Talvivaara Projekti Oy

Transkriptio

1 9M Kolmisoppi/Sauvola Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV b Vesikasvillisuuskartoitus

2 9M Talvivaaran vesikasvillisuuskartoitus 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUALUEIDEN KUVAUS 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kolmisoppi Kalliojärvi Kivijärvi Talvilahti 7 5 YHTEENVETO 8 6 KIRJALLISUUS 9 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Järvien sijainti Kasvillisuuslinjojen sijainti Kolmisopen kasvillisuuslinjojen tulokset Kalliojärven kasvillisuuslinjojen tulokset Kivijärven kasvillisuuslinjojen tulokset Talvilahden kasvillisuuslinjojen tulokset Kolmisopen linjojen valokuvat Kalliojärven linjojen valokuvat Kivijärven linjojen valokuvat Talvilahden linjojen valokuvat Kooste ilmakuvista Pöyry Environment Oy Tiina Sauvola Hanna Sivén Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh. (08) sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 9M JOHDANTO Vesikasvillisuuden tarkkailu neljässä järvessä: Kolmisoppi, Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi, liittyy Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun. Talvivaaran kaivoksella louhitaan biokasaliuotuksella rikastettavaa malmia. Kaivos tuottaa kuparisulfidia, sinkkisulfidia ja nikkeli-kobolttisulfidia (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008). Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin ilmakuvausten ja maastossa tehtävien kasvillisuuden linjalaskentojen avulla ensimmäisen kerran vuoden 2008 syyskuun alussa. Järvien sijainnit on esitetty liitteen 1 kartalla ja vesikasvillisuuslinjat liitteen 2 kartalla. Järvistä yksi: Kolmisoppi, sijaitsee Talvivaaran kaivospiirin alueella. Muut kolme järveä sijaitsevat kaivospiirin läheisyydessä. Linjojen koordinaattipisteet merkittiin muistiin. Linjoilta määritettiin vesisyvyys, yleispiirteiset kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden etäisyys rannasta sekä yleisimmät kasvilajit peittävyysarvioineen. Kartoituksen apuna käytettiin valokuvausta. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) mukaisesti järvien vesikasvillisuutta tulisi tarkastella kasvillisuuden koostumuksen ja runsaussuhteiden perusteella. Myös tämän vesikasvillisuustarkkailun tavoitteena on kiinnittää huomiota vesikasvien lajikoostumukseen ja runsauteen. Tässä raportissa esitetään lähtötilanteen (v. 2008) vesikasvillisuuden ilmakuvausten ja maastossa tehtyjen kartoitusten tulokset. Tarkkailua jatketaan maastossa tehtävillä linjalaskennoilla seuraavan kerran v. 2010, minkä jälkeen seuranta toteutetaan viiden vuoden välein. Ilmakuvaukset tehdään kymmenen vuoden välein (seuraavan kerran v. 2018). 2 TARKKAILUALUEIDEN KUVAUS Talvivaaran kaivosalue sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km² (Pöyry Environment Oy 2007). Talvivaaran alue sijaitsee Kainuun vaarajakson alueella, jolle on tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelu (Eurola 1999). Vaaroilla kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Talvivaaran alue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueiden vedenjakaja-alueella. Osa vesistöistä sijaitsee Oulujoen vesistöalueella (59) olevalla Jormasjärven valuma-alueella (59.88). Loput vesistöistä sijaitsevat Vuoksen vesistöalueella (4) olevalla Nurmijoen vesistöalueella (4.64, Ekholm 1993). Talvivaaran alue kuuluu karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen (Kainuun liuskekivijakso, Kalliola 1973), jossa vallitsevana kivilajina ovat kvartsiitti, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Talvivaaran mustaliuskealueen vesistöjen vesi on humuspitoista ja hapanta (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Kolmisoppi sijaitsee Sotkamon kunnan alueella Oulujoen vesistöalueen (59) eteläreunalla. Se on suurin kaivosalueella sekä Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) sijaitsevista järvistä. Tuhkajoen valuma-alue kuuluu Jormasjärven valuma-alueeseen (59.88). Komisopesta vedet laskevat Tuhkajoen kautta Jormasjärven Talvilahteen (Ekholm 1993). Järven suurin pituus on noin 2970 m ja sen pinta-ala on 200 ha (Valtion ympäristöhallinto 2008). Kalliojärvi sijaitsee myös Sotkamon kunnan alueella, Oulujoen vesistöalueen (59) eteläreunalla. Se on pieni järvi Tuhkajoen valuma-alueella (59.885). Kalliojärvi sijaitsee kaivosalueen läheisyydessä ja sen vedet laskevat Kalliojokena Kolmisoppeen (Ekholm 1993). Kalliojärvi on pohjois-eteläsuuntaisesti pituudeltaan noin m ja sen pinta-ala on 27 ha (Valtion ympäristöhallinto 2008).

4 9M Kivijärvi sijaitsee Kajaanin kunnassa Vuoksen vesistöalueen (4) pohjoisreunalla. Se kuuluu Nurmijoen alueeseen (4.64) ja on suurin Kivijoen valuma-alueen (4.645) järvistä. Kivijärvestä vedet laskevat Kivijokea pitkin Kivijärven eteläpuolella sijaitsevaan isoon Laakajärveen (Ekholm 1993). Kivijärven suurin pituus on m ja se on pinta-alaltaan 188 ha (Valtion ympäristöhallinto 2008). Jormasjärvestä vesikasvillisuustarkkailun alueeksi oli rajattu järven eteläinen Talvilahti. Jormasjärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Sotkamon kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen (59). Jormasjärvellä on oma valuma-alueensa (59.88). Jormasjärvestä vedet laskevat edelleen Nuasjärveen (Ekholm 1993). Järvi on suuri, sen suurin pituus on noin 10 km ja leveys 4,3 km. Jormasjärven pinta-ala on yli ha ja sen keskisyvyys on 5,82 m. Talvilahden alue on pituudeltaan noin 2,8 km ja leveydeltään 1,2 km (Valtion ympäristöhallinto 2008). Tutkittujen järvien nykyiset vesistökuormittajat ovat Jormasjärven ja Laakajärven valumaalueilla sijaitsevat turvetuotantoalueet. Raiskiosuon turvetuotantoalueen vedet valuvat Lumijoen kautta Kivijärveen ja sieltä edelleen Laakajärveen. Jormasjärven Talvilahteen puolestaan valuvat Naurissuo-Veneheitto turvetuotantoalueen vedet. Vesistöihin tulee myös hajakuormitusta harvasta asutuksesta, vähäisestä maataloudesta ja metsätaloudesta sekä lomaasutuksesta (Lapin vesitutkimus Oy 2005). 2 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Talvivaaran vesikasvillisuuden ilmakuvaus tehtiin vuonna 2008 syyskuun alussa, jolloin vesikasvit ovat parhaiten määritettävissä. Ilmakuvausten tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoa kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Ilmakuvaus tapahtui lentokoneesta 200 metrin korkeudesta. Järvistä otetut ilmakuvat ovat viistoilmakuvia. Vuonna 2008 ilmakuvauksen avulla määritettiin lähtötilanne ja alustavat paikat kasvillisuuslinjoille ennen maastossa suoritettua linjalaskentaa. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys suoritettiin linjalaskentojen avulla heti ilmakuvausten jälkeen. Linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Jokaiselle järvelle perustettiin viisi linjaa, jotka pyrittiin sijoittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Alkuperäisellä kartalla linjojen sijainti oli määritetty karkealle tasolle ja tarkka sijoitus päätettiin maastossa ilmakuvien ja maastohavaintojen mukaan. Linjalaskentojen työryhmään kuului kaksi henkilöä Tiina Sauvola ja Pipsa Maikkula. Toinen teki kasvillisuuden lajimääritykset ja kirjasi tulokset. Molemmat tekivät yleisyys- ja peittävyysarvioinnit. Usein toinen henkilöistä toimi soutajana tai kahlaajana, toisen kirjatessa muistiinpanoja. Kasvillisuuslinjat perustettiin rannasta kohtisuoraan avoveteen. Linjojen sijoituskohdat merkittiin punaisella spraymaalilla rannassa olevaan puuhun tai kiveen. Linjojen alku- ja loppupäät määritettiin GPS-paikantimella ja lisäksi linjan suunta määritettiin rannasta kompassilla. Kasvillisuuslinja valokuvattiin rannasta linjan suuntaisesti sekä avovedestä rantaan päin. Linja alkoi ylävesirajasta, joka sijaitsi usein rantatörmän alapuolella, metsä- ja rantakasvillisuuden vaihettumisalueella. Linjat ulottuivat rannasta niin syvälle, kuin vesikasveja esiintyi. Linjan leveys oli 5 m. Linjan pituutta ja leveyttä mitattiin 100 m mittanauhalla. Tutkimuslinjojen vyöhykejako määritettiin valtalajin mukaan. Vyöhykkeiden osa-alueilta selvitettiin lajisto, jonka yleisyys ja peittävyys arvioitiin, myös pohjan laatu määritettiin. Vyöhykkeiden pituus mitattiin mittanauhan avulla ja vyöhykkeiden rajakohdista mitattiin kasvusyvyydet veneen airojen avulla. Jokaiselta kasvillisuuslinjalta määritettiin myös rantakasvillisuus vesirajasta. Vyöhykkeiden osa-alueista rannanpuoleiset käytiin läpi kahlaten kahluuhousut jalassa. Syvemmälle mentäessä osa-alueet käytiin läpi veneellä soutaen.

