissä tapahtumassa olevia muutoksia mm. liiketoiminta- ja organisaatiorakenteiden muutoksista johtuen. Toimeksiantoa tarkennettiin prosessin kuluessa siten, että se pitää sisällään myös klusteritarkasteluja eli tuloksia arvioidaan ja tiivistetään yhteen myös alakohtaisen rajojen yli. Klusteritarkasteluita esitellään jäljempänä luvussa 5.3. 2.1 Määritelmiä ja rajauksia Johtaminen ja esimiestyö. Tässä selvityksessä työnjohtoa tarkastellaan perinteistä henkilöstöjohtamista laajempana kokonaisuutena. Voimme tarkastella pelkkää henkilöstöjohtamisen kenttää yksinkertaisimmillaan kolmen pääulottuvuuden kautta: 1) henkilöstöresurssien johtaminen (strateginen HRM ja henkilöstöhallinto), 2) ihmisten johtamiseen ja esimiestyöhön (leadership) sekä 3) työelämäsuhteiden hoitamiseen (työlainsäädäntöön ja työelämän sosiologiaan saakka). Työnjohtokoulutukseen katsotaan tässä selvitystyössä OPH:n alustavan työsuunnitelman mukaisesti - kuuluvan varsinaisen työnjohto- ja esimiesosaamisen lisäksi valmiudet työn tuottavuudesta huolehtimiseen, työ- ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja projektiosaamiseen sekä toiminnan ohjaukseen työehto- ja sopimuskäytäntöjen ja laatu-, ympäristönsuojelu-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien mukaan. Tilaajan toimeksiannon mukaisesti tässä työssä työnjohto nähtiin perinteisiä työnjohto- ja esimiestyönimikkeitä laajempana. Vertailukohteena olleessa aikaisemmassa kotimaisessa tutkimuksessa (Liiri et al. 2012) todettiin, että työnjohto voidaan nähdä ja analysoida monesta erilaisesta näkökulmasta, jotka on esitelty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2.1). Käytännössä tämä tuotiin työhön mukaan siten, että koulutustoimikuntia rohkaistiin ottamaan kantaa alansa työnjohdollisiin tarpeisiin laajemmin kuin pelkästään henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kautta. 6

Taulukko 2.1. Erilaiset tarkastelunäkökulmat työnjohtotyöhön (Liiri et al. 2012) Prosessi on aikaisemmin tuotettu raportti Työnjohtokoulutusselvitys osa 1: Nykytilan kartoitus, jonka havaintoja on jalostettu edelleen tiiviimpään muotoon ja sisällytetty tähän kokonaisraporttiin. Nykytilan kartoituksen yhteydessä luokiteltiin edellä kuvatut työnjohto- ja esimiesosaamiset sekä muut työnjohdolliset valmiudet tutkinnoittain alakohtaisten asiantuntijoiden haastatteluiden perusteella, ja myöhemmin toteutetussa toisessa osiossa syvennyttiin tarkastelemaan niiden vastaavuutta työelämän työnjohdollisiin osaamistarpeisiin. Selvitystyön kokonaistuloksissa eritellään varsinainen työnjohto- ja esimiesosaaminen muusta edellä mainitusta osaamisesta. Samalla on myös tarkoitus arvioida nk. substanssiosaamisen merkitystä ja niistä aiheutuvia alakohtaisia eroavaisuuksia. Aikajänne. Meidän on tärkeä hahmottaa se aikajänne, jolla tarkastelemme työssä ja osaamisvaatimuksissa tapahtuvia muutoksia. Tutkintorakenteen uudistukseen ja erityisesti tutkinnonosien ja osaamisvaatimusten määrittelyssä on ymmärrettävä se, millä aikataululla ne tulevat olemaan tutkinnon perusteissa ja mikä yritysten tarve niille silloin tulee olemaan. Yksi apuväline tässä työssä on työnjohtokoulutusselvityksen liittäminen kansallisiin ja toimialakohtaisiin osaamisen ennakointihankkeisiin. Tässä selvityksessä ei ole erikseen nimetty tai sovittu erityisestä tarkasteluaikajänteestä. Siten tulokset pääsääntöisesti luotaavat nykytilaa ja muutamia lähivuosia. 7

Lähiesimies. Tulosten ja johtopäätösten yhteydessä käytettävällä lähiesimies termillä tarkoitetaan kaupan alan työnjohtokokeilussa vakiintunutta termiä. Vastaavasti tässä käytetään lähiesimiestyön ammattitutkinto termiä ko. kokeiluohjelman perusteella annettua ehdotusta uudesta tutkinnosta. Nimen muotoilemisessa tällä tavoin sovelletaan tutkintonimikkeille tavoiteltua nimeämistapaa. Liikkeenjohdollinen vai työnjohdollinen. Tässä selvityksessä käsitellään johtamista ja esimiestyötä, mutta pääasiassa siitä näkökulmasta mikä liittyy henkilöstön ja suorituksen johtamiseen. Tämä voi pitää sisällään myös taloudellista osaamista, kuten kustannuslaskentaa tai liikkeenjohdollista yhteistyötä eri toimijoihin omaan työprosessiin liittyen. Rajaus pyritään siis tekemään yrityksen johtamisen ja toiminnan johtamisen välillä, vaikka niissä voi ollakin useita samankaltaisuuksia. Henkilöstön ja suorituksen johtaminen. Tässä selvityksessä pyritään arvioimaan toimeksiannon mukaisesti sekä varsinainen henkilöstöjohtaminen että työprosessin johtaminen, mutta kuitenkin siten, että tuloksissa voidaan arvioida näiden välisiä eroja. Tarkasteltavat tutkinnot. Tässä selvityksessä keskitytään erityisesti toisen asteen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen soveltuvuuteen alakohtaisesti erilaisissa työnjohdollisissa tehtävissä. Osana tutkintorakenteen uudistamista halutaan kuitenkin varmistua toimivasta koulutuskokonaisuudesta ja eri koulutustasojen rajapintojen yhteensopivuudesta toisiinsa. Siksi tässä selvityksessä viitataankin useassa kohdassa myös alan perustutkintoihin ja ammattikorkeakoulututkintoihin. 8

3 SELVITYSTYÖN MENETELMÄT JA VAIHEISTUKSET Selvitysprosessi on jaettu useaan vaiheeseen OPH:n suunnitelman perusteella. Eri osioissa käytetään myös erilaisia menetelmiä monipuolisen näkökulman ja luotettavuuden parantamiseksi. Selvityksen vaiheet täydentävät toisiaan. Oheinen kaavio (Taulukko 3.1) kuvaa koko työnjohtokoulutusselvitysprosessia, jonka keskeisimmät tulokset on koottu tähän yhteenvetoraporttiin. Ensimmäinen osio toteutettiin marras-joulukuussa 2012, ja siinä luokiteltiin nykyiset tutkinnot niiden sisältämien työnjohto- ja esimiesvalmiuksien mukaan. Tuo työvaihe toteutettiin kuulemalla OPH:n alakohtaisia asiantuntijoita, ja samalla tarkasteltiin myös yleisten työnjohdollisten tutkintojen, kuten johtamisen (JET), yritysjohtamisen (YEAT) ja tekniikan erikoisammattitutkintojen (TEAT) soveltuvuutta alakohtaisiin työnjohdollisiin tarpeisiin sekä arvioitiin alakohtaisia työnjohto- ja esimiestyön erityispiirteitä. Ensimmäisen osio on kuvattu alla olevan kaavion vasempaan laitaan. Taulukko 3.1. Työnjohtokoulutusselvityksen osat ja keskeiset työvaiheet Toisessa vaiheessa vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla jatkettiin, ja syvennettiin alakohtaista tutkintojen työnjohdollista työelämävastaavuutta koulutustoimikunnittain tehtävällä kuulemisella. Tätä täydennettiin vielä lopuksi sähköisellä kyselyllä, joka suunnattiin kaikkien näiden alojen nimeämille 9

