HAMEENLINNAN HAUINTO-OMUS DIAARILE (Käyntiosoite: Arvi Kariston katu 5) Raatihuoneenkatu 1 13 100 HÅMEENLINNA Puhelin 029 56 42200 Faksi 029 56 42269 Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.il Ti Dnro; 00662/17 2. osastq Saapunut: 28.3.2017 Vireillo: 28,3,2017 Kokonaiskäsittelyn ~sp&ivä: E: Jttuj" N`MYI - Huomautubet Kiireellinen, Pyydcrtty suullista, käsittelyä, Pyydetty katselm~ Pyydetty oikeu~ynawuja Asla 4103 Asemakaava, V411tus Kunta Tamperc Asian kuvaus AsomaImva nm 8 192. ~04km Muutoksenhaunal*laen putoa Tampemn kau~veltuww 20,02.2017 nro:44 Muutoksenhakija Esko Vuoristo Hervanta,Seura ry Höytömöjärvi-yhdistys ry Jarmo vhta Mossukylän kalago-losok~ta Pirkanmaan liito-oravayh~ Swmon M~yM Soura Swmen ympädstokamari Tampemn rakennussuojolumm ry
esko vuoristo <eskovuoristo@yahoo.c~ aika 28.03.2017 13:57:10 Vastausta pyydetään kenelle esko vuoristo <eskovuoristo@outiook.=> Vastaanottaja: Hämeenlinnan hao <harneenlinna.hao@oikeus.fi>, Kopio: Esko Vuoristo <eskomuoristo@gmail.com>, Esko Vuoristo <esko.vuoristo@icloudxom>, Aihe: VALITUS HHO: EEN HERVANTAJÄRVEN ASEMAK TKV 44120.2.2017 E-MAIL 28.3.2017 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Hämeenlinna VALITUKSEN SAATE 28.3.2017 Oheisena liitteenä toimitamme valituksemme koskien Hervantajärven asuinalueen asemakaavaa, joka on päätetty TKV:ssa 44120.2.2017. Kaavalla tuhotaan selvittämättä uhanalaisen liito-oravan elinympäristöä Ruskontien mitalla. Väärän asemakaava-asiakirjan takia valtuusto päätti samasta asiasta kaksi kertaa virheellisesti. Kunnioittavasti Hervanta-Seura ry ym. Esko Vuoristo Asiamies Osallinen Muutoksenhakija PL 71, 33721 Tampere 040-7500045 KM F SAAPIJ-NUT 28-03- 2017 Hämeenlimian hallinto-oikeus Hervantajärven toin asemak vai HHO 26032017.odt Hjärven pohj ak o äs laus 031214.odt... Hjärven asemak mp 240815.oc1t Hjärven ak muist 260116.odt Edusk oam asiakp kant 200616.odt
(k.~t (Luub ~jl~ 1 Tampere, 27.03.2017 WU_ NU~ 1 28-03- 2017 Hämeenlin.nan hallinto-oikeus HÄMEENLINNAN HALLINTO OIKEUDELLE ASIA: VALITUS VALITUKSEN KOHDE: Tampereen kaupunginvaltuuston 20.02.2017 pöytäkirjan 44 :ssä tekemä päätös koskien asemakaavaa nro 8192, Hervantajärven asuinalue ( Dnro 1317110.02.0112014) ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE:
Esko Vuorist- Postiosoite: Matkapuhelin: Sähköpostit: -r-mpere Pyydetään lähettämään molempiin sähköpostiosoitteisiin. MUUTOKSENHAKIJAT- Hervanta-Seura ry, Tampere Tampereen rakennussuojeluseura ry, Tampere Messukylän kalastus-losakaskunta, Tampere Höytämöjärvi-yhdistys ry, Lempäälä Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Tampere Suomen Maankäytön Seura, Tampere Suomen ympäristökamari, Tampere Jarmo Virta, Tampere Esko Vuoristo, Tampere, asiamies, osallinen LASKELMA VALITUSAJAN MÄÄRITTELEMISEKSI: Kaupunginvaltuuston päätöksen antopäivä 20.02.2017 Pöytäkirja tarkastettu 27.02.2017 Pöytäkirja asetettu nähtäville 28.02.2017 Valitusaika 30 päivää aikaa 28.02.2017 Helmikuussa päiviä 1 kpl Maaliskuussa päiviä 29 vrk Valitusaika päättyy keskiviikkona 29.03.2017 VALITUKSEN TOIMITTAMINEN HÄMEENLINNAN HALLINTO- OIKEUTEEN: Tämä valitus vaatimuksineen toimitetaan Hämeenlinnan hallintooikeuteen sähköpostilla valitusaikana sekä sen jälkeen kirjallisena postitse Selostus Hervantajärven asuinalueen asemakaavoituksesta ja asemakaavasta nro 8192:
Tästä on seurannut, ettei osallinen ole voinut pyytää haluamiaan asemakaavoitukseen liittyviä asiakirjoja, eikä siis ole voinut osallistua MRL:n mukaiseen vuorovaikutteiseen suunnitteluun eikä m,illi.quiitnp-n IVIRL-n 8 luvun määrävsten mukaisesti. Uudistamme kaiken Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 28.5.1998 ympäristöministeriölle ja myöhemmin Hervantajärven osayleiskaavasta KHO 889124.3.2014 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle sekä korkeimmalle hallintooikeudelle tehdyissä valituksissa esittämämme, joiden asiakirjat edellytämme vaatimalla Tampereen kaupungin toimittavan tähän valitusprosessiin. Vaadimme myös kaiken muun 44120. 02.2017 liiteaineiston sekä myöhemmin tässä valituksessa mainitsemamme diariotteet allekirjoitettuna toimitettavaksi hallinto-oikeudelle. Toisaalta uudistamme asemakaavoituksen nro 8192 kuluessa antamiemme kirjallisten kannanottojen, mielipiteiden ja muistutusten sekä edellisen valituksemme 25.12.2017 sisällöt. Tampereen kaupunginvaltuusto tehnyt toisen, uudestaan väärän asemakaavapäätöksen 44 toistuvasti 20.02.2017 Jo 25.12.2016 tekemässämme valituksesta asemakaavasta nro 8192 1 21.11.2016 totesimme, että Tampereen kaupungin toimielimet kiirehtivät Hervantajärven asemakaavapäätöstä puutteellisin sekä väärin asiakirjoin valmistelussa, joista annamme näytön jäljessä. Muun muassa nähtävillä olojen aikana ei ollut selkeitä yleisötilaisuuksia, vaan sellaisiksi kutsuttuja pidettiin ostoskeskus Duon töistä paluuruuhkien aikoina tahallaan hajallaan kauppakeskuksen ahtailla käytävillä. Esittelyhenkilöitä oli vaikea tavoittaa, saati päästä minkäänlaisiin keskusteluihin näiden kanssa ihmisryppäissä. Yleisökeskustelut puuttuivat kokonaan, joilla olisi voitu päästä vuorovaikutukseen ja saada perusteluja ratkaisuille. Katsomme, ettei MRL:n 8. luvun vuorovaikutus onnistunut asemakaavoituksessa nro 8192. Asemakaavoituksen nro 8192 asiakirjapyyntöjen laiminlyöntiä koskeva kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle 21.6.2016 Tämän valituksen asiamies Esko Vuoristo on jättänyt Eduskunnan oikeusasiamiehelle muun muassa tätä asemakaavoitusta nro 8192 koskevia asiakirjapyyntöjä koskevan kantelun 21.6.2016. Hän on pyytänyt Tampereen kaupungilta asemakaavoitusta koskevia diariotteita, joita ei ole määräaikaan eikä milloinkaan saanut.
