MARKKINOINTISTRATEGIA 2004



Samankaltaiset tiedostot
MARKKINOINTISTRATEGIA

Tietostrategia Päivitetty

Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

Markkinointisuunnitelma

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Päivitetty /LH,EJ, JS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

TOIMINNAN KUVAUS. Päivitetty MS

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Päivitetty:

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

Yleiskuvaus. 1. Valkeakoski-opiston perustiedot. 2. Koulutustarjonta (3) Yleiskuvaus

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Päivitetty:

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

LARK alkutilannekartoitus

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu Sysmä

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

TIEDOTE 16/ (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv opetussuunnitelma-uudistus

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Henkilöstösuunnitelma 2016

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

KIVALO-OPISTO. Kotisivu: Yhteystiedot

VUOSISUUNNITELMA

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

33 Asianro 1960/ /2015. Kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen Kansalaisopisto

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Liite KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE

Kuntien markkinointitutkimus vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov

Peruspalvelulautakunta LIITE NRO 1. Puumalan kansalaisopiston Kehittämissuunnitelma

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

RPKK KoulutustaRjonta 2009

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Avoimien yliopistoopintojen

Työssäoppimisen toteuttaminen

VST vapaa sivistystyö. OAO AKOL ry vst-tiimi

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

2016 Perehdyttäminen

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la , Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Liite AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2014

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

VUOSISUUNNITELMA

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kansalaisopiston/yksikön nimi ja osoite, jota laatupalkintohakemus koskee, ellei sama kuin yllä:

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 1231/ /2016

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

Transkriptio:

MARKKINOINTISTRATEGIA 2004 Johanna Garant, Maarit Humalajärvi, Marika Saarela, Reeta Tenhola, Helena Kilkki-Rekola 28.5.2004

MARKKINOINTISTRATEGIA 2004 1 Perustiedot Valkeakoski-opistosta...3 2 Markkinat...4 2.1 Kysyntä...4 2.2 Kilpailu...5 2.3 Toimintaympäristö...5 3 Lähtökohta-analyysi...6 3.1 Ympäristöanalyysi...6 3.1.1 Toimialan kehitys...6 3.1.2 Markkinat ja kehityssuunnat...7 3.2 Yritysanalyysi...7 3.2.1 Toiminta-ajatus...7 3.2.2 Toiminnan analysointi...8 4 Markkinointistrategia...9 4.1 Markkinoinnin tavoitteet...9 4.1.1 Henkilöstö ja resurssit...9 5 Markkinointisuunnitelma...10 5.1 Myyntitavoitteet segmenteittäin...10 5.2 Tuotteistus...11 5.2.1 Tuotepolitiikka ja suunnittelu...11 5.2.2 Hinta...11 5.3 Viestintä...12 5.3.1 Myyntityö...12 5.3.2 Mainonta...13 5.3.3 Suhdetoiminta ja myynninedistäminen...14 5.4 Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö...15 6 Seuranta...15 2

1 Perustiedot Valkeakoski-opistosta Valkeakoski-opisto on Valkeakosken kaupungin omistama oppilaitos, joka kuuluu sivistystoimen keskukseen yhtenä tulosalueena. Vuoden 2002 alusta Valkeakoski-opiston ovat muodostaneet seuraavat yksiköt: - työväenopisto - tilauskoulutus - baletti- ja liikuntakoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu Opiston asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Sivistystoimen lautakunnan tehtävät on määritelty Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä. Asiat lautakunnalle esittelee opiston rehtori. Valkeakoski-opiston pääasiallinen toiminta-alue on Valkeakosken kaupunki. Tilauskoulutuksella on vuosittain tarkistettava yhteistyösopimus Etelä-Pirkanmaan kuntien ja eräiden kuntainyhteisöjen kanssa henkilöstökoulutuksen järjestämisestä. Avoimia koulutuksia markkinoidaan seutukunnallisesti. Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus on: - Työväenopisto tukee elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. - Työväenopisto tarjoaa paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiselle. - Baletti- ja liikuntakoulu antaa lapsille ja nuorille tanssin taiteen perusopetusta. - Käsityökoulu antaa lapsille ja nuorille käsityön taiteen perusopetusta. - Sanataidekoulu antaa lapsille ja nuorille sanataiteen perusopetusta. - Teatteri-ilmaisun koulu antaa lapsille ja nuorille teatteri-ilmaisun taiteen perusopetusta. - Valkeakoski-opisto järjestää myös henkilöstökoulutusta, työvoimakoulutusta ja avointa täydennyskoulutusta. 3