työnantaja- ja työntekijäedustajille. Toisen vaiheen keskeinen sisältö on kuvattu yllä olevan kaavion oikeaan reunaan. Ensimmäinen osio on dokumentoitu omana raporttinaan, mutta varsinaisia kokonaistuloksia on syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin ja rakentaa tarvittavia linjauksia, johtopäätöksiä ja toimintasuosituksia vasta näiden eri osioiden keräämien ja työstämien aineistojen pohjalta, jotka on tiivistetty tähän yhteenvetoraporttiin. Alakohtaiset erityispiirteet on vedetty yhteen koulutustoimikunnittain liitteessä 1. Se pitää sisällään tiivistetysti havainnot sekä 1. että 2. vaiheessa tehdyistä alakohtaisista havainnoista ja kehitystarpeista. Vastaavasti sähköisen kyselyn keskeiset ominaisuudet ja tulokset on kuvattu liitteessä 2. Neljäs luku kuvaa 1.vaiheen yleisiä tuloksia ja viidennessä luvussa vastaavasti kuvataan 2.vaiheen havaintoja yhteenvedonomaisesti. Se pitää sisällään myös nk. klusteritarkastelut, jossa hahmotellaan lähellä toisiaan olevien alojen mahdollisia ratkaisuja siten, että tutkinnoilla voitaisiin paremmin vastata työelämässä esiintyviin työnjohdollisiin tilanteisiin. Varsinaiset alakohtaiset yhteenvedot ovat kuitenkin erillisenä luettelona liitteessä 1. Kuudes ja seitsemäs luku pitävät sisällään muita esillä olleita teemoja sekä johtopäätöksiä. Koulutustoimikunnittain tapahtunut kuuleminen on keskeisin osa kokonaisselvitystyötä, vaikka sen yhteenveto onkin raportin liitteessä. Vastaavasti tulosten tulkinnan yhteydessä esitetyt tiedot sähköisestä kyselystä ovat näitä havaintoja ja tuloksia tukevaa aineistoa, jonka avulla pyritään kuitenkin yksinkertaistamaan ja tiivistämään alakohtaisia kuulemisia. Siinä missä alakohtaiset erityistarpeet ja pyynnöt pyrkivät lavenemaan, kyselytutkimuksen avulla näitä on pyritty liittämään yhteen. 10

4 NYKYTILANTEEN KARTOITTAMINEN Tässä luvussa esitellään toisen asteen tutkintojen luokittelua niiden sisältämien työnjohdollisten ammattitaitovaatimusten mukaan. Selvitys perustuu alakohtaisten asiantuntijoiden haastatteluihin, ja muodostaa 1.osan työnjohtokoulutusselvityksestä. Tämän luvun tuloksia kannattaa tarkastella osana kokonaisprosessia. Työelämässä uskotaan olevan lähivuosina lisätarvetta työnjohto- ja esimiesosaamiselle, ja siihen vastaavaa tarjontaa on kohtuullisen paljon, mutta se on osin hajallaan tutkintorakenteessa, sitä ei aina tunnisteta eikä osata hyödyntää. Tässä alaluvussa tiivistetään yleisiä havaintoja tutkintojen luokittelusta. Haasteena tällaisessa luokittelussa on myös subjektiiviset näkemykset luokitteluiden perusteina sekä eri aikakausilla ja aloilla käytetyt tyylit tutkintojen perusteiden kirjaamisessa. Toisena haasteena voidaan nähdä myös tutkintojen sisältöjen riittämätön tunnettuus ja kirjoitustyyleistä johtuva vertailukelpoisuuden vaikeus. Selvityksen tueksi luotu tietokantataulukko antaa mahdollisuuden näiden ominaisuuksien määrälliseen raportointiin ja luokitteluun. Tärkeämpää on kuitenkin syventyä niiden laadullisiin ominaisuuksiin: millaisia työnjohtotarpeita kyseisellä alalla on, ja vastaavatko nyt esillä olevat tutkinnot näihin tilanteisiin? Tässä tarkasteltavaan työnjohtokoulutukseen on sisällytetty toimeksiannon mukaisesti - varsinaisten työnjohto- ja esimiesosaamisen lisäksi valmiudet työn tuottavuudesta huolehtimiseen, työ- ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja projektiosaamiseen sekä toiminnan ohjaukseen työehto- ja sopimuskäytäntöjen ja laatu-, ympäristönsuojelu-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien mukaan. Tarkasteltavina tutkintoina olivat kaikki ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muutamat perustutkinnot, jotka kuuluvat kyseisten asiantuntijoiden vastuualueille. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla kaikki OPH:n kyseisten vastuualueiden edustajat marras-joulukuussa 2012. Eli tämän pääluvun tulokset perustuvat työnjohtokoulutusselvityksen 1.osioon. Haastateltaville on pääsääntöisesti tiedotettu etukäteen OPH:n toimesta työnjohtokoulutuskokeilusta ja tästä selvityksestä eli haastateltavilla on ollut käytettävissään ennakkotiedot prosessiin osallistumisesta. Nykytilanteen kartoituksessa käsiteltiin kolmea erilaista ulottuvuutta: 1) luokiteltiin tutkinnot työnjohdollisten vaatimusten perusteella, 2) arvioitiin yleisten työnjohdollisten tutkintojen alakohtaista soveltuvuutta, ja 3) tarkasteltiin työnjohto- ja esimiestyön erityispiirteitä eri aloilla. Alla oleva yhteenveto on yksi esimerkki siitä, millaisia poimintoja tietokannasta voidaan tehdä. Se kertoo yleisellä tasolla sekä koulutusaloittain että koulutustoimikunnittain lukumäärät a) kokonaan 11

työnjohdollisille tutkinnoille, b) osaamisaloille, tutkinnoille jotka sisältävät c) pakollisia ja d) valinnaisia työnjohdollisia tutkinnon osia sekä e) merkittäviä irrallisia työnjohdollisia ammattitaitovaatimuksia. KOULUTUSALA / KOULUTUSTOIMIKUNTA KOKONAAN OSAAMISALA PAKOLLISIA VALINNAISIA IRRALLISIA Humanistinen ja kasvatusala 1 2 5 2 Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunta 1 2 5 2 Kultturiala 5 5 9 1 Taideteollisuusalan koulutustoimikunta 5 5 9 1 Luonnonvara- ja ympäristöala 1 9 5 4 Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta 1 9 5 4 Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 3 6 3 3 Metsätalouden koulutustoimikunta 3 3 1 Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoimikunta 3 3 2 Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala 2 Kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta Kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta Sosiaalialan koulutustoimikunta Terveysalan koulutustoimikunta 2 Tekniikka ja liikenne 20 4 22 42 10 Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta 3 4 2 3 Elintarvikealan koulutustoimikunta 3 3 1 Energia-alan koulutustoimikunta Ilmailualan koulutustoimikunta Kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoimikunta 2 8 Kone- ja metallialan koulutustoimikunta 2 1 5 18 Merenkulkualan koulutustoimikunta 1 Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta 1 4 2 Talotekniikka- ja rakennusalan koulutustoimikunta 4 1 2 3 Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta 1 1 1 3 3 Turvallisuusalan koulutustoimikunta 1 2 2 Viestintäala (ja muut luokittelemattomat) 8 1 2 Yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala 4 1 2 1 Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta 3 1 2 1 Tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta 1 Kaikki yhteensä 32 6 45 66 23 Empiirinen aineisto kattaa alakohtaisten asiantuntijoiden haastatteluissa esille tulleet teemat. Keskeisin työ koskee työnjohdollisten osaamisvaatimusten luokittelemisesta siten, että kultakin alalta nostetaan esille 1) puhtaasti työnjohdolliset tutkinnot, 2) työnjohdolliset osaamisalat, 3) työnjohdolliset tutkinnon osat ja 4) merkittävät irralliset työnjohdolliset ammattitaitovaatimukset. Selkeyden vuoksi tutkinnon osia käsittelevä kohta on jaettu vielä kahteen osaan siten, että pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat on käsitelty erikseen. Näitä analysoidaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä alaluvuissa 4.1 ja 4.2. Yleisten työnjohdollisten tutkintojen alakohtaista soveltuvuutta arvioidaan alaluvussa 4.3. Alakohtaiset asiantuntijat arvioivat myös johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET), yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon (YEAT), tekniikan erikoisammattitutkinnon (TEAT) ja tuotekehityksen ammattitutkinnon soveltuvuutta oman alansa työnjohdollisiin tarpeisiin. Koska toiminnot ja 12