Eduskunnan oikeusasiamies ei ole ratkaissut kantelua asemakaavoituksen päätöspäivään 20.2.2017 mennessä. Hän on antanut ilmoituksen asian vireillä olosta 28.6.2016. Siitä on seurannut, että asemakaavapäätös 76 121.11.2016 on tehty ennenaikaisesti ja uusikin asemakaavapäätös 44 1 20.02.2017 ennen kuin kaikki asemakaavoitukseen liittyvät suunnitteluasiat olisivat tulleet selville ja ratkaistu. Hervantajärven osayleiskaavan 24.03.20141889 purkuhakemus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ovat jättäneet Korkeimmalle hallinto-oikeudelle purkuhakemuksen 25.5.2016, joka koskee Hervantajärven osayleiskaavan ratkaisua 889 KHO:ssa 24.3.2014. Kyseisen päätöksen purkua koskevaa ratkaisua ei ole tehty KHO:ssa Hervantajärven asemakaavoituksen 76 päätöspäivään 21.11.2016 mennessä, eikä uuteen päätöspäivään 44120.2.2017 mennessä. Siitä on seurannut, että asemakaavapäätös 76121.11.2016 sekä myöhempi 44 120.02.2017 ovat tehdyt ennenaikaisesti ennen kuin kaikki asemakaavoitukseen liittyvät päätös- ja suunnitteluasiat olisi ratkaistu. Koska yleiskaavan tulisi ohjata asemakaavoitusta jää keskeneräisen ratkaisun vuoksi tämä yleiskaavoituksen tavoite toteutumatta myös viimeisimmässä päätöksessä 44 120.02.2017, jonka vuoksi Hämeenlinnan hallintooikeuden tulee hylätä Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 44 1 20.02.2017. Väärästä asemakaavakarttapiirroksesta nro 8192 muotovirhe päätöksenteossa 76121.11.2016 Asemakaavan lainmukaiseen sisältöön kuuluvat karttapiirros ja asemakaavan merkintöjen selitykset. Hervantajärven asuinalueen asemakaavapäätökseen 76 121.11.2016 on tullut erittäin olennainen muotovirhe, koska Tampereen kaupunginvaltuuston ratkaistessa asian on päätöksen muotoon liitetty asemakaavakartta nro 8192, joka poikkeaa olennaisesti yhdyskuntalautakunnan päätöksen 28.6.2016 mukaisesta asemakaavakartasta. Tämän suunnitelman tarkastuspäiväys on 20.6.2016. Kyseistä karttaa 20/28.06.2016 on pidettävä oikeana -joskaan ei valittajain hyväksymänä - käsittelyjärjestyksen mukaisena asemakaavan karttana.
Tampereen kaupunginhallituksen päätöksessä 24.10.2016 ja sen esityksenä kaupunginvaltuustossa 21.11.2016 olleiden esityslistojen ja pöytäkirjojen asemakaavakarttana on toinen, 7.12.2015 tarkistettu asemakaavakartta, joka poikkeaa olennaisesti yhdyskuntalautakunnan 28.6.2016 päättämästä asemakaavakartasta. Vaadimme, että Tampereen kaupunki toimittaa hallinto-oikeuteen muiden vaatimiemme asiakirjojen lisäksi tässä kohdassa esitetyt yksityiskohtaiset asiakirjat kaikkine liitteineen sekä neuvotteluasiakirjat kokonaisuudessaan leimalla vahvistettuna ja päälakimies Jouko Aarnion sekä apulaispormestari Pekka Salmen allekirjoittamina. Edellä näytetyt muotovirheen sisältämät asemakaavakartat poikkeavat toisistaan erityisesti asemakaava-alueen länsiosaan merkittyjä liito-oravan suojeluun lisättyjä s16-kaavamerkintöjä koskien, jotka ovat 28.6.2016 päätetyssä asemakaavakartassa olennaisena asiana. Oheisena liitteenä on arkkitehti likka Kotilaisen luonnos 13.5.16 1 IK, jossa hän esitti muutosta asemakaavaan, jollainen yhdyskuntalautakunnassa sitten päätettiinkin 28.06.2016. Muutoksen mukaista ehdotusta ei kuitenkaan apulaispormestari Pekka Salmen virheellisestä toiminnasta johtuen pantu uudestaan nähtäville. Puheena oleva muotovirhe on läpäissyt myös pöytäkirjojen tarkastukset, joka osoittaa selkeää huolimattomuutta ja ilmeistä tarkoituksenmukaisuutta pöytäkirjojen tarkastuksen toimeenpanossa. On epäiltävissä, että kaupunginhallituksen esitykseen ja valtuuston päätökseen on otettu tahallaan väärä asemakaavapiirustus, joka toteuttaisi ahneempaa asemakaavaratkaisua lisärakennusoikeuksin ja samalla uhanalaisten lajien elinolosuhteiden tahallista heikentämistä. Ovathan juuri asemakaavapiirustus ja sen merkintöjen selitykset ainoa oikeusvaikutteinen osa kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksessä 76. Hallinto-oikeuden tuleekin antaa kyseinen epäilty tahallinen muotovirhe keskusrikospoliisin tutkittavaksi ja odottaa lainvoimaisen päätöksen voimaantuloa ennen ratkaisuaan. Uusi asemakaavapäätös 44120.02.2017 virheellinen Tampereen kaupunginvaltuusto on yrittänyt korjata 21.11.2016 edellä todettua virhettään pykälässä 76 ottamalla Hervantajärven asemakaava-asian uudelleen käsiteltäväkseen 20.2.2017pykälässä 44.