2 Markkinat 2.1 Kysyntä Keitä ovat opiston asiakkaat? Asiakkaalla tarkoitetaan opiston palvelujen välitöntä vastaanottajaa ja/tai maksajaa, esim. kurssin opiskelijaa tai tilaajaa (ulkoinen asiakas), sekä palveluprosessin seuraavan vaiheen toteuttajaa (sisäinen asiakas). Asiakkaat ovat ensisijaisesti valkeakoskelaisia. Valkeakoski-opiston asiakkaita ovat: yleissivistävän aikuiskoulutuksen opiskelijat, joiksi voivat hakeutua kaikki 16 vuotta täyttäneet valkeakoskelaiset taiteen perusopetukseen opiskelijat, jotka valitaan hakemusten ja/tai oppilasvalinnan perusteella alle 18-vuotiaista valkeakoskelaisista lapsista ja nuorista alle 16-vuotiaat muut kuin taiteen perusopetuksen opiskelijat esim. kotitalouskurssit henkilöstö- ja työvoimakoulutuksen opiskelijat, jotka kurssin tilaaja valitsee organisaationsa henkilöistä tai hakijoidensa keskuudesta ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat, jotka hakeutuvat omaehtoisesti koulutukseen yritykset ja yhteisöt, jotka tilaavat opistolta koulutusta henkilöstölleen työvoimahallinto, joka tilaa opistolta koulutusta omille asiakkailleen. Asiakkaiden odotukset opiston koulutuspalveluille Asiakkailta saadun palautteen perusteella heidän asettamansa odotukset opiston koulutuspalveluille ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Opettajan asiantuntemus 2. Opettajan opetustaito 3. Annettujen lupausten pitäminen 4. Opettajan tuki ongelmatilanteissa 5. Opettajan palvelualttius ja ystävällisyys 6. Kurssien soveltuvuus tarpeisiini Asiakkaiden vaatimukset kursseille osallistumiselle Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan vaatimukset osallistumiselle opiston kursseille ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Kurssien soveltuvuus asiakkaan tarpeisiin 2. Kurssin ajankohta 3. Opettajan asiantuntemus 4. Opettajan opetustaito 5. Sopivat opetusmuodot 6. Kurssien hyödyntäminen työssä 4

2.2 Kilpailu Kilpailijauhka muodostuu muista opiskelu- ja harrastustoimintaa tarjoavista organisaatioista: seurakunta, yhdistykset ja järjestöt; muut oppilaitokset toimintaalueellamme, erityisesti ammattikorkeakoulu, aikuislukio, aikuiskoulutuskeskus, Päivölän kansanopisto, Akaan opisto, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, kaupalliset koulutusorganisaatiot; harrastustoiminta; media. Valkeakoski-opiston kilpailuedut ovat: - laadukkaat, monipuoliset ja helposti saavutettavat koulutuspalvelut - nopea ja joustava reagointi asiakkaiden tarpeisiin - hyvät opetuksen tukipalvelut: tiedostus, opintoneuvonta, toimistopalvelut, vahtimestaripalvelut - ystävällinen ja kannustava ilmapiiri - kohtuulliset kurssihinnat - viihtyisä ja hyvin toimiva oppimisympäristö - valinnan vapaus - koulutuspalvelujen yksilöllisyys tietoverkkojen hyödyntäminen opetuksessa Valkeakoski-opiston menestystekijöitä ovat: - kevyt organisaatio, jossa hyödynnetään tiimityötä - pätevä henkilökunta, joka käyttää nykyaikaisia opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja ja jolla on hyvät kontakti-verkostot - laadukkaista palveluista johtuva hyvä asiakastyytyväisyys - henkilöstön ja työolojen aktiivisesta kehittämisestä johtuva motivoiva ja hyvä työilmapiiri - keskeisellä paikalla sijaitseva oma opistorakennus, jossa on laadukkaiden koulutuspalvelujen edellyttämä opetusvälineistö - pätevien opettajien hankintaa helpottava hyvä maantieteellinen sijainti - EFQM -kristeeristöön, BSC -tuloskorttiin ja benchmarkingiin pohjautuva jatkuva toiminnan arviointi ja laadun parantaminen - laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit - uusien kehittämiskohteiden määrittelemiseksi opistossa suoritetaan ulkoinen auditointi. 2.3 Toimintaympäristö Markkinointisuunnitelman yhteydessä tehtävän toimintaympäristön analyysin tavoitteena on hahmottaa yrityksen nykyinen toimintaympäristö ja siinä odotettavissa olevat muutokset. Taloudellinen ympäristö Valtionapuun oikeuttavan toiminnan vuosibudjetti on n. 1 060 000 josta valtionosuus on n. 60 %, kaupungin maksuosuus n. 30 % ja loput kerätään kurssimaksuina. Tilauskoulutustoiminnan vuosibudjetti vaihtelee vuosittain 170 000-500 000 :n välillä. 5