kohdeorganisaatiot vaihtelevat voimakkaasti tätä pyrittiin tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla, ja siksi tässä yhteydessä pyrittiin raportoimaan jo koulutustoimikuntatarkkuudella. 4.1 Tutkintojen nykytilanne perusluokittelu Tässä alaluvussa raportoidaan tutkintojen luokittelemisessa tehtyjä havaintoja. Tutkintoja luokiteltiin työnjohdollisten ammattitaitovaatimusten mukaan 1) kokonaan työnjohdollisiksi, 2) osaamisaloittain, 3) pakollisia tai 4) valinnaisia tutkinnonosia sekä 5) merkittäviä irrallisia työnjohdollisia ammattitaitovaatimuksia sisältäviksi. Luokittelut perustuvat OPH:n alakohtaisten asiantuntijoiden haastatteluihin, ja kaikilta osin luokittelua ei ole ollut helppo tehdä. Luokittelulla pyrittiin yksinkertaistamaan ja ymmärtämään nykytilannetta, mutta se voi antaa joissakin tutkinnoissa tai tutkintojen osissa liian mustavalkoisen kuvan asiasta, ja siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan myös tämän selvityksen muiden osioiden laadullisia arvioita kohteista. Käytännössä useissa kohdissa luokitteluperusteena käytettiin ammattitaitovaatimusten rinnalla yleisempiä tutkinnon kuvauksia ja erityisesti yksityiskohtaisempia ja tarkempia arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Viime mainitut ovat huomattavasti hienojakoisempia ja tarkempia määritelmiä siitä, mitä kyseissä tutkinnossa tai tutkinnon osassa tulee osata, ja ne mahdollistavat siten kohteen luokittelun työnjohdollisuuden mukaan. Toisaalta jokin tutkinto saattaa näyttäytyä työnjohdollisena tai ei siihen sisällytetyistä valinnaisuuksista johtuen. Esimerkiksi faktorin erikoisammattitutkinto luokiteltiin kokonaan työnjohdolliseksi, koska faktori nimike on perinteisesti viitannut tällaiseen kokonaisuuteen, vaikka varsinainen esimiestyö onkin siinä valinnaisena tutkinnon osana, ja tutkinnon suorittaja voi painottaa enemmän esimerkiksi myyntityötä. Tällaiset yksinkertaistukset kannattaa ottaa huomioon tulosten tulkinnassa ja kerättyjä tietoja jatkossa hyödynnettäessä. 4.1.1 Kokonaan työnjohdollisia tutkintoja Kokonaan työnjohdollisiksi tutkinnoiksi nimettiin 31 erilaista tutkintoa, jotka on lueteltu koulutusaloittain alla olevassa taulukossa (Taulukko 4.1). Luetteloa voisi ja tulisi tarkentaa jakamalla koulutusalat edelleen tarkempiin luokkiin ja koulutustoimikuntakohtaisiin tuloksiin. Siten esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalta saisi tarkemman kuvan. Ensimmäinen ajatus kokonaisuudesta antaisi ymmärtää, että alalla on runsaasti työnjohdollista tarjontaa (20 tutkintoa), mutta esimerkiksi laajaa kone- ja metallialaa tulisi 13

tarkastella omanaan. Vastaavasti graafiselta alalta poimittiin luetteloon 6 tutkintoa (sisältäen mm. edellä mainitun faktorin erikoisammattitutkinnon), joita tulee tarkastella huomattavasti yksityiskohtaisemmin selvityksen seuraavissa vaiheissa. Kokonaan työnjohdollinen tutkinto puuttuu mm. kemian alalta, ja heillä olisi kiinnostusta työnjohtokoulutuksen kehittämiseen. TUTKINTO: KOULUTUSALA: Restaurointimestarin erikoisammattitutkinto Kultturiala Seppämestarin erikoisammattitutkinto Kultturiala Puusepänalan erikoisammattitutkinto Kultturiala Venemestarin erikoisammattitutkinto Kultturiala Pesulateknikon erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Laivanrakennusalan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Pintakäsittelymestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Faktorin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Kirjansitojamestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Konesitojamestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Painajamestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Rotaatiomestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Tekniikan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Rakennustuotannon ammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Putkiasentajan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Johtamisen erikoisammattitutkinto Yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto Yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto Yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Siivousteknikon erikoisammattitutkinto Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Sähköverkkoalan erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Taulukko 4.1. Kokonaan työnjohdolliset tutkinnot Näistä puhtaasti työnjohdolliseksi luokitelluista tutkinnoista erityisiä mainintoja tutkinnon sopivuudesta työelämän työnjohdollisiin tarpeisiin annettiin mm. seuraaville tutkinnoille: työvalmennuksen (sosiaali- ja terveysala), pesulateknikon (tekstiili- ja vaatetustekniikka), useille graafisen alan (tarvitaanko nämä kaikki voisivatko olla yhden tutkinnon eri osaamisaloja?), rakennusalan työmaapäällikön, ilmastointi- ja putkiasentajan (arkkitehtuuri ja rakentaminen), kipsimestarin ja välinehuoltajan (terveysala ja tekniset terveyspalvelut), majoitus- ja ravitsemusalan esimiehen (majoitus- ja ravitsemusala), siivousteknikon ja siivoustyönohjaajan (puhdistuspalvelut) sekä ruokamestarin ja kaupan esimiehen (liiketalous ja kauppa) erikoisammattitutkinnoille sekä rakennustuotannon ammattitutkinnolle. Näitä voidaan arvioida myös sanallisesti lyhyesti. 14

Kaikki muut työnjohdollisiksi määritellyt tutkinnot paitsi viimeksi mainittu rakennustuotannon ammattitutkinto ovat EAT tasoisia. Rakennusalalla koetaan työnjohdollinen koulutus/tutkintotilanne tällä hetkellä riittävänä, koska heillä on nykyisin taas käytössä myös rakennusmestari -väylä ammattikorkeakouluissa. Yllä olevasta taulukosta poistettiin mm. kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinnot, koska ne päätettiin siirtää raportointivaiheessa irrallisia työnjohdollisia ammattitaitovaatimuksia sisältävien ryhmään. Nämä siirretyt tutkinnot ovat alojensa työnjohdollisia tutkintoja, mutta ensisijaisesti ne ovat syvää ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta edustavia kokonaisuuksia, joihin työnjohdollisuus on rakennettu sisään irrallisina vaatimuksina. Eli käytännössä tutkinnon suorittaja on alansa kokenut konkari, joka toiminee pienen yrityksen tai toimipisteen vetäjänäkin, mutta tutkinnon voi suorittaa myös yksittäisenä asiantuntijana ja/tai yrittäjänä, jolloin se ei välttämättä ole puhtaasti työnjohdollinen tutkinto. Sama huomautus tulee asettaa myös viimeisenä yllä olevassa luettelossa olevaan sähköverkkoalan erikoisammattitutkintoon, sen voi myös suorittaa ilman työnjohdollisuutta, mutta käytännössä se on työnjohdollinen tutkinto. 4.1.2 Työnjohdollisia osaamisaloja sisältävät tutkinnot Puhtaasti työnjohdollisten tutkintojen lisäksi järjestelmässä on muutamia tutkintoja, joissa on puhtaasti työnjohdollinen osaamisala. Merenkulkualan perustutkinnossa sekä kansipäällystö että konepäällystö osaamisalat ovat työnjohdollisia, ja muutenkin niin merenkulussa kuin ilmailussa jo perustutkintotasolla on vaativaa ammattitaitoa kuvaavia määritelmiä, jotka ovat osittain johdannaisia yleisestä alakohtaisesta sääntelystä. Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinto on nostettu tähän ryhmään, koska sen jokaista osaamisalaa määrittää voimakkaasti läpileikkaavana ammattitaitovaatimuksena tuotannon suunnittelu, joka on lähellä projektihallintaa, mutta siten, että se pitää runsaasti sisällään työryhmän ohjaamista. Luonnonvara-alalta mukana oleva tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto on puolestaan vaatimuksiltaan lähes EAT-tasoista, ja moni sen sisältämä osaamisala on luokiteltu tässä työnjohdolliseksi. Kone- ja metallialalta koneenasentajamestarin vientiasennukset osaamisala sekä vaatetusalan mallimestari valinta tuovat kokonaan työnjohdollisen painotuksen tutkintoon. Työnjohdollisia osaamisaloja sisältävät tutkinnot on lueteltu alla olevassa taulukossa (Taulukko 4.2). 15

