JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy.
Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta 2012 Ympäristökonsultointi Jynx Oy:ltä kosteikon linnustoselvityksen. Järvelän kosteikon selvitystyössä seurataan viidettä peräkkäistä vuotta kosteikon pesimä- ja muutonaikaista linnustoa. Kosteikon muodostui pumppurikon jälkeen Kaarinan kaupungin omistamille Järvelän pelloille keväällä 2009, jonka jälkeen kosteikon annettiin säilyä pelloilla ja kohdetta alettiin kehittää ja kunnostaa vesiensuojelu-, virkistys- ja retkeilykohteena. Nykyään alue on suosittu lähiretkikohde. Kosteikolle reunalle Kaarinaan rakennettiin syksyllä 2012 lintulava ja kesällä 2013 EU:n, kunnan ja yhdistysten tuella Liedon puolelle lintutorni. Torni nousi helmikuussa hakatulle rinteelle kosteikon ja järven väliselle mäelle. Syksyllä 2013 Kaarina rakensi uutta luontopolkua kosteikon itäpäässä osana järveä ja kosteikkoa kiertävää luontopolkuverkostoa. Kaarina uusi myös opastauluja. Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti viikoittain neljänä arki-iltana lintuopastuksia keväällä ja syksyllä. Näihin osallistui satoja kävijöitä. Molemmat kosteikon lintulavat (vaikka lintutornista oli tehty vasta perustukset) osallistuivat Tornien taisto -tapahtumaan 4.5. Molempien lintulavojen avajaisia vietettiin 30.8.Markku Mikkola- Roos Suomen ympäristökeskuksesta tutustui kosteikkoon 13.7. Hän ehdotti rakennettavan piilokoju luontokuvaajille. Sopiva paikka voisi olla lintulavan edustalla olevan penkan edessä. Raportin kirjoittaja on ehdottanut samaa jo aiemmin. Pienpetojen pyyntiä mukaan lukien kissojen pyydystäminen olisi suositeltavaa ja toiminta on jo alkanutkin. Uusia muita luontohavaintoja: kesäkuun alussa hyönteispyydyksistä saatiin kaksi viherkehnäkiitäjäistä. Laji kuuluu uhanalaisluokkaan EN erittäin uhanalaiset. 6.5. ilmoitettiin isosukeltaja, mutta havainnosta ei valitettavasti ole dokumentteja. Viime vuonna vihersammakot asettuivat kosteikolle (2 yksilöä), mutta tänä vuonna näitä äänekkäitä vieraslajeja tavattiin äänessä jo 5-8 yksilöä, ensimmäiset kaksi 20.5. Kaksi minkkiä nähtiin 11.8. Myös supit ja kissat saalistavat kosteikolla, harvoin myös kettu. JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 -lintuvesiarvo jatkoi nousuaan Kosteikon pesimäaikainen lintuvesiarvo parani entisestään. Kosteikkolintupareja pesi yhteensä 100 (vuonna 2012 84 paria) ja lajeja oli yhteensä 22 (vuonna 2012 lajeja 21). Avomaalinnustossa ei ollut suuria muutoksia, nyt 7 paria ja 3 lajia (vuonna 2012 8 paria ja 3 lajia). Taulukko vuosien 2009-213 pesimälinnuista löytyy lajikohtaisen esittelyn lopusta. Kevät saapui myöhään, kosteikko suli vasta huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla ja syksyllä kosteikko jäätyi kokonaan vasta marraskuun lopulla. Muutonaikaisessa linnustossa on tapahtunut muutoksia, erityisesti kahlaajalinnut ovat edelleen vähentyneet, sillä niille sopivia avoimia ja matalia vesialueita on umpeenkasvun takia entistä vähemmän. Myöskään osmankäämin leviämisen estämiseksi (mutta vesilinnuille mieluisille) kaivetut vesialueet eivät sovellu kahlaaville linnuille. Sitä vastoin vesilinnuissa muutokset eivät ole suuria ja vuosittaiset ja vuodenaikaiset vaihtelut ovat muutenkin suuria. Harvinaisten pesimälintujen mustakurkku-uikun ja heinätavin kanta oli muuttomaton, liejukana sitä vastoin runsastui edelleen ja tukkasotkakanta jopa kolminkertaistui. Laji on runsastunut myös järven puolella ja syynä voi olla naurulokkien tarjoama suoja petoja vastaan. Myös nokikanakanta lähes kaksinkertaistui. Naurulokkikanta nousi kosteikolla yhdestä parista seitsemään. Pesivissä kahlaajissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Uutena pesimälajeina tavattiin luhtakana, josta tunnetaan aiemmin vain yksi syyshavainto. Rytikerttunen vakiintui pesimälinnustoon. Toinen umpeenkasvusta hyötynyt laulaja ruokokerttunen runsastui edelleen. Pajusirkkukanta puolestaan pysyi vakaana.
