TALVIVAARA SOTKAMO OY

VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus

1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET JA TULOSTEN TAR KASTELU... 3 4 YHTEENVETO... 5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1 Kasvillisuuslinjojen sijainti Liite 2 Kolmisopen kasvillisuuslinjojen tulokset v. 2013 Liite 3 Kolmisopen linjojen valokuvat v. 2008, 2010 ja 2013 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola, FM biologi Annemari Kari, LuK biologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 Oulu puh. 010 33280 Copyright Pöyry Finland Oy

2 1 JOHDANTO Vuonna 2013 vesikasvillisuutta tarkkailtiin Talvivaaran kaivospiirin alueella olevalla Kolmisopella viideltä v. 2008 perustetulta kasvillisuuslinjalta. Selvitys liittyy Kolmisopen säännöstelyn tarkkailuun. Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin ilmakuvausten ja maastossa tehtävien kasvillisuuden linjalaskentojen avulla ensimmäisen kerran vuoden 2008 syyskuun alussa. Ensimmäinen seurantakerta suoritettiin elokuun lopussa 2010. Perustarkkailussa kasvillisuuskartoitus tehdään seuraavan kerran v. 2015. Perustarkkailuun kuuluu Kolmisopen lisäksi Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi. Ensimmäisellä kerralla v. 2008 linjojen koordinaattipisteet merkittiin muistiin ja linjat merkittiin. Tarkkailussa linjoilta määritetään vesisyvyys, yleispiirteiset kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden etäisyys rannasta sekä yleisimmät kasvilajit peittävyysarvioineen. Kartoituksen apuna käytettiin valokuvausta. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) mukaisesti järvien vesikasvillisuutta tulisi tarkastella kasvillisuuden koostumuksen ja runsaussuhteiden perusteella. Myös tämän vesikasvillisuustarkkailun tavoitteena on kiinnittää huomiota vesikasvien lajikoostumukseen ja runsauteen. Tässä raportissa esitetään Kolmisopen vesikasvillisuuden maastossa tehtyjen kartoitusten tulokset. Nyt alueella ei suoritettu ilmakuvausta vaan se tehdään kymmenen vuoden välein (seuraavan kerran v. 2018). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Vesikasvillisuuden määritys suoritettiin linjalaskentojen avulla v. 2008 määritellyiltä vesikasvilinjoilta. Menetelmänä käytettiin päävyöhykelinjamenetelmää (Kuoppala ym. 2008). Linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Kolmisopella tutkittiin viisi linjaa. Linjalaskentojen työryhmään kuului kaksi henkilöä FM Tiina Sauvola ja FK Annemari Kari. Kasvillisuuslinjat kulkivat rannasta kohtisuoraan avoveteen. Linjojen alku- ja loppupäät oli määritetty myös GPS-paikantimella ja lisäksi linjan suunta oli määritetty rannasta kompassilla. Kasvillisuuslinja valokuvattiin rannasta linjan suuntaisesti sekä avovedestä rantaan päin. Linja alkoi ylävesirajasta. Linjat ulottuivat rannasta niin syvälle, kuin vesikasveja esiintyi. Linjan leveys oli 5 m. Selvityksen tulokset kirjattiin ylös SYKE:n laatimalle vesikasviseurantojen maastolomakkeelle. Vyöhykkeiden osa-alueista rannanpuoleiset osat käytiin läpi kahlaten kahluuhousut jalassa. Syvemmälle mentäessä osa-alueet käytiin läpi veneellä soutaen. Uposkasvillisuus pyrittiin tarkastamaan vesikiikarin avulla, apuna käytettiin haravaa, jolla irrotettiin pohjakasvillisuutta. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Vesikasvien yleisyys- ja runsausmääritykset sekä kasvupaikkavaatimukset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tekemään julkaisuun: Leka J., Toivonen H., Leikola N. ja Hellsten S. (2008). Vesikasvit suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. 3 TULOKSET JA TULOSTEN TAR KASTELU Kolmisopen kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit v. 2008, v. 2010 ja v. 2013 on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Lisäksi linjojen ulkopuolella havaittiin uistinvitaa. Vedenkorkeuserot vaikuttavat vesikasvillisuuteen ja sen havainnointiin. Jo vuonna 2010 vesi oli Kolmisopessa paljon korkeammalla kuin v. 2008. Kolmisoppi on aikaisemmissa selvityksissä ollut tutkituista järvistä rehevin, mutta nyt kasvillisuus on kuollut lähes kokonaan järven säännöstelyn vuoksi. Taulukko 1 Tarkkailujärvien kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit v. 2008, 2010 ja 2013. Kolmisoppi 2008 2010 2013 järvikorte järvikorte järvikorte järviruoko järviruoko ulpukka rantaluikka rantaluikka luhtasara vesisara jokapaikansara terttualpi vesisara siimapalpakko ulpukka uistinvita jouhivihvilä kurjenjalka terttualpi ulpukka siimapalpakko lampisirppisammal uistinvita vaalealahnaruoho kurjenjalka lumme rentukka suomenlumme hapsiluikka karvalehti lampisirppisammal ärviä 17 kpl 13 kpl 2 kpl Kolmisoppi on mustaliuskealueelle tyypillinen humuspitoinen ja hapan järvi. Lisäksi se on runsasravinteinen ja erityisesti klorofyllipitoisuuden mukaan runsastuottoinen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005). Vuonna 2008 Kolmisopessa ph oli samaa tasoa kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista. Alkaliniteetti oli yleisesti välttävä tai tyydyttävä, mutta ajoittain kulunut loppuun, mikä on alueen vesille tyypillistä (Pöyry Environment Oy 2009). Elokuussa 2010 tehtyjen pintavesimittausten perusteella Kolmisopen ph oli 5,9 (lievästi hapan) ja sen puskurointikyky oli välttävä. Veden happipitoisuus oli tyydyttävää. Vesi oli sameaa ja keskihumuksista. Fosforipitoisuuden mukaan (24 µg/l) lievästi rehevää. Kolmisopen päällysvesi oli kesä-elokuussa 2013 lievästi hapanta, ja sulfaatin ja useiden metallien pitoisuudet olivat selvästi koholla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Copyright Pöyry Finland Oy