Poliittinen ympäristö Valtuusto luo hyväksyessään talousarvion puitteet toiminnalle ja arvioi toimintaa ja toiminnan laajuutta. Valkeakosken kaupungin hallintosäännön 4 :n mukaan Valkeakoski-opiston toimialaan kuuluvista asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Sosiaalinen ympäristö Sosiaaliseen ympäristöön kuuluu mm. väestörakenteen kehitys. Väestön ikärakenteen kehityksellä on tärkeä vaikutus koulutuspalveluiden kysyntään. Sosiaalisia tekijöitä ovat myös mm. lisääntynyt vapaa-aika ja kulutustottumusten muutokset. Sosiaaliset tekijät vaikuttavat kuluttajaryhmien rakenteeseen ja näin asiakaskuntaan. 3 Lähtökohta-analyysi 3.1 Ympäristöanalyysi 3.1.1 Toimialan kehitys Valkeakoski-opiston ytimen muodostaa Valkeakosken työväenopisto, joka on perustettu 1924. V 1990 käynnistettiin lasten ja nuorten taiteen perusopetus käsityöpajojen muodossa. Käsityökoulu nimitys otettiin käyttöön vuonna 2001. Vuonna 1993 aloitettiin tilauskoulutustoiminta. Aikaisemmin yksityisenä toiminut baletti- ja liikuntakoulu Glissade liitettiin opistoon vuonna 1995. Teatteri-ilmaisun koulu yhdistettiin opistoon vuonna 1997. Kotitalousneuvonta-asema liitettiin osaksi työväenopisto-opetusta vuonna 2002. Opiston toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan EFQM-kriteeristön mukaan. Opiston pysyvä tavoite on toiminnan laadun parantaminen. Toiminnan laatua parannetaan ja arvioidaan seuraavista syistä: 1) valtionapuun oikeuttava toiminta - opiston toiminnan kehittäminen itsearvioinnin avulla - omistajan tarve saada arviointitietoa opiston toiminnasta - opetushallituksen suorittama oppilaitosten arviointi - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 2) tilauskoulutus - opiston oma tavoite menestyä koulutusmarkkinoilla - ostavien asiakkaiden halu varmistua opiston tarjoaminen koulutuspalvelujen laadusta ja hinnasta - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta. 6