Kosteikolla uusina lajeina tavattiin valkoposkihanhi, sitruunavästäräkki, kattohaikara (kaksi havaintoa muuttavista linnuista) paikallisena kuovi ja tarkemmin määrittämätön aro-/niittysuohaukka. Kosteikolta puuttuivat säännöllisemmistä lajeista kurki,lapinsirri, ruisrääkkä ja reunametsien ja -pihojen laji käenpiika ja satakieli. Raportissa esitellään lajit, jotka pesivät, lepäilevät tai ruokailevat kosteikolla. Ohimuuttavia tai metsälajeja koskevat havainnot on pääsääntöisesti jätetty raportin ulkopuolelle. Joitakin erikoisempia lajeja on kuitenkin nostettu esille, vaikka ne eivät ole varsinaisia kosteikkolajeja. Lajinimen yhteydessä on maininta, mikäli laji on vuoden 2010 Suomen uhanalaistarkastelussa uhanalainen (alueellisesti uhanalainen, vaarantunut, erittäin uhanalainen, äärimmäisen uhanalainen tai silmälläpidettävä). Havainnot ovat raportin tekijän ja lukuisten lintuharrastajien. Erityiset kiitokset Kaarinan kaupungin ympäristöpäällikkö Jouni Saariolle sekä lintuharrastaja Jarmo Bomanille. Suosituksia tuleviin hoito- ja selvitystöihin Vuosittaisen linnustonseurannan lisäksi jatkossa olisi tarpeellista kartoittaa systemaattisemmin muuta kosteikon eliölajistoa, myös kasvillisuutta sekä kosteikon pohjaeläimiä. Kosteikkoa tulisi kevyesti syventää ja pintamaata kuoria itäpäässä ja samalla raivata osmankäämikasvustoja. Osmankäämikasvustoja tulisi rajoittaa koko kosteikolla kaivamalla, leikkaamalla, murskaamalla tai rantojen äestämisellä. Myös liiallista pusikoitumista tulee ehkäistä. Kosteikon umpeenkasvu on luonnollinen prosessi ja lintuvesiarvon ylläpito vaatiikin jatkuvaa alueen hoitoa ja raivausta. Syksyllä rakennettiin kosteikon itäpäähän kosteikon kiertävää luontopolkua. Kuva: Jynx Oy.