6 Kuitenkin tällöin tehty kaupunginvaltuuston uusikin päätös on syntynyt jälleen väärässä järjestyksessä vastoin hallintolakia, jonka mukaan vanha päätös olisi pitänyt ensin poistaa erillisessä käsittelyssä ja vasta sen jälkeen asiassa olisi voitu tehdä uusi päätös samassa asiassa. Hallintolain perusteella ei ole laillista poistaa päätöstä ja tehdä uutta päätöstä samassa kokouksessa ja samassa pykälässä. Tampereen kaupunginvaltuusto on vedonnut uudessa päätöksessään 20.2.2017 hallintolain 50 :n mukaiseen asiavirheen korjaamiseen, vaikka kyseessä on ollut kokonaan uusi päätös, eikä asiavirheen korjaaminen. Kaavoitusasiassa ainoan juridisesti sitovan asiakirjan ollessa kyseessä väärä, on koko päätös väärä, eikä tällaista virhettä voida korjata muuttamatta koko päätöstä toiseksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on ottanut kaupunginvaltuuston päätöksestä 76121.11.2016 joulukuun 25. päivänä, 2016 tehdyn valituksemme käsittelyynsä ja valituksen tuomioistuinkäsittely on hallinto-oikeudessa kesken. Tampereen kaupunginvaltuustolla ei ole toimivaltaa oikaista lainkäyttöpäätöstä ja hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevaa asiaa. Asianosaiset eivät ole myöntäneet suostumustaan päätöksen korjaamiseen, eikä se ole aiheutunut asianosaisten omasta menettelystä. Tampereen kaupunginvaltuuston 20.2.2017 tekemä päätös 44 ei perustu hallintolain 50 :n mukaisesti virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, väärän lain soveltamiseen, menettelytapavirheeseen eikä asiaan ole tullut uutta selvitystä. Yksinkertaisesti Tampereen kaupunginvaltuusto on tehnyt virheellisen päätöksen eikä tätä voi korjata hallintolain 50 :n mukaisesti 20.2.2017 tehdyllä päätöksellä. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää todennut kirjassaan 'Oikeus hyvään hallintoon'muun muassa: 'Hallintomenettelyssä on lähtökohtana, että oikeuksia perustavat ja etuja suovat hallintopäätökset ovat pysyviä. Tällaista päätöstä ei yleensä voi ottaa samassa elimessä asiallisesti uudelleen ratkaistavaksi. Pysyvyys rajoittaa erityisesti viranomaisen mahdollisuutta oma-aloitteisesti peruuttaa päätös kokonaan tai muuttaa sitä olennaisesti.' Tampereen kaupunginvaltuuston 76121.11.2016 hyväksymä Hervantajärven asuinalueen asemakaava on ollut oikeuksia perustava ja etuja suova. Näin ollen Tampereen kaupunginvaltuuston hallintopäätös 44120.2.2017 on ollut pysyvä. Tampereen kaupunginvaltuusto on rikkonut pysyvää hallintopäätöstä ensinnäkin ottamalla päätöksen uudelleen käsittelyyn samassa elimessä, toisaalta peruuttanut aiemman päätöksen kokonaan tai ainakin kolmanneksi muuttanut aiempaa päätöstään vaihtamalla asemakaavakartan toiseksi.
Päätöksen muuttaminen uudessa käsittelyssä edellyttäisi yleensä merkittävää uutta selvitystä tai olosuhteiden olennaista muuttumista (Mäenpää 2008). Kumpaakaan uuden käsittelyn edellytyksistä ei ole täytetty. Ei ole olemassa uutta merkittävää selvitystä, eivätkä olosuhteet ole merkittävästi muuttuneet, joten uudelle käsittelylle ei ole ollut perusteita. Tampereen kaupunginvaltuuston tekemää uutta käsittelyä on pidettävä hyvien hallintotapojen vastaisena. Hervantajärven asemakaavoitettava alue nro 8192 raitiotiejärjestelmän vuoksi Hervantajärven asemakaavan nro 8192 alueelle on kaavoitettu Tampereen raitiotiehankkeen Hervannan päätepysäkki. Tampereen raitiotiehankkeelle on ollut merkillepantavaa sen suunnittelun hataruus. Raskaimpana virheenä ja suurimpana ongelmana on se, että kaupunki on suunniteltu busseihin perustuvaan joukkoliikenteeseen sekä henkilöajoneuvoliikenteeseen. Sellaiseen kaupunkirakenteeseen on äärimmäisen vaikeaa ja kallista sijoittaa täysin uusi liikennejärjestelmä ja liikennöintivälineet ilman keinotekoisia ratkaisuja.. Nykyjärjestelmän keinotekoinen muuttaminen raitiotieliikennejärjestelmäksi tulee olemaan äärimmäisen kallista, jolloin keskustan päätuloväylät kavennetaan ratikkakelpoisiksi ja liikkeiden sekä asuntojen pysäköintipaikkoja karsitaan rajusti. Hervantajärven asemakaava 8192 on näyttö raskaan asutuskuorman sijoittamisesta täysin väärään paikkaan vedenjakaja-alueelle, josta seuraa arvokkaan tiettömän luonnontilan, alkuperäisen Hervannan luonnon tuhoaminen sekä alapuolisen laadukkaan vesistön lopullinen vaarantuminen. Kaakkoisen Tampereen liito-oravakannan keskeisen tuhoamisen poikkeusluvat EY:n habitaattidirektiivin (92143/ETY) vastaisia Väärän logistisen ratkaisun ohella asemakaava 8192 rikkoo merkittävästi kaakkoisen Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 28.5.1998 viheryhteysverkostoa sen keskeisimmiltä osiltaan ja siihen tukeutuva liitooravakanta, josta käsitellään lisää myöhemmin tässä valituksessa. Tampereen kaupunki ei ole hakenut alueelle minkäänlaista poikkeuslupaa luonnonsuojelulain 49. kolmannen momentin säädöksen poikkeamaksi. Suojeltu liito-orava asuu, liikkuu ja ruokailee käytännössä koko asemakaavan nro 8192 alueen sisällä vanhassa metsässä ja kulkee sen kautta lähistön