TUTKINTO KOULUTUSALA TARKENNE TYÖNJOHDOLLINEN OSAAMISALA Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinto Humanistinen ja kasvatusala Musiikki (Kulttuuriala) Kaikilla osaamisaloilla läpileikkaavana irrallisena ammattitaitovaatimuksena "tuotannon suunnittelu", joka on lähellä projektinhallintaa Vaatetusalan erikoisammattitutkinto (yht. käsi- ja taidet.) Tekniikka ja liikenne Tekstiili- ja vaatetusala Jos valitsee "mallimestari" - tutkinnonosan Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Kone ja metalliala Vientiasennukset Merenkulkualan perustutkinto Tekniikka ja liikenne Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Sekä kansipäällystö että konepäällystö - osaamisalat Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto Tekniikka ja liikenne Viestintä- ja informaatiotieteet (Kulttuuriala) Tuotannon ja projektinhallinnan osaamisala Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Tuotantoeläinyrittämisen, tuotantoeläintilan esimiehenä toimimisen ja lomitustyön ohjaamisen osaamisalat ovat työnjohdollisia Taulukko 4.2. Työnjohdollisia osaamisaloja sisältävät tutkinnot 4.1.3 Työnjohdollisia tutkinnon osia Tämän jakson kolmas osio käsittelee tutkintoja, jotka pitävät sisällään työnjohdollisia tutkinnon osia. Selkeyden vuoksi se on raportoitu tässä siten, että ainoastaan ne tutkinnot, joissa työnjohdollinen tutkinnon osa on (tai työnjohdolliset osat ovat) pakollisina luetellaan taulukkomuodossa. Valinnaisia tutkinnonosia sisältäviä tutkintoja ei nostettu tähän raporttiin, koska ko. tutkintoja voidaan suorittaa merkittävissä määrin ilman työnjohdollista osiota, mutta niiden tarkastelu onnistuu toki hyvin prosessin aikana tuotetusta Excel-tietokannasta. Tietokantaa voisi päivittää edelleen mm. suoritetuilla tutkintomäärillä. Pakollisia työnjohdollisia tutkinnon osia sisältäviä tutkintoja on lueteltu seuraavaan taulukkoon (4.3). Tällaisia tutkintoja on kaikkiaan 45, joista 1 on perustutkinto, 7 ammattitutkintoa ja loput 37 erikoisammattitutkintoja. Valinnaisia työnjohdollisia tutkinnon osia havaittiin yhteensä 66 kappaletta. Liki kaikissa tietyllä ajanjaksolla vahvistetuista tutkinnoista sisältää valinnaisena yrittäjyys -osion, joka jätettiin pääsääntöisesti pois tästä vertailusta, vaikka sekin voisi vastata osaltaan muutamiin työnjohtotyössä tarvittaviin ulottuvuuksiin. Se pitää kuitenkin sisällään painotusta itse liiketoimintaan, joka menee varsinaisen laajankin työnjohtomäärittelyn ulkopuolelle. Näistä valinnaisuuksista huomattavan suuri osa kuuluu tekniikan ja liikenteen alalle (45) ja siellä erityisesti kone- ja metallialan koulutustoimikunnan (18 kpl) alaisuuteen. Valinnaisuutta tulee tietysti olla, mutta TUTKE2:n yhteydessä voi olla syytä tarkastella myös eri tutkintojen osalta sitä, mitkä osat kuuluvat pakollisina kyseiseen tutkintoon. 16

TASO TUTKINTO TYÖNJOHDOLLISUUS YLEISTÄ PT Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Osa 4.1.2 "Ohjaus eri toimintaympäristöissä" Pakollinen osa 4.1.2, valinnaiset osat 4.2.1 ja 4.2.2 EAT Koulunkäynnin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen koordinointi ja kehittäminen Irrallisia ammattitaitovaatimuksia 3.1 ja valinnaisessa osassa 3.4. EAT Kultaajamestarin erikoisammattitutkinto Esimiehenä toiminen EAT EAT EAT EAT Saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto Sisustusalan erikoisammattitutkinto Soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto Yleinen ammattitaito ja yrittäjyys kuvattu työnjohdollisina Sisustusprojektin johtaminen, jonka sisältämää työnjohdollisuutta ei voi suorittaa irrallaan Soitinrakennusalan yritystoiminta ja johtaminen pakollinen t/o jokaisella osaamisalalla erikseen Molemmissa osaamisaloissa pakollinen osa joko "verhoiluyrittäjänä toimiminen" tai "malliverhoilu" EAT Teatterialan erikoisammattitutkinto Teatterialan esimiestaidot EAT EAT Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Valittava yksi kolmesta pakollisesta hitsausohjaajan taidosta Jos vientiasennukset, matkatyövalmiudet ja toiminnan kehittäminen Hitsausohjausta ja opastusta EAT Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto Neljä pakollista tutkinnon osaa työnjohdollisia AT Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto Työn organisointi, kannattavuus ja kustannuslask., toiminnan suun. sekä mestarin yleistaidot EAT Lattiamestarin erikoisammattitutkinto Pakolliset osat työnjohdollisia EAT Autoalan myyjän erikoisammattitutkinto Koulutuksen ja yhteistyön organisoiminen EAT Autokorimestarin erikoisammattitutkinto Korikorjaamotoiminnot 4 EAT Automaalarimestarin erikoisammattitutkinto Automaalaamotoiminnot 5 EAT Varastoalan erikoisammattitutkinto Varastoprosessin organisointi, työyhteisön kehittäminen ja logistiikkakustannusten hallinta AT Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto Juuri uusittu 1.12.2012 AT Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Osat 2, 3 ja 9 Pitää sisällään sekä "tehdä että teettää" EAT Metsämestarin erikoisammattitutkinto Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus AT Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto Esimiesvalmiudet ja toimintojen kehittäminen EAT EAT Sähköverkkoalan erikoisammattitutkinto Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto Tutkinnon osat projektinhallinta ja työnjohtotaidot vaativia näyttää Työnjohtaminen sisäänrakennettuna jokaiseen tutkinnon osaan EAT Tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkinto Projektien hoitaminen sisäänrakennettuna EAT Lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto Työnjohto, asiakaspalvelu ja viestintä sekä projektinhallinta EAT Nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto Asiakaspalvelu ja nuohousyrityksen johtaminen Voi olla kokonaan työnjohdollinen Työnjohto ja projektit sisältyvät jokaiseen tutkinnon osaan Jokaiseen tutkinnon osaan sisäänrakennettu suunnittelu ja projektin hoito EAT Kylmämestarin erikoisammattitutkinto Esimies ja vuorovaikutustaidot sekä osin projektinhoito EAT Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto Elintarviketuotannon ohjaaminen EAT Kondiittorimestarin erikoisammattitutkinto Tuotannonohjaus EAT Leipurimestarin erikoisammattitutkinto Leipomon tuotannon suunnittelu ja ohjaus EAT Kemianteollisuuden erikoisammattitutkinto Työyhteisön kehittäminen Kemianteollisuudessa akuutti tarve työnjohtokoulutukselle EAT Muovitekniikan erikoisammattitutkinto Prosessin hallinta ja työn organisointi EAT Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen erikoisammattitutkinto Toiminnan kehittäminen AT Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto Ratsastuskoulun toiminnasta huolehtiminen, opettaminen ja valmentaminen AT Viljelijän ammattitutkinto Osa 3.1 EAT Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto Erityisesti osa 4 "esimiehenä toimiminen" sekä 3 "opastus ja valmennus" EAT Tallimestarin erikoisammattitutkinto Esimiehenä toimiminen EAT Tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto Esimiehenä toimiminen EAT Floristimestarin erikoisammattitutkinto Esimiehenä toimiminen EAT Puistomestarin erikoisammattitutkinto Työnjohto ja työnopastus Vanha, uudistettava ja vahvistettava työnjohdollisia vaatimuksia. EAT Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Esimiehenä toimiminen EAT Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto Hankeosaaminen AT Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto Tapahtuman johtaminen Vanha EAT Baarimestarin erikoisammattitutkinto Oman ja työyhteisön kehittäminen EAT Dieettikokin erikoisammattitutkinto Tuotekehitys 17