Pesimälinnusto 2013 LAULUJOUTSEN (Cygnus cygnus) saapui kosteikolle kylmän kevään johdosta vasta 19.4. (Järvelän sulassa jo 6.4.).Pesivä pari ajoi keväällä kosteikolle laskeutumista yrittäviä yksittäisiä joutsenia tai pareja pois reviiriltään. Ensimmäiset poikaset näkyvillä 29.5. ja seuraavana päivänä kaikki viisi poikasta näkyvillä. Poikue viihtyi paikalla marraskuuhun saakka loppuaikoina epäsäännöllisesti. Laji on pesinyt kosteikolla joka vuosi, mutta vuonna 2010 pesintä epäonnistui ilmeisesti häirinnän takia. Loppusyksystä muutamia havaintoja kosteikolta, jotka saattavat olla muuttaviakin joutsenia. Viimeiset havainnot kosteikolta marraskuulta. HEINÄTAVI (Anas querquedula, vaarantunut). Pari saapui 25.4. ja 6.5. nähtiin 2/1. Naaras nähtiin vielä 30.6., jonka jälkeen tehtiin 2.7. ja 20.7. havainto kahdesta nuoresta heinätavi. Vuosittainen pesimälaji. TAVI (Anas crecca). Kylmän kevään takia ensihavainto vasta 19.4. (14 yksilöä) ja 24.4 taveja oli kertynyt 42 p. Toukokuun alussa enää pieniä määriä, 9.5. 10/4 yksilöä. Toukokuun lopulta alkaen sulkasatokertymiä, kuten 29.5. 11 koirasta ja 15.6. jo 122 p. Kesäkuun lopulla nähtiin ainakin neljä ei poikuetta. Heinäkuun alun korkein määrä 70 p ja 20.7. 136 p. Elokuun huippu 12.8. 110p, syyskuun huippu 2.9. 160 p. Lintuja kosteikolla marraskuun loppupuolelle saakka, esim. 11.11. 5 p. Pesimäkanta (5) ollut vakaa koko kosteikon historian ajan. HAAPANA (Anas penelope). Ensimmäinen pari nähtiin 21.4. ja 24.4. kolme paria. Ei muuttokertymiä, mutta sulkasatoajan kertymänä 6.6. 7 koirasta ja 15.6. 9/2. Ensimmäinen poikue 17.6. (5 poikasta), ehkä toinenkin poikue. Syksyn suurin määrä 23.9. 48p ja viimeiset marraskuussa, esimerkiksi 11.11. 11p. SINISORSA (Anas platyrhynchos). Ensimmäiset muiden vesilintujen tavoin myöhään, vasta 19.4. 10 p, eikä suuria kertymiä havaittu keväällä, korkein laskettu määrä jo 21.4. 10/8 ja 30.4. 9/9. Ensimmäinen poikue 25.5., yhteensä nähtiin ainakin neljä eri poikuetta. Heinäkuun huippu 20.7. 66p. Syyskuun alun määrä 5.9. 215 huomattavan korkea, kuin myös loppusyksyn 11.11. 230 p. Lintuja kosteikolla sen jäätymiseen saakka. LAPASORSA (Anas clypeata). Kevään aloitus 19.4. 4p ja kuun lopussa 30.4. paikalla yhdeksän paria. Toukokuussa 8.5. 7/3 ja 9.5. 6/4 ja vielä 29.5. 4/1. Kesäkuun sulkasatoaikaan 15.6. 9/1 + kaksi naarasta poikueineen (16+6). Kolmannessa poikueessa 11 pullusta. Syksyllä säännöllinen ja suurin määrä 24.9. 16p. Viimeinen havainto 13.10. TUKKASOTKA (Aythya fuligula, vaarantunut). Vasta 24.4. kaksi paria ja 4.5. 8/7 sekä 13.5. 16/10. Toukokuun lopulla 29.5. 6/3. Laji on runsastunut voimakkaasti naurulokkien suojissa niin kosteikolla, kuin viereisellä Littoistenjärvelläkin. Ensimmäinen poikue 18.6. (9) ja yhteensä poikueita nähtiin kuusi (12, 10, 9,8, 5,4), mutta välillä yhdessä kasassa oli 20 poikasta. TELKKÄ (Bucephala clangula). Ensimmäiset 19.4. 10 p ja 26.4. laskettiin viisi paria ja 8.5. kuusi paria. Poikueita nähtiin ainakin neljä. MUSTAKURKKU-UIKUN (Podiceps auritus, vaarantunut). Ensihavainto 25.4. ja heti 14 lintua kosteikolla. Huhtikuun lopussa koossa 12 paria (ja järven puolella yksi), 4.5. 13 paria ja 8.5. kosteikolla 14 paria (ja järvellä yksi pari). 