pesintä- ja ruokailualueiltaan. Tästä on selkeä näyttö laajoista papanahavainnoista vuodelta 2016-17. VALITTAJAIN VAATIMUKSET: Muutoksenhakijat, joiden oikeutta Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 44 120.02.2017 koskee ja loukkaa, vaativat että hallinto-oikeus ensi sijassa 1) kumoaa helmikuun 20. päivänä, 2017 tehdyn Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen 44 ja siinä ratkaistun Hervantajärven asuinalueen asemakaavan nro 8192 sekä hyväksyy valituksemme, 2) vaatii Tampereen kaupungin toimittamaan kaikki kaavoituksen asiakirjat ja nauhoitukset printattuina veloituksetta mitään pois jättämättä hallinto-oikeudelle sekä valittajain luettaviksi diariotteineen virallisesti allekirjoitettuina, Lisäksi muutoksenhakijat vaativat, että hallinto-oikeus 3) käy valitusten johdosta Euroopan yhteisön ihmisoikeussopimuksen mukaisen suullisen käsittelyn sekä asemakaava-alueen katselmuksen, 4) huomioi perustelut ja ratkaisee kaikki tämän valituksen eri kohdissa olevat vaatimukset 5) määrää Tampereen kaupungin korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen käsittelyn eri vaiheiden mukaisesti, kunnes tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Tässä vaiheessa vaatimus on 5.950 euroa. VALITUKSEN PERUSTELUT Muutoksenhakijat perustelevat vaatimuksensa muun muassa seuraavin osioin, mutta myös muualla tässä valituksessa tai liitteissä olevat perustelut kuuluvat valituksen perusteluihin. Asiakirjapyyntöjen toistuva laiminlyönti asemakaavoituksessa Olemme toimittaneet Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja lakimiesosastolle asiamiehenä ja osallisena Hervantajärven asemakaavaa
nro 8192 koskevat mielipiteen/ asiakirjapyynnön 27.08.2015 sekä muistutuksenlasiakirjapyynnön 26.01.2016. Näiden diarinumero on TRE: 10.02.01/2014. Molemmissa olemme pyytäneet niin Hervantajärven asuinalueen asemakaavoitusta koskevat diariotteet tietyssä kohtuullisessa ajassa, niitä koskaan saamatta. Tampereen kaupunki on näin ollen pimittänyt meiltä osallisilta ja itseltäni asiamiehenä mahdollisuuden saada tietää, mitä asiakirjoja asemakaavoituksessa on syntynyt. Muun muassa kaikkia lajien sijaintikarttoja ei ole esitetty avoimesti. Ilmoitan arvon hallinto-oikeudelle, että menetellessään esittämällämme tavalla on Tampereen kaupunki rikkonut muun muassa asemakaavoituksessa perustuslain 12.2. :n vastaisesti julkisuusperiaatetta. Edelleen julkisuuslain 11 :n perusteella valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Kuntalain tiedottamista koskevassa 29 :ssä korostetaan tiedottamista vireillä olevista ja valmisteltavista asioista. Kunnan asukkaalle on kerrottava, miten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Asukkaalla on oikeus saada yhteys valmistelijoihin ja päättäjiin. Palautteen vastaanotosta ja käsittelystä on luonnollisesti myös huolehdittava. Säännöksellä pyritään varmistamaan vuorovaikutusta asioiden valmisteluvaiheessa. Tämä on estynyt muun muassa kelvottomien yleisötilaisuuksien vuoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 8. luvussa 'Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus' määrätään osaltaan kaavoituksen yhteydessä edellytettävä tiedottaminen ja vuorovaikutus. Kaupunki on rikkonut mm. MRL:n 65. Edellä kuvatun Tampereen kaupungin toimintojen suorittama toistuva laiminlyönti on vaikuttanut mahdollisuuksiimme saada haluamaamme tietoa kaavoituksessa syntyneistä asiakirjoista. Näin ollen katsomme, että asemakaavoituksessa nro 8192 on tapahtunut toistuva lainvastaisuus, jonka vuoksi tämä valituksemme tulee hyväksyä muun muassa tällä perusteella.
Hervantajärven asuinalueen asemakaavapäätös 44120.02.2017 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan TKV 28.5.1998 ja Hervantajärven osayleiskaavan KHO 24.3.20141889 vastainen 1 Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt yhden pienen osan, Hervannan ja Lentävänniemen sekä Taysin haaran välisen radanpätkän reitistä. Arvioidessaan epärealistisesti sijoittavansa ainakin 330 milj. euroa tämän hankkeen infrastruktuuriin ja aluksi noin 100 miljoonaa euroa kalustoon, sitoutuu kaupunki samalla olennaisesti laajempaan liikennejärjestelmänsä muutokseen koko kaupungin alueella. Kaupunginvaltuutettu Lasse Oksasen esittämän laskelman, jonka kaupunki vahvisti vuoden 2017 budjettikirjassaan, mukaan raitiotiejärjestelmän aloituksen kokonaiskustannus nousee ainakin 460 miljoonaan euroon. Se merkitsee niin julkisen kuin yksityisen bussiliikenteen täysin uutta järjestelyä koko kaupungissa, ja on Euroopan unionin parlamentin tie- ja rautateitä palveluja koskevan asetuksen 1370 12007 vastainen. Toisaalta Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksesta 2040 sekä naapurikuntien maankäyttösuunnitelmista tihkuneiden tietojen mukaan raitiotiereittejä linjataan koko ajan naapurikuntien alueille, muun muassa Pohjanmaan radan varteen, Ylöjärven kaupungin keskustaan, Pirkkalaan sekä Kangasalle. Tästä kaikesta on pääteltävissä, että nyt asemakaavoituksessa oleva ratikan päätepysäkki asemakaavaan nro 8192 on sijoitukseltaan täysin väärin suunniteltu