4.2 Työnjohtajan tarve ja rooli organisaatiossa Alla oleva taulukko (4.4.) kuvaa alakohtaisten asiantuntijoiden kuulemisen yhteydessä koostettua yhteenvetoa substanssin merkityksestä, ajankäytöstä ja roolista työnjohdollisissa tehtävissä eri aloilla. Tätä voi tarkastella yhdessä myös kyselytutkimuksessa tehtyjen havaintojen kanssa (esim. taulukko 6,2). KOULUTUSTOIMIKUNTA/ALA Substanssin merkitys: Ajankäyttö: Rooli: Tyyli: Auto- ja kuljetusala Pitää ymmärtää itse /kyetä ohjaamaan Kaikkea = hommat saatava toimimaan Eniten esimerkkinä, mutta myös viestinvälittäjänä Opastava ja osallistava Elintarvikeala Suorittava työ pitää hallita Hierarkkia, esimies tekee esimiestyötä Esimerkkinä, tiedonvälitys Valvova Ilmailuala Kauppa, yrittäjyys, liiketalous ja hallinto sekä finanssiala Valitaan sopivat osat ja kirjoitetaan tarkoituksen mukaiseen muotoon Esimiehen tulee hallita Omaa tekemistä, tarvittaessa ohjaa muita Organisatorinen kysymys - yrityksen koko Esimerkki Esimerkki, mutta myös viestinviejä. JET - päätöksentekijä Valvova Ohjaava, mahdollistava Kiinteistö- ja kotityöpalveluala Pitää hallita Työskentelee myös yksin Viestinvälittäjä Ohjaava Kone- ja metalliala Esimerkkiosaaja Kehittäminen 40, oma tekeminen 40, esimies 20% Esimerkkiosaaja Kehittävä, osallistava, innostava - vähän ohjaava & valvova Kuntoutus- ja liikunta-ala Pitää osata Esimiestyö esim. 20% Viestinvälittäjä Ohjaava, kehittävä Kuvataide Pitää osata itse Henkilöstösuhteet, luova, taiteellinen Maatalous- ja ympäristöala Matkailu- ja ravitsemispalvelut Merenkulkuala Substanssi tarvitaan, pelkkä JET ei riitä Pitää osata itse, tuotekehityksen voisi rakentaa sisään, osa näistä johdolle Variaatiot Viestinvälittäjä Valvova, kehittävä Tasaisesti jakautuva Viestinvälittäjä Kehittävä, innostava, raportoiva, osin valvova (tulosten seuranta) Valvova Metsätalous Työnteko tärkeintä, muiden ohjaus tarvittaessa Oma tekeminen painottuu Esimerkkiosaaja Innostava, opastava Opetus-, ohjaus- ja kasvatusala Substanssiosaaja ja viestinvälittäjä Ei poikkea muista aloista Viestinvälittäjä Koordinoiva, ohjaava, kannustava, kehittävä Sosiaaliala Pitää osata, jos subst.olemassa JET/YEAT voi olla ok Pääasiassa tekemistä/kehittämistä Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-ala Taideteollisuusala Talotekniikka- ja rakentamisala Tehtävät pitää osata itse Erittäin tärkeä! Pitää olla Esimerkkinä muille Prosessin kehittäjä 50, tekijä 30 ja esimies 20%, mutta riippuen yrityksen koosta Esimerkki, linkkinä toimijoiden välillä Kehittäjä/asiantuntija yhdessä tiiminsä kanssa Esimerkki, viestinvälittäjä (org.riippuvainen) Valvoo ja ohjaa, kannustaa ja kehittä Kannustava, motivoiva ja analysoiva Valvova, opastava, innostava Tekstiili- ja vaatetusala Tärkeä Pitä osata myös itse, että on uskottava Sparraaja, esimerkki motivoiva, mahdollistava, valvonta (ennen kuin luottaa) Terveysala Viestintäala Pitää osata Substanssi taustalla, mutta selkeä esimies hierarkkisessa organisaatiossa Riippuu vuorosta, päivällä enemmän johto/hallinto Esimiestyö painottuu Viestinvälittäjä Viestinvälittäjä (henkilöstösuhteet) Ohjaava, kehittävä Perinteinen esimies Taulukko. 4.4. Työnjohdon tarve ja rooli eri koulutusaloilla nykytilannetta käsittelevässä selvityksessä. 18

Seuraava taulukko (4.5) kuvaa kyselytutkimuksen vastauksia siitä, millä nimikkeillä vastaajaorganisaatioissa työskentelee henkilöitä johdon ja työntekijöiden lisäksi. Lähiesimiehiä on 104 (n=156), työnjohtajia 86, tiiminvetäjiä 74 ja supervisoreita 34 organisaatiossa. ORGANISAATIOSSANNE ON: Kyllä Ei Ei vastausta Jatkuvasti täysipainois esti Taulukko 4.5. Organisaatioiden toimijoita johdon ja työntekijöiden lisäksi. TYÖNANTAJAN EDUSTAJANA JA ESIMIESASEMASSA: Jatkuvasti osaaikaisesti muiden töiden ohessa Usein Tilapäisesti Ei koskaan Ei vastausta Lähiesimiehiä 104 39 13 71 26 8 8 28 15 Työnjohtajia 86 56 14 69 15 5 9 40 18 Tiiminvetäjiä 74 66 16 31 31 10 16 52 16 Supervisoreita 34 93 29 13 6 12 14 78 33 Taulukko 4.6 puolestaan esittelee niitä organisaatioita, joissa työskentelee lähiesimiehiä, työnjohtajia, tiiminvetäjiä tai supervisoreita. Näitä arvioidaan erityisesti siitä näkökulmasta työskenteleekö ko. henkilö työnantajan edustajana ja esimiesasemassa. Lähiesimies, työnjohtaja ja tiimivetäjä ovat tässä luettelossa selvästi nimikkeitä, johon sisältyy työnantajan edustajana toimiminen ja esimiesasema. Vähemmän kuin yksi kahdestakymmenestä näitä titteleitä kantavista ei työskentele ko. tehtävissä. Jatkuvasti täysipainois esti Taulukko 4.6. Toimiminen työnantajan edustajana ja esimiehenä. Jatkuvasti osaaikaisesti muiden töiden ohessa Usein Tilapäisesti Ei koskaan Ei vastausta Lähiesimiehiä 65 % 21 % 5 % 6 % 4 % 0 % Työnjohtajia 77 % 13 % 2 % 3 % 5 % 0 % Tiiminvetäjiä 42 % 38 % 5 % 8 % 5 % 0 % Supervisoreita 38 % 12 % 24 % 21 % 3 % 3 % 4.3 Sopiva johtamistyyli eri koulutusaloilla Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että työnjohtajan on oltava oman alansa substanssiosaaja, jotta hänellä olisi työryhmänsä edessä uskottavuus ja osaaminen koordinoida tähän liittyvää tekemistä. Tämä vaikuttaa myös siihen, että ajankäyttö painottuu omaan tekemiseen ja toiminnan kehittämiseen, ja vain suuremmissa sekä hierarkkisemmissa organisaatioissa esimiestyöhön. Silti niissäkin edellytetään toimialakohtaisen substanssin hallintaa. Tämä on ehkä jossain määrin ristiriitainen yleisten 19

johtamistutkimusten linjausten kanssa, joissa todetaan, että esimiehen liiallinen keskittyminen substanssiin saattaa vähentää hänen uskallustaan valtuuttaa työntekijöitään toimimaan omia kykyjään hyödyntäen ja työnjohtajasta saattaisi siten muodostua enemmänkin este työn tehokkaalle tekemiselle ja kehittämiselle. Tässä tutkimuksessa kerätty aineisto on kuitenkin niin yksiselitteisesti substanssiosaamisen merkitystä korostava, että sen tarpeen voi laittaa tässä yleiseksi johtopäätökseksi työnjohtokoulutuksille. Substanssiosaaminen ei ole aivan yhtä merkittävä auto- ja kuljetusaloilla (4,32) ja hyvinvointiklusterissa (4,34) kuin muilla aloilla (4,65; 4,67 ja 4,68 asteikko 1-6), mutta kuitenkin merkittävä kaikilla aloilla. Suuremmissa organisaatioissa tämä tarve ei ole aivan samalla tasolla (4,50) kuin pienissä (4,80) suurten painottaessa enemmän johtamista ja johtajuutta (4,71 vs. 3,90), mutta joka tapauksessa päivittäistä työtä ohjaavan työnjohtajan on hallittava myös tekemisen kohde niin hyvin, että hän voi perehdyttää myös muita työntekijöitä siihen (5,18). Substanssin merkitys näkyy myös roolituksessa: alakohtaiset asiantuntijat näkevät työnjohtajan pääsääntöisesti esimerkkiosaajana tai viestinvälittäjänä organisaatiotasojen välillä. Liiri et. al. (2012) kuvaa (Taulukko 4.7) ao. matriisin kautta työnjohdon erilaisia rooleja: Kuvio 4.7. Erilaisia työnjohtorooleja ja lähestymistapoja (Liiri et. al. 2012). 20