15.6. nähtiin 4 poikuetta ja 18.6. kuusi poikuetta. Katosi nopeasti heinäkuussa ja viimeinen vanha lintu 4.8. ja viimeinen nuori lintu jo 7.8. NAURULOKKI (Larus ridibundus, silmälläpidettävä). Laji pesi ensi kertaa vuonna 2012 kosteikolla ja suuressa yhdyskunnassa järven puolella saaressa. Kosteikolle asettui ainakin seitsemän paria. Heinäkuun alussa nähtiin yhteensä 8 poikasta ja 13.7. lisäksi 3 juuri kuoriutunutta. Kosteikolle kertyy seudun naurulokkeja toisinaan hyönteispyyntiin suurina joukkoina, kuten 9.6. illalla 400 lintua. KALALOKKI (Larus canus). Saapui 21.4., jonka jälkeen pesivä pari, joka epäonnistui pesinnässään. Välillä
kosteikolla nähtiin toinenkin pari. Ensi pesintä kosteikolla vuonna 2012. LUHTAKANA (Rallus aquaticus). Uusi pesimälaji kosteikolle. Aiemmin tunnetaan vain yksi syyshavainto. Nyt 19.5. Ä ja 3.-4-6. 1 Ä ja näkyvillä hienosti itäniityn reunalla. Vanha lintu nähtiin vielä 19.9. LIEJUKANA (Gallinula chloropus, vaarantunut) 24.4. kevään ensiahavainto ja kuun lopussa paikalla 4 reviiriä. 12.5. mennessä kuusi paria/reviiriä. Ensimmäinen poikue 1.7. (5) ja 6.7. toinen poikue (4) ja 8.7. kolmas poikue. Heinäkuun lopussa nähtiin neljäs poikue, yhteensä esim. 3.8 näkyvillä 5 vanhaa +14 poikasta. Viimeinen 24.9. vanha lintu. NOKIKANA (Fulica atra). 19.4. nähtiin 16 p ja 30.4. 30 p ja toukokuun alussa koossa kaikki 18 pesivää paria. 3.8. laskettiin 59 poikasta. Viimeinen jo 29.9. PIKKUTYLLI (Charadrius dubius). 4.5. alkaen havaittiin harvakseltaan yksi lintu ja 28.5. kaksi paria ja 29.5. parin soidinlentoa itäniityn päällä. Nuori ja vanha lintu nähtiin elokuun alussa. Tulkittu vielä pesiväksi itse kosteikon puolella(kin). TÖYHTÖHYYPPÄ (Vanellus vanellus). Ensimmäiset 19.4. 2 p, 23.4. kaksi paria ja kolme paria kosteikolla 20.5. Ensimmäinen poikue 25.5. Viimeinen havainto 7.9. TAIVAANVUOHI (Gallinago gallinago). 21.4. tehtiin ensihavainto ja 26.4 nähtiin kaksi paria ja 4.5. kolme soidintavaa paria. Syksyn suurimmat määrät vaatimattomia 7.8. 9 p ja 5.9. 10 p. Viimeiset 5.10. 2 p. METSÄVIKLO (Tringa ochropus) Ensimmäiset 16.4. 3p, huippu 20.4. 7 p. Toukokuussa kaksi paria. 15.6. nähtiin emot ja yksi poikanen. Syksyn huippu vaatimaton 28.7. 6 p ja viimeiset 9.9. 2 p. RANTASIPI (Actitis hypoleucos, silmälläpidettävä) Saapui 25.4, 4.5. alkaen kaksi paria. Viimeiset 20.8. 2 p. NIITTYKIRVINEN (Anthus pratensis, silmälläpidettävä). Ensimmäiset 21.4. 6 p ja pesivänä vain yksi pari. Viimeinen 30.10. PIKKULEPINKÄINEN (Lanius collurio). Saapui 15.5. Onnistui pesinnässä itäpäässä. Maastopoikue nähtiin 23.7. VÄSTÄRÄKKI (Motacilla alba). Ensimmäiset (peräti 20) lintua nähtiin vasta 21.4. Kosteikon piirissä yhteensä viisi pesivää paria. Syksyllä 20.8. 47 p ja vielä 1.10. 10 p. RUOKOKERTTUNEN (Acrocephalus schoeobanus). Ensimmäinen 9.5., 12.5. 3 Ä, 13.5. 4Ä, 20.5. 9 Ä ja 29.5 10 koirasta reviireillään. Syksyn viimeinen 14.9. RYTIKERTTUNEN (Acrocephalus scirpaceus). Ensimmäinen lavan edustalla 13.5. Ä, 15.5. 2 Ä, 20.5 alkaen. 3 Ä. Uusi pesimälaji kosteikolle vasta 2012, jolloin yksi pari enemmän kuin tänä vuonna. PAJUSIRKKU (Emberiza schoeniclus). Ensimmäinen vasta 24.4. Ainakin kolme reviiriä.