3.1.2 Markkinat ja kehityssuunnat Kurssien määrässä ei tapahdu tulevina vuosina merkittäviä muutoksia. Kurssivalikoimaa uusitaan kysynnän mukaan. Erikoiskurssien ja lyhytkurssien määrä lisääntyy. Opetus- ja työmuodoissa hyödynnetään tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet esim. verkko-opintojen avulla. Uutena kehityssuuntana tulee olemaan terveyskasvatus. Tilauskoulutuksen järjestämisessä hintakilpailu kiristyy jatkuvasti. Myös tilauskoulutuksen puolella kehitetään verkkoavusteista opetusta. Jatketaan yhteistyösopimuksia seutukunnan kuntien kanssa. Opisto on kuntien henkilöstön pääasiallinen atk- ja kielikouluttaja. Tilauskurssien lisäksi toteutetaan avoimia ammatillisia lisäkoulutuskursseja. Projektirahoituksella toteutetaan edelleen pitkäkestoisia hankkeita ja opisto on edelleen mukana yhteistyöprojekteissa. 3.2 Yritysanalyysi 3.2.1 Toiminta-ajatus Valtionapuun oikeuttavaa opetusta Valkeakoski-opisto antaa vuosittain n. 14 500 tuntia. Tästä taiteen perusopetuksen osuus on yhteensä n. 3000 tuntia. Tilauskoulutusta annetaan vuosittain n. 2 000 tuntia, joka jakautuu henkilöstökoulutukseen, avoimeen ammatilliseen lisäkoulutukseen ja työvoimakoulutukseen. Valkeakoski-opiston osaamisalueita koulutuspalveluissa ovat: 1. taideaineet (kuvataiteet, muotoilu, kirjallisuus, lausunta, musiikki, tanssi ja teatteri-ilmaisu) 2. taitoaineet (tekstiilityö ja tekninen työ) 3. kielet (vieraat kielet ja suomea ulkomaalaisille, yleisten kielitutkintojen suorittaminen, käännös- ja tulkkaustyö) 4. yhteiskunnalliset ja kasvatusaineet 5. organisaation ja henkilöstön kehittäminen 6. työvoimapoliittinen ohjaava koulutus 7. Avoin yliopisto opetus 8. tietotekniikka ja ajokorttitutkinnot 9. kotitalous sekä kotitalouden neuvontapalvelut ja kotitalousvälineiden vuokraus Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana ovat opetuksen ja opiskelun laatukriteerit: - opiskelumahdollisuuksien saavutettavuus (aika, paikka, olosuhteet ja hinta) - opetuksen tavoitteellisuus, haasteellisuus, suunnitelmallisuus ja oikea ajoitus/jaksotus - opintoryhmän koko (minimi ja maksimi) - opettajien pätevyys tehtäviinsä - opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus - oppimateriaalien, tilojen ja välineiden tarkoituksenmukaisuus - opetuksen vastaavuus opiskelijoiden tarpeisiin ja opiskeluvalmiuksiin - opiskelun säännöllisyys (säännöllisten ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä) - opiskelijoiden osallistuminen oppimistapahtumaan - opiskelun jatkuvuus (tarvittaessa) 7