5 9M Uposkasvillisuus pyrittiin tarkastamaan vesikiikarin avulla. Jos näkösyvyys oli huono, apuna käytettiin haravaa, jolla irrotettiin pohjakasvillisuutta. Pohjan laatua kuvaavia luokkia olivat: kivi, hiekka, savi ja muta. Kasvillisuuden yleisyyttä ja peittävyyttä arvioitiin prosenttiasteikolla: 0.5, 1, 3, 5, 7, 10, 15, 20, 30, 40,, 100 %. Uposkasvillisuuden osalta peittävyysarviot jouduttiin tekemään sen mukaan, kuinka paljon kasveja nousi haravalla pohjasta. Näin toimittiin siksi, ettei linjalla ollut näkösyvyyttä pohjaan asti tai näkyvyys oli hyvin heikko. Uposkasveista otettiin näytteitä lajimääritystä varten. Vesikasvien yleisyys- ja runsausmääritykset sekä kasvupaikkavaatimukset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tekemään julkaisuun: Leka J., Toivonen H., Leikola N. ja Hellsten S. (2008). Vesikasvit suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. 4 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Talvivaaran mustaliuskealueen vesistöjen vesi on alueelle tyypillisesti humuspitoista ja hapanta. Humuspitoisuudeltaan korkeimmat tutkituista järvistä ovat Kolmisoppi ja Kalliojärvi. Jormasjärven humuspitoisuus on vain hieman yli puolet Kolmisopen arvoista. Myös Kivijärvi on runsashumuksinen. Kolmisoppi on myös muita tutkittuja järviä rehevämpi. Erityisesti klorofyllipitoisuuksien mukaan se voidaan luokitella runsastuottoiseksi järveksi. Vesistöjen laatuluokituksen mukaan Kolmisoppi luokitellaan tyydyttäväksi. Jormasjärvi ja Kivijärvi kuuluvat laatuluokkaan hyvä (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Laatuluokituksen mukaiset arvot näkyivät myös järvien vesikasvillisuudessa. Tarkkailujärvien kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit on esitetty taulukossa 1. Kolmisoppi oli tutkituista järvistä rehevin. Sen lahdet ja rannat olivat itärantaa lukuun ottamatta kasvillisuudeltaan runsaita. Kolmisopella myös havaittiin eniten vesikasvilajeja. Vähiten kasvilajeja havaittiin Kivijärven vesikasvillisuuslinjoilla. Kivijärven linjat olivat keskimäärin muiden järvien linjoja lyhyempiä ja niillä havaittiin vain muutamia vesikasvilajeja. Jormasjärven linjoilta löydettiin niukkaravinteisia kasvupaikkoja suosivia lajeja. Kalliojärvi oli poikkeava muihin tutkittuihin järviin verrattuna. Se on tutkituista järvistä pienin ja tyypiltään erilainen. Kalliojärven rannat olivat suomaiset ja pohja mutaa, silti kasvillisuuslinjat jäivät melko lyhyiksi. Linjoilla havaittiin noin kuusi vesikasvilajia per linja. Taulukko 1 Tarkkailujärvien kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit. Kolmisoppi Kalliojärvi Kivijärvi Talvilahti järvikorte ulpukka järvikorte järvikorte järviruoko pullosara ulpukka järviruoko rantaluikka terttualpi pullosara ulpukka luhtasara palpakko vesisara pullosara jokapaikansara kurjenjalka järvikaisla vesisara vesisara järvikorte terttualpi jouhivihvilä ulpukka raate kurjenjalka terttualpi jouhivihvilä korpikastikka jouhivihvilä kurjenjalka terttualpi suoputki isonäkinsammal hapsiluikka siimapalpakko kiiltopaju nuottaruoho uistinvita hapsiluikka kurjenjalka lampisirppisammal rentukka hapsiluikka karvalehti lampisirppisammal ärviä 17 kpl 12 kpl 9 kpl 10 kpl