Kaarinan Järvelän kosteikon linnustosta Laji Pareja Pesimälajit 2009 2010 2011 2012 2013 Silkkiuikku Podiceps cristatus 0 1 0 0 0 Mustakurkku-uikkuPodiceps auritus 2 10 13 14 14 Laulujoutsen Cygnus cygnus 1 1 1 1 1 Kurki Grus grus 0 1 0 0 0 Tavi Anas crecca 5 5 5 5 5 Sinisorsa Anas platyrhynchos 8 10 7 8 10 Lapasorsa Anas clypeata 1 2 2 4 4 Haapana Anas penelope 2 0 0 2 3 Heinätavi Anas qurquedula 1 1 1 1 1 Tukkasotka Aythya fuligula 1 2 2 2 6 Telkkä Bucephala clangula 10 5 5 7 6 Liejukana Gallinula chloropus 1 2 3 4 6 Luhtakana Rallus aquatigus 0 0 0 0 1 Nokikana Fulica atra 7 12 8 10 18 Pikkutylli Charadrius dubius 3 1 1 1 1 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 5 3 3 3 3 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 2 2 2 2 3 Punajalkaviklo Tringa totanus 1 1 1 0 0 Metsäviklo Tringa ochropus 1 2 2 2 2 Rantasipi Actitis hypoleuca 1 1 1 2 2 Kalalokki Larus canus 0 0 0 1 1 Naurulokki Larus ridibundus 0 0 0 1 7 Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus 0 0 0 4 3 Ruokokerttunen Acrocephalus schoeobanus 1 0 4 7 10 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 1 1 4 3 3 Yhteensä kosteikkolintupareja 54 63 65 84 100 Kosteikkolajeja 19 19 18 21 22 Niittykirvinen Anthus pratensis 3 1 1 2 1 Pikkulepinkäinen Lanius collurio 0 0 1 1 1 Västäräkki Motacilla alba 3 3 3 5 5 Kiuru Alauda arvensis 3 1 1 0 0 Avomaalajien parimäärä 9 5 6 8 7 Avomaalajeja 3 3 4 3 3 Yhteensä kosteikko- ja avomaalintupareja 63 68 71 92 107 Lajeja 22 22 22 24 25 Vuonna 2006 pellolla ja sen valtaojan varrella pesi tavi, sinisorsa, metsäviklo ja pellolla kolme paria kiuruja, kolme paria niittykirvisiä, kaksi paria västäräkkejä sekä pensaikossa pensaskerttu.
Kesällä 2013 kosteikon itäpuolelle nousi Liedon kunnan johdolla lintutorni. Kuva: Jynx Oy.