- opiskeluun käytetty aika (tavoitteiden saavuttaminen sovitussa ajassa) - opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus opiskelun edistymisestä - opiskelijoiden saaman palautteen säännöllisyys ja oikea muoto - kurssipäiväkirjan informatiivisuus ja luotettavuus. Opettaja täyttää jokaisesta kurssista erikseen opetussuunnitelmalomakkeen, josta tiedot siirretään kurssirekisteriin käytettäväksi opiston ohjelmaesitteessä ja kotisivuilla. Lisäksi opettajat laativat jokaisesta kurssista tarkentavan kurssisuunnitelman, joka tallennetaan myös opiston kotisivuille. Kurssisuunnitelma on opiston asiakkailleen antama laatulupaus ja kurssin tuoteseloste. Suunnitelmaa tehtäessä tavoitteena on joustavuus ja opiskelijoiden tarpeiden huomioonottaminen. Kurssisuunnitelman perusteella arvioidaan kurssin toteutusta ja puutteiden korjaamista sekä tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kurssisuunnitelmaa käytetään opintoneuvonnassa helpottamaan opiskelijan tekemää valintaa. Suunnitelma jaetaan kurssin alussa kaikille opiskelijoille, jotta he näkevät, mihin kurssilla pyritään ja mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää. Suunnitelma on myös opettajan työkirja, josta hän näkee, mitä hänen pitää kurssin aikana tehdä. Tavoitteena on, että sekä opettaja että kurssille ilmoittautuneet opiskelijat sitoutuvat kulkemaan kohti suunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Tarvittaessa kurssisuunnitelmissa näkyy myös oppimaan oppiminen. 3.2.2 Toiminnan analysointi Päätoiminen henkilökunta seuraa opetus- ja kurssisuunnitelmien sekä kurssien käytännön toteutumista seuraavilla menettelyillä: - Tilastotiedot (esim. kursseista, tunti- ja opiskelijamääristä jne.) - Kursseista kerättävä palaute (toteutuminen, välipalautteet ja loppuarvioinnit, esitykset ja näyttelyt, opettajien palautekeskustelut) - Muu palaute (mm. asiakastyytyväisyyskysely, suulliset keskustelut, kommentit lehdistössä, henkilökunnan kokoukset ja kehittämisseminaarit) Koko henkilökunta analysoi eri tilanteissa, kuinka laadun ja opetustarjonnan kehittäminen on vaikuttanut opiskelijoiden antamaan kurssin yleisarvosanaan ja muuhun palautteeseen. Henkilökunta analysoi myös, miten kehittämistoimenpiteiden avulla on voitu vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja henkilöstön työtyytyväisyyteen ja, kuinka on onnistuttu hankkimaan uusia asiakkaita. Opiston johto ja kaupunginvaltuusto arvioivat talousarvion seurannan yhteydessä, miten kehittämistoimenpiteet vaikuttavat opiston toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä tilauskoulutuksessa liikevaihtoon. Päätoiminen henkilökunta sopii päätoimisen henkilökunnan kokouksissa, kehittämiskeskusteluissa ja kehittämisseminaareissa opiston strategisten painopisteiden pohjalta toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä vastuista ja aikatauluista niiden käytännön toteuttamiseksi. Asiakastyytyväisyyden kehittymistä seurataan kerran neljässä vuodessa tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan lisäksi vuotuisten kehittämiskeskustelujen avulla. Asiakastyytyväisyyden kehitystä mitataan 8

asteikolla 1-5 ja sille on asetettu tavoite, joka on kirjattu opiston talousarvioon. Valkeakoski-opisto saa vertailutietoja asiakastyytyväisyyden kehityksestä vertailuopistoista. Tarvittaessa tehdään johonkin teemaan liittyviä erillisiä selvityksiä, joiden tulokset käsitellään päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa tai päätoimisen henkilökunnan kokouksessa. Opistolle annettavat risut ja ruusut, kuten kirjoitukset lehdistössä, kotisivujen kautta saatu palaute, aulan palautelaatikkoon jätetty palaute, henkilökunnalle annettu suora palaute jne. käsitellään päätoimisen henkilökunnan kokouksissa. Samalla sovitaan, kuka korjaa toiminnassa esiintyneet puutteet ja ottaa tarvittaessa yhteyden palautteen antajaan. Tilauskoulutuksessa selvitetään kurssien tilaajien tyytyväisyys keskustelemalla. Tulokset käsitellään kevään kehittämisseminaarissa. 4 Markkinointistrategia 4.1 Markkinoinnin tavoitteet Valkeakoski-opiston toimintaa ohjaa visio, jonka mukaan opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tavoittelee opistona huippuosaamista ja tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis- ja työympäristön. Päämääränä on: Sivistyksellinen tasa-arvo: Valkeakoski-opisto tarjoaa laadukkaita koulutuspalveluja kaikille kuntalaisille ja heidän yhteisöilleen. Laatu ja osaaminen: Valkeakoski-opisto tunnetaan yhtenä johtavana oman alansa oppilaitoksena maassamme. Opistossa on palvelujen edellyttämä pätevä henkilökunta, jonka osaamista kehitetään jatkuvasti. Valkeakoski-opisto on Etelä-Pirkanmaan kuntien keskeinen henkilöstökouluttaja. Valkeakoski-opisto tarjoaa aktiivisesti mahdollisuuksia verkko-opiskeluun. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys: Valkeakoski-opisto koetaan kiinnostavaksi ja viihtyisäksi opiskelu- ja työpaikaksi. Opiston toiminta tähtää yhteisöllisyyden, yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. 4.1.1 Henkilöstö ja resurssit Valkeakoski-opistossa työskentelee 8 hallinto- ja kiinteistöhenkilöstöön kuuluvaa sekä 13 päätoimista opetushenkilöstöön kuuluvaa. Lisäksi opiston palveluksessa on vuosittain n. 70 tuntiopettajaa ja n. 30-50 luennoitsijaa. Opiston henkilöstöpolitiikan suunnittelu on osa opiston strategista suunnittelua, jossa asetetaan tavoitteet sekä henkilöstön määrälliselle että laadulliselle kehittämiselle. Näiden tavoitteiden määrittelyyn osallistuu koko päätoiminen henkilökunta. Valtuusto vahvistaa henkilöstösuunnitelman ja mahdolliset muutokset talousarvion hyväksymisen yhteydessä. 9

