SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND)



Samankaltaiset tiedostot
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

- seminaari LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

SRAL:N KESÄLEIRIN VAPEPA-FOORUMI

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu

Routes across the borders in Latvia and Finland. Matkailureitistöjen kehittämishanke

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai Hotel Arthur

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Hallinnon kuva hallinnosta

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

Tilanne Linjat Pukkilasta viiteen kuntaan: Lahteen, Orimattilaan, Askolaan, Porvooseen ja Mäntsälään

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo

Case Archipelago Tours

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa

ProAgria Tampere

Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena Hankkeen lähtökohdat Heikki Miettinen

Töiden organisointi laitoksella

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

RESTORE Jukka Jormola, SYKE. Life+ info ja työpaja SYKE

Matkailu / Työ- ja elinkeinojaosto

aluksi oli HAJ projekti vuosina

Kokemuksia järjestöjen ja kunnan yhteistyötä tukevan toiminnan taloudellisten vaikutusten arvioinnista

rjestelmän uusi ulottuvuus

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

Elämyksi kehittämisseminaari

Palveluinnovaatiot ja tuottavuus ,Sibeliustalo vast. ylihml.. Markku Mikkonen

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Outdoors Uusimaa -hanke

Smart and Green Mining Regions of EU

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Lääketieteellisen tutkimuksen etiikasta biopankit ja tutkimus. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

Kansainvälisiä kumppanuuksia IFLA Sister Libraries -ohjelmassa. Kirjasto vientituotteena seminaari Ulla Pötsönen, Joensuun seutukirjasto

Vuosikokouksen asialista

PIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Heinäpoutaa ja talkookaffetta

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

CADDIES asukaskyselyn tulokset

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Yliopistojen taloudellinen autonomia oikeudelliset vaihtoehdot. Niilo JääJ. ääskinen helmikuu 2007

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Langaton verkko sairaalakäyt. ytössä; ; suunnittelu,

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL)

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Vesienhoidon alueellinen koordinointi

Leader!

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki

EU:n ja kansallisten energia- ja ristötoimijoiden toimijoiden vaikutus Suomen energiapolitiikkaan. Ilkka Ruostetsaari Politiikan tutkimuksen laitos

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, Promenadikeskus, Pori

Keski-Pohjanmaan ristöterveydenhuollon. terveydenhuollon strategia. ristöterveyslautakuntaterveyslautakunta Hyväksytty 3.11.

Miten Mieli 2015 toimii

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Saaristotoimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2014

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistajaneuvottelut / omistajaohjauskannanotto

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm Tykköö

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURTUMINEN. Paremmat arjentaidot hankkeiden tapaaminen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista

Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto

Case Helsingin työväenopisto

Transkriptio:

SISU-projekti Small Islands for Survival and Understanding Partnerit: I samma båt-samassa veneessä rf ry (local( actiongroup In the same boat ) (Finland) Carpe Mare (LAG, Gothenburg,, SWEDEN) WHELK (West highland leader kist, SCOTLAND)

Projektin tarkoitus Luoda Eurooppaan pienten saarten verkosto pitämää ään n myös s nämän alueet elinvoimaisina ja asuttuina Paikallistamaan ongelmakohdat ja etsimää ään niihin ratkaisuja (siirtämäll llä hyviä käytäntöjä best practices alueelta alueelta toiselle) Käyttää hyödyksi kv. yhteistyötä ongelmanratkaisuun (poliittisen tason vaikuttaminen)

Projektin alue Suomesta Turun saaristo Ruotsista Göteborgin G saaristo Skotlannista saaria Sisä-Hebridien saariryhmäst stä

Toimenpiteet käynnistysvaiheessa Valittiin kultakin alueelta sopivat saaret ns. SWOT-analyysin kohteeksi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) valintakriteereinä ympärivuotinen asutus (+ 50 asukasta), ei kiinteää tieyhteyttä SWOT-analyysit toteutettiin paikallisten aktiivisten henkilöiden iden toimesta (kunkin maan projektikoordinaattorit antoivat apua) SWOT-analyysit julkaistiin hankkeen Internet- sivuilla (jotka avattiin heti hankkeen alussa)

Projektin kulku SWOT-analyysit kertoivat lähtl htökohtatilanteen Havaintoja: ongelmakohdat eri maiden saarilla paljolti samankaltaiset (yhteysalusten aikataulut eivät t välttv lttämättä mieleiset, peruspalvelut jatkuvasti uhattuina, väestv estö usein ikää ääntynyttä ja nuoria on vaikea saada palaamaan saarille sieltä kerran lähdettyl hdettyään, osa-aikaisten aikaisten saarelaisten ja ympärivuotisten asukkaiden intressit eivät t välttv lttämättä yhtenevät, t, matkailu suuri mahdollisuus, mutta ei välttv lttämättä täysin hyödynnetty)

Päätettiin jatkaa projektia keskittämäll llä huomio erityisesti ongelmiksi/haasteellisiksi katsottuihin asioihin Päätettiin järjestj rjestää videokonferensseja valituista teemoista siten, että näihin tilaisuuksiin saadaan mukaan myös paikallisia toimijoita (teemoina olleet tähän n asti mm: energiakysymykset, monipalvelukeskukset,, jätehuolto) j

Projektitapaamiset Hankkeen aikana on järjestetty j luonnollisesti myös s fyysisiä tapaamisia Marraskuussa 2004 Göteborgin G saaristossa (hankkeen alkutoimiin liittyen) Kesäkuussa 2005 Göteborgin G saaristossa (verkostoitumismatka, jolla mukana paikallisia toimijoita kustakin maasta) Syyskuussa 2005 Skotlannissa

Projektin jatkotoimet Eri teemoihin keskittyviä videoneuvotteluja jatketaan Projektihenkilöst stö kerää materiaalia loppuraporttia varten (paikalliset toimijat ovat tässt ssäkin asiassa pääp ääosassa) Loppuseminaari Suomessa, Turun saaristossa syyskuussa 2006 Päätetään n projektin mahdollisesta jatkosta

Projektin henkilöst stö Projektipää äällikkö Ruotsissa (Frida Barrett, myöhemmin v. 2006 Stefan Andtbacka) Projektikoordinaattori (50%) Suomessa Projektikoordinaattori (50%) Skotlannissa Jaettu kv. budjetti kattaa osan projektipää äällikön palkkamenoista ja koordinoinnista sekä tiedotuskulut (Internet-sivuston ylläpito) Muuten kullakin osapuolella omat budjettinsa ISB:n budjetti n. 70 000 (Leader-tuki 90%)

Positiivisia huomioita Hanketta ollut helppo toteuttaa, koska lähtökohdat kullakin osapuolella samat (saaret yhdistävät ) Leader-ajattelu ajattelu tuttua Nykytekniikka auttaa paljon (esim. videoneuvottelut, sähks hköpostin käyttk yttö)

Haasteita kielitaito (englanti projektikielenä!) vaihteleva erityisesti Suomessa (monet saari-aktiivit aktiivit ikää ääntyneitä ja vähemmv hemmän n koulutettuja) projektin tavoitteet ja mahdollisuudet vaikeaselkoisia monelle paikallistason toimijalle (mitä hyöty tyä SISUsta?) projektiväsymystä esiintyy Suomen Leader-viranomaiset kriittisiä matkakuluihin (emme voi maksaa paikallistason ihmisten matkoja verkostoituminen vaikeutuu!)

www.sisunet.info sami.heinonen@sameboat.fi