Kosteikolla vierailevat Littoistenjärvellä pesivät lajit KANADANHANHI (Branta canadensis). Ainoa kosteikolla 22.4. SILKKIUIKKU (Podiceps cristatus). Ainoa havainto tästä järven puolella runsaammin pesivästä lajista: 13.5 pari soitimella. KALATIIRA (Sterna hirundo). Järvellä pesivät kalatiirat lentävät päivittäin Aurajoelle saalistamaan ja satunnaisesti pysähtyvät kosteikollekin joskus turhaan saalistamaan kalattomassa (?) lintukeitaassa. MERIHARAKKA (Haematopus ostralegus). 22.4 1p ja 4.5. 1 kiertelevä, 23.6. 3 kiertelevää yksilöä. TERVAPÄÄSKYT (Apus apus). aikainen 4.5. Kesän korkein kertymä vaatimaton 3.7. 80 p. HAARAPÄÄSKYT (Hirundo rustica). Ensimmäiset 20.4. ja 9.5. 200 p. Syksyllä 12.8. ja 31.8. 150p. RÄYSTÄSPÄÄSKY (Delichon urbica). Ensihavainto 4.5. Ei mainittavia määriä. Muuttoaikojen vieraat ja harvinaisuudet PIKKU-UIKKU (Tachybabtus ruficollis). 1 p 7.-8.11. VALKOPOSKIHANHI (Branta leucopsis). Ensihavainto kosteikolta 1.-9.9. 1p HARMAASORSA (Anas strepera). 29.4. pari ja 9-15.9. 1 naaraspukuinen. JOUHISORSA (Anas acuta, vaarantunut). Ainoa havainto keväällä 30.5. koiras ja syksyllä 26.8.- 1.9. 1p sekä 2.9. 4 p. HÄRKÄLINTU (Podieceps griseigena) Ainoa havainto: 30.4. 2 p. PUNASOTKA (Ayhya ferina). Ainoa havainto: 29.4 kaksi paria. UIVELO (Mergus albellus). Ainoa havainto 4.5. 2 p naarasta. HARMAAHAIKARA (Ardea cinerea). Laji on runsastunut ja tullut säännöllisemmäksi myös keväällä. Kevät- ja kesähavainnot: 4.5. 2p, 15.6. 2 kiertelevää ja syksyn ensimmäiset 24.7. 5 muuttavaa ja 28.7. 3 p. Elo-marraskuussa säännöllinen, huppuina kuukausittain 11.8. (8), 3.9. (10) ja 8.11 (17), mikä on kaikkien aikojen korkein määrä Littoisista. ARO-/NIITTYSUOHAUKKA (Circus macrourus/pygargus). 4.5. naaraspukuinen lintu kosteikon pintaa myöden itään. RUSKOSUOHAUKKA (Circus aeruginosus). Muuttavien lisäksi kaikki paikalliset ja kiertelevät: naaras 6.5 kiertelevä., 18.5. naaras, 29.5. koiras ja 10.8. 1. TUULIHAUKKA (Falco tinnunculus). 12.5. ja 24.8. 1 p. Lisäksi muuttavia.
AMPUHAUKKA (Falco columbarius). 5.10 hetken paikallisena kosteikolla. LUHTAHUITTI (Porzana porzana) 3.10. 1 p. KATTOHAIKARA (Ciconia ciconia) 4.5. 2 muuttavaa ja 24.8. 1 kiertelevä. TYLLI (Charadrius hiaticula, silmälläpidettävä). Kaikki havainnot: 10.8. 2 vanhaa, 12.-13.8. 1, 14.8. 2 1-kv, 16.8. 2 p, 1.-4.9. 1p, 5.9. 2p, 7.9. 4 p ja 9.9. 3 p. JÄNKÄKURPPA (Lymnocryptes minimus). 11.9. 1p, 24.9. 2 p, 29.9. ja 1.10 1 p ja 4.10 ja 7.10 1p. SUOSIRRI (Calidris alpina). 28.7. yksi ja 19.-20.9. 1 p PIKKUSIRRI (Calidris minuta). 6.9. 1-kv ja 16.-17.9. 1p SUOKUKKO (Philomachus pugnax). 8.5. 4/1 ja kesäkuun lopussa naaras useana päivänä. Sitten 25-26.7. 1p, 28.7 6p, 29.7. 1p, 6.8. 1p, 7.8. 9, 3.-7.9. 14 enimmillään, 23.9. ja 30.9. 1p. PUNAJALKAVIKLO (Tringa totanus, silmälläpidettävä). 4.5. 1 p, 19.-20.5. 1 p, 15.6. 1p, 28.7. kaksi sekä 6.8., 12.8. 1p. MUSTAVIKLO (Tringa erythropus). Ainoa keväthavainto 4.5. 3 kiertelevää. Syysmuuttohavainnot 6.6. 