Henkilöstösuunnittelun ja uusien työntekijöiden hankinnan tavoitteena on luoda edellytykset opiston strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Tuntiopettajien osalta tavoitteena on keskittää opetustunteja niin, että se helpottaa pätevien opettajien hankintaa, edistää pitkäaikaisten työsuhteiden syntymistä ja helpottaa täydennyskoulutuksen suunnitelmallista toteuttamista. Opisto on tyytyväinen nykyiseen markkinaosuuteen ja se voidaan hoitaa nykyisellä henkilöstöllä. Kilpailukyvyn säilyminen varmistetaan henkilöstön jatkuvalla kouluttautumisella. Nykyiset tilat ja välineet ovat toimintaan riittäviä. Taiteen perusopetuksen tilatarpeita täydentämään tarvitaan suunniteltu Valkeakoski-sali. 5 Markkinointisuunnitelma 5.1 Myyntitavoitteet segmenteittäin Työväenopisto Tavoitetaso on v 2005 valtionosuuteen oikeuttavassa opetuksessa on 14 000 t/v. Kurssilaisten määrä 6000. Kurssitarjonta kehittyy asiakaspalautteen ja kysynnän sekä ks. suunnittelevan opettajan asiantuntijuuden mukaan. Tarjoamme kursseja, joiden avulla ylläpidetään nykyinen tunti- ja opiskelijamäärä. Tilauskoulutus Tavoitetaso on v 2005 1600 t/v. Kurssilaisia 1800. Kurssitarjonta muotoutuu asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaan. Henkilöstökoulutuksessa yhteistyö kumppanuusyhteisöjen kanssa vakiintuu entisestään. Koulutuksen painopistealueet sovitaan vuosittain. Tilauskoulutuksen toiminnan tulee kattaa palvelun tarjoamisesta aiheutuvat kulut. Taiteen perusopetus Tavoitetaso on v 2005 2800 t/v. Kurssilaisia 680. Kurssitarjonta muotoutuu valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden ja opistokohtaisten opetussuunnitelmien mukaan. 10

5.2 Tuotteistus 5.2.1 Tuotepolitiikka ja suunnittelu Asiakkaiden koulutustarpeita selvitetään: 1. Tehdään tarvittaessa koulutustarvetutkimuksia: Opisto tutkii tarvittaessa valkeakoskelaisten koulutustarpeiden muutoksia tutkimusten avulla. Kyselyn organisoivat ja vastaukset analysoivat koulutussuunnittelijat tai erikseen palkattava tutkimuksen laatija. 2. Koulutustarvekysely: Opisto selvittää vuosittain tammi-helmikuussa valkeakoskelaisten järjestöjen ja yhteisöjen koulutustarpeet postitse lähetettävällä kyselyllä. Kyselystä ilmoitetaan myös Valkeakosken Sanomissa. Koulutussuunnittelijat kokoavat ja analysoivat vastaukset yhdessä päätoimisten ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajien kanssa. 3. Ohjelmaesite ja kotisivut: Opiston ohjelmaesitteessä ja kotisivuilla on kurssitoivomuksia varten erillinen sivu. Koulutussuunnittelijat kokoavat ja analysoivat ehdotukset yhdessä päätoimisten ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajien kanssa. 4. Opettajat, koulutussuunnittelijat ja rehtori havainnoivat asiakkaiden koulutustarpeita omissa kontaktiverkostoissaan. 5. Aloitteet ja ehdotukset: Valkeakoski-opisto saa aloitteita ja ehdotuksia uusista kursseista mm. palaute- ja aloitelaatikon, luottamushenkilöiden, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden kautta. Koulutussuunnittelijat kokoavat ja analysoivat aloitteet ja ehdotukset yhdessä päätoimisten ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajien kanssa. 6. Henkilöstökoulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Päätoiminen henkilökunta käsittelee ehdotukset uusiksi kursseiksi opetussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Opiston päätoiminen henkilökunta sekä taiteen perusopetuksen vastuuopettajat innovoivat aktiivisesti uusia kursseja. He osallistuvat koulutuspoliittisen ja oman ammattialansa kehityksen seuraamiseen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa, asiantuntijaelimissä ja yhteistyöverkostoissa. Lisäksi he seuraavat aktiivisesti oman ammattialansa lehtiä ja kirjallisuutta. Henkilökunta pitää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja yhteiskunnan edustajiin. 5.2.2 Hinta Opiston kurssi/työpajamaksut ovat tuntimäärästä riippuen 4-88 /kurssi/työpaja. Taiteen perusopetuksen lukukausimaksut ovat 60-85. Opistossa on käytössä 150 :n opintokortti, joka oikeuttaa opiskelemaan niin monella kurssilla kuin haluaa. Työttömät saavat opiskella ilmaiseksi yhdellä kurssilla. Opintokortista työttömät saavat 30 :n alennuksen. Pääosa luennoista on ilmaisia. Sivistystoimen lautakunta vahvistaa vuosittain kurssimaksujen suuruuden. 11