Soveltuvaa esimiestyyliä voi arvioida esim. Tannenbaum ja Schmidt jatkumolla (1957) (Taulukko 4.8.). Ja vastaavasti edelleen johtamistyylin sovittamisella johdettavien tarpeisiin ja tilanteisiin (nk. tilannejohtaminen) (Skyttä 2005) (Taulukko 4.9). Taulukko 4.8. Johtamistyylien jatkumo (Tannenbaum & Schmidt 1957) Taulukko 4.9. Johtamistyylin sovittaminen tilanteeseen ja johdettavien tarpeeseen. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että varsinaista työnjohtokirjallisuutta ja tutkimusta on julkaistu yllättävän vähän. Prosessin aikana hyödynnettiin mm. Luiro (2011) ja Liiri et al. (2012), joka myös vahvistaa havaittuja teemoja: työnjohdolla on keskeinen osa tuotannollisten organisaatioiden toiminnassa. Aihetta on silti viimeisten vuosikymmenten aikana tutkittu niukasti. Tässä Aaltoyliopistossa toteutetussa tutkimushankkeessa ja tuotannolliseen toimintaan suuntautuneessa hankkeessa todettiin myös, että työnjohdon tehtävät näyttävät pysyneen samankaltaisina läpi historian, mutta viime aikoina tehtävät ovat laajentuneet uusille alueille ja työnjohdolta odotetaan yleisesti aktiivisempaa 21

johtamisotetta. Työnjohdon tehtävä on edelleen pitää tuotanto pyörimässä, mutta työympäristön muutosten seurauksena keinot ja välineet tähän ovat muuttuneet. Liiri et al. (2012) jatkaa vielä, että työnjohtotyötä ei nähdä yksittäisten työnjohtajien ja heidän tehtäviensä kautta. Sen sijaan työnjohtotyö tapahtuu aina tietyssä kontekstissa, jossa toimintaympäristön osat muokkaavat sitä. Yhteenvetotuloksina he summaavat vielä: 1) työnjohto on Suomessa edelleen tärkeä osa organisaatioita, mutta työ on saanut uusia muotoja, 2) työnjohtovastuiden laajentuminen on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa aiemmin ja heidän tutkimuksen tulokset tukevat näitä havaintoja, 3) työnjohdolta odotetaan aktiivista ja yleisempää esimiestoimintaa verrattuna aiempaan teknisen asiantuntijan rooliin, ja 4) johtajuusverkkonäkökulma osoitti, miten monin tavoin konteksti vaikuttaa työnjohtotyöhön. Moninaiset inhimilliset ja ei-inhimilliset johtamisympäristön toimijat ovat osa työnjohtamisen kokonaisuutta. Työnjohtotyön kehittämistä voidaankin tehdä kehittämällä työnjohtotyön johtajuusverkkojen eri osia. Työnjohtaja on siten monimutkaisissa johtajuusverkoissa edelleen tärkeä toimija, joka johtaa toimintaa niiden puitteissa. Menestyksekäs työnjohtajana toimiminen edellyttää johtajuusverkkojen syvällistä tuntemista (Liiri et al 2012). Seuraavan sivun taulukko kuvaa eri osaamisalueiden tärkeyttä organisaatiossa tehtävässä työnjohtotyössä, ja esitetyt lukemat ovat keskiarvoja vastausasteikolta 1-6 (1= ei lainkaan tärkeä 6= erittäin tärkeä). Tärkeimpiä osaamisalueita vaikuttavat olevan johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvät asiat, ohjaaminen ja perehdyttäminen, työturvallisuus ja päivittäisjohtaminen sekä yleiset työelämätaidot ja kommunikointi. Vähemmän tärkeinä pidetään sopimusjuridiikka (ka. 3,29 vrt. työlainsäädäntö 4,54), matemaattisluonnontieteellistä osaamista, muiden kuin suomen ja englannin kielen hallintaa sekä monikulttuurisuutta. Joissakin kohdissa vastauksissa näyttää olevan kohtuullisen merkittäviä eroavaisuuksia organisaation kokoluokan mukaan. Pienissä kustannuslaskenta ja yrittäjämäisen toiminnan osaaminen ovat tärkeämpää ja suuremmissa puolestaan raportointi, johtaminen, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys sekä erilaisten työvälineiden hallinta. 22

Kustannuslaskenta ja kannattavuus Auto- ja Kaikki kuljetus (n=156) (n=22) Hyvinvo inti (n=29) Teolline n tuotant o (n=38) Palvelut ja kauppa (n=22)) Muut (n=45) Pienet (n=51) Suuret (n=62) Työnant aja (n=90) Työntek ijä (n=61) 4,30 4,24 4,22 4,29 4,64 4,23 4,66 4,08 4,51 4,00 Tuottavuuden parantaminen 4,83 4,81 4,36 4,92 5,05 4,95 4,96 4,67 5,07 4,44 Taloushallinto 3,55 3,14 4,11 3,49 3,90 3,28 3,73 3,69 3,55 3,53 Raportointi 4,18 4,10 4,37 4,11 4,43 4,05 3,98 4,43 4,14 4,20 Esimiestyö 5,26 5,10 5,37 5,45 5,59 4,90 4,91 5,51 5,24 5,24 Henkilöstöhallinto 4,46 3,95 5,11 4,53 4,59 4,15 4,49 4,66 4,41 4,53 Työlainsäädäntö 4,54 4,33 4,77 4,63 4,55 4,43 4,23 4,72 4,45 4,71 Yritys- ja sopimusjuridiikka 3,29 2,89 3,19 3,49 3,64 3,18 3,56 3,23 3,18 3,46 Viestintä 4,59 3,90 5,26 4,45 5,05 4,40 4,40 4,79 4,60 4,58 Projektinhallinta 4,32 3,38 4,46 4,55 4,50 4,38 4,48 4,20 4,41 4,10 Projektilähtöinen toimintatapa 4,10 3,30 4,44 4,16 4,14 4,20 4,24 4,08 4,28 3,76 Toiminnan organisointi 5,31 4,71 5,46 5,27 5,55 5,43 5,38 5,36 5,51 4,98 Resurssisuunnittelu (esim. työvuorot) 5,03 4,86 5,00 5,16 5,32 4,85 4,59 5,20 5,16 4,80 Laatujärjestelmien hallinta/ laadunvalvonta 4,40 3,76 4,61 4,29 4,50 4,65 4,40 4,57 4,51 4,24 Työturvallisuus 5,16 5,29 4,78 5,21 5,14 5,30 4,91 5,21 5,23 5,00 Työn fyysisen kuormittavuuden huomioiminen Työn henkisen kuormittavuuden huomioiminen 4,67 4,76 4,33 4,79 4,73 4,72 4,57 4,70 4,66 4,64 4,84 4,86 5,22 4,74 4,73 4,75 4,74 4,98 4,83 4,83 Työhyvinvoinnista huolehtiminen 5,06 5,10 5,22 4,89 5,24 4,97 5,04 5,10 5,07 4,98 Työhön perehdyttäminen 5,18 4,95 5,07 5,32 5,41 5,13 5,02 5,26 5,28 5,00 Työpaikkaohjaus 4,84 4,76 4,50 4,92 4,91 5,00 4,81 4,89 4,89 4,73 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 2,99 2,38 3,33 2,95 2,95 3,13 3,15 2,98 3,13 2,80 Kielitaito / suomi 5,38 5,33 5,63 5,26 5,18 5,46 5,45 5,30 5,51 5,17 Kielitaito / ruotsi 2,95 3,00 3,33 2,87 3,05 2,70 3,04 2,98 2,74 3,31 Kielitaito / englanti 4,21 4,00 4,48 4,16 3,95 4,33 4,04 4,39 4,12 4,43 Kielitaito / muu kieli (mikä) 2,35 2,15 2,63 2,35 2,59 2,17 2,53 2,35 2,45 2,26 Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys 3,24 2,90 4,15 2,86 3,50 3,03 2,74 3,64 3,03 3,57 Kestävä kehitys 4,05 4,05 4,07 3,82 4,23 4,18 4,09 4,03 4,08 4,02 Ympäristönsuojelujärjestelmän hallinta 3,64 3,62 3,18 3,76 3,50 3,93 3,63 3,57 3,66 3,61 Työvälineiden hallinta 5,00 4,95 4,54 4,84 5,55 5,21 4,89 5,07 5,15 4,78 Toiminnan ohjausjärjestelmät 4,47 4,38 4,14 4,71 5,10 4,18 4,02 4,73 4,60 4,28 Perusprosessin hallinta 4,89 4,38 4,93 5,00 5,32 4,80 4,68 5,21 5,07 4,61 Ihmissuhdetaidot 5,45 5,10 5,81 5,43 5,55 5,35 5,40 5,51 5,52 5,32 Neuvottelutaidot 5,20 4,76 5,70 5,21 5,23 5,05 5,06 5,31 5,16 5,22 Yleiset työelämätaidot 5,24 5,10 5,33 5,21 5,50 5,15 5,21 5,34 5,23 5,22 Osaamisen kehittäminen 4,93 4,43 5,35 4,84 5,14 4,88 4,85 5,02 4,95 4,84 Toiminnan, menetelmien ja tuottavuuden kehittäminen 4,86 4,33 4,93 4,84 5,05 5,00 4,98 4,77 5,06 4,51 Tuote- ja palvelukehitys 4,19 4,05 4,62 4,00 4,32 4,10 4,49 4,10 4,32 4,00 Yrittäjyys 3,83 3,43 4,12 3,89 4,10 3,65 4,72 3,22 4,32 3,19 Päivittäisjohtaminen 5,06 4,90 5,12 5,08 5,55 4,82 4,83 5,31 5,08 5,00 Toiminnan mittaaminen ja arviointi 4,45 3,90 4,59 4,57 4,91 4,26 4,29 4,69 4,56 4,22 Henkilöstöarviointi 4,36 4,19 4,81 4,39 4,41 4,10 4,17 4,62 4,33 4,39 Tiimityöskentely 4,92 4,67 5,42 4,76 5,09 4,78 4,60 5,17 4,89 4,95 Häiriöttömästä työskentelystä / toiminnasta huolehtiminen 4,64 4,57 4,67 4,81 4,86 4,38 4,28 4,82 4,64 4,59 Muutosjohtaminen 4,21 3,71 4,76 4,42 4,62 3,70 3,83 4,62 4,30 4,03 23