4 keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, ja kokonaisfosforia esiintyi vain vähän. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat karuille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Vuonna 2008 tehdyn ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Kalliojoen suulla, molemmin puolin Kuusiniemeä, Aittolahdessa sekä Niskalanlahden molemmin puolin. Kaikkein rehevintä vesikasvillisuus oli Kalliojoen suulla, jonka läheisyydessä sijaitsi ilmakuvilta havaittu työmaa-alue. Vuonna 2008 maastossa suoritetun havainnoinnin perusteella Kolmisopen länsiranta oli huomattavasti rehevämpi kuin itäranta. Itäranta on jyrkkä ja siellä oli vähemmän vesikasvillisuutta. Myös Kolmisopen lahdet, erityisesti tutkimusalueelle rajatut Aittolahti ja Niskalanlahti ja järven keskellä oleva Kuusiniemi olivat reheviä. Aittolahdessa kasvoi erilaisia vesikasveja (rannoilla järviruokoa ja keskellä palpakkoa). Niskalanlahden pohjoisranta oli rehevää, mutta jyrkällä etelärannalla ei ollut juurikaan vesikasvillisuutta (Pöyry Environment Oy 2009). Kolmisopen kasvillisuuslinjojen vuoden 2013 tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta, on koottu lomakkeelle liitteeseen 2. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu kirjattiin samalle lomakkeelle. Valokuvat Kolmisopen linjoista vuosilta 2008, 2010 ja 2013 ovat liitteessä 3. Kolmisopen rannat olivat v. 2008 moreenipohjaisia kangasmetsiä, joiden kasvillisuus koostui havupuista ja erilaisista varvuista. Vuonna 2010 metsä oli kaadettu rannan tuntumasta noin 10 metrin leveydeltä. Varsinainen rantavyöhyke oli v. 2008 kapea ja sen tyyppilajistoa olivat kurjenjalka (Comarum palustris), korpikastikka (Calamagrostis purpurea) ja siniheinä (Molinia caerulea). Vuosina 2010 ja 2013 rantakasvillisuus oli suurimmaksi osaksi kuollutta. Kolmisopelle perustettiin v. 2008 viisi vesikasvillisuuslinjaa, joilta havainnoitiin yhteensä 17 vesikasvilajia. Vuonna 2010 havaittiin 13 ja v. 2013 enää 2 lajia. Kolmisopessa oli vuosina 2008 ja 2010 piirteitä korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järvistä (Eurola 1999). Korte-ruokotyypin järvet ovat luontaisesti oligotrofisia järviä, joiden ravinteisuus on noussut. Kasvillisuus on yleensä niukkaa, mutta kaikki elomuodot on havaittavissa ja vyöhykkeisyys on selvää. Kolmisopen valtalajeja olivat järvikorte (Equisetum fluviatile), järviruoko (Phragmites australis) ja rantaluikka (Eleocharis palustris), joiden muodostamien kasvustojen tiheys vaihteli järven eri osissa. Lisäksi linjoilla esiintyi saroja (Carex sp.), hieman ulpukkaa (Nuphar lutea), lumme (Nymphaea sp.), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), siimapalpakko (Sparganium gramineum), uistinvita (Potamogeton natans) ja kurjenjalka. Pohjalehtisistä havaittiin vaalealahnaruoho (Isoetes echinospora). Vesisammalista havaittiin lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla). Vuonna 2013 lajeista havaittiin enää järvikorte ja ulpukka. Lisäksi linjojen ulkopuolella havaittiin hieman uistinvitaa. Kolmisopen linjat olivat vuosina 2008 ja 2010 joko pitkiä (yli 35 metriä) tai erittäin lyhyitä (alle 10 metriä) linjan sijainnista riippuen. Linjat 1 ja 5 sijaitsivat kasvillisuudeltaan karummissa, nopeasti syvenevissä kohdissa, mikä näkyi linjojen kasvillisuudessa ja pituudessa. Linja 1 sijaitsee Kolmisopen itärannalla, jossa järven ranta sivuaa Sopenvaaraa. Linja oli kasvillisuudeltaan niukkaa (viisi vesikasvilajia v. 2008 ja neljä vesikasvilajia v. 2010) ja pituudeltaan lyhin järven linjoista (v. 2008 6,5 m ja v. 2010 5,4 m). Vuonna 2013 linjalta havaittiin vain ulpukkaa, linjan ollessa noin 6 m pitkä. Linja 5 sijaitsee Niskalahden etelärannalla, linja 1:sen kanssa samaisen Sopenvaaran länsipuolella. Linjan 5 kasvillisuus muistutti vuosina 2008 ja 2010 hieman linjan 1 kasvillisuutta, Copyright Pöyry Finland Oy