muun muassa liito-oravien elinympäristöjen päälle. Huonosta suunnittelusta ja puuttuvista sekä vääristä selvityksistä kertoo myös se, että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 27.5.1998 sekä Hervantajärven osayleiskaavassa KHO 889124.3.2014 ole sanaakaan kirjallisena tai piirrettynä kaupunkiin suunnitellusta kaupunkiraitiotiestä, saati sen vetämisestä kaakkoiseen nurkkaan. Asemakaava on siis lainvoimaisen yleiskaavan 28.5.1998 ja osayleiskaavan 24.3.2014 vastainen. Edelleen selvityksiä koskien, Tampereen kaupunginvaltuuston 20.02.2017 pykälästä 44 asemakaavapäätöksessä nro 8192 ja sen liiteasiakirjoista puuttuvat olennaiset asemakaavan laadinnassa ja hyväksynnässä edellytettävät, riittävät maankäyttö- ja rakennuslain 7. luvun mukaiset selvitykset. Väitämme, että Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 44 loukkaa perustuslain 20 :n 'Vastuu ympäristöstä' momentteja 1 ja 2 asemakaavoittaessaan, tässä valituksessa näytettyjen, puutteellisten ja väärien selvitysten jälkeen
1 Tampereen kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen 44 120.02.2017 siitä huolimatta, että ne selkeästi osoittavat puheena olevan asemakaavapäätöksen olevan lainvastaisen. Lainvastainen vuorovaikutuskäytäntö muun muassa ennen kaupunginvaltuuston kokousta 20.02.2017 Tampereen kaupunki ei ole antanut yksityiskohtaista perusteltua vastausta kaavaehdotusta koskevaan muistutukseemme, jonka vuoksi osalliset eivät ole voineet vaikuttaa päätöksentekijöihin ennen 21.11.2016 eikä 20.02.2017. Muun muassa tältä osin vuorovaikutus on tullut Tampereen kaupungin laiminlyömäksi maankäyttö- ja rakennuslain 8. luvun 65 :n vastaisesti. Asemakaavaehdotus nro 8192 versio 20128.06.2016 ei ollut mitenkään nähtäville asetettuna ennen päätöstä 20.2.2017, josta ei niin ollen voinut edes muistuttaa MRL:n 65 mukaisesti, eikä siis muistutuksista saanut perusteltua vastausta, jolloin menettelyvirhe olisi paljastunut. Hervantajärven osayleiskaavan vastaisuus ja asemakaavan nro 8192 virheellisyys Kuten muualtakin tässä valituksessa olemme näyttäneet, ei Hervantajärven osayleiskaava KHO 889124.3.2014 ole ollut MRL:n mukaisesti riittävästi ohjeena asemakaavaa nro 8192 laadittaessa. Tällä perusteella asemakaava nro 8192 on MRL:n 42 1. momentin ja 54 1.momentin vastainen. Asemakaavoituksessa on lähdetty rikkomaan Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 28.5.1998 viheryhteysverkkoa raa'alla tavalla erityisesti Makkarajärven suuntaan itään ja pohjoiseen. Asemakaavakartasta nro 8192 puuttuu kokonaan viheryhteys itään. Toisaalta Ruskontie toimii vakavana esteenä lajien liikkumiselle pohjoiseen koko asemakaavan 8192 pituudelta. Mitä tulee Salmenkalliontien länsipuolelle kaavoitettuihin asuinkerrosrakennuksiin, on todettava, ettei niiltä ole minkäänlaista hulevesien saostus- eikä johdotusjärjestelmää estämässä hulevesien valumista Hervantajärveen. Yleiskaavoituksessa ne ovat kokonaan jääneet suunnittelematta ja kaavoittamatta. Ei siis ole mitään perusteita asemakaavoittaa yhtään kerrostaloa Salmenkalliontien länsipuolellekaan, koska niiden hulevesillä on suora valumisyhteys Uimarannanojan uomaa pitkin tuhoutuvaan Hervantajärveen
yleiskaavan suojelualuetta pitkin. Sen ollessa suojelumerkittyä osayleiskaavassa, ei sinne edes voi suunnitella saostusaltaita, ja on siis täysin perustellusti väärin kaavoitettu asuinrakennuksille. 1 Hervantajärven yleiskaavakarttaan on varattu AK-9 alueita, joiden maksimaalinen korkeus on 3-5 kerrosta. Asemakaavassa niitä on korotettu kuuteen ja yksi jopa kahdeksaan kerrokseen osayleiskaavan vastaisesti. Asemakaavaa nro 8192 on siis pidettävä puuttuvan viheryhteystarpeen, laiminlyödyn hulevesijärjestelmän sekä kerroskorkeuden ylityksen vuoksi Hervantajärven osayleiskaavan 889124.3.2014 vastaisena, ja sen vuoksi hylättävänä. 44 Toisaalta Hervantajärven rannan läheisyyteen on kaavoitettu jätevedenpumppaamo, jonka riskialttius pienveden vedenlaadulle on yleisesti tunnettu. Silläkään perusteella vedenjakaja -alueen vesistönpuoleinen raskas asutus ei ole mitenkään perusteltua. Tässä yhteydessä on puututtava myös väestönsuojelujärjestelyjen puuttumiseen kokonaan asemakaavasta nro 8192, joka on myös olennainen hylkäämisperuste. Vesilain vastaisuus ja Hervantajärven vedenlaadun sekä uimakelpoisuuden tuhoaminen Makkara- ( 123,2 m) ja Hervantajärvet ( 11 4,7m ) ovat lähes vedenjakajalla sijaitsevia vesistönhaaransa ylimpiä järviä. Asemakaavan nro 8192 alue on toiminut Hervantajärven tärkeimpänä valuma-alueena, koska se ja Makkarajärvi saavat vetensä ainoastaan luonnollisesta sateesta. Mitään yläpuolista vesistöä ei Makkara- ja Hervantajärvillä ole, josta puhdasta vettä voisi täydentyä Hervantajärveen. Todellisuudessa tässä asemakaavoituksessa 8192 iso asuinalue on sijoitettu hyvin lähelle tähän asti puhdasvetistä, lähes erämaajärveä, vieläpä sen valuma-alueen yläjuoksulle siten, että kaikki asuinalueen hulevedet virtaavat loppujen lopuksi alapuoliseen järveen. Tällainen kaavasuunnitelma on täysin järjetön ja lainvastainen, ja olisi pitänyt ymmärtää ennen kuin mitään kaavasuunnitelmaa on harkittukaan. Tampereen päättäjäkaartin järjen vähyyttä lainvastaista ajattelutapaa kuvaa samalla tavalla neljän kaatopaikan sijoittaminen Hervantaan. Tämän asemakaavan valituksella on mahdollista estää jälleen yhden järjettömyyden tekeminen Hervannan viimeiselle luonnontilaiselle, tiettömälle koikalle. Käytännössä hyvin hapan ( ph 3-4) Makkarajärvi toimii Hervantajärven vesipankkina ja päästää vain yli vuotavan vetensä kapeaa Makkarajärven