6 9M Kolmisoppi Kolmisoppi on mustaliuskealueelle tyypillinen humuspitoinen ja hapan järvi. Kolmisoppi on myös runsasravinteinen ja erityisesti klorofyllipitoisuuden mukaan runsastuottoinen (vuonna 2005 klorofylli-a pitoisuus oli 11,5 µg/l, Lapin vesitutkimus Oy 2005). Ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Kalliojoen suulla, molemmin puolin Kuusiniemeä, Aittolahdessa sekä Niskalanlahden molemmin puolin. Kaikkein rehevintä vesikasvillisuus oli Kalliojoen suulla, jonka läheisyydessä sijaitsi ilmakuvilta havaittu työmaaalue. Myös Niskalanlahdessa sijaitsi työmaa-alue. Maastossa suoritetun havainnoinnin perusteella Kolmisopen länsiranta oli huomattavasti rehevämpi kuin itäranta. Itäranta oli jyrkkä ja siellä oli vähemmän vesikasvillisuutta. Myös Kolmisopen lahdet, erityisesti tutkimusalueelle rajatut Aittolahti ja Niskalanlahti ja järven keskellä oleva Kuusiniemi olivat reheviä. Aittolahdessa kasvaa erilaisia vesikasveja (rannoilla järviruokoa ja keskellä palpakkoa). Niskalanlahden pohjoisranta oli rehevää, mutta etelärannalla ei ollut juurikaan vesikasvillisuutta. Kolmisopen kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta, on koottu lomakkeelle liitteeseen 3. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu kirjattiin samalle lomakkeelle. Valokuvat Kolmisopelle perustetuista linjoista ovat liitteessä 7. Kolmisopen rannat ovat moreenipohjaisia kangasmetsiä, joiden kasvillisuus koostuu havupuista ja erilaisista varvuista. Varsinainen rantavyöhyke on kapea, noin metrin levyinen, jonka jälkeen alkaa kangasmetsä. Varsinaisen rantavyöhykkeen tyyppilajistoa ovat kurjenjalka (Potentilla palustris), korpikastikka (Calamagrostis purpurea) ja siniheinä (Molinia caerulea). Kolmisopelle perustettiin viisi vesikasvillisuuslinjaa, joilta havainnoitiin yhteensä 17 vesikasvilajia. Kolmisopessa on piirteitä korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järvistä (Eurola 1999). Valtalajeja ovat järvikorte (Equisetum fluviatile), järviruoko (Phragmites australis) ja rantaluikka (Eleocharis palustris), joiden muodostamien kasvustojen tiheys vaihtelee järven eri osissa. Lisäksi linjoilla esiintyi saroja (Carex sp.), hieman ulpukkaa (Nuphar lutea), jouhivihvilää (Juncus filiformis), terttualpia (Lysimachia thyrsiflora), siimapalpakkoa (Sparganium gramineum), uistinvitaa (Potamogeton natans), kurjenjalkaa (Potentilla palustris) ja vähän rentukkaa (Caltha palustris). Uposlehtisistä esiintyi ärviää (Myriophyllum sp.) linjalla viisi. Pohjaversoisia ja irtokeijujia esiintyi muutamalla linjalla, lajeina olivat mm. hapsiluikka (Eleocharis acicularis) ja karvalehti (Ceratophyllum demersum). Kolmisopen linjalla 2 havaittiin myös yksi vesisammal, niukkaravinteisia kasvupaikkoja suosiva lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla). Kolmisopen linjat olivat joko hyvin pitkiä (yli 40 metriä) tai erittäin lyhyitä (alle 10 metriä) linjan sijainnista riippuen. Linjat 1 ja 5 sijaitsivat kasvillisuudeltaan karummissa, nopeasti syvenevissä kohdissa, mikä näkyi linjojen kasvillisuudessa ja pituudessa. Linja 1 sijaitsee Kolmisopen itärannalla, jossa järven ranta sivuaa Sopenvaaraa. Linja oli kasvillisuudeltaan niukkaa (5 vesikasvilajia) ja pituudeltaan lyhin järven linjoista, vain 6,5 metriä. Rantaviivaa lähinnä sijaitsi noin puoli metriä pitkä saravyöhyke (CAREX vyöhyke), joka muuttui selvärajaisesti kuusi metriä pitkäksi kortevyöhykkeeksi (EQUISETUM vyöhyke). Kortevyöhyke oli harva. Linja 5 sijaitsee Niskalahden etelärannalla, linja 1:sen kanssa samaisen Sopenvaaran länsipuolella. Linjan 5 kasvillisuus muistuttaa hieman linjan 1 kasvillisuutta, mutta rantaviivaa lähinnä olevalla vyöhykkeellä ei esiinny saroja vaan terttualpia. Terttualpivyöhyke (LYSIMACHIA vyöhyke) on noin metrin pituinen, jonka jälkeen tulee seitsemän metriä pitkä harva kortevyöhyke.

7 9M Linjat 2, 3 ja 4 olivat yli 45 metriä pitkiä ja vesikasvillisuudeltaan reheviä. Linja 2 sijaitsee Kolmisopen länsirannalla, Kuusiniemen ja Hovinlahteen tulevan patolinjan välissä. Linjalla 2 havaittiin yhteensä kuusi vesikasvilajia ja se oli pisin (54 m) järvelle perustetuista linjoista. Linja 2 muodostui kolmesta vesikasvillisuusvyöhykkeestä, joista vallitsevin oli 45 m pitkä ruokovyöhyke (PHRAGMITES vyöhyke), jolla järviruo on esiintyminen oli hyvin runsasta. Linja 3 sijaitsee Kolmisopen pohjoisosassa olevan Aittolahden itärannalla ja on hyvin rehevä. Linjalla 3 havaittiin neljä eri vesikasvivyöhykettä, joiden pituudet olivat 5-15 m. Linjan 3 rantaviivan läheisyydessä olevat luikka- (ELEOCHARIS ) ja ruoko- (PHRAGMITES ) vyöhykkeet ovat tiheämpiä kuin kauempana olevat korte-ruoko- (EQUISETUM PHRAGMITES) ja kortevyöhykkeet (EQUISETUM vyöhyke). Yhteensä linjalla 3 havaittiin 5 vesikasvilajia. Linjalla 4 havaittiin eniten vesikasvilajeja, niitä oli yhteensä kymmenen. Linja oli pituudeltaan 53 m ja se muodostui viidestä eri vesikasvillisuusvyöhykkeestä. Rannan puoleisissa kasvillisuusvyöhykkeissä vallitsevana lajina oli järvikorte, jonka runsaus vaihteli 40 %:sta 80 %:iin. Kortevyöhykkeiden (EQUISETUM vyöhyke) jälkeen linjalla 4 oli 10 m pitkä vitavyöhyke (POTAMOGETON vyöhyke), jossa kasvoi 80 % peittävyydeltä uistinvitaa. Vitavyöhykkeen jälkeen linjan kasvillisuus harveni ja avovedessä havaittiin muutamia palpakkoja. Linjalla 4 havaittiin myös yksi irtokeijuja (keratofyllidi) karvalehti, joka suosii runsasravinteisia kasvupaikkoja. Kurimo (1970) on luokitellut karvalehden voimakkaasti likaantuneen veden ilmentäjäksi, joka hyötyy erittäin paljon järven rehevöitymisestä. 4.2 Kalliojärvi Kalliojärvi on Kolmisopen tavoin humuspitoinen, hapan ja rehevä (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Kalliojärven eteläisessä lahdessa sekä järven keskiosassa. Erityisesti Salmisesta laskevan joen suulla havaittiin vesikasvillisuutta. Ilmakuvien perusteella vesikasvillisuutta ei havaittu järven pohjoisosassa. Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella Kalliojärven itäranta on kaakkoisosia lukuun ottamatta kallioinen ja kasvillisuudeltaan niukka. Järven eteläinen lahti on länsirannan tavoin rehevä. Ilmakuvatulkinnoista poiketen vesikasvillisuutta havaittiin myös Kalliojärven pohjoisosassa. Näkösyvyys on huono järven veden ollessa tummaa ja järvi on rannoilta mutapohjainen. Kalliojärven kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta on koottu lomakkeelle liitteeseen 4. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu ovat nähtävissä samalla lomakkeella. Valokuvat Kalliojärven linjoista ovat liitteessä 8. Kalliojärven rannat ovat luhtaisia ja paikoitellen hyllyvää suorantaa (lampireunusneva). Rantavyöhykkeen pituus vaihtelee metristä kymmeneen metriin ja sen tyyppilajistoon kuuluvat kurjenjalka (Potentilla palustris), korpikastikka (Calamagrostis purpurea), kiiltopaju (Salix phylicifolia) ja raate (Menyanthes trifoliata). Kalliojärven viidellä vesikasvillisuuslinjalla havaittiin yhteensä 12 vesikasvilajia. Kalliojärvi voidaan määrittää ulpukkatyypin (Nuphar t.) järveksi, jota luonnehtivat suorannan ulkoreunalla saravyöhyke ja vedessä kelluslehtivyöhyke. Veden alla voidaan havaita lampisirppi- (Warnstorfia trichophylla) ja rahkasammalia (Sphagnum sp., Eurola 1999). Järven valtalajeja ovat ulpukka (Nuphar lutea) ja pullosara (Carex rostrata). Lisäksi linjoilla esiintyi terttualpia (Lysimachia thyrsiflora), palpakkoa (Sparganium sp.), kurjenjalkaa (Potentilla palustris), järvikortetta (Equisetum fluviatile), raatetta (Menyanthes trifoliata), korpikastikkaa (Calamagrostis purpurea), suoputkea (Peucedanum palustre) sekä kiiltopajua (Salix phylicifolia). Pohjaversoisia ja vesisammalia esiintyi muutamalla linjalla, lajeina olivat niukkaja keskiravinteisissa kasvupaikoissa viihtyvät hapsiluikka (Eleocharis acicularis) ja lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla).