5 4 YHTEENVETO mutta rantaviivaa lähinnä olevalla vyöhykkeellä ei esiinny saroja vaan terttualpi. Vuonna 2013 kyseisen linjan kaikki vesikasvit olivat kuolleet. Linjat 2, 3 ja 4 olivat vuosina 2008 ja 2010 yli 36 metriä pitkiä ja vesikasvillisuudeltaan reheviä. Linja 2 sijaitsee Kolmisopen länsirannalla, Kuusiniemen ja Hovinlahteen tulevan patolinjan välissä. Linjalla 2 havaittiin v. 2008 kuusi ja v. 2010 seitsemän vesikasvilajia. Vuonna 2013 lajeja oli kaksi. Linja 2 on pisin järven linjoista (v. 2008 54 m, v. 2010 53 m ja v. 2013 38 m). Aikaisempien vuosien pitkä ruokovyöhyke oli kadonnut kokonaan. Linja 3 sijaitsee Kolmisopen pohjoisosassa olevan Aittolahden itärannalla ja on ollut vuosina 2008 ja 2010 hyvin rehevä. Linjalla 3 havaittiin v. 2008 neljä ja v. 2010 kolme eri vesikasvivyöhykettä, vuonna 2013 linjalla havaittiin vain järvikortetta. Linjan 3 luikka- ja ruokovyöhykkeet sekä pohjalehtiset olivat hävinneet. Linjalla 4 havaittiin v. 2008 eniten vesikasvilajeja (yhteensä kymmenen), mutta v. 2010 linjalla havaittiin vain kuusi vesikasvilajia. Aikaisemmasta poiketen v. 2010 vesirajan kasvillisuus (sarat, kurjenjalka ja terttualpi) puuttuivat kokonaan. Vuonna 2013 linjalta havaittiin kaksi vesikasvilajia. Linjan pituuden ja koostumuksen muutokseen on vaikuttanut jo v. 2010 Kolmisopen veden korkeus. Talvivaaran kaivosalueella olevalla Kolmisopen järvellä tarkkailtiin vesikasvillisuutta maastossa tehtyjen linjalaskentojen avulla. Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin osana Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Ensimmäinen ilmakuvaus ja maastossa tehdyt kasvillisuuden linjalaskennat tehtiin vuoden 2008 syyskuun alussa. Vesikasvillisuuden ilmakuvaus tapahtuu samoilla järvillä kymmenen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018. Ilmakuvauksen tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoja kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys tapahtuu linjalaskentojen avulla. Maastossa tehdyillä linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vesikasvillisuuslinjat perustettiin heti ilmakuvausten jälkeen syyskuun alussa 2008. Ensimmäinen seurantakäynti toteutettiin elokuussa 2010 ja seuraava syyskuun alussa 2013. Kolmisoppi on luokiteltu korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järveksi (Eurola 1999). Vuonna 2008 Kolmisopen viidellä vesikasvilinjalla havaittiin yhteensä 17 vesikasvilajia. Valtalajeja olivat järvikorte ja järviruoko, jotka voivat kasvaa ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa paikoissa (indifferentti). Kolmisopelta havaittiin tuolloin myös selvästi runsasravinteisten (eutrofit) ja keskiravinteisten (mesotrofit) kasvupaikkojen lajeja, kuten karvalehteä, ärviää, siimapalpakkoa ja luhtasaraa. Vuonna 2010 Kolmisopella havaittiin 13 vesikasvilajia ja kyseisistä runsas- ja keskiravinteisista lajeista vain siimapalpakkoa. Lisäksi v. 2010 Kolmisopen linjoilla havaittiin niukkaravinteisia (oligotrofi) kasvupaikkoja suosivaa lahnaruohoa. Vuoden 2013 vesikasvikartoituksissa linjoilla havaittiin enää kaksi vesikasvilajia: järvikorte ja ulpukka. Kaikki muu kasvillisuus rantakasvit mukaan lukien olivat kuolleet järven säännöstelyn vuoksi. Tämän vuoksi uudessa Talvivaaran tarkkailusuunnitelmassa ehdotettiin ettei Kolmisopella enää tehtäisiin vesikasvillisuuden maastokartoituksia (Pöyry Finland Oy 2013). Copyright Pöyry Finland Oy