uomaa pitkin kevät- ja syys-sesongeittain. Asemakaava-alueelta vesi valuu pääosin Uimarannanojaa pitkin ja kaitevaa maastoa myöten suoraan järveen. Edellä mainitut tekijät ovat Hervantajärven vedenlaadun vuoksi olennaisen tärkeitä. Niiden vaikutuksesta järven vedenlaatu säilyy tai romahtaa. Vaadimme, että Tampereen kaupunki toimittaa hallinto-oikeuden vaatimuksesta sille ja Kokemäen vesienhoitoyhdistys ry:lle toimitetut myrkyllistä sinilevää sisältävien vesinäytteiden koetulokset 2000-luvulta. liitämme oheen kansalaistoimenpiteenä ottamamme vesinäytteen mikroskopointituloksen 16.10.2015, josta selviää, että leväkukinnan aiheuttaja oli Anabaena-suvun sinilevä. Niitä on useilta vuosilta ja ne osoittavat miten herkässä tilanteessa Hervantajärven vedenlaatu on kuormituksen vähänkin muuttuessa. Asian tiedot on suunnittelussa salattu ja vaikutukset on kokonaan laiminlyöty kaavoituksessa. Tälläkin perusteella asemakaavapäätös 44 vaaditaan hylättäväksi hallinto-oikeudessa. 1 Direktiivilajien ja muun muassa liito-oravaselvityksen riittämättömyys ja virheellisyys Toteamme, että niin kantakaupungin yleiskaavan, Hervantajärven osayleiskaavan ehdottomana sisältövaatimuksena olevat liito-oravien ynnä muiden direktiivilajien selvitykset ovat olleet joko kokonaan tai hyvin hatarasti selvitettynä. Heikko selvitystaso on jatkunut myös Hervantajärven asuinalueen asemakaavoituksessa. On täysi tosiasia, että liito-oravien elinympäristöt leviävät Hervantajärven asemakaava-alueelta Ruskontien eteläpuolella. Liito-oravat liikkuvat vaivoin myös Ruskontien yli erityisesti Tohtorin- ja Ramppipuiston molemmin puolin Hervannan valtaväylää. Asukashavaintojen mukaan niitä asustaa Ruskontien pohjoispuolen reunan talojen räystäitten suojassa. Ne hyödyntävät Ruskontien eteläpuolen ruokailupuita, joista näkyy jätöksiä molemmin puolin tietä. Sen selvitys on kuitenkin tekemättä asemakaavoitukseen, ja siksi huomioimatta talojen kaavoittamisessa välittömästi Ruskontien tuntumaan koko kaavan mitalla. Asemakaavoitukselle on siis hylkäämisperuste tälläkin osuudella. Viitasammakon esiintyminen Uimarannan-Makkarajärvenojan latvustoissa selvittämättä
Nykyisen Hervannan alue oli 1970-luvun alkupuolelle asti metsäinen ylänköalue Messukylän eteläpuolella, jota haikaisi metsän ympäröimä läpikulkutie. Alue oli retkeilijöiden ja partiolaisten suosiossa, jotka tunsivat hyvin sen erityispiirteet ja mielenkiintoisimmat paikat. 1 Yksi metsäalueen erikoisuuksista oli, että siellä toistuivat kalliot ja suolaikut kuruineen. Tällaisen luontotyypin eläimistössä erityisenä tunnusmerkkinä olivat käärmeet ja sammakot, joita vaihteleva maasto suosi niin kauan kuin ihminen ei niiden keskinäistä elämää juurikaan häirinnyt. Lähes viidessä vuosikymmenessä on kaupunkirakenne hävittänyt edellä kuvatun metsäisen maiseman, monet kalliot sekä suolampareet siten, että vain Ruskotien kaakkoisnurkka on viimeinen erämaasta muistuttava osa. Siellä Makkarajärven ympäröimä ja sen sekä Hervantajärven välinen kosteikko ojineen on ainut vanhasta maastosta ja lajistosta muistuttava alue, joka on jäljellä. Uimarannan- ja Makkarajärven ojan latva-alueen ojanhaaroissa ja kosteikkoalueella elää vanhan elinympäristön jäänteenä muun muassa viitasammakko, jolle EY:n habitaattidirektiivin liite tarjoaa erityisen suojelun. Tästä syystä niin näiden oja-alueiden muuttaminen asemakaavoituksessa nro 8192 on EY:n luontodirektiivin vastainen teko. Nämä elinympäristöt tulee asemakaavoituksessa suojella, jotta muun muassa viitasammakko ja sen elinympäristöt säilyvät Makkara- ja Hervantajärvien välisellä alueella. Koska myös suunnitellun raitiotien eteläinen osa ja päätepysäkkialue peittää olennaisesti Uimarannanojan latva- ja väliosan, ei sen rakentaminen onnistu viitasammakon elinympäristöä hävittämättä. Tähän ei ole poikkeuslupaa ELYkeskukselta. Liitämme tämän valituksen osaksi Hervantajärven suunnistuskartan, jossa osoitamme niin liito-oravan kuin viitasammakon elinympäristöt Makkara- ja Hervantajärvien välialueella, joita ei voi hävittää asemakaavoituksella nro 8192. Kasvillisuus- ja hyönteis-selvitykset kokonaan tekemättä Alueellisesti Hervantajärven asemakaavalla 8192 on hävittävä vaikutus yhteen Hämeen lehtokeskuksen vuokkovyöhykkeen arvokkaimpaan alueeseen. Alue on lähes vedenjakajalla ja perua viime jääkauden Ancyiusjärven regressiosta, jolloin alueella oli 2-3-astetta nykyistä korkeampi lämpötila ja sen seurauksena kasvillisuus, joka poikkeaa muun Tampereen alueen kasvillisuudesta.