Tilauskoulutuksessa lähtökohtana on tarjota asiakkaalle kohtuuhintaisia koulutuspalveluja. Kurssin hinta määräytyy koulutuksen kustannusten perusteella. Näitä kustannuksia ovat: kouluttajan palkka ja kulut, koulutusmateriaalit, tila- ja laitteistokulut, hallintokulut, koulutussuunnittelu, markkinointi, toiminnan kehittäminen. 5.3 Viestintä Viestintä lisää tietämystä koulutustuotteesta ja sen ominaisuuksista ja luo myönteisiä osallistumiseen tähtääviä asenteita. Viestinnän keinoja ovat henkilökohtainen myyntityö, mainonta, suhdetoiminta ja myynninedistäminen. 5.3.1 Myyntityö Opiston BSC-kortissa (Tasapainotettu strategia 2004-2008) on asetettu koulutustarjonnalle tavoitteet, jotka perustuvat koulutuskysynnän viimeaikaiseen kehitykseen ja arvioihin tulevasta kehityksestä. Myös näkemykset ulkoisesta ympäristöstä, kuten kilpailijoista ja asiakaskunnasta huomioidaan tavoitteita asetettaessa. Henkilökunta antaa opintoneuvontaa, jolla pyritään auttamaan asiakasta valitsemaan itselleen sopivin kurssi. Kurssisuunnitelmaa käytetään opintoneuvonnassa helpottamaan opiskelijan tekemää valintaa. Henkilökunnalta odotetaan positiivista asennetta ja kykyä keskustella ja kuunnella asiakkaita. Jokainen henkilökuntaan kuuluva tekee henkilökohtaista myyntityötä ensisijaisesti oman alansa koulutustuotteista ja toissijaisesti koko opiston markkinoinnissa. Opistossa on käytössä perehdyttämiskansio uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Kansion tiedot ajantasaistetaan säännöllisesti. Näin varmistetaan jokaisen opistossa työskentelevän samansuuntainen tietämys opiston toiminnasta ja tavoitteista. Päätoiminen opettaja vastaa uuden tuntiopettajan perehdyttämisestä ennen työtehtävien aloittamista. Perehdyttämiseen osallistuvat lisäksi rehtori, toimistohenkilökunta, koulutussuunnittelijat ja vahtimestarit. 12