6 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä raportissa on esitelty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuun liittyvät vesikasvillisuuskartoituksen tulokset Kolmisopen järven osalta vuodelta 2013. Lisäksi vuoden 2013 tuloksia vertailtiin aikaisempina vuosina 2008 ja 2010 tehtyihin vesikasvillisuuskartoituksiin. Vuoden 2010 vesikasvillisuuskartoituksessa ei havaittu merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2008. Tämä johtui tarkkailujen lyhyestä aikavälistä. Vesikasvillisuuden muutokset kahden vuoden aikana ovat hyvin epätodennäköisiä. Vuonna 2013 muutokset olivat huomattavat, koska lähes kaikki vesi- ja rantakasvillisuus oli kuollut. Koko järveltä havaittiin v. 2013 vain kolme vesikasvilajia. Muutokset johtuvat Kolmisopen säännöstelystä. Tämän vuoksi esitetään ettei Kolmisopella jatketa vesikasvillisuuden maastokartoituksia. 6 VIITTEET Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. 163 s. Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka Reports 22. Oulun yliopistopaino. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Annettu 23.10.2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista. Euroopan yhteisön virallinen lehti L 327/1. 72 s. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008: Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Projekti Oy. Pöyry Environment Oy 2009: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008. Talvivaara Projekti Oy. Pöyry Finland Oy 2010: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009. Talvivaara Sotkamo Oy. Pöyry Finland Oy 2011: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010. Talvivaara Sotkamo Oy. Pöyry Finland Oy 2013: Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Sotkamo Oy. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kurimo, U. 1970: Effect of pollution on the aquatic macroflora of the Varkaus area, Finnish Lake District. Ann. Bot. Fenn. 7:213-254. Kuoppala, M., Hellsten, S. & Kanninen, A. 2008: Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36. Suomen ympäristökeskus. Lapin vesitutkimus Oy 2005: Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Talvivaara Projekti Oy. Copyright Pöyry Finland Oy