8 9M Kalliojärven linjat olivat keskenään hyvin samanlaisia. Linjat olivat pituudeltaan melko lyhyitä 7,5 metristä 16,5 metriin. Kaikissa linjoissa ulommaisena oli harva ulpukkavyöhyke (NUPHAR vyöhyke) ja rannanpuoleisin vyöhyke oli saravyöhyke (CAREX vyöhyke) lukuun ottamatta linjaa 5, joka muodostui ainoastaan ulpukkavyöhykkeestä. Ulpukkavyöhyke oli yleensä saravyöhykettä pidempi, mutta peittävyydeltään alhaisempi. Ulpukan peittävyydet jäivät alle 10 %, sarojen vallitessa vyöhykettään jopa 95 % peittävyydellä. Kalliojärven eteläpäässä sijaitsivat järven pisin ja lyhin linja: linja 1 (16,5 m) ja linja 2 (7,5 m). Linja 2:sen lyhyys johtui rannan nopeasta syvenemisestä. Linjoilla 1, 3 ja 4 havaittiin yhteensä kuusi vesikasvilajia, linjalla 5 lajeja havaittiin vain neljä ja linjalla 2 yhteensä kahdeksan vesikasvilajia. 4.3 Kivijärvi Kivijärvi on hapan ja lähialueen soilta laskevien vesien johdosta järvi luokitellaan runsaan humuksen järviin (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Ilmakuvatulkinnan perusteella Kivijärvessä on vähän vesikasvillisuutta. Vesikasvillisuutta havaittiin vain järven pohjoisosassa, järveltä pois laskevan Lumijoen suulla sekä Rikkosenlahdessa. Suurimmat vesikasvillisuuden peittävyydet havaittiin Tankkilahdessa, lähellä leirintäaluetta. Kivijärvi on nimensä mukaisesti hyvin kivinen, järven syvyysvaihtelut ovat suuria ja isoja kiviä sijaitsee myös järven keskiosissa. Kivien lisäksi järvellä on paljon saaria. Kivijärven kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta on koottu lomakkeelle liitteeseen 5. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu ovat nähtävissä samalla lomakkeella. Valokuvat Kalliojärven linjoista ovat liitteessä 9. Kivijärven rannat ovat jyrkkiä ja kallioisia. Vesikasvivyöhykkeet ovat lyhyitä rantojen syventyessä nopeasti. Rannat rajautuvat tyypillisesti kangasmetsiin, tyypillisiä lajeja ovat mänty (Pinus sylvestris) ja erilaiset varvut. Kivijärven vesikasvillisuuslinjoilla havaittiin yhteensä yhdeksän vesikasvilajia. Kivijärvi voidaan luokitella järvikortetyypin (Equisetum- t.) järveksi. Järvikortetyypille ominaista on havumetsäranta ja rantavyöhykkeen selvärajaisuus. Kasvien vyöhykkeisyys on selvää, rannalla sijaitsee saravyöhyke (Carex sp.), sitten on järvikortetta (Equisetum fluviatile), jota seuraavat kelluslehtiset, kuten ulpukka (Nuphar lutea, Eurola 1999). Järven lajeista mikään ei vaikuttanut olevan valtalaji, vaan monet lajit esiintyivät pieninä tiheyksinä monilla paikoilla. Suurimmat peittävyydet olivat pullosaralla (Carex rostrata) ja vesisaralla (Carex aquatilis) saravyöhykkeen ollessa usein kapea (1-5 m). Paikoitellen järvellä esiintyi tiheitä järvikaislakasvustoja (Schoenoplectus lacustris). Järvityypin ominaista lajia järvikortetta esiintyi yhdessä terttualven (Lysimachia thyrsiflora) kanssa. Niiden kasvustot olivat harvoja (peittävyydet vaihtelivat 1-20 % välillä). Ulpukkaa (Nuphar lutea) esiintyi myös monilla paikoilla. Lisäksi linjoilla esiintyi kurjenjalkaa (Potentilla palustris) ja jouhivihvilää (Juncus filiformis). Vesisammalista linjoilla esiintyi niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja suosiva isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica). Kivijärven vesikasvillisuuslinjat olivat melko lyhyitä. Linjat 1-4 olivat alle 15 m pitkiä ja kasvillisuudeltaan samankaltaisia. Linjalla 1 ja 4 havaittiin vain kolme vesikasvilajia, kun linjalla 2 niitä havaittiin jopa seitsemän. Linjalla 3 vesikasvilajeja havaittiin viisi. Rantaviivaa lähinnä sijaitsi yleensä saravyöhyke (CAREX vyöhyke), linjalla 3 saravyöhyke kuitenkin puuttui ja sen tilalla oli terttualpivyöhyke (LYSIMACHIA vyöhyke). Myös linjoilla 2 ja 4 esiintyi terttualpia. Linjoilla 2, 3 ja 4 uloimman vesikasvillisuusvyöhykkeen muodosti ulpukkavyöhyke (NUPHAR vyöhyke). Saravyöhykkeitä lukuun ottamatta vesikasvillisuusvyöhykkeet olivat harvoja. Linjat 1, 2 ja 3 sijaitsevat Kivijärven länsirannalla. Linja 1 sijaitsee lähellä Kivijärven saarta Iso- Myhkyriä, linja 2 on Rikkosenlahden vieressä ja linja 3 vastapäätä Kivijärven suurinta saarta, Ahosaarta. Linjat 4 ja 5 sijaitsivat Kivijärven itärannalla, linja 4 järven eteläisessä osassa lähellä