5.3.2 Mainonta Mainonta on maksettua tai ilmaista tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu valkeakoskelaisiin perheisiin ja seutukunnan yrityksiin ja yhteisöihin. Mainosvälineiden valinnalla pyritään löytämään ne mainosvälineet, joilla mainostajan sanoma saadaan vastaanottajalle mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Mainonnan muodot ja vastuuhenkilöt: Suoramainonta opiston esitteet toimintakertomus tilauskoulutuksen esitteet taiteen perusopetuksen esitteet suora kontakti kohderyhmään koulutustarvekysely suoramarkkinointi rajatulle kohderyhmälle, kirje, sähköposti, henkilökohtainen käynti koulutussuunnittelijat rehtori, toimistovirkailija, koulutussuunnittelijat koulutussuunnittelijat, kielikouluttaja, tietotekniikan opettaja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat ko. päätoiminen opettaja, koulutussuunnittelijat koulutussuunnittelijat koulutussuunnittelijat, ko. päätoiminen opettaja Mediamainonta maksullinen ilmoittelu lehdissä lehti- ja radiopuffit opistopalsta koulutussuunnittelijat ko. päätoiminen opettaja, tuntiopettajat toimistovahtimestari ja ko. päätoiminen opettaja Täydentävä mainonta nettisivut tapahtumat, näyttelyt, esitykset, retket yhtenäinen lomakkeisto koulutussuunnittelijat, tietotekniikan opettaja ko. päätoiminen opettaja koulutussuunnittelijat, tietotekniikan opettaja 13

5.3.3 Suhdetoiminta ja myynninedistäminen Suhdetoiminnan eli PR-toiminnan lähtökohtana ovat sidosryhmien asenteet ja mielipiteet. Suhdetoiminnan tavoitteena on tehdä Valkeakoski-opisto ja sen tuotteet tunnetuiksi, luoda myötämielisyyttä sekä muuttaa kielteisiä asenteita. Suhdetoiminta on tosiasioihin perustuvaa, suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa. Asiakkaisiin kohdistuvan myynninedistämisen tavoitteena on: - saada asiakas kokeilemaan uutta koulutustuotetta - lisätä asiakasuskollisuutta - lisätä tuotteen käytön määrää - nopeuttaa ostopäätöstä - saada uusia asiakkaita Valkeakoski-opisto on verkostoitunut seutukunnallisesti toimintansa kannalta tärkeiden asiakkaiden kanssa. Tällaisia ovat mm. järjestöt ja yhdistykset, yritykset ja yhteisöt sekä aikaisemmat opiskelijat. Opiston sidosryhmät ovat suhde- ja tiedotustoiminnan keskeinen kohde. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi: Valkeakosken kaupunki, eri palvelukeskukset seutukunnan muut kunnat ja kaupungit julkisen sektorin organisaatiot järjestöt ja yhdistykset asiakkaat kilpailijat henkilöstö Sidosryhmiä muistetaan säännöllisesti mm. lähettämällä heille vuosikertomus, joulutervehdys ja kutsuja eri tapahtumiin. Vuosittain järjestetään tapahtumia ja näyttelyjä, joissa tuodaan nähtäväksi taide- ja taitoaineiden sekä taiteen perusopetuksen opiskelijatöitä ja esityksiä. Opiskelijat ja opettajat voivat olla mukana ulkopuolisissa yhteisnäyttelyissä. Opisto osallistuu harkinnan mukaan erilaisille messuille joko omana osastona tai Valkeakosken kaupungin osastolla. Olemme mukana myös erilaisissa tapahtumissa. Opiston jakama materiaali noudattaa yhtenäistä graafista ulkoasua. Opettajan jakamassa materiaalissa näkyy Valkeakoski-opiston logo tai nimi tekstinä. 14

5.4 Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö Opiston johtoon luetaan rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. Opiston johtamisajatuksen mukaisesti rehtori tukee henkilökunnan oma-aloitteisuutta ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tätä edistetään mm. päätoimisen henkilökunnan laajalla toimivallalla omissa työtehtävissään. Rehtori vastaa koko opiston markkinoinnista yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja muun hallintohenkilökunnan kanssa. Jokainen päätoiminen ja taiteen perusopetuksen vastuuopettaja vastaa oman alansa markkinoinnista. Tilauskoulutuksessa viestinnästä ja hinnoittelusta vastaavat koulutussuunnittelijat, tuotteistamisesta kielikouluttaja ja tietotekniikan opettaja. 6 Seuranta Markkinointistrategian toteutumista seurataan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Strategia päivitetään ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. 15