Alueella on metsälehmuksia ja haapojen pinnalla esiintyy muun muassa raidankeuhkojäkälä, joka indikoi kaava-alueen korkeista luonnonarvojen tasosta. 1 Harvinaisia hyönteisiajeja on tavattu, muun muassa kelomäihiäinen sekä synkkälatikka, liekokurekiitäjäinen jne. Kaikki edellä mainitut lähes luonnontilaiset alueet kuuluvat Hämeen lehtokeskuksen vuokkovyöhykkeeseen. Sen erityispiirteet johtuvat alueen sijainnista jääkauden jälkeisestä vaikutuksesta. Yoldiameren saaria on Tampereen alueella vai muutamissa kohdissa, mutta Ancyius-järven regressiossa muun muassa Hervantajärven ylänköalue paljastui silloisen 2-3 astetta lämpimämmän ilmaston vaikutuksesta. Siitä on peräisin myös lukuisat vuokkovyöhykkeen erityispiirteet ja lajit, joiden elinympäristöt tulee asemakaavoituksessa 8192 säilyttää. Vaikutukset Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueeseen Tampereen kaupungissa on hyväksytty luonnonsuojeluohjelma vuonna 2012. Siinä on perustettu Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualue, joka sijaitsee välittömästi Hervantajärven asuinalueen asemakaavan itäpuolella. On päivänselvää, että ainakin 3000 asukkaan asuinalueeksi kaavoitettu lähinaapuri tulee vaikuttamaan luonnonsuojelualueen säilyvyyteen, lajistoon ja luonnontilaan vähintäänkin häiritsevästi tai sen osia tuhoten. Asemakaavoituksessa nro 8192 ei ole lainkaan selvitetty asuinalueen vaikutusta luonnonsuojelualueen luontoarvoihin tai sen pysyvyyteen suojelunarvoisena. Tämän selvittämättömyyden vuoksi asemakaavapäätös 44120.02.2017 tulee hylätä muun muassa MRL:n 9 ja 54 vastaisena. Meluvaikutukset rakennusaikana ja asuinalueena Mikäli Hervantajärven asuinalue rakennettaisiin, tulisi rakennustoiminta aiheuttamaan voimakasta melua erityisesti monen vuoden, ehkä 5-10 vuoden ajan - rakentamisen aikana. Tampereen rakennustavan mukaan metsä kaadettaisiin avohakkuina, maaperä puhdistettaisiin nykyisestä maaaineksesta, kalliot räjäytettäisiin lohkareiksi, jotka rammeroitaisiin ja murskattaisiin uudeksi täytemateriaaliksi. Kaikki edellä kuvattu maanrakennustoiminta aiheuttaisi voimakasta ympäristön vaikuttavaa melua lukuisten vuorokausien ajan. Työkoneet ja maansiirtoajoneuvot jylläisivät saman ajan. Melu karkottaisi kaikki lajit lopullisesti pois alueelta ja siis käytännössä hävittäisivät kaikki luontoarvot.
Asemakaavoituksessa ei ole mitään arviota melun vaikutuksesta alueen oloihin. 1 Toisaalta valmiin asuinalueen liikenne tulisi edellisten tilalle, ja aiheuttaisi uudet melunlähteet, jotka estäisivät laiston palaamisen alueelle tulevaan kaupunkirakenteeseen. Veisi vuosikymmenien ajan, että vähäinen lajisto voisi uusiutua. Asemakaavoitus ei mitenkään selvitä muutoksen vaikutusta alueella. Perusoikeuksien hyvän hallinnon ja julkisuusperiaatteen vastaisuus Perustuslain 12 :n säädöksen rikkomista on syytä epäillä muun muassa sen vuoksi, että Tampereen kaupunki ei ole noudattanut Hervantajärven asemakaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 :n 2. momentin tavoitetta turvata jokaisen osallistumismahdollisuuden asioiden valmisteluun, suunnittelun laatuun ja vuorovaikutteisuuteen, asiantuntemuksen monipuolisuuteen, saati olemaan avoin tiedottamisessa käsiteltävinä olevissa asioissa. Käsityksemme mukaan perustuslain (73111999) 21 :ssä määriteityyn hyvään hallintoon liittyen neuvontavelvoite, palvelu- sekä julkisuusperiaate edellyttävät pyytämiemme tietojen välitöntä ja hallintolain (43412003) 8 :n ilmaista luovuttamista. Koska emme ole saaneet pyytämiämme tietoja, on mahdollisuutemme esimerkiksi hallinto-oikeudessa puolustaa laillisia oikeuksiamme kohtuuttoman heikko. Ilmoitamme valituksemme perusteluina Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun 493120.8.2008 sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaiseman kantelun 120711101. Tämän muutoksenhaun perustelujen näyttönä on, että Tampereen kaupunki rajoittaa, vastoin perustus- sekä maankäyttö- ja rakennuslakia, jälkimmäisen 1 2. mom. perusteella, mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöön koskevaan päätöksentekoon käytännössä salaamalla olennaista asemakaavoituksessa muun muassa diarinumeroilla YVI 63441632196, YVI 52601632199, TRE 954110.00.0212008, TRE 95412008, KKA: 3410163212001, KKA: 8188161212004, KKA 176612006 ja TRE 448812011 syntynyttä tietoa sekä muuten vireillä olon aikana laadittuja kaavoitusasiakirjoja, sähköpostiviestejä sekä kirjeenvaihtoa kaupungin ja ulkopuolisten viranomaisten välillä. Kun päätöksenteko :ssä 44 on tapahtunut 20.02.2017 ja pöytäkirjan tarkastus lähellä joulunaikaa sekä juhlakauden alkua, on käytännössä jäänyt hyvin vähän aikaa asiakirjojen selvittämiseen ja sen jälkeiseen hankintaan, niihin tutustumiseen sekä valituksen laadintaan.