9 9M Lumijoen suuta ja linja 5 järven pohjoisosassa, lähellä rehevöitynyttä Tankkilahtea. Linja 5 oli poikkeustapaus verrattuna saaren muihin linjoihin. Se oli pituudeltaan 35 m ja sen valtalajina esiintyi järvikaisla. Järvikaisla-kasvustot olivat tiheitä ja dominoivat linjan muuta kasvillisuutta. Linjalla havaittiin yhteensä viisi vesikasvilajia. Linjaa 4 lukuun ottamatta kaikilta linjoilta havaittiin pohjakasvina isonäkinsammalta, joka suosii niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja. 4.4 Talvilahti Jormasjärven vedenlaatu on hyvä, suuren pinta-alansa johdosta se ei ole yhtä hapan kuin muut tutkitut järvet. Myös sen humuspitoisuus on matalampi, esimerkiksi vain vähän yli puolet Kolmisopen arvoista. Talvilahteen, jossa vesikasvillisuuslinjat sijaitsevat, laskee kaksi humuspitoista jokea: Tuhkajoki Kolmisopesta ja Talvijoki turvetuotantoalueiden vaikutusalueelta (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Tämä saattaa vaikuttaa Talvilahden vesikasvillisuuteen, minkä vuoksi Talvilahden perukkaan (Talvijoen laskukohta) ei perustettu yhtään vesikasvillisuuslinjaa. Talvilahti on syvä, paikoitellen jopa 19 metrin syvyinen. Ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Talvilahden perukassa sekä Talvilahteen laskevan Tuhkajoen suulla ja sen pohjoispuolella. Lisäksi vesikasvillisuutta havaittiin ilmakuvien perusteella Talvilahden koillisosassa sijaitsevan Salkoniemen pienessä lahdessa. Suurimmat vesikasvillisuuden peittävyydet olivat Tuhkajoen suulla. Talvilahden kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta on koottu lomakkeelle liitteeseen 6. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu ovat nähtävissä samalla lomakkeella. Valokuvat Kalliojärven linjoista ovat liitteessä 10. Talvilahden itäranta on kallioinen ja se syvenee nopeasti, toisin kuin lahden länsiranta, jonka alueelle oli helpompi perustaa vesikasvillisuuslinjoja. Vesikasvillisuus sijaitsi lahden poukamissa ja lähellä asutusta. Tuhkajoen suulla oli myös paljon kasvillisuutta. Talvilahden rannat ovat jyrkkiä ja usein ranta muodostuu noin puoli metriä korkeasta törmästä. Rannat rajautuvat kangasmetsiin. Rantojen tyypillisiä lajeja ovat erilaiset varvut (puolukka, Vaccinium vitis-idaea ja juolukka, Vaccinium uliginosum) ja pensaikot (kiiltopaju, Salix phylicifolia ja harmaaleppä, Alnus incana). Talvilahden vesikasvillisuuslinjoilla havaittiin yhteensä kymmenen vesikasvilajia. Jormasjärven Talvilahti on kasvillisuudeltaan niukka, joten sitä on vaikea määritellä tiettyyn järvityyppiin vesikasvillisuuden perusteella. Perustetut linjat ovat asutuksen tai suon vaikutuksen alaisena, mutta vaihtoehtoisia paikkoja linjoille ei kasvillisuuden vähyyden vuoksi ollut. Linjojen perusteella Talvilahdessa on järvikortetyypin (Equisetum-t.) ja korte-ruokotyypin (Equisetum- Phragmites-t.) piirteitä. Molemmille tyypeille ominaista on rantavyöhykkeen selvärajaisuus. Rannalla sijaitsee saravyöhyke (Carex sp.) ja ilmaversoisten leimalajeja ovat järvikorte (Equisetum fluviatile) ja järviruoko (Phragmites australis). Ilmaversoisia seuraavat kelluslehtiset, kuten ulpukka (Nuphar lutea). Korte-ruokotyypissä järvikorte ja järviruoko ovat laajentaneet rantavyöhykkeisyyttä sarojen ja kelluslehtisten kustannuksella (Eurola 1999). Vallitsevina lajeina linjoilla havaittiin järvikortteen ja järviruo on ohella vesi- (Carex aquatilis) ja pullosaraa (Carex rostrata), jotka olivat hyvin runsaita (70 90 %) lyhyillä vyöhykkeillä (1-4,5 m). Lisäksi linjoilla esiintyi jouhivihvilää (Juncus filiformis), terttualpia (Lysimachia thyrsiflora) ja kurjenjalkaa (Potentilla palustris). Pohjaversoisia esiintyi muutamalla linjalla, lajeina olivat hapsiluikka (Eleocharis acicularis) ja nuottaruoho (Lobelia dortmanna). Talvilahden vesikasvillisuuslinjat olivat yli 20 m pitkiä. Pituuden selittävät linjojen sijaintipaikat järveen tulevien ravinnekuormituslähteiden läheisyydessä. Linjoilla 1, 2 ja 5 havaittiin yhteensä viisi vesikasvilajia ja linjalla 3 yhteensä neljä vesikasvilajia. Linjalla 4 havaittiin vain kaksi vesikasvilajia, vaikka linja 4 oli pisin (69 m) Talvilahdelle perustetuista linjoista. Se sijaitsee Salkoniemen pohjoisosassa olevassa suojaisassa lahdenpoukamassa. Linja 4 oli poikkeuksellinen myös siinä suhteessa, että siltä puuttui kokonaan muilla linjoilla havaittu