5 TUTKINTOJEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUS TYÖNJOHDOLLISISSA TEHTÄVISSÄ Tämä pääluku jakautuu useaan erilaiseen osioon. Koska selvitysmenetelmät ovat pitäneet sisällään kaikkien alojen erillisen kuulemisen, käydään tuloksia läpi myös kuvaamalla näiden alojen erityispiirteitä ja tarpeita. Ensimmäinen alaluku (5.1) jakautuu osiin siten, että kukin koulutustoimikunta käydään läpi kuvaamalla sekä nykytilaa, aukkopaikkoja että mahdollisia alakohtaisia kehittämisratkaisuja. Samalla on kuitenkin muistettava se, että meidän on syytä tarkastella mahdollisia tulevia työnjohto- ja lähiesimiestehtäviin valmistavia koulutuksia myös klustereittain tai ainakin ottamalla huomioon ko. koulutusalalle läheiset muut alat. Näitä käsitellään alaluvussa 5.3 klusteritarkastelut. Näitä alalukuja on osin yhdistämässä yleisten työnjohdollisten tutkintojen (JET, YEAT, TEAT jne.) soveltuvuus työelämän tarpeisiin. Tämän pääluvun sisältöä tiivistetään sitten edelleen varsinaisiksi johtopäätöksiksi ja kehittämissuosituksiksi luvussa 7. Kokonaisvaltaisena tarkoituksena on varmistua osaavan työvoiman saatavuudesta kaikilla aloilla, ja tämän tavoitteen saavuttamisessa meidän tulee tarkastella myös näiden lukuisten erilaisten alojen yhteisiä tekijöitä. Tässä selvityksessä tarkastellaan nimenomaisesti tutkintoja nykyisessä muodossaan, mutta muistutetaan kuitenkin siitä, että viime kädessä osaaminen on se tekijä, joka työelämässä ratkaisee. Työnjohdon kohdalla lisähaasteena on vielä se, että kyse ei ole pelkästään työnjohtajan omasta osaamisesta ja sen mittaamisesta, vaan hänen kokonaisvaltaisista kyvyistään hyödyntää koko ryhmänsä potentiaalia strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä jää tavallaan huomioimatta eri vaatimusten keskinäinen tärkeys ja merkittävyysjärjestys: mitkä osaamiset viime kädessä luovat tuloksen? 5.1 Tutkintojen työelämävastaavuus koulutustoimikunnittain Tämän työnjohtoselvityksen keskeisin teema on arvioida nykyisten tutkintojen vastaavuutta työelämän työnjohdollisiin tarpeisiin, tunnistaa niissä olevia aukkopaikkoja sekä kerätä näkemyksiä näiden täyttämiseksi. Varsinaiset koulutustoimikuntakohtaiset havainnot sekä nykytilasta että kehittämistarpeista on kerätty liitteeseen 1. 24

Kaikki (n=156) Auto- ja kuljetus (n=22) Taulukko. 5.1. Näkemykset nykyisen koulutustarjonnan vastaamisesta työelämässä esiintyviin työnjohdollisiin ammattitaitovaatimuksiin. Hyvinvo inti (n=29) Teolline n tuotant o (n=38) Palvelut ja kauppa (n=22)) Muut (n=45) Pienet (n=51) Suuret (n=62) Työnant aja (n=90) Työntek ijä (n=61) Henkilöstöhallinto 3,38 3,32 3,54 3,31 3,70 3,18 3,38 3,38 3,27 3,55 Johtaminen ja johtajuus 3,53 3,63 3,73 3,42 3,80 3,29 3,43 3,57 3,29 3,86 Päätöksenteko 3,51 3,58 3,54 3,37 3,70 3,49 3,43 3,52 3,34 3,75 Viestintä ja vuorovaikutus 3,70 3,42 3,84 3,53 3,85 3,86 3,75 3,77 3,48 3,96 Kielitaito 3,35 3,32 2,96 3,25 3,65 3,57 3,46 3,34 3,31 3,42 Strategia 3,28 3,32 3,42 3,00 3,74 3,20 3,41 3,28 3,08 3,57 Talous ja laskenta 3,32 3,26 3,44 3,25 3,58 3,20 3,38 3,43 3,13 3,55 Alakohtainen substanssi 3,46 3,47 3,04 3,39 3,90 3,60 3,50 3,48 3,47 3,57 Lainsäädäntö 3,44 3,42 3,19 3,28 3,90 3,53 3,55 3,32 3,36 3,59 Työturvallisuus ja -terveys 3,81 3,58 3,16 3,86 4,10 4,17 3,77 3,88 3,73 3,98 Projektit 3,54 3,21 3,35 3,67 3,80 3,60 3,58 3,53 3,44 3,75 Henkilöstön kehittäminen 3,46 3,26 3,31 3,44 3,90 3,46 3,43 3,43 3,27 3,75 Toiminnan kehittäminen 3,66 3,68 3,54 3,45 4,00 3,76 3,73 3,79 3,55 3,87 Työväline- ja järjestelmäosaaminen 3,61 3,83 3,15 3,72 4,00 3,49 3,60 3,71 3,57 3,75 Oheinen taulukko (5.1.) kuvaa kyselyyn vastanneiden näkemyksiä nykyisen koulutustarjonnan vastaavuudesta työelämässä esiintyviin työnjohdollisiin tarpeisiin. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että nykyisen koulutustarjonnan ei koeta vastaavan erityisen hyvin työelämässä esiintyviin työnjohdollisiin ammattitaitovaatimuksiin. Korkeimman kokonaisarvosanan 3,81 saa työturvallisuuden ja terveyden koulutustarjonta, mutta sitä ei voida pitää kovin hyvänä vastausskaalalla 1-6. (1= ei lainkaan 6= erittäin hyvin). Näiden vastausten perusteella kehitettävää ja täydennettävää olisi suuressa osassa työnjohdollista koulutustarjontaa. Alakohtaisessa vertailussa kaupan ja palveluiden ala antaa hieman muita korkeampia lukemia nykyisen koulutuksen ammattitaitojen vastaavuudelle työelämätarpeisiin. Hyvinvointiklusteri näkee aukkopaikkoja enemmän mm. työväline- ja järjestelmäosaamisessa, työturvallisuudessa, lainsäädännössä ja kielitaidossa suhteessa muihin aloihin, ja auto- ja kuljetusalalla ei nähdä saatavan nykyisestä tarjonnasta suurta 25