7 Leka J., Toivonen H., Leikola N. ja Hellsten S. 2008: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. Suomen ympäristö 18. Suomen ympäristökeskus. Copyright Pöyry Finland Oy

Liite 2.1 KOLMISOPPI v. 2013 Etäisisyys rannasta m LINJA 1 AVOVESI 5 HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Nuphar lutea 3 % kivi karike Et. 6,0 m/syv. 0,55 m AVOIN vyöhyke POHJA Et. 4,0 m/syv. 0,4 m kivi 0 karike RANTA linjan alkupiste (7103421:3551633) Et. 0 m/syv. 0 m metsä kaadettu, vedessä ja rannalla kuolleita varpuja Etäisyys rannasta m LINJA 2 38 AVOVESI HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 38 m/syv. 0,6 m Equisetum fluviatile 5 % sora Nuphar lutea 5 % 6 0 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 6 m/syv. 0,20 m kivi, hiekka RANTA linjan alkupiste (7103168:3551002) Et. 0 m/syv. 0 m metsä kaadettu, vedessä ja rannalla kuolleita varpuja

Liite 2.2 KOLMISOPPI v. 2013 Etäisyys rannasta m LINJA 3 24 AVOVESI HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 24 m/syv. 0,52 m Equisetum fluviatile 5 % savi 8 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 0,3 m savi 0 RANTA linjan alkupiste (7104552:3551057) Et. 0 m/syv. 0 m metsä kaadettu Etäisyys rannasta m LINJA 4 22 AVOVESI EQUISETUM - NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 22 m/syv. 1 m Equisetum fluviatile 5 % lieju, karike Nuphar lutea 5 % 15 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 15 m/syv. 0,70 m lieju, karike 0 RANTA linjan alkupiste (7104528:3552226) Et. 0 m/syv. 0 m puut kaadettu, vesi noussut huomattavasti, rannassa mätä haju Etäisyys rannasta m LINJA 5 0 Kaikki kuollutta linjan alkupiste RANTA (7103828:3552280) metsä kaadettu, kasvillisuus kuollut POHJA kivi

Liite 3.1 Valokuvia Kolmisopen linjoista 1-5 v. 2008, v. 2010 ja v. 2013 Linja 1 rannasta v. 2008 v. 2010 v. 2013 Linja 1 avovedestä v. 2008 v. 2010 v. 2013

Liite 3.2 Linja 2 rannasta v. 2008 v. 2010 v. 2013 Linja 2 avovedestä v. 2008 v. 2010 v. 2013