10 9M rannanpuoleinen saravyöhyke (CAREX vyöhyke), joka oli korvautunut avoimella rannanpuoleisella vyöhykkeellä. Linja 4 koostui ainoastaan kahdesta kortevyöhykkeestä (EQUISETUM vyöhyke), joista rannanpuoleisemmalla kasvoi myös ulpukkaa. Linja 1 oli Talvilahteen muodostetuista linjoista lyhin (pituudeltaan 20,5 m) ja se sijaitsee linjoista ainoana selvästi Talvilahden itärannalla, Kosinniemessä. Rantaviivaa lähinnä oli saravyöhyke, jota seurasi harva kortevyöhyke. Kortevyöhykkeen jälkeen linja muodostui seitsemän metriä pitkästä avoimesta vyöhykkeestä, jonka jälkeen tuli ulpukkavyöhyke (NUPHAR vyöhyke). Poiketen muista Talvilahdelle perustetuista linjoista ulpukka oli hyvin runsasta (peittävyys 60 %) tällä vyöhykkeellä. Linja 2 sijaitsee Talvilahden länsirannalla lähellä Tuhkajoen suuta. Linjan rannanpuoleinen vyöhyke on hyvin runsas saravyöhyke, jonka jälkeen järvikorte yleistyi. Saravyöhykkeen vallitsevana lajina oli vesisara (Carex aquatilis), joka luokitellaan keski- ja runsasravinteisten kasvupaikkojen lajiksi. Pohjalla havaittiin niukka- ja keskiravinteisilla paikoilla kasvavaa hapsiluikkaa (Eleocharis acicularis). Linjat 3 ja 5 sijaitsevat myös Talvilahden länsirannalla ja vaikuttavat melko samanlaisilta kasvillisuuden suhteen. Linjat ovat lähes yhtä pitkiä (noin 40 m). Molemmilla linjoilla rannanpuoleisimpana havaittiin saravyöhyke, jonka jälkeen järvikortteen ja järviruo on määrät runsastuivat muodostaen korte-ruokovyöhykkeen (EQUISETUM PHRAGMITES vyöhyke). Järvikortteen ja järviruo on tiheydet olivat paikoitellen hyvin runsaita (jopa 80 %). Linja 5 poikkesi linjasta 3 avoveden puolelle muodostuneen ulpukkavyöhykkeen johdosta. Linjalla 5 havaittiin myös linjoilta ainoana niukkaravinteisille kasvupaikoille ominaista nuottaruohoa. Kurimo (1970) on luokitellut nuottaruohon puhtaan veden ilmentäjäksi, joka kärsii erityisen paljon likaantuneesta vedestä. 5 YHTEENVETO Neljässä Kainuussa sijaitsevassa järvessä: Kolmisoppi, Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi tarkkailtiin vesikasvillisuutta ilmakuvausten ja maastossa tehtyjen linjalaskentojen avulla. Tutkitut järvet sijaitsevat Talvivaaran kaivosalueella tai sen läheisyydessä. Järvistä Kolmisoppi, Kalliojärvi ja Jormasjärvi sijaitsevat Oulujoen vesistöalueella (59), Kivijärvi sijaitsee muista tutkituista järvistä poiketen Vuoksen vesistöalueella (4, Ekholm 1993). Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin osana Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Ilmakuvaus ja maastossa tehdyt kasvillisuuden linjalaskennat tehtiin vuoden 2008 syyskuun alussa. Vesikasvillisuuden ilmakuvaus tapahtuu samoilla järvillä kymmenen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Ilmakuvauksen tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoja kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys tapahtuu linjalaskentojen avulla. Maastossa tehdyillä linjalaskennoilla kerättiin tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vesikasvillisuuslinjat perustettiin heti ilmakuvausten jälkeen syyskuun alussa Seuraavan kerran vesikasvillisuuden linjalaskenta tehdään v. 2010, minkä jälkeen seuranta toteutetaan viiden vuoden välein. Kolmisoppi oli tutkituista järvistä rehevin. Sen viidellä vesikasvilinjalla havaittiin yhteensä 16 vesikasvilajia, mikä oli eniten tutkituiden järvien lajihavainnoista. Kolmisoppi voidaan luokitella korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järveksi (Eurola 1999). Valtalajeja olivat järvikorte ja järviruoko, jotka voivat kasvaa ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa paikoissa. Kolmisopelta havaittiin kuitenkin myös selvästi runsasravinteisten ja keskiravinteisten kasvupaikkojen lajeja, kuten karvalehteä, ärviää, siimapalpakkoa ja luhtasaraa. Kalliojärvi oli tutkituista järvistä pienin ja poikkesi tyypiltään muista järvistä. Sen rannat ovat luhtaisia ja paikoitellen hyllyvää suorantaa. Kalliojärvi voidaan määrittää ulpukkatyypin (Nuphar t.) järveksi (Eurola 1999). Kalliojärven viidellä vesikasvillisuuslinjalla havaittiin yhteensä 12 vesikasvilajia, joista valtalajeja olivat ulpukka ja pullosara. Suurin osa järven

11 9M linjoilla tavatuista kasveista kasvaa ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa paikoissa, mutta osa kasveista suosii niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja. Tällaisia lajeja ovat uposkasveista havaitut hapsiluikka ja lampisirppisammal, joka on ulpukkatyypin järvelle ominainen laji. Vähiten vesikasvilajeja havaittiin Kivijärven vesikasvillisuuslinjoilla (yhteensä yhdeksän lajia). Kivijärvi luokitellaan järvikortetyypin (Equisetum- t.) järveksi, jolloin kasvien vyöhykkeisyys on selvää (Eurola 1999). Järvellä ei ollut valtalajeja, vaan monet lajit esiintyivät pieninä tiheyksinä monilla paikoilla. Suurimmat peittävyydet olivat pullosaralla ja vesisaralla saravyöhykkeen jäädessä kapeaksi (1-5 m). Suurin osa linjoilla havaituista lajeista suosi ravinteisuudeltaan hyvin erilaisia paikkoja, mutta uposkasveista havaittiin isonäkinsammalta, joka suosii niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja. Jormasjärvessä sijaitsevan Talvilahden vesikasvillisuuslinjoilta havaittiin yhteensä kymmenen vesikasvilajia. Talvilahti on järvikortetyypin (Equisetum-t.) ja korte-ruokotyypin (Equisetum- Phragmites-t.) järvi. Molemmille tyypeille on ominaista rantavyöhykkeen selvärajaisuus (Eurola 1999). Vallitsevina lajeina linjoilla havaittiin ravinteisuudeltaan erilaisissa paikoissa kasvavien järvikortteen ja järviruo on ohella vesi- ja pullosaraa. Uposkasveista Talvilahden linjoilla havaittiin niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja suosivat hapsiluikka ja nuottaruoho. 6 KIRJALLISUUS Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. 163 s. Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka Reports 22. Oulun yliopistopaino. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Annettu , yhteisön vesipolitiikan puitteista. Euroopan yhteisön virallinen lehti L 327/1. 72 s. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Projekti Oy. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kurimo, U. 1970: Effect of pollution on the aquatic macroflora of the Varkaus area, Finnish Lake District. Ann. Bot. Fenn. 7: Lapin vesitutkimus Oy Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Talvivaara Projekti Oy. Valtion ympäristöhallinto Internet-sivut osoitteessa ja Hertta-tietokanta osoitteessa:

12 Liite 1 Järvien sijainti TALVILAHTI KOLMISOPPI KALLIOJÄRVI KIVIJÄRVI Mittakaava 1: Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

13 Liite 2.1 Kalliojärven ja Kolmisopen kasvillisuuslinjat Linja 3 Linja 4 KOLMISOPPI Linja 5 Linja 1 Linja 2 Linja 5 Linja 4 Linja 3 KALLIOJÄRVI Linja 1 Linja metri

14 Liite 2.2 Kivijärven kasvillisuuslinjat Linja 5 Linja 1 Linja 2 KIVIJÄRVI Linja 4 Linja metri

15 Liite 2.3 Talvilahden kasvillisuuslinjat Linja 4 Linja 5 Linja 3 TALVILAHTI Linja 2 Linja metri 700

16 Liite 3.1 KOLMISOPPI Etäsisyys rannasta m LINJA 1 10 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 6,5 m/syv. 0,85 m 5 Equisetum fluviatile 5 % kiviä Nuphar lutea 1 % 0 CAREX - vyöhyke* POHJA kiviä Et. 0,5 m/syv. 0,15 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,1 m Molinia caerulea, Calamagrostis purpurea, Juniperus communis Alnus incana, Sorbus aucuparia, Equisetum fluviatile Vaccinium uliginosum, Deschampsia flexuosa, Juncus filiformis *CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 70 % Lysimachia thyrsiflora 5 % Equisetum fluviatile 1 % Etäisyys rannasta m LINJA 2 55 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 54 m/syv. 0,85 m 50 Phragmites australis 50 % kivinen Equisetum fluviatile 3 % Warnstorfia trichophylla 45 Nuphar lutea 1 % HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 9 m/syv. 0,45 m 5 Equisetum fluviatile 40 % Phragmites australis 10 % ELEOCHARIS - vyöhyke Et. 5 m/syv. 0,35 m 0 Eleocharis palustris 60 % Juncus filiformis 3 % Equisetum fluviatile 1 % RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,15 m Vaccinium vitis-idaea, Vaccinium uliginosum, Molinia caerulea Calamagrostis purpurea