Koska Tampereen kaupunki ottaa asiakirjoista maksun, laiminlyö se kuitenkin diariotteen yhteydessä asiakirjojen hinnoittelun. Todellisuudessa jää suuri osa kaavoituksessa syntyneitä asiakirjoja osallisilta saamatta. Haittaa aiheuttaa myös vastausten viivyttely ja pompottaminen kaupunkiorganisaation sisällä viranhaltijalta tai yhteyshenkilöitä toiselle. 1 Valitusaikana on jäänyt epäselväksi, onko joitakin asiakirjoja ollenkaan olemassa, vai ovatko ne tai jotkut niistä salaisia? Tällaisista ei ole vaatimuksista huolimatta annettu mitään tietoa, saati asiakirjoja. Muistutusten vastauksia ei ole lainkaan toimitettu ennen päätöksentekoa MRL:n 65 :n 2. mom:n perusteella muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen (muistutus). Hervanta-Seura ry, Messukylän kalastus-losakaskunta, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Esko Vuoristo jne. ovat antaneet muistutuksensa Hervantajärven asuinalueen asemakaavoitukseen 20.02.2017 mennessä, ja ilmoittaneet osoitteensa. On kuitenkin todettava, ettei Tampereen kaupunki ole piitannut osallisten muistutusten vakavista asiakohdista, saatikka antanut perusteltuja vastauksia esitettyihin väitteisiin. On siis todettava, että Tampereen kaupunki on rikkonut MRL:n 65 :n yllä mainittua 2. momenttia, jolla perusteella kaupunginvaltuuston päätös 76 ja sen sisältämä asuinalueen asemakaava merkintöjen selityksineen on hylättävä. Tampereen kaupungin Ympäristönsuojeluyksikön lausunto erehdyttävä Erityinen huomio on kiinnitettävä Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisyksikön Ympäristönsuojelun antaman lausuntoon. Lausunto on täysin mitäänsanomaton ja sellaisenaan raskauttava laiminlyönti. Itse asiassa se on laadittu salailevaksi, ja lainvastaisen kaavoituksen sekä rakentamisen sallivaksi. Muun muassa liito-oravalle on luontaista pesäpuun vaihto, joka johtuu mahdollisesta häirinnästä, melusta ja tärinästä, kulkuyhteyksien muutoksista sekä muun muassa kirppujen puhdistuksesta. Siksi jokainen kolopuu, yleensä haapa, jossa on alle 47 mm:n tikankolo tai muu onkalo on potentiaalinen liito-
oravan pesintäpaikka ja sen ympäristö sukupuolesta johtuen vaihtelevan kokoinen reviiri. 1 Ruskontien yleis- ja asemakaavoitukset ja rakentaminen ovat aiheuttaneet myös liito-oravan kulkumahdollisuuksien häiriintymisen ja estymisen pohjoiseen, jossa on perinteiset pesintä- ja ruokailupaikat Kauhakorvenkadun eteläpuolella. Tähän on myös Pirkanmaan ympäristö-/ Ely-keskus kiinnittänyt huomiota. On kuitenkin todettava, että kokemuksesta ympäristökeskuksen ohjaus ei ole ollut riittävä muun muassa HervannanNuoreksen alueen liito-oravan suojelussa uudisrakennettavassa ympäristössä, vaan sen tuloksena liitoorava on tyystin hävinnyt. Tästä syystä on riittämätöntä, että asema- ja yleiskaavoituksessa merkitään kaavan pelkkä yhteystarve, koska viimeistään asemakaavoituksessa tulee selvittää todellinen kulkuyhteys ja turvata sen pysyvyys. Erityisen merkittävä huomio on kiinnitettävä lainvastaisesti toteutetun Ruskotien-Hervannantien maankaatopaikan kohtaan etelästä pohjoiseen Ruskontien jatkeen yli, joka on kantakaupungin yleiskaavassa 27.5.1998 merkitty viheryhteydeksi. Toteutettu maankaatopaikka katkaisee satojen metrien matkalta yleiskaavan viheryhteyden, eikä korvaavaa viheryhteyttä länsipuolella ole lainkaan, ja idässä sitä uhkaa Lintuhytin asemakaavan viheryhteyden estävä sijainti. Edellä todetuilla toimillaan Tampereen kaupunki on hyvin piittaamattomasti lainvastaisella tavalla rikkonut kantakaupungin yleiskaavan 27.5.1998 määräystä sekä Hervantajärven osayleiskaavoitusta, ja aiheuttanut itse lainvastaisen esteen Ruskotien eteläpuoliselle asemakaavoitukselle ja sen rakennusvarauksille. Kaikki edellä todettu sekä jälkimmäinen huomioon ottaen, on asemayleiskaavapäätöstä 44120.02.2017 pidettävä luonnonsuojelulain (LSL) 49 :n vastaisena rikkoen myös Euroopan yhteisön luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittujen lajien ehdotonta suojelua. Suojeluperusteiden lisänä on todettava, että Hervantajärven ympäristössä elävät ja liikkuvat samat nisäkäsiajit kuin Seitsemisen kansallispuistossa. Sama koskee lintudirektiivin 20091147/EC liitteen 1 lajeja, joista yleiskaavan rakentamis- ja vaikutusalueilla esiintyy muun muassa palokärki, varpuspöllö, pikkulepinkäinen, mehiläishaukka, tiltaitti, mustapääkerttunen, pohjantikka sekä harmaapäätikka jne.
Asemakaavan sisältövaatimusten vastaisuus, selvitysten puutteellisuus ja vanheneminen Asemakaavan sisältövaatimukset on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä. On todettava, että Hervantajärven asuinalueen asemakaavapäätös 44120.02.2017 rikkoo monin tavoin laissa säädettyjä sisältövaatimuksia. MRL:n 54 :n 2. momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan asemakaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Mitä tulee muihin MRL:n sisältövaatimusten puutteisiin tai virheisiin, on niitä esitetty tämän valituksen eri perustelujen kohdissa. Tampereen kaupungin piittaamattomuus MRL:n mukaisesta osallisvaikutuksesta Edellä on todettu, miten Tampereen kaupungin virka- ja luottamusmiehet eivät piittaa millään tavalla osallisiksi ilmoittautuneiden tavoitteiden huomioimisesta, saatikka mielipiteissä ja muistutuksissa esitetyistä muutosesityksistä tai aloitteista kaavoitukseen. Osalliset kokivat, ettei Tampereen kaupunki kykene MRL:n 8. luvun vuorovaikutukseen sanelematta ennalta päätettyä ratkaisuja elinympäristön suunnittelua koskeviin näkemyksiin ja ongelmiin. 1 Yhteenveto Hervantajärven asuinalueen asemakaavoituksen nro 8192 osalliset ovat tässä muutoksenhaussa vaatineet ensisijaisesti Tampereen kaupunginvaltuuston helmikuun 20. päivänä 2017 tekemän päätöksen 44 kumoamista, ja sen sisältämän Hervantajärven asuinalueen asemakaavan 8192 hylkäämistä sekä palauttamista uudelleen valmisteluun. Tampereen kaupungin muutenkin noudattaman nihkeän asiakirjojen luovutuspolitiikan vuoksi, olemme vaatineet kaikkia asemakaavoituksessa syntyneitä asiakirjoja sen vaatimuksesta hallinto-oikeuteen ja myös osallisten käyttöön mahdollisen vastaselityksen laatimista ja suullisen käsittelyn sekä katselmuksen suorittamista varten. Kunnioittavasti, ALLEKIRJOITUS
Tampereella, 26.03.2017 Esko Vuoristo Asiamies Muutoksenhakija VALTAKIRJAT 1. Hervanta-Seura ry 2. Tampereen rakennussuojeluseura ry 3. Messukylän kalastuskuntalosakaskunta 4. Höytämöjärvi-yhdistys ry 5. Pirkanmaan liito-oravayhdistys 6. Suomen Maankäytön Seura 7. Suomen Ympäristökamari 8. Jarmo Virta LIITTEET Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 44, 20.02.2017 Kannanotto 3.11.2014 Mielipidelasiakirjapyyntö 27.8.2015 Muistutuslasiakirjapyyntö 26.1.2016 Suunnistuskartta Hervantajärvi Asemakaavaskitsi 13.5.16/IK Kantelu Eduskunnan oikeusasiamies 21.06. 2016 jne. MUUT LIITTEET ERILLISEN LUETTELON MUKAAN