2 p, 20.7. 3 vanhaa, 21.7. 5 p, 22.7. 2 vanhaa, 24.7. 5 p, 26.7. 3p, 29.7. 1p, 4.8. nuori ja 7.8 1p.. VALKOVIKLO (Tringa nebularia). Keväthavainnot: 28.4.-1.5. 1 p, ja 6.5. 1 p. Syksyllä: 15.6. alkane, jonka jälkeen 1-2 lintua satunnaisesti, paitsi 28.7. 4p, Elokuun alussa 1-2 lähes päivittäin ja syyskuussa alkupuoliskolla lähes päivittäin 1-2 lintua 14.9. saakka. LIRO (Tringa glareola, alueellisesti uhanalainen). Kevätmuuton avaus: 4.5. 4 p, 7.5. 25 p ja huippuna 8.5. 100p. Tämän jälkeen määrät vähenivät nopeasti ja viimeinen 25.5. 1p. Syysmuuton alkuna 6.6. 1 ja kesäkuun huippu 24.6. 16 p. Heinäkuun huippu 24.7. 63p, elokuun 10.8. 20 p ja viimeiset 7.9. (2). KUOVI (Numenius arquata). Ensihavainto kosteikolla paikallisesta linnusta: 3.8. 1p. PIKKULOKKI (Larus minutus). Ensimmäinen 4.5. 1p, 5 m, 6.5 (4), 8.5. (3), 15.5. (2 vanhaa), 20.5. (2 vanhaa) ja 25.5. (1 vanha). Ei syyshavaintoja. KELTAVÄSTÄRÄKKI (Motacilla flava, vaarantunut). 4.5. 2, 13.5. 2 k, 11.8. 1ä, 20.8. 1m,1p SITRUUNAVÄSTÄRÄKKI (Motacilla citreola). Uusi laji kosteikolle tästä harvinaisesta lajista: 2 -kv koiras 21.4. itäniityllä. LAPINKIRVINEN (Anthus cervinus). Ainoat: 1.9. 1 m, 12.9. ä. TÖRMÄPÄÄSKY (Riparia riparia). 9.5. 3 kiertelevää., 20.5. 1 p, 3.9. 1p ja 5.9. 3 p, SINIRINTA (Luscinia svecica).ainoa 21.9. 1 koiras. PENSASKERTULLA (Sylvia communis). yksi pari eka havis 9.5. ISOLEPINKÄINEN (Lanius excubitor). 29.9. ja 1.10. 1 p.
KOTTARAISIA (Sturnus vulgaris, silmälläpidettävä laji). Pesivänä 1-2 paria. Ei kertymiä. PENSASTASKU (Saxicola rubetra). 24.8.- 2.9. useana päivänä 1-3p. KIVITASKU (Oenanthe oenanthe, vaarantunut). Ainoa 1.9. 1 kiertelevä. Metsien lajeja KANAHAUKKA (Accipiter gentilis). Pesi tuttuun tapaan jossain lähialueella ja kosteikolla nähtiin syksyllä nuoria lintuja. VARPUSHAUKKA (Accipiter nisus). Pesi kosteikon itäpuolella Järveläntien varrella samassa paikassa kuin vuonna 2012. MERIKOTKA (Haliaetus albicilla). Kiertelevä merikotka 14.4. Merikotka on nykyisin säännöllinen saalistaja järvellä, etenkin syksyisin, mutta kotkat vierailevat harvoin kalattomalla kosteikolla. Lintuja näkee kuitenkin kosteikolta kun ne lentelevät järven yllä. KALASÄÄKSI (Pandion haliaetus, silmälläpidettävä laji). Ainoa 9.5. kosteikolla saalistava. Lisäksi muuttavia ja kierteleviä lintuja. NUOLIHAUKKA (Falco subbuteo). Saapui 4.5. (2), jonka jälkeen satunnaisesti. Pesi todennäköisesti jossain lähistöllä, vaikka nuoria lintuja ei tänä vuonna nähty kosteikolla. PIKKUSIEPPO (Ficedula albicilla). Varmistamaton havainto 10.5. laulava lintu Järveläntien parkkipaikalla. PÄHKINÄHAKKI (Nucifraga caryocatactes).elokuun lopulla ja syyskuun alussa muutamia lintuja vaeltavina. PEUKALOINEN (Troglodytes troglodytes). 7.9. tornille johtavan polun varrella. PUNAVARPUNEN (Carpodacus erythrinus). Koiras 19.5. laulavana länsipäässä. ISOKÄPYLINTU (Loxia pytyopsittacus). Elo-syyskuussa useita ruokailevia ja kierteleviä parvia kosteikjon reunamännyissä.