17 Liite 3.2 KOLMISOPPI Etäisyys rannasta m LINJA 3 50 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 45,5 m/syv. 2 m Equisetum fluviatile 15 % muta HARVA EQUISETUM - PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 30,5 m/syv. 0,8 m Equisetum fluviatile 30 % Eleocharis acicularis 90 % 25 Phragmites australis 20 % PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 15,5 m/syv. 0,5 m Phragmites australis 70 % muta 10 Eleocharis palustris 20 % Eleocharis acicularis 20 % Equisetum fluviatile 10 % 5 0 ELEOCHARIS - vyöhyke* POHJA Et. 5 m/syv. 0,35 m hiekka + kivi RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,2 m Kuivahko kangas: Pinus sylvestris, Picea abies, Vaccinium vitis-idaea Vaccinium uliginosum, Alnus incana, Potentilla palustris Juniperus communis, Betula pubescens *ELEOCHARIS - vyöhyke Eleocharis palustris 80 % Potentilla palustris 3 % Phragmites australis 5 %

18 Liite 3.3 KOLMISOPPI Etäisyys rannasta m LINJA 4 55 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) SPARGANIUM - vyöhyke 50 Sparganium gramineum 5 % Et. 53 m/syv. 1,7 m 45 POTAMOGETON - vyöhyke POHJA Et. 47 m/syv. 1,6 m Potamogeton natans 80 % Nuphar lutea 5 % Ceratophyllum demersum 3 % 40 Sparganium gramineum 10 % 35 EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 37 m/syv. 1,4 m Equisetum fluviatile 50 % muta 30 Nuphar lutea 5 % Ceratophyllum demersum 50 % Potamogeton natans 0,5 % TIHEÄ EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 20 m/syv. 0,9 m 15 Equisetum fluviatile 80 % savi Ceratophyllum demersum 10 % EQUISETUM - CAREX - vyöhyke* POHJA karike Et. 3 m/syv. 0,45 m RANTA Et. 0 m/syv. 0,1 m koivulehtoa: Betula pubescens, Calamagrostis purpurea, Potentilla palustris Viola sp., Peucedanum palustre, Salix phylicifolia, Equisetum pratense Climacium dendroides *EQUISETUM - CAREX - vyöhyke Equisetum fluviatile 40 % Phragmites australis 5 % Potentilla palustris 1 % Carex vesicaria 40 % Lysimachia thyrsiflora 3 % Carex nigra 0,5 % Etäisyys rannasta m LINJA 5 10 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 1,3 m 5 Equisetum fluviatile 20 % kiviä Myriophyllum sp. 0 LYSIMACHIA - vyöhyke* POHJA kiviä Et. 1 m/syv. 0,25 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,1 m kivinen, hakkuun vieressä: Vaccinium uliginosum, Vaccinium myrtillus, Calluna vulgaris, Molinia caerulea, Alnus incana, Juniperus communis, Cornus suecica, Juncus filiformis *LYSIMACHIA - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 90 % Caltha palustris 0,5 % Potentilla palustris 0,5 %

19 Liite 4.1 KALLIOJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 1 20 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) 15 HARVA NUPHAR - vyöhyke Et. 16,5 m/syv. 1,1 m Nuphar lutea 7 % 10 Sparganium sp. 0,5 % 5 0 CAREX - vyöhyke * Et. 3 m/syv. 0,6 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,3 m Menyanthes trifoliata, Betula nana, Potentilla palustris, Peucedanum palustre, Calamagrostis purpurea, Salix phylicifolia, Lysimachia thyrsiflora, Carex rostrata, Equisetum fluviatile, Juncus filiformis, Sphagnum squarrosum * CAREX - vyöhyke: Carex rostrata 90 % Lysimachia thyrsiflora 0,5 % Nuphar lutea 3 % Potentilla palustris 0,5 % Equisetum fluviatile 1 % Etäisyys rannasta m LINJA 2 10 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) 5 HARVA NUPHAR - vyöhyke Et. 7,5 m/syv. 1,65 m Nuphar lutea 3 % 0 CAREX - vyöhyke ** Et. 0,5 m/syv. 0,6 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,25 m Potentilla palustris, Calamagrostis purpurea, Equisetum fluviatile, Menyanthes trifoliata, Vaccinium oxycoccos, Juncus filiformis, Sphagnum squarrosum ** CAREX - vyöhyke Carex rostrata 90 % Lysimachia thyrsiflora 1 % Calamagrostis purpurea 1 % Equisetum fluviatile 1% Menyanthes trifoliata 1 % Potentilla palustris 1 % Peucedanum palustre 1 %

20 Liite 4.2 KALLIOJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 3 12 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 9 m/syv. 0,85 m 6 Nuphar lutea 7 % Eleocharis acicularis 90 % CAREX - vyöhyke Et. 6 m/syv. 0,7 m Carex rostrata 90 % Salix phylicifolia 1 % POHJA Lysimachia thyrsiflora 1 % Equisetum fluviatile 0,5 % Eleocharis acicularis 0 Nuphar lutea 1 % 90 % RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,2 m Potentilla palustris, Salix phyliciolia, Juncus filiformis, Molinia caerulea, Alnus incana Törmän jälkeen kuivahko kangas Etäisyys rannasta m LINJA 4 12 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 1,15 m 6 Nuphar lutea 7 % Eleocharis acicularis 90 % 0 CAREX - vyöhyke* POHJA ** Et. 1 m/syv. 0,7 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,1 m Potentilla palustris, Calamagrostis purpurea, Andromeda polifolia Betula pubescens, Eriophorum vaginatum * CAREX - vyöhyke **POHJA Carex rostrata 90 % Lysimachia thyrsiflora 1 % Eleocharis acicularis Potentilla palustris 5 % Calamagrostis purpurea 3 % Etäisyys rannasta m LINJA 5 12 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 10 m/syv. 1,2 m 6 Nuphar lutea 10 % yksittäisiä Menyanthes trifoliata 3 % Warnstorfia trichophylla Sparganium sp. 3 % 0 RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,6 m Carex lasiocarpa, Vaccinium oxycoccos, Equisetum fluviatile, Menyanthes trifoliata, Salix phylicifolia, Potentilla palustris, Molinia caerulea, Sphagnum sp.

21 Liite 5.1 KIVIJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 1 9 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 9 m/syv. 0,7 m 5 Equisetum fluviatile 10 % Fontinalis antipyretica HARVA CAREX - vyöhyke POHJA Et. 5 m/syv. 0,6 m Carex rostrata 20 % sora, kiviä 0 Equisetum fluviatile 5 % Fontinalis antipyretica RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,3 m kangas metsä: Pinus sylvestris, Vaccinium vitis-idaea, Vaccinium uliginosum, Vaccinium myrtillus, Empetrum nigrum, Ledum palustre, Calamagrostis purpurea, Salix phylicifolia, Alnus incana, Sphagnum sp., Hylocomium splendens Etäisyys rannasta m LINJA 2 15 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 13,5 m/syv. 2 m Nuphar lutea 10 % muta 10 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 12 m/syv. 1,6 m ei sammalta HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 0,9 m 5 Equisetum fluviatile 3 % Fontinalis antipyretica LYSIMACHIA - vyöhyke* POHJA Et. 4 m/syv. 0,7 m Fontinalis antipyretica 0 CAREX - vyöhyke** POHJA Fontinalis antipyretica Et. 1 m/syv. 0,9 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,3 m mänty kangas: Pinus sylvestris, Ledum palustre, Vaccinium vitis-idaea, Trientalis europea, Vaccinium uliginosum, Alnus incana, Betula pubescens, Calamagrostis purpurea, Salix phylicifolia, Potentilla palustris, Molinia caerulea *LYSIMACHIA - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 10 % Equisetum fluviatile 5 % Carex aquatilis 3 % **CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 60 % Potentilla palustris 3 % Equisetum fluviatile 1 % Lysimachia thyrsiflora 7 % Juncus filiformis 3 % Etäisyys rannasta m LINJA 3 15 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 14 m/syv. 1,8 m Nuphar lutea 10 % harava ei yllä 10 HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 9 m/syv. 1 m Equisetum fluviatile 5 % Fontinalis antipyretica 5 Nuphar lutea 1 % HARVA LYSIMACHIA - vyöhyke Et. 5 m/syv. 0,7 m Lysimachia thyrsiflora 10 % Potentilla palustris 3 % POHJA 0 Equisetum fluviatile 3 % Nuphar lutea 1 % Fontinalis antipyretica RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,3 m tuore kangasmetsä: Pinus sylvestris, Betula pubescens, Ledum palustre, Vaccinium uliginosum, Chamaedaphne calyculata, Calamagrostis purpurea, Alnus incana, Salix phylicifolia, Sorbus aucuparia, Potentilla palustris