vastinetta projektien toteuttamiseen. Yritysten kokoluokkien välillä ei nähdä kovin suuria eroja näissä näkemyksissä, mutta työntekijät kokevat nykyisen koulutustarjonnan sisältöjen vastaavuuden työelämäntarpeisiin jonkin verran paremmaksi kuin työnantajat. Nämä ovat pääosiltaan linjassa koko selvitystyön kanssa: nykyisen tarjonnan ei kyetä vastaavan riittävän hyvin työelämän tarpeisiin. Ongelmia on niin tarjonnassa kuin tietämyksessäkin siitä, miten työnjohdollista osaamista voidaan hankkia. Yksi ratkaisu on varmaan eri koulutustoimikunnissa esille noussut, ja myös tämän raportin yhteenvedossa esiintuotava koulutuksen kehittäminen tutkintorakenteen päivittämisen yhteydessä. Tässä selvitystyössä ei menty yksittäisten ammattitaitovaatimusten tasolle, mutta yllä oleva taulukko (5.1) kuvaa yleisellä tasolla myös koulutustoimikunnissa esillä olleita teemoja: kehitettävää on laajasti ottaen useissa työnjohdollisiin tehtäviin valmentavissa osioissa eikä aina ole helppo nimetä yksittäistä ongelmakohtaa. Uusia kehitettäviä tutkintoja on siten tarkasteltava kokonaisuuksina, mutta niissä voidaan hyödyntää jo hyväksi havaittuja ja toimivia osia nykyisistä tutkinnoista. 5.2 Yleisten työnjohdollisten tutkintojen alakohtainen soveltuvuus Lähtökohtaisesti voitaneen todeta, että nykyisessä järjestelmässä on kohtuullisen runsaasti työnjohdollista sisältöä, ja kysymys voi olla myös niiden riittävästä soveltamisesta. Nykyinen järjestelmä pitää sisällään myös yleisiä johtamistutkintoja, joista tässä arvioitiin johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET), yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (YEAT), tekniikan erikoisammattitutkintoa (TEAT) ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että olemassa olevat yleiset tutkinnot eivät kovin hyvin vastaa alakohtaisiin työnjohdollisiin osaamistarpeisiin. Tämä tuli esille niin alakohtaisten asiantuntijoiden kuulemisessa (Taulukko 5.2), koulutustoimikuntien kokouksissa kuin kyselytutkimuksessakin (Taulukko 6.1). Huomioitava seikka on myös se, että näiden tutkintojen soveltuvuutta alakohtaisiin tarpeisiin ei ollut aina helppo arvioida. Tämä johtunee osin siitä, että alakohtaiset asiantuntijat eivät tunne riittävän hyvin kaikkien yleisten tutkintojen (esim. tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto) yksityiskohtia. Parhaiten soveltuvaksi arvioitiin JET, mutta sitä pidettiin osin liian järeänä, strategisena ja vaativana lähiesimiestarpeisiin, ja sen heikkoutena on myös alakohtaisen substanssiosaamisen varmistamisen puute. Tämän hankkimiseen ja osoittamiseen voi olla muita väyliä. 26

Toiseksi parhaiten soveltuvana nähtiin tekniikan erikoisammattitutkinto (TEAT), joka soveltuu hyvin tekniikan ja liikenteen alan tarpeisiin, mutta ei niihinkään niin hyvin, ettei muita työnjohdollisia tutkintoja tarvittaisi. Huomioitavana seikkana tuotiin esille sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon huonohkoa tunnettavuutta että yleistä tarpeellisuutta eri aloilla. Liiketoiminnan kehitys ja tehostaminen vaatii usein uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, ja näitä mahdollisuuksia näyttäisi olevan useilla eri aloilla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. YEAT ei niin selkeästi työnjohdollinen kuin JET. Työnjohdollisiin tarpeisiin vastaamiseksi myös yrittäjän ammattitutkintoa voisi päivittää näiltä osin. Liiketoimintasuunnitelman laatimisen lisäksi myös ohjaaminen ja perehdyttäminen ovat tämän päivän nk. työllistävän yrittäjän osaamisvaatimuksia. Samalla on hyvä muistaa myös se, että tällä hetkellä uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin, ja siksi on aiheellista kysyä pitäisikö tämä elementti näkyä selkeämmin myös yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Alakohtaisten asiantuntijoiden haastatteluissa käytettiin toimeksiannossa ollutta arviointiasteikkoa 1-5 siten, että 1= ei ollenkaan, 2= huonosti, 3= melko hyvin, 4= hyvin, ja 5= erittäin hyvin. Erittäin hyvin tarkoittaa, että muuta ei tarvitakaan vastattaessa alakohtaisiin työnjohdollisiin tarpeisiin. Seuraavassa taulukossa ( Taulukko 4.1) on tiivistetty lyhyesti nämä havainnot aloittain. 27

Taulukko 5.1. Yleisten työnjohdollisten tutkintojen soveltuvuus eri aloille alakohtaisten asiantuntijoiden näkemyksen mukaan. 28

Kyselytutkimus ei anna kovin hyvää kuvaa yleisten työnjohdollisten tutkintojen soveltuvuudesta työelämän tarpeisiin kokonaisuudessaan. Näitä käsitellään jäljempänä alaluvussa 6.1 Työnjohtotehtäviin soveltuva ja valmistava tausta, jossa niitä voidaan verrata myös muihin osaamisen ja kokemuksen hankkimisen tapoihin. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että alojen välillä on vaihtelua, ja jotkin organisaatiot kokevat nämä soveltuviksi omiin tarpeisiinsa. Jatkossa on lienee tarpeellista arvioida myös sitä, miten näiden tutkintojen toimivia ja tarpeellisia osia voitaisiin paremmin hyödyntää osana sellaisia tutkintoja, joiden aukkopaikkoja näillä voitaisiin täyttää. 5.3 Klusteripohjainen tarkastelu Tässä alaluvussa arvioidaan toisiaan lähellä olevien koulutusalojen yhteneviä työnjohdollisia osaamistarpeita. Aineistot on kerätty ja analysoitu koulutustoimikunnittain, mutta tässä alaluvussa pyritään yhdistämään niiden erilaisia tarpeita. Klusterilla tarkoitetaan taloustieteessä samankaltaisten tai toisilleen liitännäisten toimintojen keskittymää. Klusteri voi olla horisontaalinen samaan arvoketjun vaiheeseen sijoittuvia yrityksiä sisältävä tai vertikaalinen peräkkäisten toimijoiden, kuten alihankkijoiden ja päämiesten muodostamia alueellisesti keskittyneitä ryppäitä. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös termiä koulutusala ja sen lähiala. Aineistoa on kerätty koulutustoimikunnittain, ja sitä pyritään arvioimaan siten, että arvioidaan eri koulutustoimikuntien alueelle kuuluvien työnjohdollisten tutkintojen ja vaatimusten yhteneväisyyksiä. Tässä selvitystyössä on kuultu kaikkia koulutustoimikuntia, ja siksi kehitysehdotukset leveävät yhä laajemmalle. Siksi on hyvä tarkastella myös eri alojen välisiä yhteyksiä ja työnjohdollisten vaatimusten samankaltaisuutta. Hypoteettisesti tarkasteltuna kaikissa tilanteissa kyse on liiketoimintaprosessin ylläpitämisestä sekä siihen liittyvien henkilöiden ja muiden toimijoiden ohjaamisesta. Tässä ei mennä kuitenkaan näin rajuun yksinkertaistukseen, vaan tarkastellaan yhtäläisyyksiä klustereiden näkökulmasta sekä pienyritysten erityispiirteitä työnjohdollisissa kysymyksissä. 29

Taulukko 5.3. Klusteritarkasteluissa lähellä toisiaan olevat alat Toisiaan lähellä oleviksi aloiksi tässä selvityksessä kytketään seuraavat kolme eri toimialoista koostuvaa kokonaisuutta. Lisäksi irrallisena tarkasteluna on toimialoja, joissa on tyypillisinä toimijoina pien- tai jopa mikroyritykset. Luonnollisesti vastaavan kokoisia toimijoita voi olla muillakin toimialoilla. 1) Hyvinvointiklusteri (sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatusala) 2) Teollisen tuotannon klusteri 3) Kauppa ja palvelut Hyvinvointiklusteriin, jonka yleensä nähdään muodostuvan sosiaali- ja terveysaloista sekä niihin läheisesti liitännäisistä aloista, on yhdistetty kuitenkin tässä yhteydessä myös humanistinen ja kasvatusala. Nämä muodostavat tässä selvityksessä ihmistieteiden ryhmän. Teollinen tuotanto on nimensä mukaisesti valmistuksen ja muokkauksen ohjaamista. Kyselytutkimuksen osalta on syytä huomata, että klustereiden keskinäiset vastaajamäärät vaihtelevat melkoisesti teollisesta tuotannosta (n=38) hyvinvointiklusteriin (n=29) ja aina palveluiden ja kaupan (n=22) sekä auto- ja kuljetusalojen (n=22) vastaajiin saakka. Kyselytutkimuksen tulosteet antavat lisänäkemystä käsillä oleviin teemoihin, mutta niitä kannattaa käyttää tässä yhteydessä varovaisesti tukimateriaalina. Tässä jaottelussa ei sijoitettu kaikkia koulutustoimikuntia mihinkään klusteriin. Rakennusala jätettiin ulkopuolelle, koska siinä esiintyvät työnjohdolliset vaatimukset koostuvat paljolti alaa koskevasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta. Samalla perusteella myös merenkulkualaa ei sijoitettu klusteritarkasteluun. Tietojenkäsittelyä tarvitaan kaikissa, mutta sen omat työnjohdolliset tarpeet ovat enemmän projektihallintaan ja johtamiseen liittyviä. Auto- ja kuljetusala on meillä yhdessä ja samassa 30