22 Liite 5.2 KIVIJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 4 10 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 8,5 m/syv. 1,65 m Nuphar lutea 15 % harava ei yllä AVOIN vyöhyke POHJA Et. 6,5 m/syv. 1,35 m 5 ei kasv. HARVA LYSIMACHIA - vyöhyke* POHJA kivinen Et. 3,5 m/syv. 0,65 m CAREX - vyöhyke POHJA Et. 3 m/syv. 0,6 m Carex rostrata 80 % kivinen 0 Lysimachia thyrsiflora 5 % RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,25 m kuiva kangas: Pinus sylvestris, Empetrum nigrum, Ledum palustre, Vaccinium myrtillus, Vaccinium vitis-idaea, Calluna vulgaris, Cladina rangiferina, Cladina arbuscula *HARVA LYSIMACHIA - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 20 % Etäisyys rannasta m LINJA 5 40 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) SCHOENOPLECTUS - vyöhyke POHJA Et. 35 m/syv. 1,7 m Schoenoplectus lacustris 80 % ei näkyvyyttä, harava ei yltänyt NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 19 m/syv. 1,4 m Nuphar lutea 10 % ei näkyvyyttä, harava ei yltänyt 15 Schoenoplectus lacustris 1 % SCHOENOPLECTUS - vyöhyke POHJA Et. 13 m/syv. 1,3 m 10 Schoenoplectus lacustris 90 % ei kasv. Carex rostrata 5 % 5 SCHOENOPLECTUS - CAREX - vyöhyke* POHJA Et. 2 m/syv. 0,5 m 0 Fontinalis antibyretica RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,3 m kuivahko kangas: Pinus sylvestris, Empetrum nigrum, Vaccinium vitis-idaea, Calluna vulgaris, Ledum palustre, Alnus incana, Cladina rangiferina *SCHOENOPLECTUS - CAREX - vyöhyke Carex rostrata 30 % Lysimachia thyrsiflora 1 % Schoenoplectus lacustris 15 %

23 Liite 6.1 TALVILAHTI Etäisyys rannasta m LINJA 1 25 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) 20 NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 20,5 m/syv.1,95 m Nuphar lutea 60 % ei näkyvyyttä, harava ei yltänyt 15 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 13,5 m/syv.1,5 m 10 kivinen HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 6,5 m/syv. 0,95 m 5 Equisetum fluviatile 3 % kivinen CAREX - vyöhyke Et. 3,5 m/syv. 0,5 m Carex rostrata 70 % Potentilla palustris 5 % Lysimachia thyrsiflora 5 % 0 Nuphar lutea 0,5 % Equisetum fluviatile 1 % RANTA Et. 0 m/syv. 0,15 m Calamagrostis purpurea, Potentilla palustris, Alnus incana, Salix lapponum, Frangula alnus Etäisyys rannasta m LINJA 2 25 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 25 m/syv. 1,25 m Equisetum fluviatile 3 % Eleocharis acicularis 1 % EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 10 m/syv. 0,7 m Equisetum fluviatile 50 % Eleocharis acicularis 1 % 5 HARVA LYSIMACHIA - EQUISETUM - vyöhyke * Et. 6 m/syv. 0,5 m CAREX - vyöhyke Et. 4,5 m/syv. 0,4 m Carex aquatilis 80 % Equisetum fluviatile 5 % 0 Juncus filiformis 10 % RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,1 m Juniperus communis, Potentilla palustris, Juncus filiformis, Salix phylicifolia, Alnus incana, Carex aquatilis *HARVA LYSIMACHIA - EQUISETUM - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 15 % Equisetum fluviatile 5 % POHJA kiviä ja hiekkaa

24 Liite 6.2 TALVILAHTI Etäisyys rannasta m LINJA 3 40 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 36,5 m/syv. 1,85 m Equisetum fluviatile 3 % 30 EQUISETUM - PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 33,5 m/syv. 1,4 m Phragmites australis 60 % karike Equisetum fluviatile 40 % EQUISETUM - vyöhyke Equisetum fluviatile 80 % Phragmites australis 15 % CAREX - vyöhyke* Et.8,5 m/syv. 0,4 m Et. 3,5 m/syv. 0,2 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/ syv. 0,1 m Salix phylicifolia, Juncus filiformis, Carex aquatilis, Betula pubescens * CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 60 % Equisetum fluviatile 15 % Phragmites australis 15 % Lysimachia thyrsiflora 3 % Etäisyys rannasta m LINJA 4 70 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 69 m/syv. 1,6 m Equisetum fluviatile 3 % EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 54 m/syv. 0,85 m Equisetum fluviatile 80 % hiekka Nuphar lutea 1 % 35 0 AVOIN - vyöhyke Et. 4 m/syv. 0,4 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,3 m Vaccinium uliginosum, Betula pubescens

25 Liite 6.3 TALVILAHTI Etäisyys rannasta m LINJA 5 45 AVOVESI linjan loppupiste ( : ) HARVA NUPHAR - vyöhyke Et. 41 m/syv. 1,6 m 40 Nuphar lutea 5 % Equisetum fluviatile 0,5 % HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 40 m/syv. 1,55 m Equisetum fluviatile 2 % 35 EQUISETUM - PHRAGMITES - vyöhyke Et. 38 m/syv. 1,2 m Equisetum fluviatile 50 % Phragmites australis 50 % 30 POHJA hiekka 25 Lobelia dortmanna 3 % CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 90 % Et. 1 m/syv. 0,3 m RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0,1 m Vaccinium uliginosum, Vaccinium vitis-idea, Juniperus communis, Ledum palustre, Potentilla palustris, Carex aquatilis

26 Liite 7.1 Valokuvia Kolmisopen linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

27 Liite 7.2 Valokuvia Kolmisopen linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

28 Liite 8.1 Valokuvia Kalliojärven linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

29 Liite 8.2 Valokuvia Kalliojärven linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

30 Liite 9.1 Valokuvia Kivijärven linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

31 Liite 9.2 Valokuvia Kivijärven linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

32 Liite 10.1 Valokuvia Talvilahden linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.